lauantai 3. lokakuuta 2009

Oikeus- ja asianajajamafia


















Erkki Aho – oikeus- ja asianajajamafian rikosten kohde

Olen käynyt oikeustaistelua jo 14,5 vuotta Suomessa ja jopa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessakin. Minulla on erittäin vahva käytännön kokemus asioista ja selkeä näkemys ns. suomalaisesta oikeusvaltiosta. Suomessa toimii selkeä oikeus- ja asianajajamafia korruptoituneen poliittisen päätöksentekojärjestelmän apuna. Suomessa oikeuslaitos on alistettu poliittiseen valvontaan. Yhtään tekemääni rikostutkintapyyntöä tai laillisuusvalvojille tekemääni kantelua ei ole tutkittu ja selvitetty asianmukaisesti. Eri oikeusasteissa minulta on estetty todistajien kuuleminen ja kirjallista todistusaineistoani ei ole oikeuden ratkaisuissa otettu huomioon. En ole 14,5 vuoden aikana saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tämä johtuu siitä, että olen avoin, rehellinen, oikeudenmukainen, tasapuolinen ja lainkuuliainen ihminen ja puolustan heikompien oikeuksia. Olen siis uhka valtamafialle. Olen paljastanut asioiden todellisen tilan näillä nettisivuillani. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta saada oikeutta Suomessa eikä EIT:ssä.

Minut on oikeus- ja asianajajamafian toimesta julkisesti leimattu rikolliseksi ja yhteiskuntaan kelpaamattomaksi yksilöksi. Keskeinen tekijä asioissa on ollut poliisilain alaisuuteen kuuluva henkilö, joka virkauransa alussa saapui yöllä kalajokisen taksin kyydissä Suomen suosituimmalle leirintäalueelle Kalajoella. Hän tunkeutui humalassa yöllä leirintäalueella erään naisen telttaan aiheuttaen toiminnallaan tilanteen, jonka perusteella hän sai elinikäisen porttikiellon leirintäalueelle. Tästä huolimatta hän sai jatkaa virkauraansa päihtyneenä niin työssä kuin sen ulkopuolellakin. Pitkäaikainen lautamies todistaa, että ko. henkilö on toiminut lukuisia kertoja pöhnässä oikeudenistunnoissa. Käydessäni Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla niin siellä poliisitarkastaja tiedusteli oma-aloitteisesti, että onko ko. henkilö vähentänyt jo ryyppäämistään. Olen joutunut kärsimään tämän ko. henkilön rikosten kohteena olemisesta jo 14,5 vuotta. Kyseessä oleva henkilö on mafian suojelukohde ja tärkeä linkki oikeus- ja asianajajamafiassa. Elämäni jatkuvien mafian rikosten kohteena ilman lain suojaa ei ole eikä ole ollut helppoa. Olen kuitenkin selvittänyt totuuden ja ehkäpä historiankirjoitus muistaa minun työni ja tekoni.

Katso
Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-taloudellinen-lama-1990-luvun.html

Koviston konklaavi – salatut sopimukset
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/koiviston-konklaavi-salatut-sopimukset.html

Suomen Pankin rooli
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-pankin-rooli.html

Salainen pankkituki – pääkonna Mauno Koivisto
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/salainen-pankkituki-pkonna-mauno.html

Pankin toiminta ja pankkipeli pelurit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/pankin-toiminta-ja-pankkipelin-pelurit.html

Laman ja rahan pelurit
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/12/laman-ja-rahan-pelurit.html

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa kaupassa
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/trke-petos-ja-muita-rikoksia-aktiv.html

Laman syylliset – rikollisille syytesuoja
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/laman-syylliset-rikollisille-syytesuoja.html

Talotehtaiden pudotuspeli
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/talotehtaiden-pudotuspeli.html

Vakavia ihmisoikeusloukkauksia
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/01/vakavia-ihmisoikeusloukkauksia.html

DVD-dokumentti youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Lama ja oikeus – pankkikriisin jälkiä etsimässä
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/lama-ja-oikeus-pankkikriisin-jlki.html

Miljardien veronkierto oikeuskansleri Jaakko Jonkan päätöksellä
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2008/11/miljardien-veronkierto-oikeuskansleri.html

Järjestäytynyt rikollisuus
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/09/jarjestaytynyt-rikollisuus.html

Avoin kirje poliisijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Komission puheenjohtajalle Barrosolle
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/01/komission-puheenjohtaja-barrosolle.html

Näin kirjoittaa oikeustaistelija Jorma Uski:

Oikeusturva on retuperällä. Laillisuusvalvojat nukkuvat. Kansalaisten oikeusturva ei ole vain vaarantunut, se on jo romuttunut. Oikeutta saavat vain rikkaat ja roistot, jälkimmäiset valtion varoilla. Tuomioistuinten ”tosiseikkojen perusteella”-perustelut on korvattu mielivallan mahdollistavalla ”kokonaisnäkemyksen perusteella”. Riippumattomat tuomioistuimet eivät riipu enää edes laista eivätkä tuomiot esitetystä näytöstä.

Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio varoitti vuoden 2004 kertomuksessa oikeudenmukaisuudesta: ”lainsäädäntö (kulissit) on kunnossa, mutta yhteinen salaisuus on, että käytäntö on jotain muuta”. Kulissioikeudenmukaisuutta noudattavat myös laillisuuden valvojat. Noin 40 % kansalaisten kanteluista jätetään tutkimatta, oikeusasiamies jätti vuonna 2005 jo 1200 kantelua tutkimatta. Asiaa tutkimatta ”ei ole syytä epäillä” –vastaus kertoo kantelijalle vain sen, että eduskunnan oikeusasiamies pitää häntä valehtelijana; virkamies ei ole voinut syyllistyä kantelijan väittämään tekoon. Oikeusjärjestelmän rappiotila on ollut päättäjiemme tiedossa; se vahvistettiin myös perustuslakivaliokunnan 17.3.2004 eduskunnan auditoriossa järjestämässä tilaisuudessa.

Perustuslakivaliokunnan kutsuma alustaja Pekka Harju totesi: ”On pattitilanne. Lain mukaan pitää olla oikeusturvakeino, mutta sellaista ei ole”. Perustuslakivaliokunta on ainoa taho päättämään laillisuusvalvojien virkatoimien tutkimisesta, mutta se ei ota kansalaisten kirjeitä edes käsiteltäväkseen. Pahasti vuotavaa ”venettä” pidetään pinnalla heittämällä vuosittain muutama tuhat kansalaista reunan yli. Heille ei riitä oikeutta ”oikeusvaltioitten maailmassa”. Viimeinen oikea oikeuskansleri oli Kai Korte, mm. Mauno Koiviston kiroama laillisuuden valvoja. Sen jälkeen sillekin jakkaralle on istutettu valtamafian käskyläisiä.

Ennätyksiä laillisuusvalvonnassa

Lainaan edelleen Jorma Uskia:
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2005 on julkaistu netissä. Kertomuksen tilasto-osio vahvistaa laillisuusvalvonnan keskeisimmän ongelman - kanteluiden määrä kasvaa vauhdilla - edelleen pahentuneen; nyt käsiteltiin 3008 kantelua. Uutena huikeana ennätyksenä on kirjattava EOA:n "ei ole aihetta epäillä" -vastausten suuri määrä, 1200 kpl. Lukuun eivät sisälly tapaukset, jotka tutkittiin ja moitittavaa ei ilmennyt. Tutkimatta tyrmättiin siis n. 40% kaikista kanteluista, määrällisesti kaksinkertainen vuoteen 2004 verrattuna. Ennakointini oli oikeansuuntainen, mutta pahasti alakantissa.

Jos kanteluitten määrän kasvun katsotaan johtuvan kansalaisten parantuneesta tietämyksestä oikeuksistaan ja/tai parantuneista mahdollisuuksistaan valittaa saamastaan kohtelusta, niin on tunnustettava myös se, että ilmeisesti noiden lisäksi on paljon sellaisia tapauksia, joista ei kannella vaikka aihetta ehkä olisikin. Piilevä hallinnon kelvottomuus on siis suurempaa, kuin noitten kantelujen määrästä voisi päätellä.

Tuollaisen kehityksen pysäyttämiseksi perustuslakivaliokunnan olisi syytä selvittää noiden tutkimatta hylättyjen kantelujen taustoja ja perusteita hieman tarkemmin. Ei ainakaan voida todeta ykskantaan noin suuren joukon valehdelleen - valittaneen täysin keksitystä aiheesta - tai niin tietämättömiksi laeista, että valittavat menettelystä, joka ei selvästikään ole lain vastainen.

EOA kylläkin toistuvasti moittii viranomaisia päätöstensä huonosta perustelusta, mutta mikä arvosana pitäisi antaa kansalaisten oikeusturvan toteutumista virkavastuisesti valvovalle EOA:lle, jos kansalaiselle ei kanteluvastauksesta selviä millä perusteella EOA on ratkaisuunsa päätynyt.

Vähimmäisvaatimuksena voitaneen pitää, että EOA ottaisi kantaa edes siihen, onko kantelussa väitetty tekoa tehty. Kanteluvastausten luotettavuutta lisäisi vielä se, jos niistä ilmenisi millä tavoin mahdollinen teko tai sen olemattomuus on todettu sekä EOA:n käsitys, minkä lainkohdan perusteella tekoa ei ole pidettävä virheellisenä. Ainakaan en itse pahoittaisi mieltäni siitä, että EOA ilmoittaisi senkin, millä perusteella kantelussa ilmoitettua lainkohtaa ei voi soveltaa kyseiseen tekoon tai millä tavalla todettu teko ei täytä kyseisen lainkohdan tunnuksia.

Mielenkiintoista on myös se, että noin 15% kanteluista johti toimenpiteisiin, niistä 85% vain käsityksen ilmoittamiseen. EOA ei siis itse osannut ratkaista, onko teko selvästi tai vain mahdollisesti lain vastainen? Toisaalta hän vakuuttaa, että hänen kanteluvastauksensa eivät tule oikeusvoimaiseksi ja että poliisilla on tutkintavelvollisuus kun on syytä epäillä. Tulkintaoikeuskin kuuluu EOA:n mukaan tuomioistuimelle.
Jos EOA ei saata havaitsemaansa ilmeisesti virheellistä menettelyä toimivaltaisten elinten tutkittavaksi, niin salaako hän tietoonsa tulleen mahdollisen virkarikoksen ja käyttääkö hän - EIT:lle antamansa todistuslausunnon vastaisesti - muille viranomaisille ja erityisesti tuomioistuimille kuuluvaa ratkaisuvaltaa päättäessään, ettei teko anna aihetta enempiin toimenpiteisiin?

Maallikon päättelykyvyllä AEO Ilkka Raution 2003-kertomuksessa varoittama "kulissioikeudenmukaisuus" ... lainsäädäntö (kulissit) on kunnossa, mutta yhteinen salaisuus on, että käytäntö on jotain muuta." on hallintoviranomaisten eduskunnan säätämien lakien yli ja ohi harjoittamaa todellisuutta, ja että nimenomaan laillisuusvalvojat ylläpitävät tuota länsimaista oikeusmukaisuutta pilkkaavaa kulissia.

Mutta mitä pitää ajatella Suomen perustuslain mukaisesta kansanvallasta ja ylipäätään perustuslain noudattamisesta, kun epäkohdasta täysin tietoiset "oikeutta ja totuutta" noudattamaan velvoitetut kansanedustajat - erityisesti perustuslakivaliokunnan jäsenet - vuosi vuoden perään järjestelmän toimivuutta kehuen hyväksyvät kansalaisten oikeusturvaa pilkkaavan lumevalvonnan?

Katso
Laillisuusvalvonnan rappiotila
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/09/laillisuusvalvonnan-rappiotila.html

Perustuslakivaliokunta ja satukertomukset
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/perustuslakivaliokunta-ja.html

Keskustalaislestadiolainen toiminta

Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Natura ja vaiettu valtiosalaisuus
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/natura-2000-vaiettu-valtiosalaisuus.html

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Natura ja Life-rahoitus
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/natura-2000-ja-life-rahoitus.html

Natura on Suomen suurin ATK-rikos
http://naturansalat.blogspot.com/2009/04/natura-on-suomen-suurin-atk-rikos.html

Huomautus- ja vaatimusteksti
http://naturansalat.blogspot.com/2009/05/huomautus-ja-vaatimusteksti-14-3042009.html

Ahon rehellisyys leimataan rikolliseksi leimaamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Onko Torstilla puhdas omatunto?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

Kalajoen työvoimatoimiston "laho" päätös
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/kalajoen-tyvoimatoimiston-laho-pts.html

Starttiraha katkaistiin kostona
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/starttiraha-katkaistiin-kostona-maineen.html

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti - Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/tarkoitushakuinen-oikeudenkynti-tapio.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Lestadiolainen värisuora
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lestadiolainen-varisuora.html

Yhteisvaltuusto – taustat ja tunnot
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/yhteisvaltuusto-kokoontui-taustat-ja.html

Lainauksia Tytti Isohookana-Asunmaan ja Jyrki Vesikansan teoksista:

"Lestadiolaisten ja keskustapuolueen yhteistyö oli molemminpuolista ja perustui paljolti henkilökohtaisiin yhteyksiin. Yhteistyöllä oli suuri merkitys erityisesti pohjoisen Suomen poliittisessa mielipiteen muodostuksessa. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) puolelta pidettiin mieluiten yhteyksiä valtakunnan tason vaikuttajiin, ja Silvola oli heidän kanssaan paljon tekemisessä. Vanhoillislestadiolaisten virallinen johto vältti kuitenkin politiikan tekoa.
Molemmilla oli sama tavoite, säilyttää kansalaissopu ja maan itsenäisyys. Niinpä puoluerahoitusta ohjattiin vuonna 1965 keskustapuolueelle ”Pohjois-Suomen herätysliikkeen kautta”.

Toisaalta SRK:n johtokunnassa päätettiin vuonna 1965, että puolueilta voidaan vastaanottaa mahdollisia lahjoitusvaroja sellaisin ehdoin, että niillä tehdään puhtaasti sääntöjen mukaista evankeliumintyötä. Johtokunnassa todettiin, ettei ole tärkeää tietää mitään lahjoittajasta, mutta sen sijaan on tärkeää tietää lahjoittajan toivomus varojen käytöstä.
Rahoitusasiasta oli noussut keskustelua, kun Keski-Suomesta oli otettu yhteyttä. Isohookana-Asunmaa referoi melko suoraan SRK:n pöytäkirjaa. Erikoista on, että SRK:ssa lahjoittajan nimettömyyttä ei tuolloin pidetty ongelmana. Vuosia myöhemmin paheksuttiin nimenmaan sitä, että joku uskalsi kysellä puoluerahojen perään nimettömänä.

Siellä syntyi 28.2.1965 Raittiusyhdistys Neliapila. Sen tehtävänä oli työskennellä koko maassa ”ajallisen isänmaan hyväksi” korostaen ”varjelemisen välttämättömyyttä.”
Järjestön perustivat kansanedustaja Jämsen vaimonsa ja vaalipäällikkönsä (kannonkoskelaisen Aarne Kotilaisen) kanssa.
… Jämsenin oli määrä toimia yhdistyksen toimitusjohtajana, jonka alaisena eri puolilta maata oli 20 piiritason vastaavaa ja 360 toimimiestä. Jämseniä avustivat alavieskalaiset Olga ja Heikki Saari ja Eino Kimpimäki (LKP), joka keräsi puhujien joukkoa. Saari ja Kimpimäki kuten Jämsenkin kuuluivat myös SRK:n johtoon.

…SRK ja Raittiusyhdistys Neliapila organisoituivat ”Operaatio Isänmaaksi”, jolla oli vuoden 1966 eduskuntavaaleissa käytössään runsaasti vaalirahaa. Toimintaa rahoitettiin Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki ry:n (po. säätiö) lahjarahoilla Vesikansa on laskenut summaan noin 660 500 euroksi. SYT puolestaan sai rahat osuustoiminnalta (Hankkija), suomalaiselta teollisuudelta kuten Suomen Kumitehtaalta ja Suomen Kaapeliteollisuudelta, pankeilta sekä vakuutuslaitoksilta Sampo, Pohja jne, mutta tuskin väitetyltä CIA:lta. Vesikansallakaan ei ole siitä vakuuttavia näyttöjä.

Yhdistyksellä oli myös erityisiä lähettejä. Sen johto antoi ”veljille” tehtäviä kirjoittaa asiasta lehtiin. Vuoden 1966 vaalien alla se lisäsi työvoimaansa kolmen kuukauden ajaksi.
Myös SRK:n työvaliokunta päätti tuolloin, että ”kaikki miehet, joita saadaan matkoille, pidetään liikkeellä”. Silvola muistelee puolueella olleen useita kymmeniä lestadiolaisia palkattuja matkapuhujia ja joitakin heränneitäkin. Suurin osa Lapin lestadiolaisista saarnamiehistä tunnustautui maalaisliittolaisiksi. Silvolan mukaan lestadiolaisia saarnamiehiä palkattiin mielellään 1960-luvulla puolueen matkapuhujiksi. He olivat yleensä erinomaisia puhujia.

SRK:n johto sai poliittiseen toimintaansa ulkopuolisia avustuksia, joita se itse anoi. Muun muassa 10.2.1965 lähetettiin avustusanomuksia …
…SRK jakoi maan 14 apulähetysalueeseen ja oli valmistautunut työhön 300 saarnaajan ja 50 papin voimin. .. SRK sai lahjoituksia vuonna 1966 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Lisäksi samaan aikaan työtä teki Jämsenin järjestö…

Jämsen selitti myöhemmin Kupiaiselle, että vanhoillislestadiolaisten keskuudessa oli tarkoitus kaksijakoistaa toimintaa. SRK:n rahat oli tarkoitus ohjata varsinaisesti seuratoimintaan. Jämsen loi siksi rinnasteisen katto-organisaation eri portaineen. Hän sanoi koonneen 52 piirien hoitajaa, 543 toimimiestä ja 4 360 neuvottua toimimiestä. Raittiusyhdistys Neliapilan ensimmäisen vuoden toimintakertomuksen mukaan työ oli koskettanut noin 400 000 kansalaista ja siihen oli käytetty 5 766 työpäivää. Hän väitti toiminnan suorastaan ryöstäytyneen käsistä valtavan innostuksen myötä ja kertoi budjetin osoittaneen tämän vuoksi lopulta rahoitusvajetta.

Jämsenin järjestön työn laajuus tuli SRK:n johtomiesten tietoon ilmeisesti yllätyksenä. Sitä karsastettiin koska Neliapila koettiin SRK:n kilpailijaorganisaatioksi. Vaikka Jämsen lienee kertomuksessaan liioitellut toiminnan laajuutta, se kuitenkin säikäytti SRK:n johtoa siksikin että siihen oli tullut mukaan myös helluntailaisia, evankelisia, rukoilevaisia ja heränneitä. Niinpä SRK:n johtokunnan mielestä ”asiassa oli hämärää”. Jämsen ei ollut uskaltanut käydä enää SRK:n johtokunnan kokouksissa pyynnöistä huolimatta ja jäi sitten vuonna 1969 kokonaan johtokunnasta pois.

Jämsenin saamien rahojen käyttöä selvitettiin pitkään mutta turhaan. SYT:n toiminnanjohtaja Kupiaisen mukaan varoja ei ollut käytetty sopimuksen mukaisesti. Kupiaista harmitti tilitysten viipyminen, sillä hän oli ohjannut yhdistykselle myös suuren määrän yksityisiä lahjoituksia.
SRK:n johtomiehille oli yllätys sekin, että Jämsenin toimintarahat oli järjestänyt SYT:n Kupiainen. Jämsen lienee saanut varoja muualtakin ja jakanut avustusrahaa vaalityöntekijöille varsin avokätisesti. SRK:n johto pyrki pian irtaantumaan Jämsenin toimista ja vakuutti Kupiaiselle, että Jämsen hoitaa ”asiansa kuntoon”. Niin ei kuitenkaan käynyt. SYT ei koskaan saanut pyytämiään tilityksiä, ainoastaan Jämsenin selittelykirjeitä ja synnin anteeksipyynnön. SRK näyttää kierrättäneen vaalirahojaan mm. Jämsän opiston kautta.
Raittiusyhdistys Neliapila lakkautettiin vuonna 1970. Sen tilalle tuli Alvajärven Raittiusyhdistys. Sille siirtyivät myös Neliapilan varat.
Yhdistyksen pöytäkirjat Jämsen sanoi haudanneensa maahan."


Lähde: Tytti-Isohookana-Asunmaa, Maalaisliitto-Keskustan historia 5, s. 148-150

"Säätiö (SYT) oli avustanut vuoden 1962 eduskuntavaalien alla lestadiolaisten kommunisminvastaista valistustoimintaa maalaisliittolaisten kansanedustajien vetoomuksesta. Vuoden 1966 eduskuntavaalien alla lestadiolaisille kanavoitiin huomattavasti enemmän rahallista tukea, joka ohjattiin kenttätoimintaan lestadiolaisen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen kautta….

Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Eino Vaherjoki ja taloudenhoitaja sekä Päivämies-lehden päätoimittaja Eino Kimpimäki lähestyivät Kupiaista helmikuussa 1965, jolloin he korostivat, että voimistuva vasemmistolaisuus uhkasi kansallista vapauttamme ja porvarillista talousjärjestelmäämme…
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen ja Raittiusyhdistys Neliapilan organisoimaan ”Operaatio isänmaahan ” upposi Jämsenin mukaan kaikkiaan peräti 460 600 markkaa (660 500 euroa).

Asenteet kiristyivät SYT:n päässä, kun Jämsen ei suostunut lähettämään selvitystä SYTn operaatiota varten antamien varojen käytöstä…. Kuitit ja tositteet Jämsen kertoi polttaneensa tupansa uunissa ”Suomen Marsalkan 100-vuostissyntymäpäivän viime minuuteilla tuhkaksi ja hajottaneensa tuhkan pellolleen, ”etteivät Jumalan valtakunnan vastustajat pääse veljieni ja sisarieni kimppuun ainakaan tämän asian ja taistelun vuoksi”. Jämsen anoi Kupiaiselta anteeksiantoa ja kertoi puhuneensa synnistään rippi-isälleen…
Jämsenin salamyhkäisyyteen oli monia syitä. Mahdollisesti varoja käytettiin väärin tai sitten Jämsen halusi suojella rahalähteitään. Supolle välittyi nimittäin tietoja, että amerikkalaiset olisivat rahoittaneet toimintaa. Tällaisia huhuja liikkui ilmeisesti jo aiemmin, sillä toimittaja Jukka Rislakki kertoo niiden saneen alkunsa, kun CIA:n rahoittamaa kulttuuriohjelmaa Helsingin nuorisofestivaaleilla johtanut Gloria Steinem väitti luovuttaneensa varoja ”suomalaisille ystäville käytettäväksi ”kommunisminvastaiseen työhön”. Rahojen saajiksi Steinem väitti kahta nuorta poliitikkoa, sosiaalidemokraattia ja kokoomuslaista, mutta myös lestadiolaiset kietoutuivat hänen mukaansa kuvioon."


(Lähde: Jarkko Vesikansa, Salainen sisällissota, s. 247-248)

torstai 1. lokakuuta 2009

Näin äänestettiin vaalirahoituksesta

Äänestys 1 klo 16.03 Istunto 86/01.10.2009 klo 16.00 1 Valtioneuvoston tiedonanto vaalirahoitukseen liittyvistä kysymyksistä
Täysistuntokäsittely
Asiakirjat: VNT 1/2009 vp
Puhemiehenä toimi puhemies Sauli Niinistö /kok . Puhemies ei osallistu äänestykseen.
Äänestysasettelu: Päiväjärjestykseen siirtyminen, Kankaanniemi / Söderman
Jaa: 128
Ei: 57
Tyhjiä: 0
Poissa: 14
Yhteensä: 199

Äänestys kansanedustajittain
Ahde Matti /sd Ei
Matikainen-Kallström Marjo /kok Jaa
Ahonen Esko /kesk Jaa
Mieto Juha /kesk Jaa
Akaan-Penttilä Eero /kok Jaa
Mustajärvi Markus /vas Ei
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Jaa
Mäkelä Jukka /kok Jaa
Alatalo Mikko /kesk Jaa
Mäkelä Outi /kok Jaa
Andersson Janina /vihr Jaa
Mäkinen Tapani /kok Jaa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Jaa
Nauclér Elisabeth /r Jaa

Arhinmäki Paavo /vas Ei
Nepponen Olli /kok Jaa
Asell Marko /sd Ei
Niinistö Ville /vihr Jaa
Asko-Seljavaara Sirpa /kok Jaa
Nordman Håkan /r Jaa
Autio Risto /kesk Jaa
Nurmi Tuija /kok Jaa
Blomqvist Thomas /r Jaa
Nylander Mikaela /r Jaa
Brax Tuija /vihr Jaa
Nylund Mats /r Jaa
Feldt-Ranta Maarit /sd Poissa
Oinonen Lauri /kesk Jaa

Filatov Tarja /sd Ei
Oinonen Pentti /ps Jaa
Forsius Merikukka /kok Jaa

Ojala-Niemelä Johanna /sd Poissa
Gestrin Christina /r Jaa
Ojansuu Kirsi /vihr Jaa

Gustafsson Jukka /sd Ei
Ollila Heikki A. /kok Jaa
Guzenina-Richardson Maria /sd Ei
Orpo Petteri /kok Poissa
Haavisto Pekka /vihr Jaa
Paajanen Reijo /kok Jaa
Hakola Juha /kok Jaa

Paasio Heli /sd Ei
Harkimo Leena /kok Jaa
Paatero Sirpa /sd Ei
Hautala Lasse /kesk Jaa
Pakkanen Markku /kesk Jaa
Heikkinen Hannakaisa /kesk Jaa
Palm Sari /kd Jaa
Heinonen Timo /kok Jaa
Paloniemi Aila /kesk Jaa

Heinäluoma Eero /sd Ei
Pekkarinen Mauri /kesk Jaa
Hemmilä Pertti /kok Jaa
Peltonen Tuula /sd Ei
Hemming Hanna-Leena /kok Jaa
Pentti Klaus /kesk Jaa

Henriksson Anna-Maja /r Poissa
Perkiö Sanna /kok Jaa
Hiltunen Rakel /sd Ei
Pihlajaniemi Petri /kok Jaa
Holmlund Anne /kok Poissa
Piirainen Raimo /sd Ei
Hoskonen Hannu /kesk Jaa
Puhjo Veijo /vas Poissa

Huovinen Susanna /sd Ei
Pulliainen Erkki /vihr Jaa
Hurskainen Sinikka /sd Poissa
Puumala Tuomo /kesk Jaa
Hyssälä Liisa /kesk Jaa
Rajala Lyly /kok Jaa
Häkämies Jyri /kok Jaa

Rajamäki Kari /sd Ei
Hänninen Tuomo /kesk Jaa
Rantakangas Antti /kesk Jaa

Jaskari Harri /kok Poissa
Rauhala Leena /kd Jaa
Jokinen Kalle /kok Jaa
Ravi Pekka /kok Jaa
Juurikkala Timo /vihr Jaa
Rehula Juha /kesk Jaa
Järvinen Heli /vihr Jaa
Reijonen Eero /kesk Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps Jaa
Risikko Paula /kok Jaa
Kaikkonen Antti /kesk Jaa
Rossi Markku /kesk Jaa
Kalli Timo /kesk Jaa
Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Jaa

Kallio Reijo /sd Ei
Räsänen Päivi /kd Jaa
Kalliomäki Antti /sd Ei
Rönni Tero /sd Ei
Kallis Bjarne /kd Jaa
Saarinen Matti /sd Poissa
Kalmari Anne /kesk Jaa
Salo Petri /kok Jaa
Kaltiokumpu Oiva /kesk Jaa
Salolainen Pertti /kok Jaa
Kanerva Ilkka /kok Jaa
Salovaara Pertti /kesk Jaa

Kangas Matti /vas Ei
Sarkomaa Sari /kok Jaa
Kankaanniemi Toimi /kd Jaa
Sasi Kimmo /kok Ei

Kantola Ilkka /sd Ei
Satonen Arto /kok Jaa
Karhu Saara /sd Ei
Seurujärvi Janne /kesk Jaa
Karhuvaara Arja /kok Jaa
Sihto Paula /kesk Jaa
Karimäki Johanna /vihr Jaa
Sinnemäki Anni /vihr Jaa
Karjula Kyösti /kesk Jaa
Sirnö Minna /vas Ei
Karpela Tanja /kesk Poissa
Skinnari Jouko /sd Ei
Karvo Ulla /kok Jaa
Sumuvuori Johanna /vihr Poissa
Kasvi Jyrki /vihr Jaa
Söderman Jacob /sd Ei
Katainen Elsi /kesk Jaa
Tabermann Tommy /sd Poissa
Katainen Jyrki /kok Jaa
Taimela Katja /sd Ei
Kataja Sampsa /kok Jaa
Taiveaho Satu /sd Ei
Kaunisto Timo /kesk Jaa
Tallqvist Tarja /kd Jaa

Kauppila Matti /vas Ei
Tennilä Esko-Juhani /vas Ei
Kerola Inkeri /kesk Jaa
Thors Astrid /r Jaa

Kiljunen Anneli /sd Ei
Tiilikainen Kimmo /kesk Jaa
Kiljunen Kimmo /sd Ei
Tiura Marja /kok Jaa
Kiuru Krista /sd Ei
Tiusanen Pentti /vas Ei
Kiviniemi Mari /kesk Jaa
Toivakka Lenita /kok Jaa
Kiviranta Esko /kesk Jaa

Tuomioja Erkki /sd Ei
Komi Katri /kesk Jaa
Tynkkynen Oras /vihr Jaa
Korhonen Martti /vas Ei
Tölli Tapani /kesk Jaa
Korhonen Timo V. /kesk Jaa

Ukkola Tuulikki /kok Poissa
Korkeaoja Juha /kesk Jaa
Uotila Kari /vas Ei
Koski Valto /sd Ei
Urpilainen Jutta /sd Ei
Koskinen Johannes /sd Ei
Uusipaavalniemi Markku /kesk Jaa
Koskinen Marjaana /sd Ei
Vahasalo Raija /kok Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd Ei
Wallin Stefan /r Jaa
Kuoppa Mikko /vas Ei
Valpas Unto /vas Ei
Kuusisto Merja /sd Ei
Vanhanen Matti /kesk Jaa
Kyllönen Merja /vas Ei
Vapaavuori Jan /kok Jaa
Kähkönen Lauri /sd Ei
Vehkaperä Mirja /kesk Poissa
Kärkkäinen Kari /kd Jaa
Vehviläinen Anu /kesk Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk Jaa
Wideroos Ulla-Maj /r Jaa

Laakso Jaakko /vas Ei
Viitamies Pauliina /sd Ei
Lahtela Esa /sd Ei
Viitanen Pia /sd Ei
Laitinen Reijo /sd Ei
Viljanen Ilkka /kok Jaa
Lapintie Annika /vas Ei
Vilkuna Pekka /kesk Jaa
Larikka Jari /kok Jaa
Virkkunen Henna /kok Jaa
Laukkanen Markku /kesk Jaa
Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Lauslahti Sanna /kok Jaa

Virtanen Erkki /vas Ei
Laxell Jouko /kok Jaa
Virtanen Pertti /ps Jaa
Lehti Eero /kok Jaa
Vistbacka Raimo /ps Jaa
Lehtomäki Paula /kesk Jaa

Vuolanne Antti /sd Ei
Leppä Jari /kesk Jaa
Väyrynen Paavo /kesk Jaa
Lindén Suvi /kok Jaa
Väätäinen Tuula /sd Ei
Lintilä Mika /kesk Jaa
Yrttiaho Jyrki /vas Ei
Lipponen Päivi /sd Ei
Zyskowicz Ben /kok Jaa
Manninen Hannes /kesk Jaa


Katso toinen äänestys
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.47/1254402947_49671&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm

Erkin kommentti: On käsittämätöntä, ettei oppositio voi toimi yhtenäisesti näin tärkeässä asiassa. Muutoinkin kansanedustajien äänestyskayttäytyminen herättää ihmetystä, sillä Suomen perustuslain 29 § Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

Virkamiesetiikka ja vallasta luopumisen vaikeus









Silminnäkijä ohjelma teki paljastuksen hyvä-veli-järjestelmästä, mikä liittyy Nuorisosäätiön toimintaan. Ohjelmassa esitettiin myös seuraava asia: Silminnäkijä kertoo saaneensa noin vuosi sitten nimettömän lausunnon, jonka mukaan Vanhaset eivät olleet maksaneet kaikkia rakennuskuluja. Tietoa yritettiin varmistaa vuosi. Tiedon varmistuksesta Silminnäkijä kertoo vain sen, että pätevä näyttö löytyi Vanhasten saamasta varsin kalliista rakennustarvike-erästä, jonka maksoi Nuorisosäätiölle kerrostaloja urakoinut rakennusliike. Pääministeri Vanhasta ohjelma ei ollut saatu haastateltavaksi. Vanhasen entinen puoliso Merja Vanhanen lopetti ohjelmassa puhelun lyhyeen eikä kommentoinut asiaa. Vanhanen oli Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja vuosina 1998-2003. Säätiön varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 1981-1997.

Silminnäkijä ohjelma ei ole väittänyt, että Matti Vanhanen on ottanut vastaan lahjuksen. Silminnäkijä on kertonut edellä kerrotun tapauksen, mikä kieltämättä asettaa pääministeri Matti Vanhasen kiusalliseen tilanteeseen. Ainoa keino pääministeri Matti Vanhasella on haastaa toimittaja Ari Korvola ja YLE oikeuteen perättömästä lausumasta. Vaarana on kuitenkin se, että Vanhanen voi hävitä jutun. Valitettavasti mitään muuta luotettavaa keinoa ei ole olemassa.

Nuorisosäätiön toimintatavat ja vastuu

On syytä epäillä, että jos yleishyödyllisen Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja on ollut mukana tekemässä säätiön sääntöjen vastaista päätöstä, kyseessä on luottamusaseman väärinkäyttö. Jos säätiön hallituksen puheenjohtaja on osallistunut päätöksen tekemiseen, jossa on kyse säätiön varojen jakamisesta puheenjohtajalle itselleen, on syytä epäillä kavallusta. Molemmat teot ovat rikoslain mukaan rikoksia.
Matti Vanhasen osalta mahdollisten rikosten syyteoikeus on todennäköisesti vanhentunut, mutta korvausvastuu on todennäköisesti vielä olemassa. Antti Kaikkosen osalla tilanne on toinen. Syyteoikeus on vielä voimassa. Sääntöjen vastaisesti vaalitukien jakamiseen osallistuneet säätiön hallituksen jäsenet voidaan velvoittaa palauttamaan säätiölle sen varoista maksetut vaalituet. Lisäksi he voivat joutua korvausvelvolliseksi vahingosta, joka säätiölle aiheutuu siitä, että säätiötä rahoittavat tahot eivät enää myönnä avustuksia säätiön toimintaa varten.

Kehittyvien Maakuntien Suomi ja Nova-rahoitus

KMS:n vaalitukien jako ja Nova-rahoitussysteemi osoittaa selkeästi sen, että kysymys ei ole ainoastaan vaalirahoituksesta, vaan myös kiistattomasta poliittisesta korruptiosta. Sitä osoittavat rahansiirrot, niiden ajankohdat, rahansiirtoihin osallistuneet päättäjät ja niiden kytkökset. Näissä asioissa on syytä epäillä rikoksia.
Katso
Näin valta ostetaan
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/09/nain-ostetaan-valta.html

Minun oikeustajuni mukaan pääministeri Matti Vanhasella ei ole muuta mahdollisuutta kuin erota tehtävistään. Jos hän ei eroa niin tilanne koko poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta kestämätön.

Virkamiesetiikka

Joissakin maissa on laadittu virkamieskuntaa koskevia eettisiä säännöstöjä, vaikka
kyse ei olekaan yhtenäisestä ammattikunnasta sanan varsinaisessa mielessä. Säännöstöissä tuodaan esille virkatyön keskeiset ominaispiirteet. Esimerkiksi Iso-Britannian arvojulistuksessa on seitsemän perusperiaatetta, joiden katsotaan soveltuvan kaikkeen julkiseen toimintaan.

Standards in Public Life (Iso-Britannia)

1 Epäitsekkyys. Viranomaisten tulee tehdä ratkaisunsa pelkästään yleistä etua tavoitellen. Viranomaisen ei tule tavoitella taloudellisia tai muita materiaalisia etuja itselleen, perheelleen tai ystävilleen.
2 Integriteetti. Viranomaisella ei tule olla minkäänlaisia taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia ulkopuolisia henkilöitä tai organisaatioita kohtaan, jotka voisivat vaikuttaa heidän virkatehtäviensä hoitoon.
3 Puolueettomuus. Virkatehtäviä hoidettaessa,mukaan lukien virkanimitykset,sopimukset tai suositukset palkintoja ja etuja varten,viranomaisen tulee perustaa ratkaisunsa ansioihin.
4 Tilivelvollisuus. Viranomaiset ovat julkisessa vastuussa päätöksistään ja toimistaan,ja heidän täytyy hyväksyä tarkastukset.
5 Avoimuus. Viranomaisten tulee olla mahdollisimman avoimia päätöksissään ja toiminnassaan. Päätökset tulee perustella,ja tietoa voidaan salata vain jos yleinen etu sitä selvästi vaatii.
6 Rehellisyys. Viranomaisilla on velvollisuus kertoa virkatehtäviinsä liittyvät henkilökohtaiset intressit ja ryhtyä toimiin eturistiriitojen ratkaisemiseksi tavalla, joka turvaa yleisen edun.
7 Johtajuus. Viranomaisten tulee edistää ja tukea näitä periaatteita johtamalla ja omalla esimerkillä.

Etiikan perusrakenne (Ethics Infrastructure)

Toimiva etiikan perusrakenne rakentaa julkisen sektorin työympäristöä sellaiseksi, että se tuke eettisten normien noudattamista. Jokainen osatekijä on itsessään tärkeä osa järjestelmää, mutta osatekijöiden pitää myös täydentää ja vahvistaa toisiaan ja niiden välillä on oltava vuorovaikutusta.
Perusrakenteen osatekijät voidaan luokitella päätoimintoihin,joita ovat ohjaus, johtaminen
ja valvonta. Näiden toimintojen ihanteelliset keskinäiset osuudet ja painoarvot määräytyvät kunkin maan kulttuuristen ja poliittis-hallinnollisten olojen mukaan.
Ohjaus perustuu poliittisen johdon vahvaan sitoutumiseen, arvojen määrittelyyn (esim. tapaohjeet) ja ammatillista yhteisöllisyyttä tukeviin toimintoihin (esim. koulutus).
Johtamista varten voidaan asettaa erityinen koordinointielin tai antaa tehtävä jo olemassa olevalle keskushallinnon toimielimelle. Johtamistehtävää voidaan toteuttaa myös julkisten palvelujen toimintaedellytysten, johtamispolitiikan ja johtamiskäytäntöjen kautta.
Valvonta voidaan taata ensisijaisesti sellaisten oikeudellisten puitteiden avulla, jotka mahdollistavat riippumattoman tutkinnan ja syytteeseen asettamisen tehokkailla vastuu- ja valvontamekanismeilla sekä avoimuuden,kansalaisten osallistumisen ja julkisen valvonnan avulla.
Periaatteet ovat työkaluja,joita kukin maa käyttää tarpeidensa mukaisesti. Ne eivät ole erillinen kokonaisuus, vaan ne on tarkoitettu keinoksi sisällyttää eettinen johtaminen julkishallintoon yleensä.

1. Julkishallinnon eettisten normien on oltava selkeitä
Virkamiesten on tunnettava perusperiaatteet ja normit,joita heidän odotetaan työssään noudattavan, sekä hyväksyttävän toiminnan rajat. Tämä voidaan aikaansaada tiiviillä julkishallintoa ohjaavilla eettisillä normeilla kuten tapaohjeilla. Normeista tulee tiedottaa riittävän laajasti. Näin saavutetaan niitä koskeva yhteisymmärrys sekä hallinnossa että ympäröivässä yhteiskunnassa.

2. Eettisten normien on heijastuttava myös lainsäädäntöön
Lainsäädäntö asettaa virkamiesten toiminnalle miniminormit ja periaatteet. Lakiin ja asetuksiin voitaisiin myös kirjata julkisen sektorin perusarvot, ja niiden tulisi toimia perustana ohjaukselle, tutkinnalle, kurinpidolle ja syyttämiselle.

3. Virkamiehille tulisi olla tarjolla eettistä ohjausta
Ammatillisen yhteisöllisyyden tulisi auttaa virkamiehiä kehittämään tarvittavaa harkintakykyä sekä taitoa soveltaa eettisiä periaatteita käytännössä. Koulutuksella parannetaan tietoisuutta eettisistä normeista, kehitetään kykyä tarkastella asioita eettiseltä kannalta sekä taitoa tehdä moraalisesti perusteltuja päätöksiä. Puolueeton apu voi auttaa luomaan ympäristön, jossa virkamiehet ovat valmiimpia käsittelemään ja ratkaisemaan eettisiä jännitteitä ja ongelmia. Virkamiehille tulisi olla tarjolla ohjausta ja sisäistä konsultointiapua, jotka auttaisivat heitä soveltamaan eettisiä perusnormeja työssään.

4. Virkamiesten tulisi tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa paljastaessaan väärinkäytöksiä
Virkamiesten on tunnettava oikeutensa ja velvollisuutensa puuttuessaan julkishallinnossa ilmeneviin todellisiin tai epäiltyihin väärinkäytöksiin. Virkamiehillä tulisi olla selkeät säännöt ja menettelyohjeet sekä virallinen vastuuhierarkia. Virkamiesten tulisi myös tietää, millaisia suojautumiskeinoja heillä on käytettävänään väärinkäytöksiin puuttuessaan.

5. Virkamiesten eettistä toimintaa tulisi tukea poliittisella sitoutumisella eettiseen toimintaan
Poliittisten johtajien on noudatettava työssään tiukkoja sopivaisuusnormeja. He osoittavat sitoutumisensa omalla esimerkillään ja sellaisin toimin, jotka ovat mahdollisia pelkästään poliittisella tasolla. Kyse on sellaisista lainsäädännöllisistä ja institutionaalisista järjestelyistä, jotka tukevat eettistä toimintaa ja joissa väärinkäytöksistä seuraa rangaistus. Poliittiset päätöksentekijät voivat myös osoittaa tarvittavaa tukea ja voimavaroja
hallinnon eettisiin normeihin liittyvään toimintaan.

6. Päätöksenteon tulisi olla avointa ja julkisen valvonnan alaista
Kansalaisilla on oikeus tietää, miten julkiset laitokset käyttävät niille uskottua valtaa ja voimavaroja.Julkista valvontaa tulisi helpottaa avoimuuden ja demokratian keinoin, lainsäätäjien harjoittamalla valvonnalla ja helpottamalla julkisten tietojen saatavuutta. Avoimuutta tulisi lisätä esimerkiksi tiedonjulkistamisjärjestelmillä ja tunnustamalla aktiivisten ja riippumattomien tiedotusvälineiden merkitys.

7. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnalla tulisi olla selvät toimintaohjeet
Eettisiä normeja koskevien selkeiden sääntöjen tulisi ohjata virkamiesten ja yksityisen sektorin välistä toimintaa esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä, hankittaessa palveluja yksityiseltä sektorilta tai julkisen sektorin henkilöstöpolitiikassa. Julkisen ja yksityisen sektorin lisääntyvä yhteistyö edellyttää, että julkisen sektorin arvoihin kiinnitetään enemmän huomiota ja että ulkopuoliset yhteistyötahot noudattavat samanlaisia arvoja.

8. Esimiesten on toimittava normien mukaisesti ja edistettävä niiden noudattamista
Työympäristöllä, jossa normien tarkkaa noudattamista rohkaistaan tarjoamalla erilaisia eettisen toiminnan kannustimia (hyvät työolosuhteet, tehokas tulosarviointi), on suora yhteys julkishallinnon arvojen ja eettisten normien soveltamiseen päivittäisessä työssä. Esimiehillä on tässä suhteessa tärkeä tehtävä toimia johdonmukaisesti johtamistyössä ja noudattaa eettisiä normeja yhteyksissä poliittisiin johtajiin, toisiin virkamiehiin ja kansalaisiin.

9. Johtamispolitiikan, -menettelytapojen ja -käytäntöjen tulisi edistää eettisten normien mukaista käyttäytymistä
Eettisiin normeihin sitoutumisen tulisi ilmetä organisaation johtamistavoissa ja
-käytännöissä. Ei riitä, että julkishallinnossa on olemassa pelkästään sääntöihin tai lakeihin perustuvia ohjausrakenteita. Lainsäädännölliset järjestelmät voivat päinvastoin rohkaista virkamiehiä toimimaan väärinkäytöksien rajoilla ja väittämään, että he toimivat eettisesti niin kauan kuin eivät varsinaisesti riko lakia. Julkishallinnossa tulisi määritellä selvästi arvot, joihin työntekijöiden tulisi pyrkiä, eikä tyytyä asettamaan minimirajoja virkamiesten hyväksyttävälle käyttäytymiselle.

10. Julkishallinnon työolojen ja henkilöstöpolitiikan tulisi edistää eettisten normien noudattamista
Julkishallinnon työolosuhteitten, kuten etenemismahdollisuuksien, henkilökohtaisen
kehityksen, riittävän palkan ja henkilöstöpolitiikan, tulisi luoda eettiseen toimintaan ohjaava ilmapiiri. Perusperiaatteet kuten ansioituneisuuden palkitseminen ja johdonmukaisuus palkkauksessa ja urakehityksessä ovat omiaan edistämään rehellisyyttä.

11. Julkishallinto tarvitsee riittävät vastuullisuusmekanismit
Virkamiesten tulisi olla vastuussa teoistaan esimiehilleen ja yleisemmin myös kansalaisille. Vastuun tulisi kohdistua sekä sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamiseen että tulosten saavuttamiseen. Vastuullisuusmekanismit voivat olla laitoksen sisäisiä,koko hallinnon kattavia tai kansalaisyhteiskunnan asettamia. Vastuuta edistävät mekanismit voidaan laatia sellaisiksi, että ne takaavat sekä riittävän valvonnan että johtamisessa tarvittavan joustavuuden.

12. Väärinkäytöksiin puuttuminen edellyttää asianmukaisia menettelytapoja ja seuraamuksia
Keinot väärinkäytösten kuten korruption havaitsemista ja riippumatonta tutkimista
varten ovat etiikan perusrakenteen olennainen osa. Väärinkäytösten vähentämiseksi on
tärkeää, että on olemassa luotettavat menettelytavat ja voimavarat valvoa, raportoida ja tutkia rikkomuksia, ja että hallinnolliset ja kurinpidolliset seuraamukset ovat suhteessa rikkomukseen. Esimiesten tulisi käyttää asianmukaista harkintaa näitä keinoja sovellettaessa.
Katso tarkemmin
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/4166/4167_fi.pdf

Katso
Lahjonta
http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=Arviointiraportti%20lahjonnan%20kriminalisoinnista.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1243790098763&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf