Pankkikriisi ulottaa lonkeronsa myös Suomeen. Valtio on valmis takamaan suomalaispankkien luotonottoa 50 miljardin arvosta ja tekemään suoria pääomasijoituksia neljän miljardin euron arvosta. Kaikki merkittävät suomalaiset pankit ovat kuitenkin arvioineet, etteivät ne tarvitse valtion tukea. Kansalaisia ihmetyttääkin, miksi pankkitukea pitää maksaa näin valtava määrä, jos pankit eivät sitä tarvitse.
Eduskunta antoi perjantaina 24.10.2008 hallitukselle valtuudet äänin 127-5 lähteä mukaan järjestelyyn, jolla taataan islantilaisen Kaupting-pankin Suomen-konttorin talletukset 115 miljoonaan euroon. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen talletusten maksamiseksi. Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki Oyj ovat antaneet määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen tallettajille (noin 10 000 asiakasta) maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa. Sivuliikkeen varallisuutta pantataan rahoituksen vakuudeksi. Järjestelyn tavoite on vähentää Islannin rahoitussektorin ongelmien haitallisia vaikutuksia suomalaisille tallettajille sekä Suomen rahoitusmarkkinoille.Islantilaispankkiin ovat sijoittaneet rahansa ne suomalaiset, jotka ahneudessaan halusivat korkeampaa korkoa. Miksi Suomen valtion pitää lähteä verovaroilla tukemaan keinottelua ja riskinottoa ilman vastiketta?
Vakuutusyhtiöiden sijoitukset
Finanssialan Keskusliiton toimintakertomuksesta 27.5.2008 selviää ketkä pankkitukea todellisuudessa tarvitsevat. Vakuutusyhtiöiden yhteenslaskettujen sijoitusten käypä arvo oli 31.12.2007 yhteensä 112 miljardia euroa. Sijoituksista 47 % oli osakkeissa, 40 % rahoitusmarkkinavälineissä ja 9 % kiinteistöissä. Osakkeiden ja osuuksien arvo nousi 52 miljardiin euroon. Rahoitusmarkkinasijoituksia oli yhteensä 45 miljardia euroa. Niistä 38 miljardia euroa oli joukkovelkakirjalainoja, joista 86 % eli 32,7 miljardia euroa oli ulkomaisia. Kiinteistösijoituksia yhtiöillä oli runsaan 10 miljardin euron arvosta. Kaikista sijoituksista oli tehty ulkomaille 59 % eli yli 66 miljardin euron arvosta.Vuoden 2007 lopussa yhtiöillä oli suorassa omistuksessaan 15 121 asuntoa. Yhtöiden omistamien asuntojen keskikoko on 58 m2. Liike- ja teollisuustilaa yhtiöillä oli viime vuoden lopussa yli 5 miljoonaa neliömetriä. Merkittävä osa eläkevakuutusrahoja on sijoitettu ulkomaille. Riski on todella suuri.
Edellisen laman aikana Koivisto tyhjensi eläkerahastot ulkomaisten lainojen maksuun. Eläkeläisten eläkkeet leikattiin. Köyhät eläkeläiset olivat pankkikriisin maksajia. Nyt tilanne on hieman toinen. Vakuutusyhtiöt itse ovat sijoittaneet eläkerahastovarat ulkomaille riskejä pelkäämättä. Onko valtio varautunut kansalaisten verovaroilla eli pankkituella korvaamaan mahdollisia eläkerahastojen sijoitustappioita?
Sijoitusrahastoilla ankea syksy
Sijoitusrahastoilla on ollut kalsea syksy. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma on painunut 50,6 miljardiin euroon. Rahastojen pääomaa on syönyt kurssilasku. Sijoitusrahasto on esimerkiksi osakkeista, arvopapereista tai kiinteistöistä koostuva rahasto. Rahaston omistavat ne, jotka siihen ovat sijoittaneet. Rahastoja käytetään hyvin moniin tarkoituksiin. Perinteiset osakerahastot sijoittavat osakkeisiin osinkotuoton tai myyntivoiton toivossa. Eläkerahastot säilyttävät ja kartuttavat pääomaa eläkkeiden maksamista varten. Sijoituskohteiden valintojen perusteella sijoitusrahastot jaetaan osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkiin korkorahastoihin ja lyhyisiin korkorahastoihin. On mahdollista perustaa myös rahasto, jonka varoista osa sijoitetaan kiinteistöihin tai asunto-osakkeisiin. Sijoitusrahastot voivat keskittyä tietylle maantieteelliselle alueelle tai johonkin toimialaan. Valtioiden pankeille lupaamien apupakettien myötä rahamarkkinoiden tilanne on jossain määrin kohentunut. Meneekö Suomessa sijoitusrahastoilta toimintakyky ilman valtion tukea? Ketkä ovat sijoitusrahastojen omistajia ja ketka ovat sijoittaneet rahaansa sijoitusrahastoihin ja mistä he ovat rahansa saaneet? Onko kysymyksessä osittain tai jopa suuressa määrin edellisen pankkikriisin suuressa omaisuudenryöstössä pankkikriisin uhreilta ryöstettyjä rahojen riskisijoittamisen tappioiden korvaaminen?
Sijoitusrahastoja valvoo rahoitustarkastus. Sen mukaan sijoittajien korvausrahastosta korvataan sijoittajan saamiset, joita sijoituspalveluyritys ei kykene maksamaan. Sijoittaja voi hakea korvausta ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Ratalle. Ilmoitus on vapaamuotoinen. Onko valtion tehtävänä pankkituella tukea kyseenalaista riskisijoittamista ja korvata riskisijoittamisen tappiot verovaroista? On korkea aika selvittää mihin kansalaisten verorahoista otettava pankkituki aiotaan todellisuudessa käyttää. Ketä pankkituella tuetaan ja miksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti