Joulun historiaa

Joulun historia alkaa siitä, kun yli 2000 vuotta sitten Rooman imperiumin syrjäisessä provinssissa, sen vähäisessä pikkukaupungissa Juudean Betlehemissä nuori nainen synnytti poikalapsen.
Synnytys tapahtui tallissa, ja evankeliumin kertomuksen mukaan vain kolme kaukaa tullutta viisasta miestä ja muutama paimen panivat merkille tämän tapauksen.

Roomalaiset nimittivät Herodes Suuren juutalaisten kuninkaaksi vuonna 37 eKr., ja hän oli tässä asemassa vuoteen 4 eKr. Juudean kuningas Herodes sai kuulla tähdestä, joka ennusti tulevan Messiaan syntymää. Hän pelkäsi, että hänen sukunsa kilpailijaksi oli tulossa uusi vallantavoittelija, ja antoi julman määräyksen murhata kaikki Betlehemin seudun kaksivuotiaat ja nuoremmat poikalapset.

Tutkimusten mukaan Jeesus syntyi 8-4 vuotta ennen Kristusta. Todennäköisin syntymävuosi on 6 vuotta ennen Kristusta. Tutkimusten mukaan hänen elinaikansa sijoittuu vuosien 8-2 ennen Kristusta vuoteen 26-36 jälkeen Kristuksen. Todennäköinen syntymäaika on syys-lokakuu.

Jeesuksen syntymäpäivää on juhlittu ainakin vuodesta 200 lähtien. Aluksi tammikuun 6. päivänä. Toisen näkemyksen mukaan joulun ajoitus liittyy keisari Aurelianuksen 270-luvulla määräämään voittamattomalle auringolle omistettuun Sol Invicti -juhlaan, joka oli 24.–25. joulukuuta. Jeesuksen syntymäpäiväksi 25. joulukuuta mainitaan ensi kerran vasta liturgisessa kalenterissa vuonna 336.

Jeesuksen ajan pyhä maa

Galileassa ja Juudeassa asuvia juutalaisia rasittivat Rooman määräämät raskaat verot. He inhosivat roomalaisia sortajia. Maria asui Nasaretissa. Nasaret ei voinut ylpeillä millään elinkeinoelämän alalla . Se oli pelkästään maanviljelijöiden, käsityöläisten ja pengerretyillä rinteillä laumaansa kaitsevien rauhallisten paimenien asuinpaikka.

Nasaret oli siinä onnellisessa asemassa, että sillä oli riittävästi vettä. Kaupungin rajalla oli lähde, jonne naiset ja nuoret tytöt kokoontuivat päivittäin täyttämään ruukkujaan. Juutalaisten tapana oli valita tyttärensä tuleva aviomies tytön ollessa hyvin nuori, ja Maria oli luvattu Josefille, kylän puusepälle. Kihlaus oli sitova. Jos tytön havaittiin olleen uskoton tulevalle aviomiehelleen, niin seuraukset olivat kauheat. Naapurit pakottivat hänet juomaan kitkerää sekoitusta, jossa oli temppelin lattialta otettua pölyä ja roskaa. Jos tyttö sairastui , häntä pidettiin syyllisenä. Ihmisten oli pakko noudattaa ikivanhaa lakia: viedä hänet kaupungin portille ja kivittää kuoliaaksi.

Emme tiedä missä Maria oli, kun enkeli Gabriel ilmestyi hänelle. Hän oli ehkä kotonaan sisällä tai istui katolla. Naiset ja nuoret tytöt viettivät suurimman osan aikaansa kotona. Heidän oli jauhettava jyviä jauhoiksi, leivottava ja paistettava litteitä, pannukakun tapaisia leipiä, pidettävä silmällä pikku veljiä ja sisaria, kehrättävä ehkä kasa villaa tai pellavaa langaksi.

Talot olivat turvallisuussyistä lähekkäin. Ihmiset rakensivat kotinsa savesta, jotka oli muotoiltu tiiliksi ja kuivattu auringossa. Taloissa ei useinkaan ollut ikkunoita. Karjaa pidettiin asunnon lattialla. Vuoteena oli yleensä kudottuja kaislamattoja. Nasaretin asukkaat kävelivät useimmiten paljain jaloin. Galileassa elämisessä oli omat ongelmat. Talvisateet saattoivat tuhota kodin tai useita koteja yhtä aikaa.

Josef oli kotoisin Betlehemin kaupungista. Kaikkien yli 13-vuotiaiden miespuolisten juutalaisten oli lain mukaan maksettava puolen sekelin temppelivero ja kymmenykset ensimmäisestä hedelmäsadosta ja kaikesta muusta mitä pellot tuottivat. Se tärkeä vero, jota varten Joosefin oli mentävä kotikaupunkiinsa, perustui omaisuuden määrään ja arvoon. Vaikka Joosef ei ollutkaan rikas, niin hän todennäköisesti omisti aasin, jolla hän kuljetti puusepän työkalujaan ja tarvikkeitaan paikasta toiseen.

Betlehem tarkoittaa leipäkaupunkia. Maria ja Josef todennäköisesti yöpyivät ihmisiä ja eläimiä varten tarkoitetussa suojassa, jossa puretaan kuormia. Karja oli hyvällä säällä laitumella kukkulan rinteillä. On luonnollista, että Maria huomasi, että tyhjästä seimestä saa erinomaisen kehdon lapselle.

Kenties joulukertomuksen paimenet olivat paimentolaisia. Betlehemin lähellä oli ketoja, missä laidunnettiin temppelin uhrilampaita. Näitä laumoja kaitsevat paimenet saattoivat olla juuri niitä, jotka kuulivat enkelten laulun ja riensivät seimen ääreen. He saivat kokea yhdessä toisten kanssa tuon yön ihmeellisen elämyksen.

Jeesuksen syntymän jälkeen oli suoritettava kaksi tärkeää toimitusta. Ensimmäinen niistä oli ympärileikkaus. Ympärileikkaus suoritettiin kun lapsi oli kahdeksan päivän vanha. Kun poika oli ympärileikattu hänelle annettiin nimi. Sen valitsi useimmiten isä. Toinen toimitus oli äidin puhdistautuminen. Juutalaiset tunsivat pelonsekaista tunnetta verta kohtaan. Marian ajateltiin olevan likainen 40 päivää poikalapsen syntymän jälkeen.

Herää kysymyksiä

Myös maallikolle evankeliumien kertomukset Jeesuksen syntymästä herättävät kysymyksiä. Miksi Joosefin ja Marian oli lähdettävä matkalle Nasaretista Betlehemiin ja kuljettava 130 kilometrin taival? Luukas sanoo, että heidän oli osallistuttava Quiriniuksen (Kyreniuksen) verotusta varten toimeenpanemaan henkikirjoitukseen. Sitä varten joutui poistumaan paikkakunnalta ainoastaan, jos omisti maata muualla. On epätodennäköistä, että Joosef omisti maata Betlehemissä. Miksi Marian oli lähdettävä hänen kanssaan? Roomalaiset noudattivat kohtuutta. He antoivat runsaasti aikaa väestönlaskentaan, joten Josefilla ja Marialla ei olisi pitänyt olla syytä lähteä matkaan Marian raskauden ollessa viimeisillään.

Markuksen evankeliumi on lähinnä Jeesuksen omaa aikaa. Markus ei mainitse mitään Jeesuksen syntymään liittyvistä asioista.

Evankeliumin mukaan Josef, Maria ja Jeesus pakenivat Egyptiin. On todennäköistä, että myöhemmät kristilliset kirjoittajat ovat tuoneet lisäkoristuksia kertomuksiin, jotta kertomukset evankeliumeissa eivät jäisi liian karuiksi. Pako Egyptiin oli suosittu tällaiselle koristelulle.

Otetaan esimerkki myöhemmin tehdyistä lisäyksistä: pakolaisten levätessä matkallaan palmupuu taipuu ja tarjoaa taateleitaan Marialle, ja Jeesuksen käskystä maasta pulppuaa vettä matkalaisten janon sammuttamiseksi. Näitä maalauksellisia yksityiskohtia on usein kuvattu taiteessa, vaikka niiden historiallinen todenperäisyys vähäisempi kuin evankeliumien lapsuuskertomusten. Niissä on kuitenkin sanomaa. Ne korostavat Marian ja hänen poikansa valtaa.

Kommentti

Jeesuksen syntymähistoriasta on vaikea päätellä mikä on totta ja mikä ei. Kertomukset on kirjoitettu pääasiassa kauan Jeesuksen ajan jälkeen. On todennäköistä, että kertomuksia on kaunisteltu tarpeen vaatimalla tavalla. Mikä on totta ja mikä ei? Kysymys on uskonasiasta. Kuka uskoo, kuka ei?

Joulusta on kuitenkin kehittynyt erittäin merkittävä ja monipuolinen sekä perinteikäs juhla. Varsinkin suomalaisille joulu on tärkeä juhla huolimatta siitä, ovatko Jeesuksen syntymäkertomukset totta vai tarua.

Lähdeaineisto
Michael Walsh: Kristinuskon syntyhistoria, ISBN 951-35-4256-4
Mary Pharaner Warren: Joulun maa, ISBN-0-09094-8