lauantai 27. joulukuuta 2008

Rautaruukin irtisanomiset - välikysymyksen paikka



Pitääkö irtisanoa, jos ei taho?


Rautaruukin tiedote 1.12.2008
Rautaruukki ilmoittaa tiedottessaan 1.12.2008 seuravaa: Toiminnan tehostamisella tavoitellaan noin 60 miljoonan euron pysyviä kustannussäästöjä vuositasolla. Tehostamiseen liittyvän henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan Suomessa enintään 520, joista valtaosa liittyy teräsliiketoiminnan ja teräspalvelukeskusten toiminnan tehostamiseen. Vähennystarpeen koko konsernissa arvioidaan olevan noin 1 000 henkilöä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös eläkejärjestelyjä ja tutkitaan henkilöstön uudelleensijoittamismahdollisuuksia.


Lue tiedote kokonaisuudessaan osoitteesta
Rautaruukin tiedote 1.12.2008
http://www.ruukki.com/www/news.nsf/PFBY/C840B5058C342B11C22575120026A7F4?opendocument

Rautaruukki Oy:n osavuosikatsaus 30.7.2008 klo 9

MARKKINATILANNE JATKUI HYVÄNÄ, NÄKYMÄT ENNALLAAN
Yhteenveto 1-6/2008 tuloksesta (1-6/2007 vertailuluku)
- Liikevaihto 2 008 milj. euroa (1 960), vertailukelpoinen 1 985 milj. euroa
(1 884)
- Liikevoitto 309 milj. euroa (356), vertailukelpoinen 314 milj. euroa (354)
- Sijoitetun pääoman tuotto 28,6 prosenttia (31,8*)
- Osakekohtainen tulos (laimennettu) 1,65 euroa (1,89)
- Konsernin vertailukelpoisen liikevaihdon kuluvana vuonna arvioidaan kasvavan
konsernin kasvutavoitteiden mukaisesti eli yli 10 prosenttia. Vuoden 2008
liikevoiton arvioidaan ylittävän vuoden 2007 liikevoiton.

Näistä linkeistä löytyy






Yhtiön pääosakkaat

Pääosakkaat 30.11.2008
Osakkeet %

Prime Minister's Office 55 656 699 39,69
Ilmarinen Mutual Pension Insurance Company 1 963 417 1,40
Varma Mutual Pension Insurance Company 1 716 040 1,22
Rautaruukki Pension Foundation 1 585 455 1,13
Rautaruukki Corporation 1 466 937 1,05
Rannila Esa 1 457 800 1,04
ODIN Norden 1 196 195 0,85
The State Pension Fund 920 000 0,66
Etera Mutual Pension Insurance Company 565 000 0,40
OP-Delta Fund 555 061 0,40
10 suurinta omistajaa yhteensä 67 082 604 47,84
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 140 229 429 100,00

Valtion omistajaohjaus
Valtion omistajaohjauksen asiakirjamateriaali löytyy osoitteesta
http://www.valtionomistus.fi/asiakirjat/hallituksen_linjaukset/fi.jsp

Voidaan kiistattomasti sanoa, että Suomen valtio voi yrityksen suurimpana omistajana sanoa oman kantansa Rautaruukin irtisanomisiin. Yritys voi miettiä pitääkö irtisanoa henkilöstöä, jos valtio ei taho. Rautaruukin irtisanomiset ovat varmasti välikysymyksen arvoinen asia. Välikysymyksellä katsotaan Oulun vaalinpiirin kansanedustajien toiminta ja keskustan kannatuksen suunta Oulun vaalipiirissä. Kysymys on myös kokoomuksen politiikasta ja ennenakaikkea juuri kokoomuksen politiikasta. Jyri Häkämies vastaa valtion omistajanohjauksesta. Ministeri Häkämies voi toiminnallaan estää irtisanomiset, mutta jos Häkämies ei taho niin se saattaa näkyä myös kokoomuksen kannatuksessa.

"Nyt ne tuhoavat Kekkosen perinnön!"

Kekkosen perinnön tuhoamisessa on kysymys Rautaruukista ja Kemijärven sellutehtaasta. Stora Enso sulki tylysti Kemijärven tehtaan. Kekkosella ja puolueella oli ratkaiseva merkitys, kun pohjoista rakennettiin. Kemijärven sellutehdas, Rautaruukki, Tornion terästehdas ja Oulun yliopisto ovat hyviä esimerkkejä.

Helsingissä kaikkia hankkeita vastustettiin ankarasti, mutta ne toteutettiin. Ne ovat tuoneet leipää ja osaamista pohjoiseen, mutta ne ovat olleet myös erittäin hyviä hankkeita koko maalle.
Mutta nyt pohjoisessa on hätä. Kemijärven tehtaan lopettaminen merkitsi pohjoisen metsien vajaakäytön lisääntymistä, huonompaa metsänhoitoa, lisäisi työttömyyttä ja iski kipeästi Itä-Lapin aluetalouteen.

Stora Enson toiminta on joutunut todella outoon valoon. Kannattavan tehtaan lopettamisen perustelut eivät kestä päivänvaloa. Puupula se ei ainakaan ole. Pohjoisen metsäkeskusten johtajat arvioivat, että hakkuita voidaan Pohjois-Suomessa lisätä 3.5 - 4.3 miljoonaa kuutiota vuodessa vaarantamatta metsien moninaiskäyttöä ja luontoarvoja.

Myös metsäprofessori Matti Kärkkäinen sanoi äskettäin Helsingin Sanomissa, että Stora Enso ei ole kertonut todellisia syitä tehtaan lopettamiseen. Hänen mukaansa siellä ei koskaan ole ollut puupulaa.

Stora Enson johto on kuitenkin jatkanut korskeana. Sen mukaan lopettamispäätös pitää eikä tehdasta myydä, vaikka ostajiakin olisi. Kaiken kukkuraksi yhtiö on usuttanut poliisit tehtaan toimintaa tukeneiden kimppuun!

Kekkosen perintöön kuuluu myös oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen yhteiskunta ja heikommassa asemassa olevien ihmisten ja alueiden tukeminen. Tämä on poliitikkojen tehtävä, sitä eivät tee likinäköiset ja ahneet markkinavoimat.

Hallitus ei pääse vastuustaan Raahessa eikä Kemijärvelläkään. Valtion on edelleen suuri omistaja Rautaruukissa. . Hallituksen on nyt toimittava. Rautaruukin irtisanomiset on estettävä. Suuri vastuu asiassa on Rautaruukin hallintoneuvoston puheenjohtajalla kokoomuksen Marjo Matikainen-Kallströmillä ja keskustan raahelaisella hallintoneuvoston varapuheenjohtajalla ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalla Inkeri Kerolalla. Suuri vastuu asiassa on myös Oulun läänin kansanedustajilla ja ennenkaikkea keskustan varapuheenjohtajalla Antti Rantakankaalla. Jos nyt Rautarukkin irtisanomiset toteutetaan niin keskustan kannatus laskee Oulun vaalipiirissä ratkaisevasti. Keskustan kannatuksen suunta on varmasti samansuuntainen kuin Lapin läänissä Kemijärven tehtaan sulkemispäätöksen seurauksena, jos Rautaruukin irtisanomiset toteutetaan. Nyt on välikysymyksen paikka.

maanantai 22. joulukuuta 2008

Joulun historiaa











Joulun historia alkaa siitä, kun yli 2000 vuotta sitten Rooman imperiumin syrjäisessä provinssissa, sen vähäisessä pikkukaupungissa Juudean Betlehemissä nuori nainen synnytti poikalapsen.
Synnytys tapahtui tallissa, ja evankeliumin kertomuksen mukaan vain kolme kaukaa tullutta viisasta miestä ja muutama paimen panivat merkille tämän tapauksen.

Roomalaiset nimittivät Herodes Suuren juutalaisten kuninkaaksi vuonna 37 eKr., ja hän oli tässä asemassa vuoteen 4 eKr. Juudean kuningas Herodes sai kuulla tähdestä, joka ennusti tulevan Messiaan syntymää. Hän pelkäsi, että hänen sukunsa kilpailijaksi oli tulossa uusi vallantavoittelija, ja antoi julman määräyksen murhata kaikki Betlehemin seudun kaksivuotiaat ja nuoremmat poikalapset.

Tutkimusten mukaan Jeesus syntyi 8-4 vuotta ennen Kristusta. Todennäköisin syntymävuosi on 6 vuotta ennen Kristusta. Tutkimusten mukaan hänen elinaikansa sijoittuu vuosien 8-2 ennen Kristusta vuoteen 26-36 jälkeen Kristuksen. Todennäköinen syntymäaika on syys-lokakuu.

Jeesuksen syntymäpäivää on juhlittu ainakin vuodesta 200 lähtien. Aluksi tammikuun 6. päivänä. Toisen näkemyksen mukaan joulun ajoitus liittyy keisari Aurelianuksen 270-luvulla määräämään voittamattomalle auringolle omistettuun Sol Invicti -juhlaan, joka oli 24.–25. joulukuuta. Jeesuksen syntymäpäiväksi 25. joulukuuta mainitaan ensi kerran vasta liturgisessa kalenterissa vuonna 336.

Jeesuksen ajan pyhä maa

Galileassa ja Juudeassa asuvia juutalaisia rasittivat Rooman määräämät raskaat verot. He inhosivat roomalaisia sortajia. Maria asui Nasaretissa. Nasaret ei voinut ylpeillä millään elinkeinoelämän alalla . Se oli pelkästään maanviljelijöiden, käsityöläisten ja pengerretyillä rinteillä laumaansa kaitsevien rauhallisten paimenien asuinpaikka.

Nasaret oli siinä onnellisessa asemassa, että sillä oli riittävästi vettä. Kaupungin rajalla oli lähde, jonne naiset ja nuoret tytöt kokoontuivat päivittäin täyttämään ruukkujaan. Juutalaisten tapana oli valita tyttärensä tuleva aviomies tytön ollessa hyvin nuori, ja Maria oli luvattu Josefille, kylän puusepälle. Kihlaus oli sitova. Jos tytön havaittiin olleen uskoton tulevalle aviomiehelleen, niin seuraukset olivat kauheat. Naapurit pakottivat hänet juomaan kitkerää sekoitusta, jossa oli temppelin lattialta otettua pölyä ja roskaa. Jos tyttö sairastui , häntä pidettiin syyllisenä. Ihmisten oli pakko noudattaa ikivanhaa lakia: viedä hänet kaupungin portille ja kivittää kuoliaaksi.

Emme tiedä missä Maria oli, kun enkeli Gabriel ilmestyi hänelle. Hän oli ehkä kotonaan sisällä tai istui katolla. Naiset ja nuoret tytöt viettivät suurimman osan aikaansa kotona. Heidän oli jauhettava jyviä jauhoiksi, leivottava ja paistettava litteitä, pannukakun tapaisia leipiä, pidettävä silmällä pikku veljiä ja sisaria, kehrättävä ehkä kasa villaa tai pellavaa langaksi.

Talot olivat turvallisuussyistä lähekkäin. Ihmiset rakensivat kotinsa savesta, jotka oli muotoiltu tiiliksi ja kuivattu auringossa. Taloissa ei useinkaan ollut ikkunoita. Karjaa pidettiin asunnon lattialla. Vuoteena oli yleensä kudottuja kaislamattoja. Nasaretin asukkaat kävelivät useimmiten paljain jaloin. Galileassa elämisessä oli omat ongelmat. Talvisateet saattoivat tuhota kodin tai useita koteja yhtä aikaa.

Josef oli kotoisin Betlehemin kaupungista. Kaikkien yli 13-vuotiaiden miespuolisten juutalaisten oli lain mukaan maksettava puolen sekelin temppelivero ja kymmenykset ensimmäisestä hedelmäsadosta ja kaikesta muusta mitä pellot tuottivat. Se tärkeä vero, jota varten Joosefin oli mentävä kotikaupunkiinsa, perustui omaisuuden määrään ja arvoon. Vaikka Joosef ei ollutkaan rikas, niin hän todennäköisesti omisti aasin, jolla hän kuljetti puusepän työkalujaan ja tarvikkeitaan paikasta toiseen.

Betlehem tarkoittaa leipäkaupunkia. Maria ja Josef todennäköisesti yöpyivät ihmisiä ja eläimiä varten tarkoitetussa suojassa, jossa puretaan kuormia. Karja oli hyvällä säällä laitumella kukkulan rinteillä. On luonnollista, että Maria huomasi, että tyhjästä seimestä saa erinomaisen kehdon lapselle.

Kenties joulukertomuksen paimenet olivat paimentolaisia. Betlehemin lähellä oli ketoja, missä laidunnettiin temppelin uhrilampaita. Näitä laumoja kaitsevat paimenet saattoivat olla juuri niitä, jotka kuulivat enkelten laulun ja riensivät seimen ääreen. He saivat kokea yhdessä toisten kanssa tuon yön ihmeellisen elämyksen.

Jeesuksen syntymän jälkeen oli suoritettava kaksi tärkeää toimitusta. Ensimmäinen niistä oli ympärileikkaus. Ympärileikkaus suoritettiin kun lapsi oli kahdeksan päivän vanha. Kun poika oli ympärileikattu hänelle annettiin nimi. Sen valitsi useimmiten isä. Toinen toimitus oli äidin puhdistautuminen. Juutalaiset tunsivat pelonsekaista tunnetta verta kohtaan. Marian ajateltiin olevan likainen 40 päivää poikalapsen syntymän jälkeen.

Herää kysymyksiä

Myös maallikolle evankeliumien kertomukset Jeesuksen syntymästä herättävät kysymyksiä. Miksi Joosefin ja Marian oli lähdettävä matkalle Nasaretista Betlehemiin ja kuljettava 130 kilometrin taival? Luukas sanoo, että heidän oli osallistuttava Quiriniuksen (Kyreniuksen) verotusta varten toimeenpanemaan henkikirjoitukseen. Sitä varten joutui poistumaan paikkakunnalta ainoastaan, jos omisti maata muualla. On epätodennäköistä, että Joosef omisti maata Betlehemissä. Miksi Marian oli lähdettävä hänen kanssaan? Roomalaiset noudattivat kohtuutta. He antoivat runsaasti aikaa väestönlaskentaan, joten Josefilla ja Marialla ei olisi pitänyt olla syytä lähteä matkaan Marian raskauden ollessa viimeisillään.

Markuksen evankeliumi on lähinnä Jeesuksen omaa aikaa. Markus ei mainitse mitään Jeesuksen syntymään liittyvistä asioista.

Evankeliumin mukaan Josef, Maria ja Jeesus pakenivat Egyptiin. On todennäköistä, että myöhemmät kristilliset kirjoittajat ovat tuoneet lisäkoristuksia kertomuksiin, jotta kertomukset evankeliumeissa eivät jäisi liian karuiksi. Pako Egyptiin oli suosittu tällaiselle koristelulle.

Otetaan esimerkki myöhemmin tehdyistä lisäyksistä: pakolaisten levätessä matkallaan palmupuu taipuu ja tarjoaa taateleitaan Marialle, ja Jeesuksen käskystä maasta pulppuaa vettä matkalaisten janon sammuttamiseksi. Näitä maalauksellisia yksityiskohtia on usein kuvattu taiteessa, vaikka niiden historiallinen todenperäisyys vähäisempi kuin evankeliumien lapsuuskertomusten. Niissä on kuitenkin sanomaa. Ne korostavat Marian ja hänen poikansa valtaa.

Kommentti

Jeesuksen syntymähistoriasta on vaikea päätellä mikä on totta ja mikä ei. Kertomukset on kirjoitettu pääasiassa kauan Jeesuksen ajan jälkeen. On todennäköistä, että kertomuksia on kaunisteltu tarpeen vaatimalla tavalla. Mikä on totta ja mikä ei? Kysymys on uskonasiasta. Kuka uskoo, kuka ei?

Joulusta on kuitenkin kehittynyt erittäin merkittävä ja monipuolinen sekä perinteikäs juhla. Varsinkin suomalaisille joulu on tärkeä juhla huolimatta siitä, ovatko Jeesuksen syntymäkertomukset totta vai tarua.

Lähdeaineisto
Michael Walsh: Kristinuskon syntyhistoria, ISBN 951-35-4256-4
Mary Pharaner Warren: Joulun maa, ISBN-0-09094-8

torstai 18. joulukuuta 2008

Timo Soini ehdokkaaksi EU-vaaleihin





Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kirjoittaa blogissaan 16.12.2008 näin: Olen miettimässä asettuako protestiksi tälle EU:n räikeälle demokratiapilkalle ehdolle alkukesän EU-vaaleissa. En ottaisi paikkaa vastaan. Yksi asia sillä Suomessa saavutettaisiin; tiedettäisiin, mikä on EU:n perustuslaki. Ehdokkuuteni pakottaisi vanhat puolueet kimppuuni. Syntyisi todellinen EU-keskustelu. Sitä Kepu, SDP ja Kokoomus eivät halua.

Tiistain 16.12.2008 Ilta-Sanomat kertoi, että koko perussuomalaisten viisihenkinen eduskuntaryhmä saattaa osallistua tempaukseen.

Lainaus Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on raivoissaan EU:n ja Irlannin hallituksen "temppuilusta", jonka avulla irlantilaiset pannaan äänestämään uudelleen kerran jo hylkäämästään Lissabonin sopimuksesta. EU:n vastustajana tunnettu Soini sanoo pohtivansa, mitä tapahtuisi, jos hän temppuilisi samalla tavalla. Soinin temppu olisi asettua ensi kesän eurovaaleissa ehdokkaaksi ilman että hänellä olisi aikomustakaan todella lähteä Brysselin parlamenttiin. Varamies saisi lähteä.

On vaikea nähdä tämän tempun yhteyttä Irlannin uuteen kansanäänestykseen. Soini nähtävästi pitää yhteisenä piirteenä tempun halpamaisuutta. Siksi häntä arveluttaakin, "voinko laskea moraalitasoni yhtä alas kuin EU".
Äskeisten kuntavaalien menestyksen perusteella perussuomalaisilla saattaa olla hyvät
mahdollisuudet ottaa kesäkuun EU-vaaleissa yksi Suomen 13 paikasta europarlamentissa.
Timo Soini näyttää tosin pelkäävän, että se ei onnistu ilman hänen omaa ehdokkuuttaan. Lisäksi hän haluaa ratsastaa EU-vastaisuudella Suomessa, ei Euroopassa. Siksi hän miettii lähtevänsä ehdolle - leikisti.

Ei temppuilu politiikassa ennenkuulumatonta ole.Viime eduskuntavaaleissa Paavo Väyrysen äänestäjät eivät tienneet vähään aikaan vaalien jälkeenkään, tulisiko Väyrynen eduskuntaan vai jäisikö hän edelleen europarlamenttiin. Vasta ministeriksi pääsy ratkaisi valinnan eduskunnan hyväksi.

Oikeusoppineet Kaarlo Tuori ja Antero Jyränki tuomitsevat perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mahdollisen aikeen asettua ehdolle eurovaaleissa ja jättäytyä parlamentin ulkopuolelle, vaikka äänimäärä riittäisi läpimenoon.

Vaalitulosten tarkastelua

Vuoden 2004 EU-vaaleissa äänestysprosentti oli 41,1%.
Kokoomus sai 392 771 ääntä ja neljä paikkaa.
Keskusta sai 387 217 ääntä ja neljä paikkaa.
Sdp sai 350 525 ääntä ja kolme paikkaa.
Vihreät saivat 184 272 ääntä ja yhden paikan.
Vasemmistoliitto sai 151 291 ja yhden paikan.
RKP sai 94 421 ääntä ja yhden paikan.

Presidentinvaaleissa 2006
Halonen Tarja SDP 1397030 46.3%
Niinistö Sauli KOK 725866 24.1%
Vanhanen Matti KESK 561990 18.6%
Hautala Heidi VIHR 105248 3.5%
Soini Timo PS 103492 3.4%
Kallis Bjarne KD 61483 2.0%
Lax Henrik RKP 48703 1.6%
Lahti Arto 12989 0.4%

Eduskuntavaaleissa 2007
keskusta sai 23,1 % äänistä,
kokoomus 22,3 %, Sdp 21,4 %,
Vasemmistoliitto 8,8 %,
Vihreät 8,5 %,
Kristillisdemokraatit 4,9 %,
Rkp 4,6 % ja
perussuomalaiset 4,1 %.

Kuntavaaleissa 2008
kokoomus sai 599 148 ääntä ja 23,5 % äänistä,
Sdp sai 542 122 ääntä ja 21,2 % äänistä,
keskusta 513 200 ääntä ja 20,1 % äänistä
vihreät 228 277 ääntä ja 8,9 % äänistä
vasemmistoliitto 224 170 ääntä ja 8.8 % äänistä
perussuomalaiset 137 758 ääntä ja 5,4 % äänistä.

Vaalituloksen ennakointia

Suomessa unionin kannatus on EU-maiden alhaisimpia; viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 39 prosenttia kansalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Hyvällä menestyksellä EU-vaaleissa perussuomalaiset nousevat seuraavissa vaaleissa keskisuureksi puolueeksi eli ottavat paikkansa neljänneksi suurimpana puolueena Suomessa. On todennäköistä, että Timo Soini ei jätä käyttämättä tällaista mahdollisuutta. Pidän erittäin todennäköisenä, että koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä on europarlamenttivaaliehdokkaana. Ehkäpä mukana on myös tohtori Jussi Halla-ahokin, sillä hänen ajatusmaailmansa tukijoita on kautta koko maan. Perussuomalaisilla on mahdollisuus saada jopa kaksi paikkaa europarlamenttiin. Menestyksen huumaamat perussuomalaiset tulevat tekemään todella kovan vaalityön EU-vaaleissa, jos koko puoloueen eduskuntaryhmä on ehdokkaina EU-vaaleissa. Olisihan se tyhmää, jos ei puolue käyttäisi tällaista mahdollisuutta hyväkseen, kun tutkimuskin osoittaa, että Suomen kansasta 61 % ei ole tyytyväisiä EU:n toimintaan.

Kansan mielipide (yleisönosastosta kerättyä)

Iltalehden äänestyksessä Timo Soinin ajatus EU-ehdokkuudesta sai yli 70 prosentin kannatuksen. Uuden Suomen yleisönosastossa Soinin ehdokkuudesta oli seuraavanlaisia kommentteja:
Soini on harvinaisen fiksu.Lähetetään PS puolueen edustaja EU:n sudenpesään.
Soinin kieltäminen on viimeinen tikki. Se on voiton tae.

ilmeisesti timo soini on sosialistien mielestä liian rehellinen.
ihan selvästi sanoo jo ennen vaaleja mitä aikoo tehdä.
maassa jossa poliitikot eivät pidä vaalilupauksiaan on rehellisyys
poliitikolle, ainakin sosiaalidemokraattien mielestä siis pahinta mitä voi tehdä.
ratkaisuksi ongelmaan sosialistit vaativat lakia siis kieltämään minkä?
rehellisyyden?

Aivan loistava tempaus Soinilta ja Perussuomalaisilta. EU-demokratia on sellaista, jolle pitääkin irvailla. Oma ääneni menee Perussuomalaisille, se on selvä jo tässä vaiheessa.

Hyvä Soini! Äänestin kuntavaaleissakin PS vaikkein Soinia. Politiikka tarvitsee piristäviä vastavoimia.

Jos ihmiset äänestävät Timo Soinia eli äänet menevät Peussuomalaisille, niin keneltä ne äänet ovat pois? Kuvittelevatko ihmiset, että nämä Soinille/Perussuomalaisille menevät äänet kuuluvatkin oikeasti jollekin toiselle ehdokkaalle/puolueelle? Jos Soini ilmoittaa etukäteen mitä aikoo tehdä EU-vaalien suhteen ja ihmiset äänestävät häntä siitä huolimatta, niin eikö se ole vain näiden kyseisten äänestäjien asia?

Ei tässä ole mitään temppuilua, kun kerran toimitaan sääntöjen mukaan ja
Soini on selvästi jo -etukäteen- ilmoittanut mitä on aikonut tehdä. Ei
silloin voida puhua "äänestäjien pettämisestä". Äänestäjät tietävät asian
etukäteen, koska siitä on ilmoitettu ja asia on sillä siisti.
Itse asiassa Soinin esimerkki osoittaa pikemminkin kutsumusta politiikan
tekoon, kuin pelkästään etujen perässä juoksemista. Saisihan euroedustaja
huomattavasti paremman korvauksen työstään kuin kansanedustaja Suomessa,
mutta koska Soinille on tärkeämpää maamme hyvinvointi, hän tekee mielummin
politiikkaa täällä, kun jossain Brysselissä.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Kirjallisuuspalkinnot herättävät keskustelua




Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) arvostelee kirjallisessa kysymyksessään kirjallisuuden valtionpalkinnon luovuttamista kirjailija Matti Rossille. Zyskowicz kysyy hallitukselta, olisiko kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kieltäytynyt luovuttamasta palkintoa Rossille, jos olisi tiennyt, että Rossi ilmiantoi unkarilaisen kirjailijan Denes Kissin Unkarin kommunistiviranomaisille. Kulttuuriministeri Wallin luovutti 15 000 euron arvoiset kirjallisuuden valtionpalkinnot Matti Rossille ja Jari Järvelälle 8. toukokuuta. Rossille palkinnon toivat hänen Shakespeare-suomennoksensa. Hairahdukset voidaan Zyskowiczin mielestä unohtaa, jos tekijät ovat pyytäneet anteeksi tai osoittaneet siirtyneensä demokratian ja ihmisoikeuksien kannattajiksi.

Eduskunta päätti 100-vuotisjuhlaistunnossa 1.6.2006 perustaa riippumattoman kansainvälisten suhteiden ja Euroopan Unionin asioiden tutkimuslaitoksen.Uusi tutkimuslaitos aloitti toimintansa 1.1.2007. Nykyinen Ulkopoliittinen Instituutti sulautetaan osaksi eduskunnan yhteydessä toimivaa uutta instituuttia. Tutkimuslaitoksen rahoitus turvataan ottamalla vuosittain valtion talousarvioon laitoksen toimintamenoihin tarvittava määräraha eduskunnan pääluokkaan. Instituutilla tulee olemaan suppea hallitus, jonka lisäksi instituutin yhteydessä toimii laajapohjaisempi neuvottelukunta ja tieteellinen neuvosto. Tämä on virallinen versio asiasta.

Mitä todellisuudessa tapahtui?

Eduskunnan tutkimuslaitos perustettiin Ulkopoliittisen Instituutin ympärille. Instituutin hallintavalta siirtyi suurilla summilla Paasikivi-seuralta eduskunnalle. Nyt meillä ei ole enää poliitikoista riippumatonta tutkimislaitosta. Puolueet ja poliitikot on ostettu hiljaisiksi hallitus- ja neuvottelukuntapaikoilla. Ulkopoliittinen tutkimus on politisoitu. Lipposen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja teki voitavansa, jotta tutkimuslaitoksen johtoon valitaan Raimo Väyrynen.

Tieto-Finlandian palkinnon Suomen Akatemian pääjohtaja demari Raimo Väyrynen myönsi ulkoministeri Erkki Tuomiojalle kirjasta Häivähdys punaista. Vuonna 1989 perustettu Tieto-Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 26 000 euroa. Raimo Väyrynen valittiin tutkimuslaitoksen johtoon. Palkintosumman ulkoministeri Erkki Tuomioja aikoi käyttää vaalirahoitukseen.

Erkki Tuomioja aikanaan paljastui Zavidovo-muistion vuotajaksi. Dagens Nyheter julkaisi 31.10.1972 Tor Högnäsin laajan artikkelin, jossa kerrottiin seikkaperäisesti Kekkosen ja neuvostojohdon käymistä keskusteluista. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että sen kirjoittajalla on täytynyt olla yksityiskohtaiset muistiinpanot käytettävissään. Sama artikkeli ilmestyi Norjassa Dagbladetissa ja Suomen Vasabladetissa. Pölyn laskeuduttua pääministeri Sorsa antoi valtioneuvoston kansliapäällikölle tehtäväksi selvittää vuotoa vähin äänin. Joulukuussa tutkimukset siirrettiin oikeuskanslerille, joka huhtikuussa 1973 esitti ministeri Jussi Linnamon vetämistä valtakunnanoikeuteen ja määräsi syytteet nostettavaksi. Paasion hallituksen ministerinä toiminutta Seppo Lindblomia ja presidentin kansliapäällikköä Antero Jyränkiä vastaan. Linnamon ja Lindblomin osalta oikeuskanslerin ratkaisu pohjasi pitkälti näiden omien puoluetovereiden Paavo Lipposen ja Aimo Kairamon kertomaan. Myöhemmin on esitetty epäilyksiä, että tutkimukset eivät paljastaneetkaan koko totuutta. Linnamo on antanut ymmärtää, että puoluetoverit tekivät hänestä syntipukin tieten tahtoen.

Sittemmin kansanedustaja ja Vanhasen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja on paljastanut, että hän oli se henkilö, joka tarkoituksellisesti vuoti Kekkosen salaisen muistion tekstin salakähmäisessä tapaamisessa Högnäsin kanssa. Tuomiojan paljastus on lopettanut puheet siitä, että vuotaja olisi ollut Kekkonen itse. Tuomiojan kertoma on käynnistänyt uudet spekulaatiot siitä, kuka oli se henkilö, joka antoi Zavidovo-muistion hänelle.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on nostettu esille kaksi nimeä esille: Koivisto sekä Jyränki. Vuodon syistä esitti ns. Puskalan toimisto heti tuoreeltaan arvion, että parhaat motiivit olivat SDP:n nk. nappulaliigalla. Syystä Kekkonen pelkäsi, että salaisuuden vuotaminen saattoi lopettaa luottamussuhteen hänen ja neuvostojohdon välillä. Eikä kysymys ollut vain hänestä, vaan kansakunnan edusta. Vuodon jälkimainingeissa SDP:n johto sysäsi presidenttikysymyksen lopullisesti liikkeelle. Pääministerin ominaisuudessa Kalevi Sorsa peräänkuulutti Helsingin sanomille antamassaan haastattelussa puolueiden välisiä neuvotteluja ja perusteli Kekkosen jatkoaikaa nimenomaan ulkopoliittisilla syillä. Onko Erkki Tuomioja pyytänyt anteeksi tekemisiään?

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Dramaattinen päivä 11.9. 2001












Vuoden 2001 ehkä merkittävin tapahtuma koko kansakunnan kannalta tarkasteltuna oli terrori-isku World Trade Centerin pilvenpiirtäjiin. Kauhuelokuvat ja jännityskirjat jäivät toiseksi todellisuudelle World Trade Centerin tornien kadotessa 11.9.2001 savuna, vääntyneenä metallina ja särkyneenä betonina ikuisesti New Yorkin katukuvasta ja Manhattanin silhuetista.


Katso perusteellista tarkastelua osoitteessa: http://video.google.com/videoplay?docid=-2923265131556505501

Tapahtumia kauempaa seuranneet saattoivat haukkoa henkeään ilmestyskirjamaisen näyn edessä. Kaapatuilla siviililentokoneilla tehdyt itsemurhaiskut tappoivat tuhansia ja aiheuttivat valtavat aineelliset vahingot.Terroristi-iskut kohdistuivat Yhdysvaltain taloudelliseen ja sotilaspoliittiseen keskuksiin.
Ensin American Airlines Boeing 767 törmäsi WTC:n pohjoiseen torniin. 18 minuutin kuluttua toinen American Airlines Boeing 767 kone törmäsi WTC:n eteläiseen torniin. Ensinmäiseksi romahti jälkimmäisen lentokonehyökkäyksen kohteeksi joutunut 110-kerroksinen torni ja puolisen tuntia myöhemmin yläosastaan hiljalleen kytenyt 110-kerroksinen pohjoistorni. Yksi maailman tunnetuimmista monumenteista oli pyyhkäisty maan tasalle yhdessä useiden muiden ympäröivien rakennusten kanssa.

Tornitaloissa työskenteli päivittäin noin 50 000 ihmistä. Ykköstornin korkeus oli 417 metriä ja kakkostornin 415 metriä. Ykköstorni oli maailman viidenneksi korkein rakennus ja kakkostorni kuudenneksi korkein.Samoihin aikoihin American Airlines Boeing 757 ohjattiin päin Pentagonia. Neljäs terroristien käsissä oleva United Airlines Boeing 757 syöksyi maahan Pennsylvaniassa lähellä Pitsburgia. Koneen mustan laatikon tallettamien tietojen perusteella pääteltiin, että koneen matkustajat olivat nousseet kaappareita vastaan, eikä se siksi ollut päässyt oletettuun kohteeseen, kongressiin rakennukseen Capitol-kukkulalla Washingtonissa.

Ajallisesti tarkasteluna tapahtumat sattuivat Suomen aikaan näin:

15:50 Lentokone iskeytyy World Trade Centeriin New Yorkissa. Savua nousee suuresta reiästä tornin seinästä.

16:08 Rähähdys vavisuttaa toista WTC-tornia. TV-kuvissa näkyy, kuinka toinen lentokone kaartaa kohti tornia ja hajoaa tulipalloksi.

16:13 FBI kertoo tutkineensa ennen räjähdystä tietoja, että lentokone olisi kaapattu.

16:32 Presidentti George W.Bush kutsuu räjähdyksiä "ilmeisiksi terrori-iskuiksi maatamme kohtaan".

16:36 Palestiinalainen äärijärjestö DFLP ottaa vastuun lentokoneiskuista, Abu Dabin TV kertoo.

16:42 Viranomaiset ilmoittavat, että ensimmäinen WTC-torniin osunut lentokone olisi kaapattu suoraan lentoonlähdöstä Bostonissa.

16:44 Silminnäkijän mukaan lentokone on iskeytynyt Yhdysvaltain puolustusministeriöön Pentagoniin.

16:45 Palestiinalaisten DFLP-järjestö kiistää vastuunsa iskuista.

16:50 Yhdysvaltain ilmailuviranomaiset sulkevat kaikki lentokentät Yhdysvalloissa, yhtään konetta ei nouse ilmaan.

16:58 Toiminta Wall Streetilla, Yhdysvaltain hermokeskuksessa pysähtyy, rakennukset evakuoidaan.

17:00 YK:n päämajassa New Yorkissa ihmiset määrätään alakerroksiin pommisuojaan.

17:01 Kolmas räjähdys kuullaan WTC-tornin lähellä.

17:08 Yksi World Trade Centerin torneista romahtaa.

17:23 Yhdysvaltain ulkoministeriö evakuoidaan terrori-iskun pelossa.

17:26 Autopommi räjähtää ulkoministeriön edustalla.

17:30 Toinen World Trade Centerin torneista romahtaa. Puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin on poikki.

17:31 Chigagossa evakuoidaan korkeat rakennukset ja valtion virastot.

17:39 Suuri lentokone putoaa Pensylvaniassa Somerest Countyn lentokentän lähellä, noin 130 kilometriä Pitsburgista.

Runsaasti uhreja.Ei suomalaisia uhrien joukossa

Kolmas 47-kerroksinen pilvenpiirtäjä romahti vielä, mutta se oli ehditty jo evakuoida. 22.9.2001 mennessä WTC:n raunioista oli löydetty 241 ruumista. Pentagonin uhrien määräksi ilmoitettiin 189. Pentagon on yksi maailman suurimmista rakennuksista. Viisikulmaisessa rakennuksessa työskentelee 23 000 ihmistä. Pentagon on kuin kaupunki, jonka alueella on teitä kymmeniä kilometrejä. Parkkipaikoille pysäköidään päivittäin noin 9000 autoa. Lentokoneissa oli kuollut 266 ihmistä, mukaan lukien miehistöt ja kaappaajat. New Yorkissa oli 27.9. kateissa noin 6000 henkeä. Sadat palomiehet ja kymmenet poliisit olivat menehtyneet pelastustöissä WTC:n romahtaessa. Enemmistö uhreista oli yhdysvaltalaisia, mutta joukossa oli myös monien muiden maiden kansalaisia, ei kuitenkaan suomalaisia.Yhdysvaltain tragedian laajuus ja tuho olivat ennen kokemattomia. Tapahtumat herättivät ihmisissä pelkoja. Kaikkiaan yli 3000 ihmistä kuoli tässä terrori-iskussa. Helmikuun 2002 lopun tietojen mukaan WTC:n terrori-iskussa kuoli 2838 ihmistä, joista pelastustyöntekijöitä oli 479.

Yhdysvallat syytti Osama Bin Ladenia

Yhdysvaltojen syyttävä sormi osoitti Osaman Bin Ladenia. Lukuisat terrorismin tutkijat olivat samaa mieltä. Afganistanissa elävä Osaman Bin Laden on ääri-islamilaisen Taleban-hallinnon suojissa. Hän on avoimesti uhkunut pyhää vihaa Yhdysvaltoja kohtaan jo kymmenen vuotta. Miljardiomaisuuden liiketoimillaan kerännyt Bin Laden on myös luonut verkoston, jonka arvellaan kykenevän pelottavan massiivisiin iskuihin. Saudi-Arabiassa rikkaaseen jemeniläiseen perheeseen vuonna 1957 syntynyt Osama Bin Laden on yksi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n listan etsityimpiä miehiä, mutta hän on monien arabimaiden sankari.

Yhdysvallat aloitti hyökkäyksen AfganistaniinYhdysvallat aloitti odotetun vastaiskunsa Afganistaniin, jossa se katsoi Taleban hallinnon suojelevan terroristijohtaja Osama Bin Ladenia ja tämä Al-Quida-järjestöä. Yhdysvaltain liikekannallepano oli laajin sitten Persianlahden sodan vuonna 1991. Hyökkäyksensä Afganistaniin se aloitti brittijoukkojen tuella. Ohjuksin, hävittäjin ja pommikonein tehdyt iskut kohdistettiin eri puolille maata talebanien tukikohtiin ja Al Quidan oletettuihin harjoitusleireihin. Sotaoperaation nimeksi oli annettu Operation Enduring Freedom (Vankkumaton Vapaus). Samaan aikaan alettiin sotilaallisten iskujen kanssa pudottaa siviileille tarkoitettuja ruoka- ja lääkeapupaketteja. Pommituksia seurasi jatkossa lähes päivittäin ja suurin osa talebanien ilmapuolustuksesta saatiin nopeasti lamaannutettua. Ensimmäiset maaoperaationsa Yhdysvaltain erillisjoukot tekivät 20-21.10. iskemällä talebanien komentokeskukseen ja lentokentälle Kandaharissa. Pommitukset aiheuttivat huomattavaa tuhoa talebanien asemissa. Pommitukset Afganistanissa pahensivat entisestään vakavaa pakolaisongelmaa, kun arviolta 45 000 – 80 000 ihmistä siirtyi Pakistaniin. Pakistaniin oli tullut vuosien kuluessa jo 2 miljoonaa afgaanipakolaista.

LähteetLehdistö ja uutisointi tapahtuma-aikoihin

lauantai 13. joulukuuta 2008

Karjalan palautus




Unelmana Karjala


Syksyllä 1944 tehdyn välirauhan jälkeen Karjalan kunnaat evakuoitiin suomalaisista ja asutettiin venäläisellä väestöllä. Osa asuttamisesta tehtiin pakkosiirroin, osa evakoista tuli vapaaehtoisesti, sillä uusille asukkaille luvattiin asunnot ja verohelpotuksia. Öisin monet kuitenkin pelkäsivät, että suomalaiset palaavat kostamaan talojensa menetyksen.

Dokumenttielokuva Unelmana Karjala kertoo Karjalan maatalouden ja teollisuuden neuvostoliittolaisen jälleenrakennuksen tarinan ennen kaikkea yksityisen ihmisen näkökulmasta. Miten Karjalan uudet asukkaat kohtasivat ja kokivat suomalaisen ympäristön ja kulttuurin, suomalaisen elämäntavan jäljet? Uudet asukkaat olivat itse evakkoja, jotka tulivat täysin erilaisesta kulttuurista ja elinolosuhteista.

Dokumentista tekee poikkeuksellisen se, että Karjalan venäläistämisen tarinaa ei ole aiemmin tutkittu eikä kerrottu. Dokumentin on tuottanut dokumenttielokuviin erikoistunut Illume Oy ja elokuvan ohjauksesta vastaa dokumenttiohjaaja K. J. Koski. Dokumentin käsikirjoitus on tehty yhdessä Joensuun yliopiston historian tutkijoiden ja yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän Hitti-käsikirjoituskoulutuksen kanssa.
Katso TV2 16.12.2008 klo 22.05

Karjalainen kiirastuli

Karjalassa asuneet suomalaiset nimittivät vuosien 1937-1938 vainoja Isoksi vihaksi. Stalinin vainot kohdistuivat kaikkiin kansallisuuksiin, mutta väestömäärään nähden suomalaisia pidätettiin, karkotettiin ja teloitettiin suhteellisesti eniten Karjalassa. Vangitsemiset ja karkotukset kohdistuivat vähintään joka toiseen tai jopa 3/4 osaan suomalaisista. Tarkkoja lukuja tutkijat eivät ole vieläkään saaneet selville. Arvellaan, että Karjalassa vangittiin noin 7000 suomalaista ja heistä teloitettiin noin 4000. Voidaan puhua kansanmurhasta.

Suomalaiset olivat tulleet Karjalaan pakolaisina kansalaissodan jälkeen, loikkareina 1930-luvun pulavuosina ja värvättyinä muuttajina Amerikasta ja Kanadasta. Monet olivat omistautuneet sosialismin rakentamiselle. Järkytys oli suuri, kun yhä useampi joutui tekaistujen vakoilusyytösten kohteeksi. Suomen läheisyys teki suomalaisista epäluotettavia. Karjalassa epäiltiin, että valkoiset suomalaiset lähettivät jatkuvasti vakoilijoita, spiooneja, sabotoimaan sosialistista rakennustyötä. Ensin joutuivat uhriksi Puna-armeijan suomalaisupseerit, sitten puoluekaaderit ja lopulta koko väestö.

Suomalaisuus riitti syyksi pidättämiseen. Ihmiset kertovat miten naapurit saattoivat yhtäkkiä kadota. NKVD:llä, valtion turvallisuuselimellä oli kiintiöt kullekin alueelle ja kansallisuudelle. Ihmisiä vangittiin kunnes kiintiöt olivat täynnä. Paikalliset viranomaiset pitivät vielä kunnia-asianaan kiintiöiden ylittämistä. Elokuvassa kerrotaan tapauksista, jolloin pidätettäväksi suunniteltu sai tiedon etukäteen ja pakeni. Miliisit veivät sitten naapurin.

Ihmisiä vietiin, kidutettiin ja tuomittiin mitä merkillisimmillä tekaistuilla syytteillä. NKVD:n virkailijat ja miliisit olivat täystyöllistettyjä ja joutuivat turvautumaan usein massapidätyksiin.Petroskoin ja Karhumäen vankilat ja miliisilaitokset olivat tupaten täynnä. Ihmisiä vietiin työpaikoiltaan kuorma-autolasteittain. Esimerkiksi Petroskoin sinfoniaorkesteri, jossa oli paljon suomalaisia, pidätettiin ja vietiin suoraan konsertista frakeissa vankileirille.
Omaisille kerrottiin, että vangitut tuomittiin työleireille ilman kirjeenvaihto-oikeutta. Tosiasiassa suurin osa ammuttiin läheisissä metsissä pian pidätysten jälkeen. Tuskallinen totuus on paljastunut vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa.

Dokumenttielokuvassa Karjalainen kiirastuli kuvataan suomalaisten pelkoa ja ahdistusta alun toivosta lohduttomaan loppuun. Koskettavat kertomukset tuovat muistot ja tuskat esiin. Terrorin aiheuttama sisäinen kipu ja ahdistus näkyy haastateltavien olemuksessa vieläkin, vaikka he kertovatkin tarinansa ihmeteltävän arvokkaasti.
Katso TV2 17.12, klo 23.25

Muut ohjelmat
to 11.12.2008 TV2 klo 19.20 Karjala takaisin
ti 16.12.2008 FST5 klo 18.30 Ei löydy Viipurin vertaista, uusinta su 21.12. klo 17.00
to 18.12,2008 TV2 klo 19.20 Suomalaisia kyliä Venäjällä
ti 23.12.2008 FST5 klo 20.25 Sortavala oli Laatokan portti, uusinta ke 24.12, klo 15.52
to 25.12.2008 TV2 klo 19.00 Menetetty Petsamo
ti 30.12.2008 FST5 klo 20.25 Käkisalmi - omenakukkain kaupunki, uusinta ke 31.12. klo 15.15
to 15.1.2009 FST5 klo 21.00 Inkerin huomenlahja, uusinta la 17.1. klo 17.00
to 22.1.2009 FST5 klo 21.00 Maaorjuuden jälkeen tulivat bolsevikit, uusinta 24.1. klo 17.00
to 29.1.2009 FST5 klo 21.00 Kylä keskellä sotaa, uusinta la 31.1.2009 klo 17.00
to 5.2.2009 FST klo 21.00 Vainojen ja kansanmurhan jälkeen, uusinta 7.2.2009 klo 17.00
to 12.2.2009 FST5 klo 21.00 Pako kansankotiin, uusinta la 14.2.2009 klo 17.00

Näin kirjoittaa tietokirjalija Markus Lehtipuu:

Karjala tulisi palauttaa Suomelle lukemattomista syistä, muun muassa siksi, että Suomi on ainoa emämaastaan irtautunut uusi valtio, jonka tunnustettuja, laillisia alueita entinen emämaa on sodilla, sopimusrikkomuksilla ja uhkavaatimuksilla itselleen anastanut.
Karjalan palautus nostaisi nyt alueella asuvien venäläisten elintasoa, rakennettujen datshojen arvoa ja Pietarin asukkaiden mahdollisuutta laadukkaaseen vapaa-ajanviettoon ja ostosmahdollisuuksiin lähiseuduilla.
Kannanotto Karjalan palautuksen puolesta on vaatimus siitä, että Suomi olisi oikeusvaltio, luotettava tekijä kansainvälisessä politiikassa ja omien kansalaistensa etua ajava suvereeni valtio.
Karjalan palautusta kannattava toivoo, että Suomi tunnustaisi oman historiansa, omat rajansa ja omat sopimukset sellaisena kuin ne ovat itsenäisen Suomen alusta alkaen tapahtuneet. Suomen on itsensä muistettava, että Suomi itsenäistyi kokonaisena, Karjala, Itä-Salla ja Itä-Kuusamo osana Suomea. Suomen on itsensä tunnustettava ne rajat, joissa Suomi suvereenit ensiaskeleensa otti. Suomen on itse muistettava Tarton rauhansopimus tai hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932.


Lue tästä linkistä kirja Karjalan palautus
http://prokarelia.net/KarjalanPalautus/index.php

Suomen ihmisoikeusraportti käsittelyssä



Yhdistyneiden kansakuntien Ihmisoikeusneuvosto Sveitsissä käsitteli Suomen ihmisoikeusraporttia. Diplomi-insinööri Jali Raita on perehtynyt Suomen raporttiin ja löytänyt siitä 155 valetta.
Katso:

YK:n Ihmisoikeusneuvoston tarkkailuun ja valvontaanInformoin YK:n Ihmisoikeusneuvostoa asian käsitelystä perustuslakivaliokunnassa ja vaadin, että YK:n Ihmisoikeusneuvosto valvoo perustuslakivaliokunnan toiminnan. Perustusalakivaliokunnan jäsenille ja varajäsenille lähetin 244-sivuisen selvityksen perusteluineen. Siis sen saman aineiston, minkä olen lähettänyt Helsingin poliisille. Lapin lääninhallituksen poliisiosastolla on tutkittavana Rovaniemen poliisin ja Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden toiminta.

Kävin henkilökohtaisesti Lapin lääninhallituksen poliisiosastolla tapaamassa asioiden käsittelijäksi nimettyä henkilöä yhdessä todistajan kanssa ja esittelin rikokset, todistusaineistot ja juridisen argumentoinnin. Kyseinen henkilö lupasi asiassa ratkaisua ennen kesää. Tässä ei ole kysymys hallinnollisesta kantelusta, vaan rikostutkinnasta. Olen tiedustellut Lapin lääninhallituksen poliisiosastolta ajankohtaa, milloin asianomistajakuulustelu suoritetaan. Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden osalta rikosepäilyt todentuvat tahallisen väärän päätöksen lisäksi muun muassa kiirehtimispyyntöjeni perusteella. Toistaiseksi en ole vielä saanut vastausta Lapin lääninhallituksen poliisiosastolta. Siksi lähetin sinnekin 244-sivuisen selvityksen argumentointeineen.
Lapin lääninhallituksen poliisiosasto jätti rikostutkintapyyntöni tutkimatta ja selvittämättä.

Asioiden käsittely YK:n Ihmisoikeusneuvostossa ja Suomen ihmisoikeusraportin valheiden paljastuminen on todella häpeällinen tilanne Suomelle. Tällä on erittäin suuri vaikutus muun muassa Suomen luottokelpoisuuteen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja varajäsenet

Seuraavat henkilöt päättävät siitä, onko Suomi oikeusvaltio vai ei.

Puheenjohtaja: • Sasi, Kimmo /kok 04.05.2007 –
Varapuheenjohtaja: • Söderman, Jacob /sd 21.09.2007 –
Muut jäsenet: • Alanko-Kahiluoto, Outi /vihr 19.12.2007 -
Hänninen, Tuomo /kesk 03.05.2007 -
Karvo, Ulla /kok 03.04.2007 -
Katainen, Elsi /kesk 03.05.2007 -
Kiljunen, Kimmo /sd 03.05.2007 -
Kiviranta, Esko /kesk 03.05.2007 -
Kärkkäinen, Kari /kd 03.04.2007 -
Nauclér, Elisabeth /r 03.04.2007 -
Nylander, Mikaela /r 03.04.2007 -
Peltonen, Tuula /sd 03.04.2007 -
Puhjo, Veijo /vas 03.04.2007 -
Tölli, Tapani /kesk 03.05.2007 -
Ukkola, Tuulikki /kok 03.04.2007 -
Viljanen, Ilkka /kok 03.05.2007 -
Vuolanne, Antti /sd 03.04.2007 –

Varajäsenet:
Gestrin, Christina /r 03.04.2007 -
Hakola, Juha /kok 03.05.2007 -
Hoskonen, Hannu /kesk 03.05.2007 -
Kataja, Sampsa /kok 03.05.2007 -
Koskinen, Johannes /sd 03.04.2007 -
Lapintie, Annika /vas 03.04.2007 -
Manninen, Hannes /kesk 03.05.2007 -
Niinistö, Ville /vihr 19.12.2007 -
Ojala-Niemelä, Johanna /sd 03.05.2007 –

Virkamiehet:

Laaksonen, Kalevi, valiokuntaneuvosvaliokunnan sihteeriGSM: 050 550 7536 Puh: (09) 432 2044Sähköposti: kalevi.laaksonen@eduskunta.fi
Eerola, Risto, valiokuntaneuvosvaliokunnan apulaissihteeriGSM: 050 550 7531Puh: (09) 432 2079Sähköposti: risto.eerola@eduskunta.fi
Helander, Petri, valiokuntaneuvosvaliokunnan apulaissihteeriGSM: 040 731 9905Puh: (09) 432 2109Sähköposti: petri.helander@eduskunta.fi
Lyytinen, Riitta, osastosihteeriPuh: (09) 432 2049Sähköposti: riitta.lyytinen@eduskunta.fi
Nordlund, Mia, osastosihteeriPuh: (09) 432 2237Sähköposti: mia.nordlund@eduskunta.fi
Kuitunen, Sara, valiokunta-avustajaPuh: (09) 432 2046Sähköposti: sara.kuitunen@eduskunta.fi

Perustuslakiavaliokunnan yhteystiedot Postiosoite:Perustuslakivaliokunta00102 EduskuntaPuhelin: (09) 432 2049Fax: (09) 432 2711Sähköposti: pev@eduskunta.fi

perjantai 12. joulukuuta 2008

Potut pottuina


Tasavallan presidenttiä Tarja Halosta ei nähty presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-juhlissa, koska Ahtisaari ei häntä sinne kutsunut.
- Asia on yksinkertaisesti sillä tavalla, että hän ei voinut osallistua, kun häntä ei sinne kutsuttu, kertoi presidentin lehdistöpäällikkö Eila Nevalainen IS:lle eilen (11.12.2008).
Olisiko presidentti halunnut osallistua tilaisuuteen?
- Jos olisi kutsu tullut, varmaankin hän olisi mennyt. Näin minä arvelisin, Nevalainen kommentoi lyhyesti.
Ahtisaaren läheisin avustaja Riikka Marjamäki CMI-järjestöstä ei vastaa kysymykseen, miksi Halonen ei saanut kutsua, mutta toteaa, että Ahtisaari sai luvan kutsua Nobel-juhliin 30 vierasta.

Venäjä ryöpyttää Ahtisaarta

Venäläislehti Pravda ryöpyttää verkkoversiossaan perinpohjaisesti presidentti Martti Ahtisaarta. Artikkeli on otsikoitu Kaikkien aikojen kyseenalaisin Nobel-palkittu. Ilmeisestikään Ahtisaari ei lepää niin kauan kun Viipuri on osa Venäjää, ja sitä asiaahan ei Suomi saa korjattua ilman Natoa. Kun suomalaiset estivät Ahtisaaren toisen presidenttikauden, he luultavasti säästyivät itse niistä vaikeuksista, joista maailma nyt joutuu kärsimään uuden Nobel-palkittunsa takia,kirjoittaa Pravda.
Martti Ahtisaarella ei ole ollut KGB-asioissa mitään salattavaa.

Martti Ahtisaari syrjäytettiin

Presidentti Martti Ahtisaari olisi halunnut jatkaa toiselle kaudelle, mutta Ahtisaarelle ei annettu mahdollisuutta toiseen kauteen. Ahtisaaren toisen kauden esteeksi nousivat Kalevi Sorsa ja Tarja Halonen. Nyt Martti Ahtisaari ei kutsunut Tarja Halosta Nobel-juhliinsa. Se on ymmärrettävää ja osoittaa myös Martti Ahtisaarelle tyypililstä rohkeaa omapäistä toimintaa.

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari järjesti 13.2.1999 pienimuotoisen kansalaispäivällisen valtioneuvos Johannes Virolaisen ja rouva Virolaisen kunniaksi. Valtioneuvos täytti 85 vuotta. Mäntyniemeen oli kutsuttu lähinnä Virolaisen toivoma vierasjoukko. Mukana oli pankinjohtaja Kalevi Sorsa ja rouva Irene Sorsa. Sorsat eivät olleet Ahtisaaren kaudella osallistuneet presidentin tilaisuuksiin, mutta nyt tapahtui poikkeus. Sorsa oli ivhdoinkin, viisi vuotta tappionsa jälkeen, valmis antamaan tukensa Ahtisaarelle.

Puheenjohtaja Esko Aho ei päässyt vaalikkireidensä takia illalliselle. Todellisuudessa Aho ei uskaltanut tulla tasavallan presidenti silmien eteen, sillä hänoli tammikuussa kritisoinut tasavallan presidentti Ahtisaarta Ruotsissa. Aho oli Tukholmassa sanonut vain sen, mikä oli hänen kantansa koko Ahtisaaren presidenttikauteen: meillä on huono presidentti. Aho ihaili Koivistoa. Isä puhui, poika siteerasi kritiikkiä. Vanha maalaisliitto oli elossa, kirjoittaa Alpo Rusi. Aho oli väittänyt, että hänen lausumaansa oli siteerattu väärin. Aho oli luvannut kirjoittaa anteeksipyynnän presidentille, mutta se lupaus jäi täyttämättä. Aho petti lupauksensa. "Sahtivaari" oli nimi, jota Ahon esikunnassa Ahtisaaresta käytettiin.

Helsingin Sanomien sisäisessä palaverissa arvioitiin Ahtisaaren kannalta kehnoa presidenttigallupia. Unto Hämäläinen oli ilman suurempia pohtimisia ilmoittanut, että "Huomisen Hesari kertoo suuren uutisen: presidentti vaihtuu:" SDP:N sisäinen ryhmä oli jo alkanut tehdä töitä Tarja Halosen puolesta. Kalevi Sorsa julisti Turun Sanomissa, että SDP:n maine on tullut puhdistetuksi, kun Ahtisaaren alenevat gallupluvut julkistettiin.
Presidentti Koivisto arvosteli Ahtisaaren tapaa tehdä presidenttityötä sekä hänen ulkopolittisia toimiaan erikseen. Koivisto vieroksoi Ahtisaaren aktiivista ulkopolitiikkaa.

Koiviston halu puuttua seuraajansa työhän toi epävarmuutta koko poliittiseen päätöksentekojärjestelmnään. Se antoi myös rohkeutta Ahtisaaren arvostelijoille. Koiviston menettelyä voidaan kritisoida melko voimakkain sanakääntein. Ahtisaarelle ei annettu mahdollisuutta toiseen kauteen. Kysymyksessä lienee ollut Koiviston ja Sorsan suuri pelko pimennossa pidettyjen asioiden julkitulemisesta kuten esim. Koiviston ja Sorsan KGB-yhteydet sekä pankkikriisin liittyvät laittomuudet ja rikokset. On myös epäilty, että Tarja Halonen on joutunut tekemään tiettyjä asioita päästääkseen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Näitä asioita lienevät juuri pankkikriisin salattujen asioiden salassapitäminen ja KGB-yhteyksien salaaminen.

Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ei ole myöskään saanut virallista vierailukutsua Yhdysvaltain presidentiltä. Halonen siis ei ole tervetullut Washingtoniin. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on varmaan selvittänyt kuka on Tarja Halonen, mitä hän on tehnyt ja mitä hän ajattelee. Martti Ahtisaarella ei ole ollut KGB-asiossa salattavaa.

Ahtisaaren presidentin viran hoitamista vaikeutettiin

Alpo Rusi kirjoittaa kirjassaan Mariankadun puolelta, että Ahtisaaren matkojen intensiivisyys ja jonkilainen koordinoimattomuus rohkaisivat osaltaan myös eri tahoja nostamaan presidentin vastaista profiilia. Talvella 1996 syntyi medioissa uudenlainen Ahtisaaren vastainen ilmapiiri, joka jäi pysyäväksi.

Ensin asialla oli keskustan Esko Aho, joka eri yhteyksissä esitti varaumiaan EU:n raha- ja talousliittoa kohtaan. Palattuaan Venäjältä huhtikuun lopulla Aho katsoi, että Suomen ulkopolitiikan on oltava tasapainossa kolmen suunnan, Pohjolan, Venäjän ja Baltian sekä EU:n osalta. Aho osoitti teoriansa ikään kuin Moskovan tuliaisina. Esko Ahon ajatuksenjuoksu oli täydellinen floppi, sillä Pohjolan ja Baltian irrottaminen erillisiksi osiksi olisi näiden maiden etujen vastaista. Esko Aho esitti jatkuvasti tyytymättömyyden ilmaisuja ulkopolitiikan johtamisesta.

Myös ulkoministeri Tarja Halonen antoi haastatteluja, joita voitiin tulkita tyytymättömyyden ilmaisuiksi ulkopoliittisen työnjaon sujumisesta. Myös Elisabeth Rehn arvosteli Ahtisaarta ihmisoikeuskysymysten aliarvioimisesta. Ahtisaarihan oli juuri luonut maineensa ihmisoikeusasioiden edistäjänä Namibiassa. Nato-asiassa Sdp:llä oli kolme linjaa. Oli Lipposen linja, oli Halosen linja ja oli Ahtisaaren linja.

Ulkoministeriksi valittu Tarja Halonen alkoi ottamaan tiettyä etäisyyttä presidenttiin. Kysymys oli harkitusta politiikasta, kirjoittaa Rusi. Halosen toimissa näkyi asenne "minä en leiki sun kanssa". Halosen maailmankuva edusti 1960-luvun vasemmistolaisuutta.

Ahtisaari maalitauluna

Ahtisaaren ei ollut helppo saada presidentillistä kohtelua valtamedioissa. Tasavallan presidentin polvivamma nostettiin puheenaiheeksi jo vuoden 1995 aikana. Yle:n radiouutisten poliitisen toimituksen päällikkö Pentti Lumme ei tehnyt sellaista raporttia,jossa pääaiheena ei olisi ollut Ahtisaaren kävely. Horjuva presidentti saatiin näyttämään epävarmalta. Myös Helsingin Sanomat suhtauti Ahtisaareen kielteisesti. Presidentti Koiviston haastattelut olivat lehdessä etusivun suuria uutisia. Lisäksi ne olivat kakkossivun pääkirjoitusten materiaalia. Median vahtikoiran rooli muuttui verikoiran rooliksi.

Ylen radio ja TV-uutiset käynnistivät uudelleen presidenttigallupit. Ahtisaari esitti haastattelussa media-asiamiehen tehtävän perustamista. Päätoimittaja Janne Virkkunen tyrmäsi Ahtisaaren idean. Myös Demarin päätoimittaja tyrmäsi Ahtisaaren esityksen. Vihreiden kansanedustaja Paavo Nikula kirjoitti Ilta-Sanomissa 11.1.1996 "Mutta minkäs teet, kun ideaasta ei löydy muuta hyvää kuin se, että keskustelu on avattu".

Alpo Rusi kirjoitti kirjassaan Mariankadun puolelta, että hän oli ihmeissään, etteikö Nikula tiennyt, että Julkisen Sanan Neuvosto on hyvin hidas ja yleensä antoi nahkapäätöksiä, kun käsittelyssä oli esimerkiksi vähänlään poliittista ajojahtia muistuttavia asioita. Nikula oli nähtävästi syyllistynyt populismiin ja yritti ratsastaa orastaneella anti Ahtisaari-ilmapiirillä, arveli Alpo Rusi.

Tarkoituksellinen teko

Kalevi Sorsa oli päättänyt kostaa vaalitappionsa Ahtisaarelle. Hän kaavaili entisestä avustajastaan Tarja Halosesta Ahtisaaren vastaehdokasta demareiden esivaaleihin. Esivaaliin saisivat osallistua vain puolueen jäsenet. Jacob Söderman ilmoittautui ensimmäisenä demareiden jäsenenvaaliin ja häntä seurasi kohta Tarja Halonen, jonka Sorsa oli junaillut ulkoministeriksi Paavo Lipposen hallitukseen.

Martti Ahtisaari jahkaili ilmoittautumisensa kanssa eikä sitten koskaan ilmoittautunutkaan. Ahtisaari oli valinnut neuvonantajakseen YK-aikaisen tuttunsa, keskustapuolueeseen kuuluneen Alpo Rusin. Supon tutkimuksissa Alpo Rusia oli alettu epäillä vakoilusta DDR:n hyväksi, Supon päällikkönä toimi toinen Kalevi Sorsan entinen avustaja, Seppo Nevala. Nevala informoi mm. Ahtisaarta Alpo Rusia koskevista epäilystä. Tämän seurauksena Rusin neuvonantajatehtävä käytännössä päättyi. Pahat kielet kertovat, että vakoiluepäily Rusia vastaan oli pantu liikkeelle juuri siksi, että presidentti Ahtisaari joutuisi epäilyttävään valoon. Ahtisaari ymmärsi yskän eikä rohjennut lähteä Halosen ja Södermanin kanssa esivaaliin.
Nyt Martti Ahtisaari maksaa potut pottuina ja noudattaa ison kirjan tekstiä: Mitatkaa sillä mitalla millä teillekin mitataan.

torstai 11. joulukuuta 2008

Liikenneturvallisuutta on parannettava

















Kansanedustaja Marjukka Karttunen/kok ynnä muut ovat tehneet talousarvioesityksen 362/2006 valtion 2007 talousarvioon. Siinä todetaan näin:

Jos ajattelemme esimerkiksi lasten ja nuorten liikennekäyttäytymisen tulevaisuutta, on äärimmäisen ongelmallista, että liikennekasvatuksen parantamiseen liittyvään tutkimustoimintaan ei ole riittävästi varoja. Liikenneturvallisuus puhuttaa vuodesta toiseen. Esimerkiksi viime vuonna liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Matti Roine totesi (HS 25.08.05) eräänä johtopäätöksenään, että "liikenneturvallisuustyön tuloksellisuutta eivät näytä olennaisesti rajaavan ideoiden tai periaatteiden puuttuminen, vaan resurssit, osaaminen ja tahto".
Karttunen ja ryhmä muita kansanedustajia esittivät 200 000 euron määrärahan ottamista valtion 2007 talousarvioon lasten ja nuorten liikennekasvatuksen parantamiseen liittyvään tutkimustoimintaan.

Torstaina 9. lokakuuta 2003 kansanedustaja Kalevi Lamminen esitti suullisen kysymyksen hallitukselle rattijuoppouden lisääntymisestä. Lamminen kysyi:
"Arvoisa puhemies, säännöllisesti viikonloppuina on mediassa lukuisia uutisia rattijuoppojen aiheuttamista onnettomuuksista, josta liian monet aiheuttavat kuolonuhreja. Mitä hallitus aikoo tehdä kasvavalle rattijuoppoudelle? ( Eduskunnasta välihuuto: Alentaa viinan hintaa.)"
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen vastasi näin:
"Arvoisa herra puhemies, minä voisin pieneltä osaltani vastata tähän. Toki tämä on erittäin laaja kysymys, ja vastaan siltä osin, että tämä rattijuoppous on todella vakava ongelma kaiken kaikkiaan, mutta hyvin mieluusti täällä eduskunnassa tuon esiin sen, että eduskunta-aloitteen johdosta meillä on kokeiluasteella tämä niin sanottu alkolukkokokeilu. Kun kokeilu päättyy, uskon siitä olevan myönteiset tulokset."

Marraskuun 14. päivänä 2006 kansanedustaja Lea Rauhala/kd kysyi nollatoleranssin käyttöönotosta liikenteessä. Ratsiatutkimusten mukaan liikennevirrassa noin joka 600. autolijalla veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rajan eli 0,5 promillea. Vuosittain jää kiinni noin 27 000 rattijuoppoa. Tässä luvussa eivät ole mukana ne autoilijat, joiden veressä on alkoholia alle 0,5 promillea. Vuosittain liikenteessä surmansa noin 400 ihmistä. Rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolemantapaukset ja vammautumiset ovat tavallisempia kuin muissa onnettomuuksissa.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen vastasi kansanedustaja Rauhalan kysymykseen, että yhtenä merkittävänä tekijänä promillerajan alentamiselle on ollut valvonnan vaikeus. Muutoksen onnistuminen edellyttäisi huomattavaa lisäpanostusta poliisin valvontavälineistöön, erityisesti tarkkuusalkometreihin.

Torstaina 3.6.2004 Keskustan kansanedustaja Eero Lämsä esitti eduskunnassa pääministeri Matti Vanhaselle seuraavan kysymyksen:
"Arvoisa puhemies, nuorten kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Onnettomuuskuskit ovat yleensä äskettäin ajokortin saaneita nuoria, miehiä pääasiassa. Nuorten kuljettajien onnettomuusriski on huomattavasti muita kuljettajia suurempi. Osa riskeistä selittyy kokemattomuudella, osa tietysti perustuu yksilölliseen riskinottoon. Kaasujalan raskauteen vaikuttaa entistä useammin myös alkoholi. Onko hallituksen piirissä pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta nämä järjettömät, nuorten ihmisten kuolemaan johtaneet kolarit voitaisiin estää?"

Kansanedustaja Eero Lämsä esitti vielä lisäkysymyksen:
"Arvoisa puhemies, rattijuoppojen määrä on kasvanut hälyttävästi. Alholista johtuvat rattijuopumustapaukset olivat lisääntyneet vuoden alusta huhtikuun loppuun mennessä 17 prosentilla viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Myös huumeiden vaikutuksen alaisena ajavien määrä on rajussa kasvussa. Rattijuoppo on mukana joka viidennessä liikennekuolemassa, ja keskimäärin joka kymmenes kaikista rattijuopumisonnettomuuksissa kuolleista on sivullinen.Miten hallitus aikoo toimia rattijuoppojen kuriin saamiseksi? Ollaanko rangaistuksia koventamassa? Kohdennan tämän kysymyksen oikeusministerille."

Mielestäni sisäministeri Kari Rajamäen ja oikeusministeri Johannes Koskisen vastaukset kansanedustaja Eero Lämsän kysymykseen olivat yhtä tyhjän kanssa eli ministerit vastasivat sitä mitä sylki suuhun toi.Sisäministeri Kari Rajamäki vastasi näin:

"Herra Puhemies! Kuten pääministeri totesi, konkreettisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön kesken tehdään yhteistyötä, ja parhaillaan valmistuvassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on hyvin laajasti myös asiaa laajasti käsitelty. Poliisin toimesta olemme huomattavasti lisänneet valvontaa. Tämä ilmenee huomattavasti lukuisimpina puhalluslukuina. Kyllä myöskin nuorten kuolonkolareissa tämä kesä ja koko vuosi on alkanut erittäin huonosti, surullisesti."

Näyttää siltä, että kansanedustaja Eero Lämsä ampui kysymyksellään ilmaan, mutta ei osunut. Sen sijaan nuoret, joiden toimintaan pääministeri Matti Vanhasen hallitukset eivät ole riittävästi puuttuneet, "vastasivat" kansanedustaja Eero Lämsän kysymykseen .

Miksi rysähti?

Vain Suomessa kaikkien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt, kulku, lähtökohtatilanne, olosuhteet ja taustat tutkitaan ja niiden pohjalta tehdään parannusehdotuksia. Matti Korjula on koonnut ja analysoinut 1998-2001 kuolemaan päättyneet liikenneonnettomuudet.

Kirjassa on kaikki kuolemankolarit luokiteltu kuukausittain. Jokainen tapaus on kuvattu erikseen ja siihen on liitetty symbolit kuvastamaan onnettomuuden kolmea pääasiallista syytä. Näin eri vuosien saman ajankohdan onnettomuudet ja niiden syyt ovat havainnollisesti ja helposti verrattavissa. Koska mukana on kaikki kuolemaan päättyneet onnettomuudet, niin lukijalle muodostuu kokonaiskuva siitä, millaiset eri tekijät vaarantavat turvallisuutta. Joka kolmannen kuolonkolarin taustalla on väsymys tai sairaskohtaus.

Vuonna 2000 Suomessa kuoli tieliikenneonnettomuuksissa 396 ja loukkaantui 8 505 henkilöä. Niissä onnettomuuksissa, joissa joku osapuolista oli alkoholin vaikutuksen alaisena, kuoli 94 ja loukkaantui 1 191 henkilöä, ja valtaosa näistä onnettomuuksista oli rattijuopumustapauksia. Vuonna 2000 Suomessa tuli poliisin tietoon 9 123 rattijuopumusta ja 12 817 törkeää rattijuopumusta. Liikennejuopumus on laaja alkoholismiin liittyvä ongelma. Liikennejuopumukseen syyllistymisistä ainoastaan pieni osa tulee poliisin tietoon. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuonna 1996 tutkimista kuolemaan johtaneista nuorten liikenneonnettomuuksista alkoholi oli riskitekijänä 37 %:ssa.

Nollavisioon vähitellen

Poliisin liikenneturvallisuustyön taustalla on hallituksen ajatus nollavisiosta, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemia tulisi olla alle 250. Uusi tieliikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2006-2010 on valmistumassa. Näyttää siltä, että hallitukselta puuttuvat konkreettiset suunnitelmat ongelman ratkaisemiseksi.Mielestäni rattijuoppouden vähentämiseksi tulee tehdä lain muutos, mikä selkeästi määrää rattijuopon auton valtiolle. Mielestäni törkeän rattijuoppouden alarajaa tulee laskea. Nuorten koulutuksen ja valitukseen tulee varata riittävästi henkilö-, raha-, koulutus- ja tekniikkaresursseja. Myös vanhusten ja sairaiden henkilöiden ajoluvat on otettava tarkempaan valvontaan. Väsyneenä ajamisen ongelmaan on kiinnitettävä suurempaa huomiota julkisessa keskustelussa. Tärkeää on myös teiden turvallisuuden parantaminen.

Lähdeaineisto Eduskunnan pöytäkirjat

Kuvat E.Aho

Puolustusvoimien helikopterikaupat – kuka on todellinen syyllinen?














Puolustusvoimien helikoptereista käytiin 1990-luvulla ankara taistelu. Pääesikuntaan perustettiin vuonna 1997 Maavoimien ilmailuosasto valmistelemaan maavoimien helikopterihankintoja. Puolustusvoimain komentajan Gustav Hägglundin johdolla puolustusvoimat halusi iskukykynsä ja uskottavuutensa parantamiseksi sekä taistelu- että kuljetushelikoptereita. Verovarojen käytöstä päättävä eduskunta katsoi ettei Suomella ole varaa taisteluhelikoptereihin. Oli tyytyminen kuljetushelikoptereihin.

Jo alusta lähtien kopterihanke joutui vastatuuleen. Useat ilmavoimien asiantuntijat kummastelivat päätöstä tilata kokonaan uusi konetyyppi, joka oli vasta aivan raakile, vaikka tarjolla oli useita vaihtoehtoja, joilla oli takanaan jopa yli 10 vuoden käyttökokemus, kuten esimerkiksi amerikkalaisella Apache-kopterilla. Kaupan myötä suomalainen teollisuuskonserni Patria sai pohjoismaisten kopterien kokoamisen.

Suomi tilasi vuonna 2001 ranskalaiselta NH-Industriesiltä 20 uutta NH90- kuljetushelikopteria. Tilaus on osa yhteispohjoismaista hanketta Ruotsin ja Norjan kanssa, jossa tilattiin yhteensä 52 helikopteria. 14 maata on tilannut yhtiöltä lähes 500 helikopteria. Tilattuja helikoptereita on toimitettu Saksaan ja Ruotsiin yhteensä kuusi kappaletta. Alkuperäisen aikataulun mukaan Suomeen piti tulla ensimmäinen helikopteri lokakuussa 2004 ja 13 helikopteria lokakuussa 2007. Yhtään helikopteria ei ole vielä tullut, eikä kukaan tiedä milloin ensimmäiset lentävät Suomen ilmatilassa. Suomen osalta kokonaiskaupan arvo on 350 miljoonaa euroa.

Suomeen tulevien koptereiden luovutusta on lykätty monta kertaa, koska kopteri ei ole saanut edes tyyppihyväksyntää, eikä jäätestejä ole voitu tehdä. Utissa aloitettiin jo vuosi sitten perusteellinen lentäjien koulutus. Nyt muutama kymmenen lentäjää odottelee turhautuneina uusien työkalujensa saapumista. Kopterit ovat nyt kolme vuotta myöhässä. Miten säilytetään lentäjien toimintakyky?

Kopterihankinta on perua Suomen turvallisuus- ja puolustusselonteosta vuodelta 1997. Tuolloin hyväksyttiin hankinta-aikataulun takarajaksi vuosi 2008. Ulkomailla voidaan huvittuneina panna merkille, että Suomessa on Utissa oikein helikopteripataljoona, jossa on yksi venäläinen lentokelpoinen kuljetushelikopteri Mi-8 ja seitsemän amerikkalaista koulutushelikopteria. Laivaston mitoissa varustus vastaisi pariairokaksikkoa.

Tyyppihyväksyntää ei voida tehdä

Hanketta on viivästyttänyt ennen kaikkea tyyppihyväksyntä. Kopterin valmistaja NH Industries ei ole vieläkään toimittanut kaikkea suomalaisen kopteriversion hyväksymisessä tarvittavaa tietoa. Hyväksyntää ei voida tehdä ilman näitä tietoja. Myöhästymiset tulevat kalliiksi koptereiden valmistajalle. Myöhästymiset maksavat jo nyt vähintäänkin yhden kopterin hinnan sakkomaksuina. Sanktiot on nyt käytetty loppuun, joten kopterivalmistajalla ei ole enää mitään kiirettä koptereiden kanssa. Sakkomäärä eli 16 miljoonaa euroa ei enää kasva. Kuka teki näin typerän sopimuksen? Pitäisikö kauppa purkaa ja hankkia kuljetushelikopterit sieltä, missä niitä on saatavissa, jotta voidaan suuremmat tappiot välttää? Kalusto tulisi saada miehistön käyttöön.

Puolustusvaliokunta piti tilannetta kestämättömänä, koska puolustusvoimat ovat luoneet koptereille kotimaahan huolto- ja koulutusjärjestelmän, mikä sitoo merkittävästi resursseja. Koptereilla on tärkeä merkitys myös maanvoimien liikkuvuuden parantamisessa muun muassa valmiusryhmien osalta.

Puolustusvaliokunnalle kuuluu vastuu

Vastuu eduskunnan helikopterikaupoissa kuuluu puolustusvaliokunnalle. Sen puheenjohtajana toimii keskustan Juha Korkeaoja ja varapuheenjohtajana kokoomuksen Olli Nepponen. Puolustusvaliokunnan jäseninä vastuuta kantavat rkp:n Thomas Blomqvist, vihreiden Pekka Haavisto, kokoomuksen Juha Hakola, kokoomuksen Hanna-Leena Hemming, sdp:n Reijo Kallio, sdp:n Saara Karhu, keskustan Inkeri Kerola, vasemmiston Jaakko Laakso, sdp:n Reijo Laitinen, keskustan Juha Mieto, keskustan Lauri Oinonen, kokoomuksen Reijo Paajanen, sdp:n Sirpa Paatero, kristillisten Sari Palm ja keskustan Eero Reijonen.Olisi syytä selvittää kuka allekirjoitti alkuperäiset tilaussopimukset ja kuka on tehnyt päätökset näin tyhmistä kaupoista. Miksi totuus lakaistiin maton alle virheellisellä tiedottamisella? Ministeri Häkämiehen toiminta asiassa olisi syytä tarkoin selvittää.


KuvaMRH-90 vuonna 2005 Australian lentonäyttelyssä

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Bulgariassa ja Suomessa yhtenevät toimintatavat














Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina 28.9.2008, että bulgarialainen Ognian Stefanov on internetissä toimivan uutissivuston Frognews.bg:n päätoimittaja. Sivustossa julkaistaan uutisia järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta valtion virkamiehistössä. Stefanovin huhutaan olleen myös toisen korruptiotapauksia tonkineen nettijulkaisun, Opasniten (Vaarallinen), takana. Turvallisuusvirasto sulki Opasniten syyskuun alusssa, väittäen sen julkaisevan "salaisia tietoja". Vain viikkoa ennen Stefanoviin kohdistunutta hyökkäystä turvallisuusvirasto pidätti toisenkin Frognewsin työntekijän ja kuulusteli häntä seitsemän tunnin ajan Opasnitesta. Kuulusteltavalle ei tiettävästi annettu lakimiestä.

Alkuviikosta tapahtunut toimittaja Ognian Stefanovin raaka pieksemistapaus kuohuttaa Bulgariaa, joka pyristelee korruptiosyytösten ja järjestäytyneen rikollisuuden kourissa. Kolme naamioitunutta miestä hyökkäsi toimittaja Ognian Stefanovin kimppuun, kun tämä oli poistumassa vaimonsa kanssa lempiravintolastaan Sofiassa maanantaina. Vasaroiden kanssa heiluneet miehet mursivat Stefanovin käsivarren ja molemmat jalat ja pieksivät hänet tajuttomaksi. Stefanov makasi monta päivää koomassa ja kärsii mittavasta verenhukasta. Hyökkääjät julistautuivat poliiseiksi, mutta bulgarilaismedia on epäillyt heidän kuuluvan tunnettuun bulgarialaiseen rikollisryhmään. Ryhmällä väitetään olevan epäilyttävän läheiset suhteet Bulgarian valtion turvallisuusvirastoon.

Näin Suomessa

Suomessa kaupunginvaltuutettu Erkki Aho on pitänyt nettipäiväkirjaa Ahonlaidalta Suomi paremmaksi sivulla, mutta nettipäiväkirja poistettiin sivuilta syytä ilmoittamatta. Sen jälkeen Erkki Aho avasi omat sivut ulkomaisella palvelimella osoitteessa http://www.erkkiaho.com/.

Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin Aho poistui Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta Ahon perään lähti siviiliauto, mikä seurasi Ahoa kotiin saakka. Kun Aho oli poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeuden päätöstä esittää asialle. Aho vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Aho ehti kuitenkin ottaa mukaansa pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeet ja verenpainemittarin, mikä pelasti Ahon hengen.

Jos Aho ei olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettaan ja hengenvaarallista tilannettaan, niin hän olisi varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.

Ahon verenpaine nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Aho kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Ahoa oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Aho sai Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin,mutta ei muista lääkeen nimeä. Verenpaine saatiin laskemaan 170/105. Poliisisaattueessa Aho vietiin takaisin putkaan.Lauantaina 12.11.2005 Ahon verenpaine alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaine oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin Aho kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaine oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82.

Aho vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Aho sai verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaine saatiin laskemaan. Kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska Aho oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Aholle ei välitetty puheluja sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä oli Ahon omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäret ja vaimon olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa Ahoa, mutta Aholle ei välitetty puheluita. Aho ei myöskään saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 Aho vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Aholla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Aho joutui olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa ja sairaana. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaine lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.

Kansanedustaja kiristyksen kohteena?

Aho ei ole vielä tähän päivään mennessä saanut yli 13 vuoden aikana oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Suomessa. Poliisi on ilmoittanut, että Ahon tekemiä rikostutkintapyyntöjä ei tulla tutkimaan. Poliisi on myös sanonut, että Aho on ollut jo monta kertaa liipaisimella. Asiasta tehdyssä kantelussa oikeuskanslerille ko. poliisi valehteli, että kysymyksessä on ollut väärinymmärrys.
Kaikissa Ahoa koskevissa riksotutkintapyynnöissä on ollut sama tutkinnanjohtaja, Ylivieskan poliisi Raimo Ollila. Kaikissa jutuissa yhtä lukuunottamatta on ollut sama syyttäjä Sulo Heiskari.
Poliisi ei tutki Ahon tekemiä rikostutkintapyyntöjä eikä syyttäjä silloin myöskään syytä. Oikeusistuin kuitenkin tekee tietoisesti vääriä päätöksiä. Oikeusaputoimisto tekee tietoisesti vääriä oikeusapupäätöksiä ja oikeus ei hyväksy Ahon esittämiä oikeusavustajia. Oikeus ei myöskään hyväksy Ahon esittämiä kirjallisia todistusaineistoja eikä Ahon esittämiä todistajia. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että viranomaiset ovat liittoutuneet erään henkilön kanssa, jolla todella erikoinen tausta. On syytä epäillä, ko henkilö on nyt ryhtynyt kiristämään myös kansanedustajaa. Keskiviikkona 24.9.2008 kansanedustaja Esa Lahtela soitti minulle n. klo 14.30 ja kertoi minulle, että hän on saanut kirjeen varatuomari Mikko Kovalaiselta, jossa tämä vaatii rahaa häneltä ja kirjallista sopimusta asiassa.

Tässä sähköposti, mikä on epäillyn kiristyksen aiheuttanut:

Terv. Erkki Aho----- Original Message ----- From: "Lahtela Esa" <esa.lahtela@eduskunta.fi>To: "Erkki Aho" <e.ahoky@kotinet.com>Sent: Friday, January 04, 2008 9:36 AMSubject: Vast:Vastaus Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaalle ja asianomaisille viranomaisille sekä asianajajilleni
Tervehdys!Kiitos postista. Tuo Kovalainen on päässyt luikertelemaan jokapaikastaliukkaasti niinkuin saippua!Jokin keino on löydettävä jotta ihmisten kusettaminen hänen takiaan saadaanloppumaan.Esa

Kaksi oikeusvaltiota - Venäjä ja Suomi



Aleksandr Vaterlovits Litvinenko syntyi 1962 Voronetzissa. Päätettyään opinnot vuonna 1980 hänet kutsuttiin armeijaan. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden mittaan hän yleni sotamiehestä everstiluutnantiksi. Vuodesta 1988 alkaen hän työskenteli Neuvostoliiton KGB:n vastavakoilussa ja vuodesta 1991 Venäjän MB-FSK-FSB-keskuskoneistossa.

Litvinenkon erikoisala oli taistelu terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan

Litvinenkolle myönnettiin MUR:n veteraanin arvo Moskovan rikosmiliisin (MUR) kanssa yhteistyössä järjestetyistä operaatioista erityisen vaarallisten rikollisten etsimiseksi ja pidättämiseksi. Hän osallistui moniin taistelutoimiin entisen Neuvostoliiton ja Venäjän niin sanotuissa kuumissa kohteissa. Vuonna 1997 hänet siirrettiin Venäjän FSB:n (Federation turvallisuuspalvelu) salaisimpaan alaosastoon eli rikollisjärjestöjen tutkimustoimistoon vanhemman operatiivisen asiantuntijan virkaan seitsemännen osaston varajohtajaksi.

Marraskuussa 1998 Litvinenko esiintyi lehdistökonferenssissa Moskovassa kritisoiden FSB:n johtoa ilmoittaen saaneensa lainvastaisia määräyksiä. Maaliskuussa 1999 hänet pidätettiin tekaistuin syytteen nojalla ja sijoitettiin FSB:n tutkintavankilaan Lefortovoon. Marraskuussa samana vuonna hänet armahdettiin, mutta jo oikeussalissa, heti sen jälkeen kun hänelle oli luettu vapauttava tuomio, FSB pidätti hänet toisen tekaistun syytteen perusteella.

Vuonna 2000 hänen rikossyyte kumottiin ja Litvinenko vapautettiin, mutta hänet asetettiin matkustuskieltoon. Häntä vastaan nostettiin kolmas rikossyyte. FSB:n ja syyttäjäviraston hänen perheeseensä kohdistaman uhan vuoksi hänen oli pakko lähteä Venäjältä laittomasti, mistä syystä häntä vastaan nostettiin neljäs rikossyyte. Litvinenko asui Lontoossa Isossa-Britanniassa, mistä hän toukokuussa 2001 sai poliittisen turvapaikan. Marraskuun 1. päivänä vuonna 2006 kaikki muuttui. Aleksandr Litvinenko oli myrkytetty. Hän kuoli 23.11.2006. Hän oli FSB:n entinen everstiluutnantti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisella osastolla. Se oli hänen elämänsä. Hänet myrkytettiin. Hän oli varma, että käsky oli tullut Venäjän presidentiltä, Vladimir Putinilta.

Venäjä kuilun partaalla

Juri Felstinski ja Aleksandr Litvnenko ehtivät kirjoittaa kirjan Venäjä kuilun partaalla. Kirja kertoo sieppauksista Federation laskuun, palkkamurhista valtion laskuun, "turvallisuuspalveluista" urakkapalkalla ja turvallisuuspalveluista vastaan kansa. Kirjassa on asianajaja Anatoli Kutserenan kuvaus Venäjän oikeusoloista. Kutserena kirjoittaa näin:

Räikein esimerkki olivat "harjoitukset" Rjazanissa. Tapahtuma kertoo ennen kaikkea salaisenpalvelun syvästä rappiosta. Se luulee yhä edelleen olevansa "valtio valtiossa". Sen johtajat ilmeisesti kuvittelevat, etteivät mitkään lait koske heitä, ja he toimivat pelkästään poliittisen tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, aivan kuin niinä loistokkaina aikoina, jolloin maan johto järjesti kidnappauksia ja poliittisia murhia muiden valtioiden alueilla, sepitti olemattomia antineuvostoliittolaisia järjestöjä ja kirjoitti valmiiksi oikeusprosessien käsikirjoituksia.

Syntyy mielikuva, että valta ja niin sanottu oppositio olettavat, että Venäjän demokraattisen kehityksen päälle voidaan vetää ruksit. Vallanpitäjät eivät pysty luomaan lakiin perustuvaa järjestystä eivätkä luomaan oikeusvaltiota. Oikeusvaltion vaihtoehtona on rikollinen poliisivaltio, sellainen asiaintila jossa terroristien ja rosvojen toiminta ei eroa lainvalvojien toiminnasta, ei tavoitteidensa eikä menetelmiensä puolesta. Samalla yhteiskunnassa vahvistuu mielipide, ettei demokratia ole pätevä hallitusmuoto.Maan hallitseminen demokraattisesti on epäonnistunut Venäjällä jälleen kerran. Siirrytäänkö siis hallitsemaan pelon avulla? On terrorin aika – niin rikollisten kuin valtion. Saattaa olla, että se juuri onkin nykyisten vallanpitäjien "poliittinen projekti" uudelle Venäjälle.

Maailman neljänneksi epäluotettavain oikeusvaltio

Venäjä ei ole maailman neljänneksi epäluotettavin oikeusvaltio, vaan Suomi, joka kuuluu Transparency Internationalin selvityksen mukaan samaan viiteryhmään Kamerunin, Perun ja Indonesian kanssa. Venäläisen asianajaja Anatoli Kutserenan kuvaus siitä, kuinka Venäjän oikeusvaltio toimii poliittisen tarkoituksenmukaisuuden mukaan, sopii erinomaisesti myös Suomeen, jota voidaan nimittää myös Länsi-Venäjäksi oikeudellisessa mielessä. Suomikin on rikollinen poliisivaltio, jossa laillisuusvalvojien toiminta ei eroa rosvojen toiminnasta. Vallanpitäjät eivät ole pystynet luomaan lakiin perustuvaa järjestystä, saatikka oikeusvaltiota.

Esimerkki suomalaisen oikeusvaltion toiminnastaSuomen piti tehdä itsensä EU-kelpoiseksi silloisen Neuvostoliiton pelossa. Presidentti Mauno Koiviston johdolla Suomessa noudatettiin vakaan markan politiikkaa, mikä johti Suomen talouden katastrofiin. Pankkien pelastamiseksi niille annettiin erityisasema eli oikeuslaitos alistettiin poliittiseen valvontaan ja ylemmissä oikeusasteissa pankki voitti aina. Tämä on niin sanotun Koiviston konklaavin päätös 7.5.1992. Siellä puheenjohtajana toimi silloinen Korkeimman Oikeuden presidentti Olavi Heinonen.

Pankkien pelastamiseksi solmittiin lainvastainen ja salainen sopimus eli SSP-sopimus, jossa pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä ja laittaa saatavansa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävä oli pelastaa Keran rahoittamat yritykset poistamalla markkinoilta niiden kilpailijat. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi Kera Oy:n silloisen varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa. Ryhmän toiminta oli kauppa- ja teollisuusministeriön ja ministerin tietoisuudessa. Silloinen sisäministeri oli Keskustan Mauri Pekkarinen.

Tämän toiminnan seurauksena Suomessa poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi ja Stakesin tilaston mukaan 14 500 ihmistä teki itsemurhan.

"Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa"

Alavieskan Puurakenne Oy oli maakunnallinen "veturiyritys" ja se oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Se oli Keski-Pohjan Aluesäästöpankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli kannattavuudeltaan heikoimpiin säästöpankkeihin Suomessa.

A-studion toimittaja Arvo Tuominen löi valtionvarainministeri Iiro Viinasen kanssa vetoa katsojien silmien edessä. Viinanen sanoi, ettei Suomi devalvoi. Suomi kuitenkin devalvoi 15.10.1991 klo 03.10. Iiro Viinanen maksoi 1000 mk:n vetonsa toimittaja Tuomiselle, mutta johtiko valtionvarainministeri Iiro Viinanen Suomen kansaa tarkoituksellisesti harhaan. Rikkoiko hän ministerinvalansa?

Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua lainojansa, koska KEP ei siihen suostunut. Tappiot olivat useita miljoonia. Pankin isännistön puheenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion pankkitukipiikkiin. KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa. Siksi katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot".

Velkasaneeraussuunnitelma

Alavieskan Puurakenne Oy:n kanssa KEP ja Kera Oy olivat tehneet velkasaneeraussuunnitelman. Yhtiö pystyi toteuttamaan suunnitelmaa paremmin kuin oli suunniteltu siitä huolimatta, että velkasaneerausmiehet asianajajat Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki rahastivat parin kolmen kuukauden työstä yli miljoona markkaa. Velkasaneeraus keskeytettiin vastoin sopimusta, koska KEP sai laittaa saatavansa valtion pankkitukipiikkiin ja Kera Oy:ssä oli päätetty poistaa Alavieskan Puurakenne Oy markkinoilta.

Velkasaneerausmiehet estivät Alavieskan Puurakenne Oy:tä myymästä omistamiaan Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeita 370 000 markan hinnalla, koska Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n painostuksesta ja sen kirjallisen suosituksen perusteella saattohoitaja Jouni Remes, jonka tehtävänä oli poistaa Alavieskan Puurakenne Oy markkinoilta.Alavieskan Puurakenne Oy:n poistaminen markkinoilta oli poliittinen päätös, sillä vuonna 1992 Suomen Taloteollisuus Oy:n tappio oli 82 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa. Honka-Rakenne Oy:n tappio oli 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa. Pyhännän Rakennustuote Oy:n tappio oli 21 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa. Alavieskan Puurakenne Oy:n tappio oli 1 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa. Pyhännän Rakennustuote Oy oli lestadiolaisen vallan alaisuudessa ja Kera Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi lestadiolainen kansanedustaja Oiva Savela. Pyhännän Rakennustuote Oy pelastettiin Kera Oy:n toimenpitein.

PR-Teollisuus Oy:n osakkaat törkeän petoksen kohteena

Kera Oy:n aluejohtaja Juha Castren syyllistyi törkeään petokseen yhdessä asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen kanssa, koska he tietoisina siitä, että PR-Teollisuus Oy tullaan poistamaan markkinoilta rahoittajien toimesta, myivät PR-Teollisuus Oy:n osakkaille Alavieskan Puurakenne Oy:n kiinteistöt, maa-alueet, keskeneräisen tilauskannan sekä tuoteoikeudet. He salasivat kaupanteon yhteydessä 47 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat tilauskannan 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Kauppaa junailemaan Kera Oy halusi saattohoitaja Jouni Remeksen. Hän toimi yhdessä Kera Oy:n yritystutkija Urpo Tapion kanssa. Jos PR-Teollisuus Oy:n osakkaat olisivat tienneet totuuden niin kauppaa ei olisi varmasti syntynyt. Kaupanvahvistajaksi oli järjestetty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, jotta voidaan estää rikoksen kohteiksi joutuneiden oikeudensaanti. Poliisi tutkii, mutta ei selvitä asioita, silläYlivieskan poliisi Raimo Ollila on "syyttäjän oikea käsi". Lisäksi KRP:n tutkija Tapio Mäkelä, entinen KRP:n Oulun päällikkö Eero Klemetti ja KRP:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Pentti Yli-Niva estivät rikostutkinnat. Asiassa olivat mukana KRP:n talousrikosyksikön johtaja Tapio Kalliokoski sekä KRP:n päällikkö Rauno Ranta ja silloinen apulaispäällikkö Kauko Aaltomaa. Oikeuslaitos on tehnyt tietoisesti vääriä päätöksiä asiassa ja laillisuusvalvojat ovat toimineet yhtä rikollisesti kuin oikeatkin rikolliset.

PR-talojen rikosvyyhti sisältää runsaasti rikoksia, jotka on tietoisesti jätetty selvittämättä. Olen kertonut niistä rikoksista tässä päiväkirjassani yksityiskohtaisesti ja todistanut asiakirjakopioiden kera väitteeni oikeaksi.

Mihin kehitys johtaa?

PR-talojen konkurssivyyhti ei ole ainoa suuri talousrikos Suomessa, vaan vastaavia on tuhansia. Ihmisiä, jotka eivät ole saaneet oikeutta, alkavat vaatia oikeuksiaan, kun he huomaavat Suomen valtion rikollisen toiminnan. Koska valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä, niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin valtion avonaiseen piikkiin.Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadetuksi, niin sitten mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää kohdeltiin talousrikollisena. Siihen auttoivat juristien hyvät suhteet poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikkeen, pankkiherrat ja valtionpomot eivät mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että Suomessa yrittäjiä ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa. Minäkin olen ollut KRP:n mukaan jo monta kertaa liipaisimella. Tämä KRP:n Tapio Mäkelän antama lausuma Erkki Ahoa tarkoittaen.

Suomi on kulkemassa kohti Venäjän mallia. Suomi on jo rikollinen poliisivaltio ja laillisuusvalvojat toimivat kuten muutkin rikolliset. Poliittiset murhat ja väärintekijöiden eliminointi tullee toimintatavaksi Suomessa, koska lakiin perustuvaa oikeusvaltioita ei voida nykyoloissa ylläpitää poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi.

Lähdeaineisto- Juri Felstinski, Aleksandr Litvinenko: Venäjä kuilun partaalla, ISBN-10 951-31-3982-4- Erkki Aho, Olet Maamme Armahin Suomenmaa, ISBN 952-91-4593-X