Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) arvostelee kirjallisessa kysymyksessään kirjallisuuden valtionpalkinnon luovuttamista kirjailija Matti Rossille. Zyskowicz kysyy hallitukselta, olisiko kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kieltäytynyt luovuttamasta palkintoa Rossille, jos olisi tiennyt, että Rossi ilmiantoi unkarilaisen kirjailijan Denes Kissin Unkarin kommunistiviranomaisille. Kulttuuriministeri Wallin luovutti 15 000 euron arvoiset kirjallisuuden valtionpalkinnot Matti Rossille ja Jari Järvelälle 8. toukokuuta. Rossille palkinnon toivat hänen Shakespeare-suomennoksensa. Hairahdukset voidaan Zyskowiczin mielestä unohtaa, jos tekijät ovat pyytäneet anteeksi tai osoittaneet siirtyneensä demokratian ja ihmisoikeuksien kannattajiksi.
Eduskunta päätti 100-vuotisjuhlaistunnossa 1.6.2006 perustaa riippumattoman kansainvälisten suhteiden ja Euroopan Unionin asioiden tutkimuslaitoksen.Uusi tutkimuslaitos aloitti toimintansa 1.1.2007. Nykyinen Ulkopoliittinen Instituutti sulautetaan osaksi eduskunnan yhteydessä toimivaa uutta instituuttia. Tutkimuslaitoksen rahoitus turvataan ottamalla vuosittain valtion talousarvioon laitoksen toimintamenoihin tarvittava määräraha eduskunnan pääluokkaan. Instituutilla tulee olemaan suppea hallitus, jonka lisäksi instituutin yhteydessä toimii laajapohjaisempi neuvottelukunta ja tieteellinen neuvosto. Tämä on virallinen versio asiasta.
Mitä todellisuudessa tapahtui?
Eduskunnan tutkimuslaitos perustettiin Ulkopoliittisen Instituutin ympärille. Instituutin hallintavalta siirtyi suurilla summilla Paasikivi-seuralta eduskunnalle. Nyt meillä ei ole enää poliitikoista riippumatonta tutkimislaitosta. Puolueet ja poliitikot on ostettu hiljaisiksi hallitus- ja neuvottelukuntapaikoilla. Ulkopoliittinen tutkimus on politisoitu. Lipposen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja teki voitavansa, jotta tutkimuslaitoksen johtoon valitaan Raimo Väyrynen.
Tieto-Finlandian palkinnon Suomen Akatemian pääjohtaja demari Raimo Väyrynen myönsi ulkoministeri Erkki Tuomiojalle kirjasta Häivähdys punaista. Vuonna 1989 perustettu Tieto-Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 26 000 euroa. Raimo Väyrynen valittiin tutkimuslaitoksen johtoon. Palkintosumman ulkoministeri Erkki Tuomioja aikoi käyttää vaalirahoitukseen.
Erkki Tuomioja aikanaan paljastui Zavidovo-muistion vuotajaksi. Dagens Nyheter julkaisi 31.10.1972 Tor Högnäsin laajan artikkelin, jossa kerrottiin seikkaperäisesti Kekkosen ja neuvostojohdon käymistä keskusteluista. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että sen kirjoittajalla on täytynyt olla yksityiskohtaiset muistiinpanot käytettävissään. Sama artikkeli ilmestyi Norjassa Dagbladetissa ja Suomen Vasabladetissa. Pölyn laskeuduttua pääministeri Sorsa antoi valtioneuvoston kansliapäällikölle tehtäväksi selvittää vuotoa vähin äänin. Joulukuussa tutkimukset siirrettiin oikeuskanslerille, joka huhtikuussa 1973 esitti ministeri Jussi Linnamon vetämistä valtakunnanoikeuteen ja määräsi syytteet nostettavaksi. Paasion hallituksen ministerinä toiminutta Seppo Lindblomia ja presidentin kansliapäällikköä Antero Jyränkiä vastaan. Linnamon ja Lindblomin osalta oikeuskanslerin ratkaisu pohjasi pitkälti näiden omien puoluetovereiden Paavo Lipposen ja Aimo Kairamon kertomaan. Myöhemmin on esitetty epäilyksiä, että tutkimukset eivät paljastaneetkaan koko totuutta. Linnamo on antanut ymmärtää, että puoluetoverit tekivät hänestä syntipukin tieten tahtoen.
Sittemmin kansanedustaja ja Vanhasen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja on paljastanut, että hän oli se henkilö, joka tarkoituksellisesti vuoti Kekkosen salaisen muistion tekstin salakähmäisessä tapaamisessa Högnäsin kanssa. Tuomiojan paljastus on lopettanut puheet siitä, että vuotaja olisi ollut Kekkonen itse. Tuomiojan kertoma on käynnistänyt uudet spekulaatiot siitä, kuka oli se henkilö, joka antoi Zavidovo-muistion hänelle.
Viimeaikaisissa keskusteluissa on nostettu esille kaksi nimeä esille: Koivisto sekä Jyränki. Vuodon syistä esitti ns. Puskalan toimisto heti tuoreeltaan arvion, että parhaat motiivit olivat SDP:n nk. nappulaliigalla. Syystä Kekkonen pelkäsi, että salaisuuden vuotaminen saattoi lopettaa luottamussuhteen hänen ja neuvostojohdon välillä. Eikä kysymys ollut vain hänestä, vaan kansakunnan edusta. Vuodon jälkimainingeissa SDP:n johto sysäsi presidenttikysymyksen lopullisesti liikkeelle. Pääministerin ominaisuudessa Kalevi Sorsa peräänkuulutti Helsingin sanomille antamassaan haastattelussa puolueiden välisiä neuvotteluja ja perusteli Kekkosen jatkoaikaa nimenomaan ulkopoliittisilla syillä. Onko Erkki Tuomioja pyytänyt anteeksi tekemisiään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti