sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Perussuomalaiset etenevät kohti suurta vaalivoittoa












Perussuomalaisten päätavoite on eduskuntavaalit 2011. Europarlamenttivaalit ovat välitavoite. Europarlamenttivaaleissa 2009 on saavutettava veretseisauttava vaalivoitto jotta eduskuntavaaleissa 2011 voidaan saavuttaa jättipotti. Perussuomalaiset menestyvät jos Timo Soini menestyy. Siksi Timo Soini on ehdokkaana europarlamenttivaaleissa. Menestyksen varmistamiseksi Timo Soini (perussuomalaiset) tekivät vaaliliiton kristillisten kanssa. Tämä vaaliliitto varmistaa kaksi euroaparlamenttipaikkaa. Mikäli Timo Soini ei olisi lähtenyt ehdokkaaksi niin vaaliliitto olisi voinut jäädä vain yhteen paikkaa ja se paikka olisi voinut mennä kristillisten Sari Essayahille.

On todennäköistä, että perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliittoyhteistyö ei pääty europarlamenttivaaleihin vaan jatkuu myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ainakin joissakin vaalipiireissä. Näillä ratkaisuilla Timo Soini on varmistamassa jättipottia vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Kun äänestäjät saadaan äänestämään europarlamenttivaaleissa Timo Soinia niin heidän on eduskuntavaaleissa helpompi äänestää perussuomalaisia. Äänestyskynnystä on näin madallettu. Europarlamenttivaaleissa on otettava huomioon myös se, että puolueelle 10 ehdokasta on pienempi kustannus kuin 20 ehdokasta. Nyt rahaa voidaan käyttää tehokkaammin tuloksia tuottavaan toimintaan. Vaalilitossa kustannukset puolittuvat.

Perussuomalaisen puolueen johtamainen ei ole helppoa, sillä jäsenistö ja kannattajat kasvavassa puolueessa ovat kriittisempiä ja kärsimättömämpiä kuin tavallinen rahvas. Puolueessa näkevät monet pyrkyrit mahdollisuutensa. Kaikilla ei ole nostetta, mutta haluja on enemmän kuin kykyjä. Aina ei demokratia ole paras ratkaisu asioiden hoidossa. Valitettavasti näin on asia perussuomalaisesa puolueessakin. Perussuomalaiset on yhtä kuin Timo Soini. Siksi toimintaan liittyy paljon inhimillisiä tekijöitä. Nämä inhimilliset tekijät ovat tulleet esille esimerkiksi europarlamenttivaaliehdokkaita valittaessa.

Ratkaisevaa valtaa käyttää kuitenkin puolueen puheenjohtaja Timo Soini. Puoluehallituksen jäsenet ovat samaa mieltä puheenjohtajan kanssa, koska se on viisasta politiikkaa. Europarlamenttivaaliehdokkaiksi oli enemmän kuin tunkua. Puolueen puheenjohtaja käytti lähes rajatonta valtaansa ehdokkaiden nimeämisessä. Ehdokkaiksi on valittu (Timo Soini valinnut) seuraavat henkilöt: kehonrakennuksen olympiavoittaja vuodelta 1981 Kike Elomaa, joka sai viime eduskuntavaaleissa 1847 ääntä. Kike on erittäin positiivinen ja tunnettu taitelija. Hän on entisen SMP:n kansanedustajan tyttö.
Filofian tohtoti Lauri Heikkilä Marttilasta sai eduskuntavaaleissa 752 ääntä. Heikkilän sukujuuret ovat vahvalla perussuomalaisella alueella eli Kaustisella. Lauri Heikkilä on Mäkelän Toivon sisaren poika. Muhoslainen perussuomalaisten varapuheenjohtaja filosofian maisteri Pirkko Mattila sai eduskuntavaaleissa 1031 ääntä.
Kansanedustaja Raimo Vistbacka on tehnyt merkittävän taustatyön kurikkalaisen yhteiskuntatieteiden kandidaatti Vesa-Matti Saarakkalan poliittisen uran aukaisemisessa. Saarakkala sai eduskuntavaaleissa 1514 ääntä ja hän on Timo Soinin eduskunta-avustaja ja Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja.
Kansanedustaja Pertti Virtanen sai eduskuntavaaleissa 4124 ääntä. Muita ehdokkaita ovat Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi ja filosofian maisteri, maanpuolutuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho. Nämä ovat puoluejohdon kannalta turvallisia ehdokkaita. Ne antavat myös Soinin haluamaa kuvaa puolueesta.

Viimeisimmät valinnat suoritettiin eilen lauantaina 28.3.2009. Puolueen puheenjohtajan oli puolueen eduskuntavaalivoiton varmistamiseksi ja puolueen tulevaisuuden turvaamiseksi pakko asettua itse ehdokkaaksi. Muiksi ehdokkaiksi valittiin apulaistarkastaja Jaana Sankilampi Kajaanista, joka sai eduskuntavaaleissa 396 ääntä ja liikkeenharjoittaja Freddy van Wonterghem Kotkasta, joka sai Kotkan kuntavaaleissa 199 ääntä.
Katso
http://timosoini.fi/ploki/

Muodollisesti puoluehallitus valitsi europarlamenttiehdokkaat. Puoluehallituksessa on neljä europarlamenttiehdokasta, jotka valitsevat itselleen kilpailijoita. On luonnollista, että jos pääsee itse valitsemaan vastustajansa niin silloin valitsee vaihtoehdoista heikoimmat. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että näin kävi myös perussuomalaisessa puolueessa. Keski-Pohjanmaan piiri esitti kokkolaista Alpo Ylitaloa, mutta häntä ei valittu, koska puoluehallituksessa olevat europarlmenttiehdokkaat eivät halunneet kilpailijakseen henkilöä, joka veisi heiltä ääniä.

On enemmän kun todennäköistä, että kajaanilainen Jaana Sankilampi on Timo Soinin valinta, sillä riitainen Kainuun piiri tuskin on ollut aidosti ja yksimielisesti Sankilammen takana. Epäilen myös, että puoluehallituksen europarlamenttiehdokas muhoslainen Pirkko Mattilakaan ei ollut kovin innokas saamaan kilpailijoita itselleen.

Kotkalainen liikkeenharjoittaja Freddy van Wonterghem lienee myös Timo Soinin valinta. Nämä ovat riskittömiä ehdokkaita eivätkä vie ääniä Timo Soinilta. Ehdokasasettelu on Timo Soinin näköinen. Jussi Halla-aho olisi voinut himmentää Timo Soinin suurta vaaliovoittoa todennäköisesti melko suurella äänimäärällään.

Paljon porua on herättänyt tohtori Jussi Halla-ahon valitsematta jättäminen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalskeen nostama kyseenalainen syyte, jolle näyttää olleen poliittinen tilaus, tuskin pudotti Halla-ahoa kuvioista. Todellinen syy valitsematta jättämiseen lienee inhimillinen. Huippuälykäs tohtori olisi ollut riski Timo Soinille. Halla-ahon kannattajajoukot ovat aktiivisia ja Halla-aho olisi saanut todennäköisesti vaaliliitossa toiseksi suurimman äänimäärän ja hän olisi todennäköisesti tullut valituksi europarlamenttiin. Nyt on todennäköistä, että vaaliliittokumppani Sari Essayah saa jaossa olevan toisen europarlamentaarikon paikan.

Timo Soini päätti pitää ohjat omissa käsissään. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että puolue yrittää kaikin keinoin petata Soinin mantteliperijän paikkaa Vesa-Matti Saarakkalalle. Ehdokasasettelu on tehty niin, että "vaarattomalle" Saarakkalalle pyritään valtaamaan vaalikentällä tilaa niin, että hänellä on mahdollisuus saada toiseksi suurin äänimäärä perussuomalaisten listoilla. Olen huomannut että tällainen suosikkijärjestelmä ärsyttää joitakin henkilöitä eikä tunnu rehelliseltä toiminnalta. Olisin kuitenkin mielelläni nähnyt ehdokkaana tohtori Jussi Halla-ahon perussuomalaisten listoilla.
Katso
http://hommaforum.org/

Toivon Timo Soinille terveyttä ja jaksamista. Menestykseen tarvitaan myös omien rivien oikaisemista.Tavoite on kova, mutta ainoastaan sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.

perjantai 27. maaliskuuta 2009

Jussi Halla-aho - Kalskeen kosto?











Helsingin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho (ps. sit.) saa syytteen blogikirjoituksistaan. Syytteen nostamisesta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Jussi Halla-ahon katsottiin syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Halla-ahon katsottiin laatineen kesällä 2008 nettiin kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan. Nettikirjoituksessa esitettiin myös, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre.

Kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho (ps. sit.) pitää häntä vastaan nostettua syytettä poliittisena. Halla-ahon mielestä poliittinen paine syytteeen nostamiseksi on ollut valtava.
- Median ja erinäisten poliittisten toimijoiden taholta on esitetty viime aikoina erittäin kovia puheenvuoroja ehdokkuuttani vastaan ja yritetty sitä vaikka millä keinoilla torpata, Halla-aho sanoo.

Mistä on kysymys?
Vertaa Kalevan pääkirjoitus
Syyte on kokonaan toisesta asiasta mistä rikosilmoitus on tehty!
Tässä syytemääräys

Jussi Halla-aho on itse kommentoinut syytettä

Poliittinen paine syytteen nostamiseen aivan millä hyvänsä verukkeella oli valtava. Tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta näiden sitaattien valinta oli varsin järkevää, koska asiayhteydestään irrotettuna ne tietysti ovat törkeitä ja niitä on hyvä rummuttaa tiedotusvälineissä. Kirjoituksessa esitetään se oikeutettu kysymys, miksi on luvallista väittää, että humalassa tappaminen "on suomalaisten kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre", ellei ole luvallista väittää, että "ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre".

Kalskeen oman ammattietiikan kannalta syytteen sisältö on käsittämätön, koska länsimaisessa oikeusjärjestyksessä syytteiden (tai tuomioiden) ei tulisi perustua tahalliseen väärinymmärtämiseen. Syyte on käsittämätön myös Kalskeen aiempien ratkaisujen valossa. Kolme vuotta sitten silloinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen teki tutkintapyynnön Suomen Sisu ry:stä, joka oli julkaissut verkkosivuillaan tanskalaisen Jyllands-Postenin Muhammad-pilakuvia. Kalske antoi asiasta syyttämättäjättämispäätöksen perustelunaan mm. se, että vaikka kuvat sinänsä olivat muslimien kannalta loukkaavia, niitä ei julkaistu loukkaamistarkoituksessa vaan sananvapauden rajojen testaamiseksi.

Erkin kommentti: Minun oikeustajuni ja lain tuntemukseni perusteella Jussi Halla-ahon kirjoitus ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Syytteessä lauseet on irrotettu asiakokonaisuudesta jolloin lauseille on saatu tarkoituksellisesti väärä merkitys. Syyttäjä on lukenut kirjoitusta kuin piru raamattua. Kiihotuksesta kansanryhmää vastaan ei mielestäni ole todellista näyttöä. Siksi on syytä epäillä, että asia on lisätty syytteeseen varmuuden vuoksi. Minun mielestäni kysymys on poliittisesta oikeudenkäynnistä ja sananvapauden rajoittamisyrityksestä. Kysymys on myös perussuomalaisten nousun estämisestä keinoja kaihtamatta.


On todennäköistä, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on ottanut nokkiinsa syyttäjä Mika Illmanin toiminnan kritisoinnista. Siinähän oli kysymys Seppo Lehdon toiminnasta ja tuomiosta. Seppo Lehto sai ankaran tuomion, mutta selvitettiinkö miksi Seppo Lehto kirjoitti niinkuin kirjoitti. Tekoa lieventävät tekijät jäivät asian käsittelyssä huomioonottamatta. En itsekään voinut hyväksyä Seppo Lehdon kirjoittelua ja siksi pyysin KRP:tä ryhtymään asiassa toimenpiteisiin asian johdosta.

Mielestäni Jorma Kalske puolustaa jopa rikoksesta epäiltyjä syyttäjiä lähes viimeiseen hengenvetoon. Tästä on osoituksena tapaus syyttäjä Sulo Heiskari sekä monet syyttäjät siinä sivussa. Olen joutunut käymään asiasta oikeustaistelua jo 14 vuotta.


Katso Kalskeen päätös
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/apulaisvaltakunnansyyttj-kalskeen-pts.html

Tarkemmin asioista kohdassa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

Jos Suomi on oikeusvaltio niin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen toimet tutkitaan rikostutkintapyyntöni perusteella. Saamani tiedon perusteella asiat ovat jo tutkinnassa, koska olen saanut tietää jo tutkijan nimenkin. Asiat ovat myös oikeuskansleri Jaakko Jonkan ratkaistavana.

Olen ollut perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana. Minulla on myös toiset blogisivut osoitteessa http://www.erkkiaho.com/ Siellä on näkyvästi perussuomalaisten tunnus. Olen Kalajoen valtuuston jäsenenä sitoutumattoman Pro Kalajoen valtuutettuna. Kalajoella ei ole perussuomalaisilla ollut kuntavaaliehdokkaita.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tuntee antipatiaa perussuomalaisia kohtaan. Onko syytä epäillä, että perussuomalaiselle Jussi Halla-aholle kostetaan perussuomalaisen Erkki Ahon toimet, jonka kohteena on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske?

Katso korkeimman oikeuden päätös
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Minun oikeustajuni mukaan on perusteltu syy epäillä Jorma Kalskeen olevan esteellinen ratkaisemaan syytteen nostamista, koska on syytä epäillä Jorma Kalskeen motiiveja syytteen nostamiselle. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Kalske tuntee antipaa perussuomalaisia kohtaan. Minulla on ainakin perusteltu syy epäillä Kalskeen puolueettomuutta asiassa. Näyttää siltä, että syytteelle on ollut poliittinen tilaus. Pyydän oikeuskansleria tutkimaan toimiko apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske esteellisenä päättäessään syytteen nostamisesta Jussi Halla-ahoa vastaan.

Syyttäjä on yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan esteellinen, jos jokin seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

tiistai 17. maaliskuuta 2009

22 miljardia euroa taivaan tuuliin















Nyt tiedetään kuka voiteli pääministeri Matti Vanhasen sukset. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut, että idea eläkeiän nostoon tuli valtionvarainministeriöstä. Mistä Jyrki Katainen sai idean eläkeiän nostoon? Ehkä syynä on se, että valtionvarainministeriö laiminlöi eläkevarojojen sijoittamisen valvonnan ja siksi eläkerahoista hävisi peräti 22 miljardia euroja taivaan tuliin. Eläkeikää nostamalla pyrittiin siihen, että eläkkeet pienenisivät ja maksettavaa eläkeläisille tulisi vähemmän. Edellisen kerran eläkevarat tuhottiin edellisen laman yhteydessä jolloin presidentti Mauno Koiviston toimesta eläkevarat käytettiin ulkomaisten velkojen maksuun. Sen takia eläkeläisten eläkkeitä leikkattiin ja eläkeläisiä kohdeltiin toisen luokan kansalaisina. Miksi todelliset syylliset eivät joudu vastuuseen teoistaan? 22 miljardia euroa on lähes käsittämättömän suuri rahamäärä!

Hullun rahan tauti

Europarlamentaarikko Esko Seppänen on kirjoittanut kirjan Hullun rahan tauti. Siinä hän asiantuntevaan tyyliinsä analysoi tämän hetkistä lamaa. Seppäsen mukaan tauti on amerikantauti, jonka on aiheuttanut virus nimeltä velka. Maailman suurin velallinen USA levitit taudin maailman kaikkiin ääriin. Pörssien kautta hullun rahan tauti levisikuin kulkutauti kaikkialle maailmaan, mutta siihen vaikutti sekin, mitä kutsutaan globalisaatioksi. Globalisaatio on ollut pääomamarkkinoiden liberalisointia pääomien vapaasti tulla ja mennä politiikkaa. Se on ollut kuin sekä tulo- ja menovesi samassa putkessa. Se on amerikkalainen rahanvalta, joka valloitti maailman markkinat: omaisuuden arvot määräytyivät koko maapallolla samojen perusteiden mukaan ja hallitsevassa asemassa oli tuotto. Ei ollut mitään muuta Jumalaa kuin raha ja sen isäntärenki velka.

Kiinteistö- ja pörssimarkkinat inflatoitiin, ja riskit levisivät kaikkialle kuin siitepöly tuulessa.
Laman oireet tulivat ensiksi esille USA:n asuntomarkkinoilla. Kun velalliset, joista monet olivat alun alkaen ihan persaukisia, eivät tosi paikan tullen kyenneet maksamaan velkojaan ja pankit menettivät tulonsa, josta syntyi finanssikriisi, josta syntyi kapitalismin perusteisiin ulottuva systeemikriisi.

Amerikantautia on hötöraha. Se on rahaa, jonka pankit ovat siittäneet tyhjästä ilman että asialle on pantu Pyhä Henki niin kuin erään aikaisemman neitseellisen synnytyksen yhteydessä. Hötörahalla ei ole mitään katetta. Avainasemassa uuden rahan liikkeelle laskemisessa eivät ole olleet valtiot vaan pankit. Liikkeellä olevasta rahamäärästä 95 % on pankkien liikkeellelaskemaa velkaa.

Lama iski työeläkerahoihin

Työeläkelaitokset ovat sijoittaneet osakekurssien nousun vuosina entistä suuremman osuuden tulevien työeläkeläisten varoista sellaisiin ulkomaisiin osakkeisiin, joita nyt saa halvalla. Viime vuoden puolella hyväksytyllä lakimuutoksella työeläkeyhtiöille tehtiin niiden taseiden pelastamiseksi miljardin tulonsiirto eläkeläisten varoista.

Finanssialan Keskusliiton toimintakertomuksesta 27.5.2008 selviää ketkä pankkitukea todellisuudessa tarvitsevat. Vakuutusyhtiöiden yhteenslaskettujen sijoitusten käypä arvo oli 31.12.2007 yhteensä 112 miljardia euroa. Sijoituksista 47 % oli osakkeissa, 40 % rahoitusmarkkinavälineissä ja 9 % kiinteistöissä. Osakkeiden ja osuuksien arvo nousi 52 miljardiin euroon. Rahoitusmarkkinasijoituksia oli yhteensä 45 miljardia euroa. Niistä 38 miljardia euroa oli joukkovelkakirjalainoja, joista 86 % eli 32,7 miljardia euroa oli ulkomaisia. Kiinteistösijoituksia yhtiöillä oli runsaan 10 miljardin euron arvosta. Kaikista sijoituksista oli tehty ulkomaille 59 % eli yli 66 miljardin euron arvosta.

Vuoden 2007 lopussa yhtiöillä oli suorassa omistuksessaan 15 121 asuntoa. Yhtöiden omistamien asuntojen keskikoko on 58 m2. Liike- ja teollisuustilaa yhtiöillä oli viime vuoden lopussa yli 5 miljoonaa neliömetriä. Merkittävä osa eläkevakuutusrahoja on sijoitettu ulkomaille. Riski on todella suuri. Edellisen laman aikana Koivisto tyhjensi eläkerahastot ulkomaisten lainojen maksuun. Eläkeläisten eläkkeet leikattiin. Köyhät eläkeläiset olivat pankkikriisin maksajia. Nyt tilanne on hieman toinen. Vakuutusyhtiöt itse ovat sijoittaneet eläkerahastovarat ulkomaille riskejä pelkäämättä. Onko valtio varautunut kansalaisten verovaroilla eli pankkituella korvaamaan mahdollisia eläkerahastojen sijoitustappioita?

Sijoitusrahastoilla ankea syksy

Sijoitusrahastoilla on ollut kalsea syksy. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma on painunut 50,6 miljardiin euroon. Rahastojen pääomaa on syönyt kurssilasku. Sijoitusrahasto on esimerkiksi osakkeista, arvopapereista tai kiinteistöistä koostuva rahasto. Rahaston omistavat ne, jotka siihen ovat sijoittaneet. Rahastoja käytetään hyvin moniin tarkoituksiin. Perinteiset osakerahastot sijoittavat osakkeisiin osinkotuoton tai myyntivoiton toivossa. Eläkerahastot säilyttävät ja kartuttavat pääomaa eläkkeiden maksamista varten. Sijoituskohteiden valintojen perusteella sijoitusrahastot jaetaan osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkiin korkorahastoihin ja lyhyisiin korkorahastoihin.

On mahdollista perustaa myös rahasto, jonka varoista osa sijoitetaan kiinteistöihin tai asunto-osakkeisiin. Sijoitusrahastot voivat keskittyä tietylle maantieteelliselle alueelle tai johonkin toimialaan. Eläkerahat sulivat pörssipelissä Taantuma on vienyt suomalaiset työeläkeyhtiöt kriisin partaalle. Osakesijoitusten tappiot sulattivat suomalaisten eläkepotista viime vuonna 22 miljardia euroa. Ovatko eläkeyhtiöt ottaneet liian suuria riskejä eläkerahoilla? Kaatuuko riskipeli kansalaisten maksettavaksi korkeampina eläkemaksuina? Työeläkeyhtiöt ovat vakuuttaneet, että sijoitustappiot eivät uhkaa tulevien eläkkeiden maksua.

Vuonna 2007 eduskunta paransi työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia riskisijoituksiin. Eläkerahoille haettiin parempaa tuottoa, koska haluttiin hillitä eläkemaksujen nousupainetta. Eläkeyhtiöt ovatkin riskeeranneet ja sijoittaneet muun muassa salaperäisiin hedge-rahastoihin, jotka lupaavat tuottoa myös osakekurssien laskiessa. Sijoitusinto osui kuitenkin huonoon saumaan, kun osakekurssit alkoivat laskea. Eduskunta joutuikin säätämään viime syksynä pikavauhtia poikkeuslain, jolla pyrittiin estämään eläkeyhtiöiden osakeomistusten pakkomyynti.
Esko Seppänen on europarlamentaarikko (Vas.) ja julkaissut äskettäin kirjan Hullun rahan tauti. Hän sanoo, että eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet harvinaisen huonosti kansalaisten rahoja. Hänen mielestään valtion täytyy asettaa tiukemmat rajat eläkeyhtiöiden sijoituksille.

http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1982317.asx?bitrate=1

Pankkitukeen 54 miljardia euroa

Pankkikriisi ulottaa lonkeronsa myös Suomeen. Valtio on valmis takamaan suomalaispankkien luotonottoa 50 miljardin arvosta ja tekemään suoria pääomasijoituksia neljän miljardin euron arvosta. Kaikki merkittävät suomalaiset pankit ovat kuitenkin arvioineet, etteivät ne tarvitse valtion tukea. Kansalaisia ihmetyttääkin, miksi pankkitukea pitää maksaa näin valtava määrä, jos pankit eivät sitä tarvitse.Eduskunta antoi perjantaina 24.10.2008 hallitukselle valtuudet äänin 127-5 lähteä mukaan järjestelyyn, jolla taataan islantilaisen Kaupting-pankin Suomen-konttorin talletukset 115 miljoonaan euroon. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen talletusten maksamiseksi
Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki Oyj ovat antaneet määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen tallettajille (noin 10 000 asiakasta) maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa. Sivuliikkeen varallisuutta pantataan rahoituksen vakuudeksi. Järjestelyn tavoite on vähentää Islannin rahoitussektorin ongelmien haitallisia vaikutuksia suomalaisille tallettajille sekä Suomen rahoitusmarkkinoille. Islantilaispankkiin ovat sijoittaneet rahansa ne suomalaiset, jotka ahneudessaan halusivat korkeampaa korkoa. Miksi Suomen valtion pitää lähteä verovaroilla tukemaan keinottelua ja riskinottoa ilman vastiketta?

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Kuka voiteli pääministeri Matti Vanhasen sukset?














Pääministeri Matti Vanhanen on ollut hiihtelemässä Rukan lumilla luotettavien lähteiden mukaan ilman nykyistä tai entisiä tyttöystäviään. Ehkäpä sen takia ajatukset ovat päässeet harhailemaan. Kuka voiteli pääministeri Matti Vanhasen sukset? Kaatuiko pääministeri Matti Vanhanen nokalleen vai lensikö hän persuksilleen? Miten syntyi ajatus eläkeikärajan nostosta?

Keskustan profiilin kohotuskamppanja on kokenut vesiperän. Eläkeikärajan nosto on saanut Suomen kansan lähes yksimielisen tuomion. Onko puheenjohtaja Matti Vanhasesta tullut rasite keskustalle? Onko poliittisesti järkevää taistella jääräpäisesti kansan enemmistön mielipidettä vastaan? Kyllä kansa tietää, että uudistus johtaa merkittävään eläkkeiden pienenemiseen. On täysin varmaa, että asia tulee näkymään keskustan kannatusluvuissa!

Hallitus pitää kiinni eläkeiän korottamisesta

Hallitus pitää kiinni päätöksestään korottaa eläkeikärajaa palkansaajajärjestöjen massiivisesta arvostelusta huolimatta.Pääministeri Matti Vanhanen sanoi toimittajille 3.3.2009 eduskunnassa, että eläkeiän korottaminen koskee kaikkia suomalaisia, ei vain palkansaajajärjestöjä. Hallitus on päättänyt, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa korotetaan asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen.
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan eläkeiän korottaminen on hallituksen yksimielinen kanta.

Asiantuntija ei lämpene pääministeri Matti Vanhasen ahaa-elämykselle

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen päätös nostaa vanhuuseläkkeen alaraja 65 vuoteen voi jäädä vaikutuksiltaan torsoksi, sanoo tohtori Kari Puro. "Menneisyydessä ikärajan absoluuttinen korotus ei ole johtanut tosiasiallisen eläkkeelle siirtymisiän nousuun", jatkaa Suomen työeläkejärjestelmän uudistuksista parin vuosikymmenen ajan vastannut tohtori Kari Puro, 67.

Ennen eläköitymistään hän veti Puron työryhmäksi kutsuttua työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeryhmää. Puro, kuten työmarkkinajärjestötkin ovat yhtä mieltä siitä, että työssäoloaikaa on pidennettävä. Puron mukaan jo päätetyt eläkeratkaisut ovat vaikuttaneet asiaan positiivisesti.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa ihmisille annettiin mahdollisuus jäädä 63 ja 68 vuoden välillä joustavasti eläkkeelle haluamanaan ajankohtana. Järjestelmään sisältyy porkkana, jonka mukaan vuosittain karttuva eläkkeen määrä nousee sitä enemmän mitä kauemmin on töissä. Toisaalta niin sanottu elinaikakerroin alkaa leikata kuukausieläkkeitä jos keskimääräinen elinikä nousee.

Kertoimen aiheuttaman pienennyksen saa korvattua työskentelemällä pidempään. Puron mukaan karttumissäännösten ja joustavuuden vaikutukset ovat positiiviset. "Ikääntyneiden 55–65-vuotiaiden työllisyys on dramaattisesti kasvanut, melkein kaksinkertaistunut. Siihen tavoitteeseen mihin Vanhasenkin hallituksen päätöksellä pyritään, eli tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen, tämä on vaikuttanut merkittävästi", Puro sanoo.

Elinaikakertoimen vaikutuksesta työurien pidentämiseen sen sijaan ei ole tietoa, koska kerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. "Hallitus ei voi tietää miten elinaikakerroin olisi vaikuttanut. Ei ole jääty katsomaan olisiko tämä riittänyt", Puro moittii. Hänen mukaansa hallituksella ei voi olla mitään faktoja siitä, että sen tekemä eläkeuudistus vaikuttaisi positiivisesti työssäoloaikojen pidentymiseen. Kielteiseksi hallituksen päätöksessä Puro näkee sen, että hyväksi koettu eläkeiän valintamahdollisuus kapenee.

Suomalaiset torjuvat eläkeiän noston

Enemmistö suomalaisista ei sulata eläkeiän nostoa 65 vuoteen. Ylen uutisten teettämässä kyselyssä 62 prosenttia vastustaa eläkeiän nostoa. Noston kannattajia on noin viidennes. Saman suuruinen joukko ei ottanut kantaa koko asiaan. Eniten ymmärrystä työvuosien lisäämiselle löytyy kokoomushenkisiltä vastaajilta, reilun kolmanneksen verran. Keskustalaisissakin vastaajissa eläkeiän noston kannattajia on lähes kolmannes. Vasemmistopuolueiden kannattajat taas tyrmäävät selkeimmin hallituksen aikeet.

Hyvätuloiset suhtautuvat eläkeiän nostoon hieman pieni- ja keskituloisia ymmärtäväisemmin.
Taloustutkimus kysyi kantaa eläkeiän nostosta noin tuhannelta suomalaiselta. Valtaosa vastaajista oli perillä hallituksen aikeista hissata ylöspäin eläkeikää. Mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.

Valtaosa suomalaisista vastustaa hallituksen aikeita nostaa eläkeikää. Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia vastustaa ja 19 prosenttia kannattaa eläkeiän nostoa. Noin viidennes vastanneista ei ota kantaa asiaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessään helmikuun lopulla, että yleinen eläkeikä nostetaan vähitellen 65 vuoteen. Hallituksen kaavailujen mukaan eläkeiän nykyistä 63 vuoden alarajaa nostetaan vuodesta 2011 lähtien vuosittain kahdella kuukaudella, ja 65 vuoden eläkeikä toteutuisi vuonna 2023.

Taloustutkimus kysyi 25.2. - 2.3.2009 välisenä aikana noin tuhannelta suomalaiselta kantaa eläkeuudistukseen. Lähes 90 prosenttia vastanneista tiesi, että hallitus aikoo nostaa eläkeikää. Mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Kokoomus tyytyväisin

Mielipidemittauksen mukaan eläkeiän nostoaikeet saavat suurista puolueista eniten tukea valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johtaman kokoomuksen kannattajilta. Kokoomuslaisista 38 prosenttia kannattaa ja 42 prosenttia vastustaa hallituksen eläkelinjausta.
Eläkeratkaisun isäksi ilmoittautunut pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen joutuu vielä selittämään ajatuksiaan myös omille joukoilleen. YLE Uutisten kyselyn mukaan keskustan tukijoista 30 prosenttia kannattaa ja 49 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista.

Hallituspuolue vihreistä 20 prosenttia kannattaa ja 52 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista.
Kyselyyn osuneista RKP:n kannattajista 62 prosenttia kannattaa ja 33 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista. RKP:n osalta pieni otos kuitenkin heikentää tuloksen luotettavuutta.

Oppositio jyrkkänä

Hallituksen eläkepäätökset saavat oppositiopuolueiden kannattajilta tylyn tuomion.
Vasemmistoliiton tukijoista 83 prosenttia, SDP:n kannattajista 80 prosenttia, perussuomalaisista 73 prosenttia ja kristillisdemokraateista 69 prosenttia vastustaa eläkeiän nostamista.
Ikä- ja ammattiryhmien välillä kyselyssä ei näkynyt merkittäviä eroja.
Eläkeiän noston piiriin täysillä joutuvat keski-ikäiset vastustavat vähän muita jyrkemmin eläkeiän nostoa, ja hyvätuloiset suhtautuvat eläkeiän nostamiseen hieman myönteisemmin kuin pieni- ja keskituloiset.


Työntekijäpuoli marssi ulos Sata-komiteasta protestina hallituksen eläkesuunnitelmille

Hallituksen suunnitelma nostaa eläkkeellä jäämisen alaikäraja 65 vuoteen ja muut eläketurvaan liittyvät kiristämishankkeet kiristävät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välejä.
SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajat vetäytyivät tänään pois sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean työstä protestina suunnitelmille. Hallituksen suunnitelmiin liittyy paljon sellaista, joita työntekijäjärjestöt eivät hyväksy. Erityisesti esiin ovat nousseet eläkekysymykset.
Maanantaina 2.3.2009 työntekijäpuolen edustajat marssivat protestina ulos Sata-komitean kokouksesta. SAK uhkaa panna välit poikki hallitukseen.Hallituksen yksipuolinen päätös korottaa eläkeikää 63:sta 65 vuoteen asteittain vuodesta 2011 alkaen ei käy palkansaajajärjestöille.

Lähdeaineisto: Helsingin Sanomat, IltaSanomat, Keskipohjanmaa, Uutispäivä Demari, Ylen sivusto