PS:n säästölistan julkistus ensi vaalikaudelle 2027-2031

 

PS:n säästölistan julkistus ensi vaalikaudelle 2027-2031

https://www.youtube.com/watch?v=6g3zVshyQaI

Perussuomalaiset (PS) esittelivät 22. lokakuuta 2026 oman säästö- ja sopeutusohjelmansa seuraavalle vaalikaudelle 2027–2031. Puolueen ehdottaman paketin kokonaisarvo on 10 miljardia euroa, joka koostuu reilun 9 miljardin euron sopeutuksesta sekä muista taloustoimista (1:32).

Ohjelman tavoitteena on pysäyttää Suomen velkaantuminen puolueen arvopohjaan ja priorisointiin perustuvilla leikkauksilla (3:58). Seuraavassa on jäsennelty analyysi videolla esitellyistä pääteemoista, säästökohteista ja verolinjauksista.

---

1. Maahanmuutto ja sosiaaliturva (Säästötavoite: 690 milj. €)

Puolueen pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa koko Suomen sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi (14:07).

• Ulkomaalaisten tukien kiristäminen: Sosiaaliturvaan asetetaan 10 vuoden asumisaikaedellytys, joka koskee muun muassa asumistukea, lapsilisää ja opintotukea (18:51).

• Takuueläke ja asumisperusteiset tuet: Oikeus takuueläkkeeseen 3 vuoden asumisen jälkeen poistetaan ja se sidotaan 40 vuoden asumisvaatimukseen (19:15). Kelan asumisperusteisten etuuksien maksaminen ulkomaille lopetetaan (19:46).

• Pakolaiskiintiö ja kotoutus: Pakolaiskiintiö lakkautetaan kokonaan ja kuntien kotoutumiskorvaukset poistetaan (19:31). Vastaanottoraha korvataan hyödykkeillä (20:14).

2. Eläkejärjestelmä

PS korostaa, ettei se kannata valtiovarainministeriön esittämää eläkeiän erillistä lisänostoa (16:41). Säästöjä haetaan muualta:

• Indeksijarru: Yli 2000 euron eläkkeisiin asetetaan indeksijarru (17:14). Alle 2000 euron eläkkeet on suojattu, eikä kenenkään nimellinen eläke laske (17:14).

• Erilliskertymien poisto: Eläkkeen kertyminen tutkinnoista ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta lopetetaan (17:32).

3. Julkinen sektori ja valtionhallinto (Säästötavoite: 1 300 milj. € + 150 milj. €)

• Tehostaminen ja eläkepoistuma: Säästöjä haetaan hyödyntämällä tekoälyä, digitalisaatiota sekä jättämällä eläköityvien virkoja täyttämättä (noin 200 milj. €) (26:15). Puolue myöntää, että säästöt tulevat tarkoittamaan myös irtisanomisia erityisesti keski- ja ylemmässä johdossa (58:37).

• Virastopaketti (150 milj. €): Ympäristöministeriö, Opetushallitus ja Luonnonvarakeskus lakkautetaan ja niiden välttämättömät toiminnot sulautetaan muihin virastoihin (26:53). Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen tehtävät yhdistetään (27:08).

• Poliittiset ja Ylen säästöt: Eduskunnan "joululahjarahat" (jakovarat) lakkautetaan (27:35). Puolueiden tukea leikataan ja poliittisten nuorisojärjestöjen suorat tuet poistetaan (27:54). Ylen rahoituksesta leikataan 200 miljoonaa euroa ja sen automaattisesta indeksikasvusta luovutaan (28:47).

4. Sote ja järjestötuet (Sote-säästöt vaalikauden lopussa: n. 1 miljardi €)

• Hyvinvointialueiden rahoitus: Rahoituksen euromääräinen kasvu jatkuu, mutta sen indeksikasvusta leikataan noin kolmasosa vuosina 2028–2031 (21:37). Rahoituksesta poistetaan vieraskielisyysasteen mukainen kriteeri (22:58).

• Järjestö- ja kulttuurituen leikkaukset (380 milj. €): Valtionavustukset kootaan yhden katon alle (24:33). Leikkaukset kohdistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaettaviin tukiin, kuten poliittisiin nuorisojärjestöihin (24:33). Kulttuurin valtionosuuksiin asetetaan indeksijarru (35:39).

5. Kehitysyhteistyö ja muut leikkaukset

• Kehitysapu: Varsinainen kehitysyhteistyö ajetaan kokonaan alas vuoteen 2031 mennessä (32:11). Akuutti katastrofiryhmäapu ja tuki Ukrainalle kuitenkin säilytetään (32:43).

• Koulutus ja TKI-tuet: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin (TKI) kohdistetaan 500 miljoonan euron leikkaus suojaamalla talouskasvulle kriittiset alueet (37:15). Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit jäädytetään (38:19).

• Sitran purkaminen: Sitra puretaan ja sieltä vapautuva reilu miljardi euroa siirretään kasvutoimiin, erityisesti peruskoulun uudistamiseen (13:25).

6. Veropaketti (Kokoelma: 1 miljardi €)

PS painottaa, ettei se kohdista veronkorotuksia työhön ja yrittämiseen. Sen sijaan ehdotetaan kohdennettuja fiskaalisia veroja:

• Säätiöiden verotus (350 milj. €): Suurten yleishyödyllisten säätiöiden sijoitus- ja kiinteistötuottojen verovapaat oikeudet poistetaan (12:57).

• Pankki- ja datakeskusvero: Pankeille säädetään 3 %:n vero windfall-henkisestä korkokatteesta (150 milj. €) (40:30). Datakeskuksille luodaan uusi sähköveroluokka, joka tuplaa niiden sähköveron (100 milj. €) (41:59).

• Kulutus- ja ympäristöverot: Otetaan käyttöön uusi sokerivero (80 milj. €) ja muovipussivero (13:08). Sanoma- ja aikakauslehdet nostetaan 10 %:n alv-kannasta 14 %:n kantaan (44:24).

---

Yhteenveto filosofiasta

Riikka Purra ja muut esittelijät kuvaavat ohjelmaa ”fiskaalikonservatiiviseksi” (3:58). Heidän mukaansa valinnat perustuvat siihen, että alijäämäisessä taloudessa julkiset varat on suunnattava ensisijaisesti Suomen omien kansalaisten ydintarpeisiin, turvallisuuteen ja lakisääteisiin palveluihin (4:37). Kaikki muu "signaali- ja imagopolitiikka" (kuten kehitysapu tai toissijaiset järjestötuet) on puolueen mukaan karsittava pois (5:01).

Tasoittiko Rami Rauhala Juha Koskelan tietä eduskuntaan?

Rami Rauhalan äänestyskäyttäytyminen ei todennäköisesti lisännyt hänen mahdollisuuksiaan tulla valituksi kansanedustajaksi.

Pohteen tulevaisuuslautakunnan kokouksessa 30. lokakuuta 2026 Oulaskankaan sairaalan päiväkirurgisen toiminnan lakkauttamisen puolesta äänesti 7 jäsentä ja lakkauttamista vastaan 6 jäsentä. Äänestyksen tulos johti siihen, että päiväkirurgian lakkauttaminen jäi sote-järjestämissuunnitelmaan.

Äänet jakautuivat henkilöittäin seuraavasti:

Lakkauttamisen puolesta (7 ääntä)

• Matti Honkala (puheenjohtaja, kok.)

• Olli Heikkilä (kesk.)

• Maire Ahopelto (kesk.)

• Anne Andersson (kesk.)

• Rami Rauhala (kesk.)

• Erika Taube-Säkkinen (kok.)

• Juha Korpelainen (vihr.)

Lakkauttamista vastaan / säilyttämisen puolesta (6 ääntä)

• Urho Haho (ps.)

• Jari Männikkö (sdp.)

• Tanja Tiainen (sdp.)

• Silvo Nybacka (vas.)

• Sinikka Parttimaa (kesk.)

• Virpi Karhu (vas.)

Onko entisen kansanedustajan Mikko Kinnusen tähti laskussa?

Keskustan poliitikon ja entisen kansanedustajan Mikko Kinnusen työhistoria viimeisen neljän vuoden ajalta (2022–2026) koostuu kahdesta päätehtävästä:

• Koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät (syyskuu 2023 – nykyhetki): Kinnunen nimitettiin tähän rooliin syksyllä 2023. Hän vastaa järjestössä pk-yrittäjien etujen valvomisesta ja vaikuttamistyöstä koulutuspoliittisissa kysymyksissä.

• Kansanedustaja, Suomen Keskusta (huhtikuu 2019 – huhtikuu 2023): Kinnunen toimi Oulun vaalipiiristä valittuna kansanedustajana vaalikauden loppuun saakka

Kansanedsutajaehdokas Mikko Kinnunen on kansalaisten mielissä sekoitettu varmaan toiseen Mikko Kinnuseen, joka on saanut julkisuudessa huomiota osakseen. Entisen kansanedustajan nykyinen työpaikka vaikuttaa poliittiselta suojatyöpaikalta.

Juha Koskelan mahdollisuudet tulla valituksi kasvavat koko ajan

Juha Koskela on ylivieskalainen yrittäjä ja Keskustan kansanedustajaehdokas Oulun vaalipiiristä kevään 2027 eduskuntavaaleissa. Hän on 45-vuotias perheenisä, joka tunnetaan erityisesti pitkästä taustastaan media- ja televisioalan yrittäjänä.

Koskelan profiili ja keskeiset tiedot tiivistetysti:

Työhistoria ja osaaminen

• Media-alan yrittäjyys: Toiminut pk-yrittäjänä yli 20 vuoden ajan suomalaisen television ja media-alan parissa. Hän myi televisioalan yrityksensä vuonna 2022.

• Hallitustyö ja neuvonantaja: Yrityskaupan jälkeen hän on toiminut neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä useissa eri yrityksissä muun muassa metsä- ja teknologia-aloilla.

• Koulutus: Hän on suorittanut Oulun yliopistossa eMBA-tutkinnon painopisteenään talousjohtaminen.

Keskeiset luottamustehtävät

Koskelalla on useita alueellisia ja kansainvälisiä luottamustoimia:

• Maakuntavaltuusto: Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 3. varapuheenjohtaja.

• Kansainväliset tehtävät: Itämeren komission jäsen kaudella 2027–2029 (varajäsenenä 2026) sekä komission liikennetyöryhmän jäsen (keskittyy raide- ja tieliikenteeseen).

• Paikalliset tehtävät: Jokilaakson jätelautakunnan puheenjohtaja sekä Ylivieskan Toimitilat YTEK Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin myös Ylivieskan kaupunginhallituksen jäsenenä (2021–2023).

Vaaliteemat ja poliittiset linjaukset

Koskelan poliittinen kampanja painottuu vahvasti talousosaamiseen ja yrittäjyyteen lauseella "Yrittäjät luovat hyvinvointia". Hänen pääteemojaan ovat:

• Talouskasvu ja yrittäjyys: Yritysverotuksen kehittäminen investointeihin kannustavaksi ja yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen.

• Byrokratian keventäminen: Julkisen sektorin kasvun hillitseminen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn järkeistäminen yritysten kasvun tukemiseksi.

• Alueellinen elinvoima: Työn ja järkevän talouspolitiikan kautta rakentuva elinvoimainen Suomi, unohtamatta inhimillisyyttä.

Näkemykseni mukaan Juha Koskela saa ääniä Ylivieskasta, Sievistä,  Reisjärveltä ja Haapajärveltä runsaasti ja tasaisesti muilta paikkakunnilta. Hän tuntee yrittäjien asiat. Yrittäjät pitävät Suomen pystyssä.