Eduskunta hyväksyi tiistaina 5.12.2006 Euroopan Unionin (EU) perustuslakisopimuksen ja sen voimaansaattamislain. Näin presidentti pääsee ratifioimaan sopimuksen Suomen osalta. Päätös syntyi äänin 125–39. Tyhjää äänesti neljä kansanedustajaa, poissa äänestyksestä oli 31. Sopimuksen hylkäämistä esitti Esko-Juhani Tennilä (vas). Sopimuksen hyväksymiseen tarvittiin eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö, ja se löytyi selkeästi. Kristilliset ja perussuomalaiset äänestivät sopimusta vastaan samoin kuin neljä keskustan kansanedustajaa: Hannu Hoskonen, Pekka Vilkuna, Petri Neittaanmäki ja Jukka Vihriälä. Vihreistä ainoastaan Erkki Pulliainen äänesti vastaan. SDP:stä vastaan äänesti Marjaana Koskela, Tero Rönni ja Esa Lahtela. Vasemmistoliitosta puolesta äänesti Anne Huotari ja Suvi-Anne Siimes.
Mikä on EU:n perustuslaki?
EU:n perustuslaki määrittelee unionin oikeushenkilöksi ja perustuslain dokumentiksi, jolla perustetaan Euroopan unioni. Jäsenmailta siirtyy päätäntävaltaa unionille, jonka toimivalta "on ensisijaista jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden". Perustuslain mukaan "jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla varmistetaan tästä perustuslaista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen".Lain mukaan "unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely". Toimivalta on ns. jaettua toimivaltaa, jossa jäsenvaltioilla on oikeus käyttää "toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei käytä omaansa tai on päättänyt lakata käyttämästä sitä".Suomen perustuslaissa "valta kuuluu kansalle". Perustuslain 94§:n mukaan eduskunnan hyväksymä "Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita." Kun päätäntävaltaa siirtyy unionille, jonka perustuslaissa valta ei kuulu kansalle, niin asiasta olisi ehdottomasti pitänyt järjestää neuvoa antava kansanäänestys.
Oliko äänestys turha?
Suomen eduskunta vahvisti perustuslakisopimuksen, joka ei koskaan voi tulla voimaan Ranskan ja Hollannin hylättyä sen kansanäänestyksessä.Perustuslain ratifioinnille tuli suuria ongelmia Ranskan hylättyä esityksen kansanäänestyksessä 29.5.2005 äänin 45,1 - 54,9 %. Vaikka äänestys oli neuvoa-antava, ovat Ranskan parlamentaarikot lupautuneet noudattamaan sen tulosta. Ongelmat edelleen kasvoivat, kun myös hollantilaiset hylkäsivät esityksen kansanäänestyksessään 1.6.2005 äänin38,4 - 61,6 %. Myös Hollanti on EU:n perustajavaltioita. Tällainen vielä muutettavan sopimuksen hyväksyminen on järkyttävän tyhmää rähmälläänoloa, oikein reipasta suomettumista -- ihan niin kuin Moskovaan päin vähän aikaa sitten.
Mitä sanoo Keskustaväki?
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen julkaisi Pohjolan Sanomissa ja Koillissanomissa kolumnin, jossa hän epäili, että kannattaako Suomen ja Suomen Keskustan pyrkiä EU:n perustuslakisopimuksen ratifiointiin.Kolumnissaan Paavo Väyrynen kirjoittaa näin:Meitä suomalaisia on nyt noin 1 prosentti unionin väkiluvusta, ja laajentumisen myötä osuutemme vähenee edelleen. Maamme on hyvin erilainen kuin suurimmat jäsenmaat; eräillä aloilla olosuhteemme ovat suorastaan ainutlaatuiset. Meille on tärkeää voida päättää itse mahdollisimman paljon omista asioistamme. Unionissa äänemme kuuluu parhaimmin hallitusten välisessä yhteistyössä, jossa jäsenvaltiot ovat periaatteessa tasavertaiset. Ylikansallisessa päätöksenteossa jäsenmaiden väkiluvulla on ratkaiseva merkitys.Perustuslaki loisi unionin, joka olisi merkittävästi nykyistä keskittyneempi ja ylikansallisempi. Hallitusten välisen yhteistyön pilarit sulautettaisiin ylikansalliseen yhteisöpilariin ja lainsäädäntötyössä siirryttäisiin lähes pelkästään ylikansalliseen yhteispäätösmenettelyyn. Tämä muutos koskisi myös alue- ja maatalouspolitiikkaa, jotka ovat Suomelle elintärkeitä. Minun on perin vaikea ymmärtää, että Keskustan johto ja myös alue- ja maatalouspolitiikasta vastaavat ministerit kannattavat perustuslakia, joka heikentäisi ratkaisevasti maamme vaikutusmahdollisuuksia näillä aloilla. Yhtä vaikea on ymmärtää, että valtaosa Keskustan kansanedustajista näyttää tätä tukevan.Jo kuolleeksi todetun perustuslain ratifioiminen Suomen eduskunnassa on järjetön hanke. Se on pyrittävä torjumaan. Jos hallitus kaikista vastalauseista huolimatta ryhtyy ratifiointiin ja vieläpä ilman perustuslakimme edellyttämää kansanäänestystä, on huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni kansanedustaja äänestää vastaan. Kun perustuslaki ei kuitenkaan tule koskaan sellaisenaan voimaan, vastaan äänestäminen ei voi aiheuttaa mitään vahinkoa. Vastustuksesta olisi päinvastoin etua, kun voisimme eduskunnankin kantaan nojautuen vaatia perustuslakiin parannuksia.Mutta toivottavasti hallitus tulee järkiinsä ja luopuu koko hankkeesta, toivoi Paavo Väyrynen.Hallitus ei tullut järkiinsä vaan eduskunta äänesti asiasta.
Kansalaiset protestoivat
Mihin hallituspuolueena olette viemässä Suomea, kun omaa perustuslakia olette romuttamassa ja korvaamassa Brysselin-lailla? Vaalit 2007 mielipidemittaus tulee osoittamaan, että olette valinneet väärän tien. Kansa on saanut Bryselinruoskaa tarpeekseen. Perustuslain ratifiointi tarjosi hyvän oppitunnin Suomen poliittisesta psykologiasta. Ruotsissa ja Tanskassa sellainen ratkaisu tuskin tulisi kuuloon. Veteraanin kuolemaan johtanut tapahtuma itsenäisyyspäivän paraatissa 6.12.2006 Jyväskylässä
Paikalla olleiden mukaan 87-vuotias , XXX XXXXX nimeltään, sotaveteraani, entinen poliisi, polvistumalla panssarivaunun eteen Suomen itsenäisyyspäivän paraatissa, vapauden risti rinnassaan, teki itsemurhan protestina EU:n perustuslain hyväksymiselle. Hänen viimeiset sanansa olivat selkeästi kuultuna: "Nahkurin orsilla tavataan!".
Tapahtumasta kuvattu video löytyy netistä:
http://www.youtube.com/watch?v=tsjOLvYcuTc
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti