keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Jouni Remes ja Markku Koski

Huom. Kuvat saat isommiksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Salaisessa SSP-sopimuksessa Suomen valtio ja pankit olivat sopineet toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä oli perustettu ns. ruumiinpesuryhmä poistamaan markkinoilta Kera Oy:n rahoittamien yritysten kilpailijoita. Kun Heino Virran kanssa menimme kansanedustaja Kalevi Mattilan luokse ja kerroimme PR-Teollisuus Oy:n ihmeellisistä kuvioista, niin Mattila sanoi, että ”onkohan pojat panneet saattohoitajat asialle?”

PR-Teollisuus Oy:n alkuvaiheet olivat erikoiset. Jouni Remes oli tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen talouspäälliköksi Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella. Kun Alavieskan Puurakenne Oy ajautui konkurssiin Kera Oy:n ja Keski-Pohjan Säästöpankin toimesta, niin sen jälkeen ryhdyttiin miettimään jatkotoimenpiteitä. Jouni Remes oli mukana perustamassa uutta yhtiötä PR-Teollisuus Oy:tä yhtenä osakkaana. Samanaikaisesti hän teki laskelmia toiselle taholle ja vedätti kauppahintaa korkeammaksi. Tämä oli aika erikoista toimintaa muita osakkeenomistajia kohtaan. Lisäksi hän oli tehnyt Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana. Kukaan muu osakkaista ei tiennyt tällaisesta sopimuksesta. Jos olisi tiennyt, niin yritystä ei olisi perustettu. Tästä on osakkeenomistajien kirjalliset todistukset. Osakkeenomistajat eivät myöskään tienneet 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä, jotka salattiin kaupan teon yhteydessä. Kauppasopimukset allekirjoitettiin Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, jossa paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria eikä kaupanvahvistajan kutsumaa todistajaa Arto Ranta-Ylitaloa. Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat myivät konkurssilain vastaisen kiinteää omaisuutta. He myivät toisen omaisuutta omanaan salaten kauppaan sisältyneet 48 miljoonan pantatut kiinnitykset.
























Kuulustelukertomuksessa Jouni Remes todistaa, että hän toiminut useissa yrityksissä johtotehtävissä. Hän kuitenkin jättää kertomatta, miten yrityksille on käynyt. Yrityksiä meni konkurssiin. Kuulustelukertomuksessa Jouni Remes todistaa, että Kera Oy piti arvossa hänen liikkeenjohtotaitojaan.

Yhtiön perustamispaperit on tehty erikoisella tavalla. Pitämättömien kokousten pöytäkirjoja jne. On syytä epäillä rekisterimerkintärikoksia. Alavieskan kunnan kanssa olin neuvotellut ja sopinut kunnan investointiavustuksesta. Alavieskan kunnanhallitus päätti 10.5.1995 kello 9.00 – 11.00 § 74 niin kuin oli sovittu 950 000 mk:n investointiavustuksesta ilman ehtoja.
Jouni Remes oli yhteydessä Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvoseen ja niin Alavieskan kunnanhallitus piti uuden kokouksen 15.5.1995 klo 21.00 – 21.50 § 77 kokonaan uudenlaisesta avustuskäytännöstä. Remes sai aikaan sen, että Alavieskan kunnanhallitus päätti, että avustus maksetaan sen jälkeen, kun 1. koko osakepääoma on maksettu ja 2. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssihallinnon kanssa tehtyyn kiinteistökauppaan kuuluva tila Koivuranta RN:o 3:127 Pielaveden Koivujärven kylässä on myyty. Tämä oli kylmä suihku muille osakkeenomistajille, koska heidän tietämättään Alavieskan kunta mahdollisesti laittomassa kokouksessa päätti muuttaa ehtoja sen jälkeen kun kauppasopimukset Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n ( myöh. PR-Teollisuus Oy) kanssa oli jo allekirjoitettu.



















Toukokuun 24 pnä Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon, jonka Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat oikeaksi.

24.11.1995 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat oikeuteen, mutta Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut tiedoksiantoja oikeuteen haastetuille.



















Oikeudessa takaajia edusti heidän tietämättään ilman heidän valtakirjaansa asianajaja Jouni Remes, joka tunnustaa ettei ole koskaan kantelijoita tavannut eikä edes muista keskustelleensa heidän kanssaan. Siitä huolimatta hän edusti heitä oikeudessa.

















Tätä ennen Jouni Remes oli estänyt PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n lainan saannin. Kysymyksessä oli 500 000 markan laina. Pankinjohtaja oli niin fiksu, että soitti Uhtua Wood Oy:n omistajille ja sanoi, että teidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin Jouni Remeksen erottamiseksi.
Markku Koski kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että häntä oli Kera Oy:n toimesta moitittu siitä, että hän meni mukaan sellaiseen yriktykseen, mikä oli markkinoilta poistettavien listalla. Ravintolaillan päätteeksi Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa hänet. Koski kertoi myös, että hän oli neuvottelut Arsenal Oy:n Sipolan ja Räihän kanssa.
Kera Oy teki kaikkensa PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta poistamiseksi. Se levitti ympäri maailmaa perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesusta. Tässä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirje KTM:lle. Siinä 3 d kohta: Jatkovirityksiin liittyi myös kansainvälistä rahanpesua.





Kera Oy:n selvitys oikeuskanslerin virastolle.


















Erotimme Jouni Remeksen PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä, kun kävi täysin selväksi hänen yhtiön edun vastainen toiminta. Uudeksi toimitusjohtajaksi Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen valittiin konsultti Stig Weckström. Välimiehenä tässä asiassa toimi Markku Koski. Kävin eduskunnassa neuvottelemassa Heino Virran kanssa asiasta. Päätimme suostua kiristykseen. Teimme kuitenkin Weckströmille oman konsulttisopimuksen, jossa erottamisaika oli 1 sekunti. Tämä osoittaa sitä suurta epäluottamusta, mitä me tunsimme Stig Weckströmiä kohtaan. Aavistelumme osuivat oikeaan, sillä jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän ilmoitti vientisihteerille, että hänen tehtävänsä on ajaa yritys hallitusti alas. Vientisihteeri kiirehti kysymään vientipäälliköltä, etteikö tämä tarkoita konkurssia.

















Wecktröm levitti perätöntä tietoa PR-Teollisuus Oy:n rahanpesusta. Hän oli tuohon aikaan yrityksen toimitusjohtaja ja hän toteutti näin saattohoitajan toimintaa pyrkimällä tuhoamaan yrityksen.













Weckströmin palkka oli huikea 5000 mk + alv päivässä sekä hotelli-, matka- ja päivärahat kulut päälle. Näillä kuluilla yritettiin saada tukahdutettua yrityksen rahavirrat.


















Kun Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin hän piti palaverin Arsenal Oy:n, Kera Oy:n ja Alavieskan kunnan kanssa ja siellä päätettiin 19.2.1996 ajaa PR-Teollisuus Oy konkurssiin. Pöytäkirjan pitäjänä toimi Stig Weckström ja hän edusti kokouksessa myös omaa konsulttiyritystään.










Tämän jälkeen annoimme Stig Wekströmille lopputilin. Myös Markku Koski, joka oli aikaisemmin ollut mukana asianajajansa kanssa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa ja yrittänyt maksattaa asianajajansa kulut PR-Teollisuus Oy:llä ilmoitti eroavansa yhtiön palveluksesta.












Vaikka Markku Koski oli ”eronnut” PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta niin hän aktiivisesti pyrki vaikuttamaan yrityksen toimintaan meidän mielestämme kielteisellä tavalla.




















Lisäksi konsultti Weckström toimi aktiivisesti ”erottamisensa” jälkeen PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Ehkä hän halusi varmistaa, että yritys menee konkurssiin. Yritys kuitenkin pyöri kolmella vuorolla. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ei keksinyt muuta keinoa kuin purkaa kauppasopimukset, mutta kun he huomasivat, että he jäävät kauppojen purkamisen jälkeen velkaa PR-Teollisuus Oy:lle niin he hakivat PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin ja antoivat lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n eli konkurssiin haettavan puolesta ja lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman, että kanne on oikea.

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Rikostutkintapyyntö Markku Kosken toimista

Pyydän poliisia tutkimaan onko Markku Koski syyllistynyt rekisterimerkintärikokseen ja onko hän osasyyllinen törkeään petokseen ja onko hän syyllistynyt mahdollisesti muihin rikoksiin. Jos rikokset ovat vanhentuneet niin pyydän poliisia tutkimaan kuka on vanhentanut rikokset.
Huom. Kuvat saa isommakksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.



















Kuvassa on Euronio Oy:n hallituksen pöytäkirja 8.5.1995. Pöytäkirjan mukaan kokous on pidetty Euronio Oy:n tiloissa Helsingissä yhtiön toimitiloissa. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen kokoukseen on osallistunut yhtiön hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho.
Totuus on se, että Euronio Oy on ollut paperiyhtiö eikä sillä ole ollut toimitiloja. Yhtiön hallituksen jäsenet Virta, Konu ja Aho eivät ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.


















Heino Virran todistus siitä, etei hän ole ollut tuossa kokouksessa.








Kari Konun todistus siitä ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.









Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.


















Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjan sivu. Kukaan näistä henkilöistä ei ole ollut yhtiön kanssa missään tekemissä 4.1.1994. Kukaan ei tiennyt yhtiöstä tuohon aikaan yhtään mitään.


















Kauppakirjan myyjän allekirjoituksista ei ota "pirukaan selvää". Ostajan nimikirjoitukset oikeaksi ovat todistaneet Tapani Kääntä ja Terttu Ylikangas, mutta kumpikaan ei ole ollut Helsingissä 8.5.1995. Näillä asiakirjoilla on haettu yhtiön rekisteröinti. Onko kysymyksessä rekisterimerkintärikos?



















Jouni Remes oli palkattu Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikköksi yrityksen velkasaneerauksen aikana Arsenalin ja Kera oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuten kuulustelukertomuksesta käy ilmi. Jouni Remes oli ns. saattohoitaja, jonka tehtävänä oli tuhota yritys ja näin vähentää kilpailua talomarkkinoilla.


















Salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa sovittiin toimialarationalisoinnista pankkien ja valtion kesken. Yksi toimiala toimialarationalisoinnissa oli rakentaminen.





















Kera Oy:ssä perustettiin toimialarationalisointia varten ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli pelastaa Keran rahoittamat ongelmayritykjset ja minimoida tappiot. Keran rahoittamien ongelmayritysten pelastaminen tarkoitti myös niiden kilpailijoiden poistamista markkinoilta.















RTS Oy:n tutkimuksesta näkyy talopakettimarkkinoiden tilanne selkeästi. Ylikapasiteettia oli runsaasti ja siksi Kera Oy, Arsenal Oy ja pankit tekivät yhteistyötä toimialarationalisoinnissa.













Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes teki muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy.tä käytetä rahoittajana. Miksi Kera Oy vaati tällaista sopimusta? Miksi sopimus piti salata muilta osakkailta?


















Alavieskan Puurakenne Oy:n yhden omistajan ja hallituksen jäsenen Jarmo Konun haastattelusta Alavieska-lehdessä 2.11.2000 näkyy selkeästi totuus asioissa.
KEP:n säästöpankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa". Korpela jatkaa, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot".

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: "Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistui riski ja oma vakvaraisuus parani".

Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan hovioikeudelle lähettämässä valituksessa todetaan, että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n edustajat ovat aikanaan hyväksyneet suunnitelman saneerauksen pohjaksi. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttivatkin mieltään kesken saneerauksen.

Markku Koski lähti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi rehellisin mielin, mutta kun Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen kertoi Markku Koskelle, että yritys oli poistettavien listalla ja Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken, niin Markku Kosken mieli muuttui. Hän muutti puolta ja siirtyi yrityksen tuhoajien puolelle.

Katso Markku Kosken kelkankääntö http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/09/kansanedustaja-markku-kosken.html

Katso Kiirehtimispyyntö http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/10/kiirehtimispyynto.html

Katso Talotehtaiden pudotuspeli
http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/talotehtaiden-pudotuspeli.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

DVD-dokumentti youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Suojelupäätös – virkarikos?

Kysymys on tästä kirjoituksesta
Markku Kosken liiketoimet julistettu salaisiksi
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2010/07/markku-kosken-liiketoimet-julistettu.html

Poliisi oli käynyt henkilökohtaisesti viemässä Sievin kunnanjohtaja Markku Koskelle ilosanomaa eli tutkimattajättämispäätöstä 8630/S/5974/10. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että näin toimii hyvä-veli-järjestelmä. Tutkimattajättämispäätöksessä todetaan, että Koski viittaa kiinteistöjen kauppakirjojen allekirjoittamiseen, jossa kaupanvahvistaja, tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ollut paikalla. Paikalla ei ollut myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo”. Poliisille Mauri Torvikoskelle on tullut sikäli virhe, että tuskin Koski on viitannut noihin asiakirjoihin, vaan niihin on viitannut Erkki Aho. Kun näin vakava rikos tuodaan esille, niin rikoskomisario Mauri Torvikosken olisi ehdottomasti pitänyt tutkia asia.

Torvikoski toteaa, että apporttiomaisuuden arvon määrittämiseksi tehtävä riippumattoman tilintarkastajan lausunnon hankkimatta jättäminen on mahdollisena osakeyhtiörikoksena vanhentunut kesäkuussa 2003.

Minun oikeustajuni mukaan on syytä epäillä, että rikostutkinnat on tehty hyvä-veli-järjestelmän puitteissa. Siksi katson, että on syytä epäillä virkarikosta.
























Katso
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/09/oikeuskansleri-jaakko-jonkka.html

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Markku Kosken liiketoimet julistettu salaisiksi


















Valtiontalouden tarkastusvirasto on julistanut Markku Koskea koskevat liiketoimintaselvitykset salaisiksi. Miksi? Entinen kansanedustaja, entinen eduskunnan varapuhemies, entinen Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Aulis Koski on ollut Vapo Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 30.4.1992-28.5.2001. Scanpell Oy:n perustamiskokous on pidetty 20.6.2001. Yhtiön perustamiskokouksesta selviää, että Scanpell Oy:n perustajaosakkaista Kari Myllylä, Matti Myllylä ja Markku Koski ovat sijoittaneet yhtiön 210 osaketta vastaan apporttina toteutus- ja kannattavuussuunnitelman ja raaka-aine- ja pellettimarkkinaselvityksen. Apporttiomaisuus on merkitty taseeseen 35.820 euron arvoiseksi vastaten runsasta 55 % osakepääomaan merkitystä määrästä. Markku Koski on toiminut äänettömänä yhtiömiehenä Wanhakoski Ky:ssä prokuraoikeudella sekä Kärsämäen Kehityskeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Vapo on rahoittanut Kärsämäen Kehityskeskusta 30.6.2003 Pohjois-Pohjanmaan Pelletti- esiselvityshankkeen rahoitusta 3 165 euroa.

Scanpell Oy, jossa Markku Koski oli osakkaana, on saanut Finnveralta rahoitusta yrityksen perustamisvaiheessa. Olisiko Finnveran pitänyt rahoittamaan Sanpell Oy:tä, koska sen perustaminen on saatavilla olevan informaation perusteella tehty voimassa olleen osakeyhtiönlain vastaisesti. Apportiomaisuudesta ei ole tehty osakeyhtiölain edellyttämää ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan suorittamaa apporttiomaisuuden arvon määritystä. On todennäköistä, että Kosken apportoima selvitys ei ole sen arvoinen kuin se on kirjattu yhtiön osakepääomaan.

Finvera on rahoittanut myös Incap Furniture Oy:tä vuosien kuluessa merkittävästi. Lehtitietojen mukaan Incap oli tehnyt päätöksen Kärsämäen tehtaan lopettamisesta. Noin kaksi viikkoa tämän lehtiuutisen jälkeen tehdas paloi. Uuden tehtaan suunnittelu alkoi välittömästi tulipalon jälkeen mm. palovakuutuskorvauksiin nojautuen. Koskella on keskeinen rooli näissäkin neuvotteluissa Kärsämäen kunnan valtuuston puheenjohtajana. Koski oli tässä ominaisuudessa järjestämässä kunnan rahoitustukea hankkeelle. Huomiota myös herättää se, että Incapin tehtaat ovat olleet paloherkkiä. Kolme tehdasta on palanut, yksi Ranualla, toinen Kärsämäellä ja kolmas Lestijärvellä.

Pellettitehtaan markkinaselvitystä tehdessään Markku Koski toimi Vapo Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana. On syytä epäillä, että tässä roolissa hän pystyi neuvottelemaan sellaisia ehtoja Vapo:n kanssa, että markkinaselvitykselle tuli erityisen korkea arvo. Syyllistyikö Markku Koski luottamusmiesaseman väärinkäyttöön ja onko hänen asemansa vuoksi voinut esisopia markkinaselvityksen yhteydessä erityisehdoista, jotka sittemmin nostivat markkinaselvityksen satojen tuhansien markkojen arvoiseksi dokumentiksi, jota voidaan pitää esisopimuksena Kosken tuolloin perusteilla olevan pellettitehtaan ja Vapo Oy:n välillä. Hallintolain hengen mukaan Koski ei olisi saanut puheenjohtajan asemassa ryhtyä neuvottelemaan valvomansa yhtiön kanssa omistukseensa tulevan pellettitehtaan perustamisen ehdoista, vaan hänen olisi tullut jäävätä itsensä niistä toimista. Onko Markku Koskelle maksettu pelleteistä normaalia korkeampia hintoja kuin muille pellettitehtaille? Jos näin on, niin silloin Scanpell on kilpailullisesti saattanut toimia markkinoilla kilpailijoitaan edullisemmassa asemassa.

Markku Koskella on ollut erityisasema toimiessaan pellettitehdasta omistaessaan eduskunnan varapuhemiehenä ja myöhemmin eduskunnan valtionvarainvaliokunnan puheenjohtajana. Näiden instanssien toimesta valmistellaan mm. valtion budjetin ja energiaverotuksen kysymyksiä, joten hän on saattanut asemassaan hyödyntää Vapo Oy:n asemaa suhteessa kilpailijoihinsa. Samalla hän on saattanut vaikuttaa omistamansa pellettitehtaan toiminnallisiin edellytyksiin osallistuessaan valtion budjettivalmisteluihin ja verokysymysten valmisteluun, erityisesti pellettejä ja turvetta koskeviin energiaverotuksen piiriin kuuluvassa valmistelussa.

Markku Koski on toiminut Energiapolitiikan neuvoston jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana, jossa asemassa hän on voinut puolustaa Vapo Oy:n asemaa ja intressejä siinä määrin, että Vapo:lle on syytä epäillä syntyneen kiitollisuuden velkaa palkita Markku Koskea erityiskauppahintaa hänen omistamistaan pellettitehtaan osakkeita.

Vapo Oy:n hallitus on myöntänyt vuosina 2001 ja 2004 takauksen Scanpell Oy:n kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Vapo Oy:n hallitus on 27.9.2001 hyväksynyt, että Vapo Oy voi antaa jollekin pankille lunastussitoumuksen Scanpell Oy:n pellettituotantolaitteistosta, joiden hankinta-arvo on ollut noin 504 563,80 euroa. Lunastusarvo on laitteiston jäännösarvo vähennettynä 15 %:lla laitteiston alkuperäisestä hankintamenosta. Vapo Oy ja Scanpell Oy ovat sopineet nelivuotisesta pellettituotantoyhteistyöstä 23.8.2001. Vapo Oy:n hallitus on 22.10.2004 pitämässään kokouksessaan hyväksynyt pellettipuristimen lunastussopimuksen, joka on sitoumushetkellä 218 600 euroa.

Vapo Oy:n hallitus on 28.11.2006 hyväksynyt Vapon Pellettiliiketoiminnan 16.11.2006 tekemän ja Vapon johtoryhmässä 20.11.2006 käsitellyn investointiesityksen koskien Skanpell Oy:n koko osakekannan hankintaa. Investointiesityksessä on esitetty, että Scanpell Oy:n osakkeista maksetaan 1,2 miljoonaa euroa ja että yhtiön velkavastuut huomioon ottaen yhtiön velaton kauppahinta on 2,3 miljoonaa euroa. Markku Koskelle maksettiin kauppahinta kahdessa erässä 216 710,52 euroa ja 63 755,57 euroa eli yhteensä 280 466,09 euroa.

Osakkeista maksetun kauppahinnan lisäksi Vapo Oy on maksanut välittömästi Scanpell Oy:n osakekaupan jälkeen 60 000 euron konsulttipalkkion Wanhakoski Ky:lle.
Vapo Oy on maksanut Markku Koskelle Scanpell Oy:n osakekauppaan liittyvästä konsultoinnista, kaupan valmistelusta ja järjestämisestä 2.12.2006 summan 60 000 euroa. Vapo Oy ilmoittaa saaneensa vastikkeena myös Markku Kosken ulkopuolisella insinööritoimistolla teettämänsä suunnittelupiirustukset Raahen Lapaluodon satamaan aiotusta pellettitehtaasta.
On aika erikoista, että myydyn omaisuuden pääomistaja saa noin suuren konsulttipalkkion (60 000 euroa) kaupan suorittamisesta ja ostajan neuvomisesta. Vapo Oy kertoo, että Koski on konsulttipalkkiota luovuttaessaan Raahen suunnitellun pellettitehtaan suunnitelmia Vapolle. Saatavilla olevien tietojen mukaan kyseisen pellettitehtaan suunnitelmia on rahoittanut itse myyty yhtiö Scanpell, Vapo Oy ja mm. Rautaruukki Oyj eikä Markku Koski yksityishenkilönä. Onko Markku Koskella ollut oikeus luovuttaa näitä suunnitelmia, koska ne ovat olleet jo ennen kaupantekoa osaltaan Vapon omaisuutta? Oliko Markku Koskella oikeus luovuttaa Rautaruukin tehtaiden teknisiä yksityiskohtia koskevia tietoja ulkopuolisille tahoille?

Onko rikottu kilpailulainsäädäntöä ja voidaanko puhua sisäpiirikaupasta? Olisiko Koski kansanedustajana ja luottamusmiestoimien avulla saatuja tietoja saanut käyttää omaksi edukseen? Koskella on kiistatta ollut erityisasema muihin alan pellettiyrityksiin nähden. Olisiko kilpailuasiamiehen syytä tutkia asia?

Vapo Oy:n 48 %:sti omistama Piipsan Turve Oy on 17.3.2007 tekemällään päätöksellä hankkinut Markku Kosken tukiryhmältä 1000 euron taulun.

2003 eduskuntavaalien jälkeen Markku Kosken taustavaikuttajat pyrkivät voimallisesti istuttamaan Markku Koskea ministerin pallille, mutta eräänlaisena hätäratkaisuna tyydyttiin eduskunnan varapuhemiehen paikkaan. Markku Koskelle piti saada sellainen luottamustoimi, että hänelle voitiin turvata laittomilla virkamies- ja oikeudenpäätöksillä syyttämättömyyskynnys mm. PR-talojen asioissa. Olihan vaarana, että Finnveran ja muun asioihin syyllistyneen rikoskoplan toteennäytetyt rikokset johtaisivat heidät tutkinnan kautta rikoksista tuomitsemisiin. Oliko taktiikkana vanhentaa rikokset?

Markku Koskella oli yhteydet huonekalutehdas Incap Furniture Oy:hyn mainitun tehtaan perustamisvaiheessa Kärsämäelle. Markku Koski toimi tuolloin Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtajan. Incap Furniture Oy:n yhteyteen perustettiin Kosken oma pellettitehdas. Kun otetaan huomion Markku Kosken kytkennät Vapo Oy:hyn ja silloiseen Kera Oy:hyn ja asemaan valtuuston puheenjohtajana, voidaan myös kyseenalaistaa Kosken rooli Kärsämäen kunnan rahoitustakuun neuvotteluissa yritysryppäälle. Oliko oman tavoittelu tärkein motiivi Markku Kosken kyseisissä neuvotteluissa?

Välittömästi pellettitehtaan kaupan jälkeen on käynyt ilmi, että Incap Furnituren Kärsämäen tehtaiden toiminta on ajettu alas. Siten tehdyn tehdaskaupan taloudelliset kannattavuusedellytykset ovat romahtaneet. On syytä epäillä, että kauppahintaa on maksettu liikaa, koska kokonaisuudella ei ole enää samoja toiminnan edellytyksiä. Onko syytä epäillä, että Markku Kosken suorittama ns. konsultointi on vahingoittanut Vapo Oy:tä taloudellisesti? Onko syytä epäillä, että kysymys on kansanedustajan lahjomasta, joka on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.

Katso myös Markku Koski myrskyn silmässä http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/06/markku-koski-myrskyn-silmissa.html

torstai 1. heinäkuuta 2010

Näin kansanedustajasi äänesti


















Fennovoiman voimalalupa Simoon tai Pyhäjoelle

Ahde Matti /sd Jaa
Ahonen Esko /kesk Jaa
Akaan-Penttilä Eero /kok Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Ei
Alatalo Mikko /kesk Jaa
Andersson Janina /vihr Ei
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Jaa
Arhinmäki Paavo /vas Ei
Asell Marko /sd Ei
Asko-Seljavaara Sirpa /kok Jaa
Autio Risto /kesk Ei
Blomqvist Thomas /r Ei
Brax Tuija /vihr Ei
Feldt-Ranta Maarit /sd Ei
Filatov Tarja /sd Ei
Forsius Merikukka /kok Ei
Gestrin Christina /r Ei
Gustafsson Jukka /sd Jaa
Guzenina-Richardson Maria /sd Ei
Haavisto Pekka /vihr Ei
Hakola Juha /kok Jaa
Harkimo Leena /kok Jaa
Hautala Lasse /kesk Jaa
Heikkinen Hannakaisa /kesk Poissa
Heinonen Timo /kok Jaa
Heinäluoma Eero /sd Jaa
Hemmilä Pertti /kok Jaa
Hemming Hanna-Leena /kok Jaa
Henriksson Anna-Maja /r Jaa
Hiltunen Rakel /sd Tyhjää
Holmlund Anne /kok Jaa
Hoskonen Hannu /kesk Jaa
Huovinen Susanna /sd Ei
Hurskainen Sinikka /sd Ei
Hyssälä Liisa /kesk Jaa
Häkämies Jyri /kok Jaa
Hänninen Tuomo /kesk Jaa
Jaskari Harri /kok Jaa
Jokinen Kalle /kok Jaa
Juurikkala Timo /vihr Ei
Järvinen Heli /vihr Ei
Jääskeläinen Pietari /ps Ei
Kaikkonen Antti /kesk Ei
Kalli Timo /kesk Jaa
Kallio Reijo /sd Jaa
Kalliomäki Antti /sd Jaa
Kallis Bjarne /kd Jaa
Kalmari Anne /kesk Ei
Kaltiokumpu Oiva /kesk Jaa
Kanerva Ilkka /kok Jaa
Kangas Matti /vas Jaa
Kankaanniemi Toimi /kd Jaa
Kantola Ilkka /sd Tyhjää
Karhu Saara /sd Ei
Karhuvaara Arja /kok Jaa
Karimäki Johanna /vihr Ei
Karjula Kyösti /kesk Jaa
Karpela Tanja /kesk Ei
Karvo Ulla /kok Jaa
Kasvi Jyrki /vihr Ei
Katainen Elsi /kesk Jaa
Katainen Jyrki /kok Jaa
Kataja Sampsa /kok Jaa
Kaunisto Timo /kesk Ei
Kauppila Matti /vas Ei
Kerola Inkeri /kesk Jaa
Kiljunen Anneli /sd Ei
Kiljunen Kimmo /sd Ei
Kiuru Krista /sd Ei
Kiviniemi Mari /kesk Jaa
Kiviranta Esko /kesk Jaa
Komi Katri /kesk Ei
Korhonen Martti /vas Ei
Korhonen Timo V. /kesk Jaa
Korkeaoja Juha /kesk Jaa
Koski Valto /sd Jaa
Koskinen Johannes /sd Jaa
Koskinen Marjaana /sd Ei
Kumpula-Natri Miapetra /sd Jaa
Kuoppa Mikko /vas Ei
Kuusisto Merja /sd Jaa
Kyllönen Merja /vas Ei
Kähkönen Lauri /sd Jaa
Kärkkäinen Kari /kd Ei
Kääriäinen Seppo /kesk Jaa
Laakso Jaakko /vas Ei
Lahtela Esa /sd Jaa
Laitinen Reijo /sd Jaa
Lapintie Annika /vas Ei
Larikka Jari /kok Jaa
Laukkanen Markku /kesk Jaa
Lauslahti Sanna /kok Jaa
Laxell Jouko /kok Jaa
Lehti Eero /kok Jaa
Lehtomäki Paula /kesk Jaa
Leppä Jari /kesk Jaa
Lindén Suvi /kok Jaa
Lintilä Mika /kesk Jaa
Lipponen Päivi /sd Jaa
Manninen Hannes /kesk Jaa
Matikainen-Kallström Marjo /kok Jaa
Mieto Juha /kesk Jaa
Mustajärvi Markus /vas Ei
Mäkelä Jukka /kok Jaa
Mäkelä Outi /kok Jaa
Mäkinen Tapani /kok Jaa
Nauclér Elisabeth /r Ei
Nepponen Olli /kok Jaa
Niinistö Ville /vihr Ei
Nordman Håkan /r Jaa
Nurmi Tuija /kok Jaa
Nylander Mikaela /r Ei
Nylund Mats /r Jaa
Oinonen Lauri /kesk Jaa
Oinonen Pentti /ps Poissa
Ojala-Niemelä Johanna /sd Jaa
Ojansuu Kirsi /vihr Ei
Ollila Heikki A. /kok Jaa
Orpo Petteri /kok Jaa
Paajanen Reijo /kok Jaa
Paasio Heli /sd Poissa
Paatero Sirpa /sd Jaa
Pakkanen Markku /kesk Jaa
Palm Sari /kd Jaa
Paloniemi Aila /kesk Poissa
Pekkarinen Mauri /kesk Jaa
Peltonen Tuula /sd Jaa
Pentti Klaus /kesk Jaa
Perkiö Sanna /kok Jaa
Pihlajaniemi Petri /kok Jaa
Piirainen Raimo /sd Jaa
Puhjo Veijo /vas Ei
Pulliainen Erkki /vihr Ei
Puumala Tuomo /kesk Ei
Rajala Lyly /kok Jaa
Rajamäki Kari /sd Ei
Rantakangas Antti /kesk Jaa
Rauhala Leena /kd Ei
Ravi Pekka /kok Jaa
Rehula Juha /kesk Jaa
Reijonen Eero /kesk Jaa
Risikko Paula /kok Jaa
Rossi Markku /kesk Jaa
Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Ei
Räsänen Päivi /kd Jaa
Rönni Tero /sd Jaa
Saarinen Matti /sd Jaa
Salo Petri /kok Jaa
Salolainen Pertti /kok Jaa
Salovaara Pertti /kesk Ei
Sarkomaa Sari /kok Jaa
Sasi Kimmo /kok Jaa
Satonen Arto /kok Jaa
Seurujärvi Janne /kesk Jaa
Sihto Paula /kesk Jaa
Sinnemäki Anni /vihr Ei
Sirnö Minna /vas Ei
Skinnari Jouko /sd Jaa
Sumuvuori Johanna /vihr Ei
Söderman Jacob /sd Ei
Tabermann Tommy /sd Poissa
Taimela Katja /sd Ei
Taiveaho Satu /sd Ei
Tallqvist Tarja /kd Ei
Tennilä Esko-Juhani /vas Ei
Thors Astrid /r Jaa
Tiilikainen Kimmo /kesk Ei
Tiura Marja /kok Jaa
Tiusanen Pentti /vas Ei
Toivakka Lenita /kok Jaa
Tuomioja Erkki /sd Ei
Tynkkynen Oras /vihr Ei
Tölli Tapani /kesk Jaa
Ukkola Tuulikki /kok Jaa

Uotila Kari /vas Jaa
Urpilainen Jutta /sd Jaa
Uusipaavalniemi Markku /kesk Ei
Vahasalo Raija /kok Jaa
Wallin Stefan /r Jaa
Valpas Unto /vas Ei
Vanhanen Matti /kesk Jaa
Vapaavuori Jan /kok Jaa
Vehkaperä Mirja /kesk Jaa
Vehviläinen Anu /kesk Jaa
Wideroos Ulla-Maj /r Ei
Viitamies Pauliina /sd Ei
Viitanen Pia /sd Ei
Viljanen Ilkka /kok Jaa
Vilkuna Pekka /kesk Jaa
Virkkunen Henna /kok Jaa
Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Virtanen Erkki /vas Ei
Virtanen Pertti /ps Ei
Vistbacka Raimo /ps Ei
Vuolanne Antti /sd Jaa
Väyrynen Paavo /kesk Jaa
Väätäinen Tuula /sd Ei
Yrttiaho Jyrki /vas Ei
Zyskowicz Ben /kok Jaa

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Puolueiden kannatus ja eduskuntavaalit 2011 ennakkoasetelmat



















Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestettäneen 17.4.2011. Ennakkoäänestys on kotimaassa 6.4 -12.4. ja ulkomailla 6.4-9.4. Vaaleissa valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Eduskuntavaalien vaalitapa on henkilö- ja listavaalin yhdistelmä, jossa äänestetään vaaliliittojen vaalipiireittäin asettamia ehdokkaita. Samaan vaaliliittoon kuuluvat yleensä tietyn puolueen ehdokkaat, mutta myös eri puolueet voivat sopia, että muodostavat yhteisen vaaliliiton. Vaaliliitot saavat äänimääräänsä vastaavan suhteellisen osuuden vaalipiirissä jaettavista paikoista. Ehdokaslistojen sisäinen järjestys määräytyy ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänien mukaan. Ääntenlaskennassa noudatetaan d'Hondtin menetelmää. Ehdokkaat saavat vertailuluvut, jotka lasketaan jakamalla vaaliliiton kokonaisäänimäärä järjestysluvulla, joka osoittaa kuinka monenneksi eniten ääniä kukin ehdokas sai saman vaaliliiton ehdokkaista. Valituiksi tulevat ne ehdokkaat, joiden näin lasketut vertailuluvut ovat suurimmat.

Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos

2003 eduskuntavaalit
KESK 24,7 %
KOK 18,6 %
SDP 24,5 %
VAS 9,9 %
VIHR 8,0 %
KD 5,3 %
RKP 4,6 %
PS 1,6 %
Muut 2,8 %

2007
KESK 23,1 % / 51 paikkaa (-4)
KOK 22,2 % / 50 paikkaa (+10)
SDP 21,5 % / 45 paikkaa (-8)
VAS 8,8 % / 17 paikkaa (-2)
VIHR 8,4 % / 15 paikkaa (+1)
KD 4,9 % / 7 paikkaa (0)
RKP 4,5 % / 9 paikkaa (+1)
PS 4,0 % / 5 paikkaa (+2)

Muut: 1 paikka (Ahvenanmaa)

Gallup tulokset

KESK 18,6 % 41-43 paikkaa
KOK 23,0 % 50-52 paikkaa
SDP 21,3 % 44-46 paikkaa
VAS 7,7 % 9-10 paikkaa
VIHR 10,3 % 15-17 paikkaa
KD 4,2 % 6 paikkaa
RKP 3,7 % 5-6 paikkaa
PS 9,6 % 14-16 paikkaa

Kyselyyn vastasi lähes 2900 suomalaista ja sen virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä suuntaansa. Haastattelut tehtiin 3.-25. toukokuuta, jolloin Suomessa käytiin keskustelua muun muassa Kreikan lainasta ja ydinvoimasta. Paikkalukuarviot perustuvat Erkki Ahon arvioihin.

Vaalitulosennakointi näyttää siltä, että keskusta menettää 7- 9 edustajapaikkaa, kokoomus saa 1-2 paikkaa lisää, sdp säilyttää paikkalukunsa, vasemmisto menettää 5-7 paikkaa, kristilliset menettää yhden paikan, vihreät saavat 1-3 paikkaa lisää, perussuomalaiset saavat 9-11 paikkaa lisää, RKP menettää 1-2 paikkaa.

Seuraavan hallituksen pääministeri on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kokoomuksen Jyrki Katainen. Kokoomuksen lisäksi hallituksessa voivat olla sdp, perussuomalaiset ja vihreät. Paikkajako olisi 6+5+2+2 = 15.

Viime eduskuntavaalien tulos Oulun vaalipiirissä

Kokonaisäänestypros. 62.6 Kotimaan äänestyspros. 65.5

Suomen Keskusta 43.1 % 98813 -9523
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 12.8 % 29295 -3306
Kansallinen Kokoomus 14.0 % 31987 +9638
Vasemmistoliitto 16.1 % 36987 +1383
Vihreä liitto 6.2 % 14102 +25
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 3.2 % 7290 -5042
Perussuomalaiset 3.5 % 7986 +6268
Suomen Kommunistinen Puolue 0.2 % 1545 -1317
Suomen Kansan Sinivalkoiset 0.1 % 134 +134
Rauhan ja Sosialismin Puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue 0.1 % 186 -14
Köyhien Asialla 0.2 % 423 +423
Suomen Työväenpuolue STP 0.0 % 87 +87
Itsenäisyyspuolue 0.6 % 1295 +1295
Yhteensä 229130

Mitättömät äänet 0.6 %1361
Yhteensä 230491

Ehdokkaiden äänimäärät
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2007/vaalipiiri.htm?VP=14&kaikki=1

Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaisten kannatus oli Oulun vaalipiirissä 4,8 prosenttia ja europarlamenttivaaleissa peräti 10,9 prosenttia. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset olisivat tarvinneet 1387 ääntä enemmän, niin kansanedustajan paikka olisi ollut varma.

Kuntaliitos vaikuttaa vaalitulokseen

Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin ja nyt himankalaisten äänet ovat mukana Oulun vaalipiirin ääntenlaskennassa. Himangan vaalitulos 2007 eduskuntavaaleissa oli seuraava:

Suomen Keskusta 56.3 % 1009
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10.8 % 193
Kansallinen Kokoomus 4.6 % 82
Vasemmistoliitto 11.8 % 212
Vihreä liitto 0.5 % 9
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 7.6 % 137
Ruotsalainen kansanpuolue 0.3 % 6
Perussuomalaiset 6.4 % 114
Suomen Kommunistinen Puolue 1.1 % 19
Suomen Senioripuolue 0.1 % 1
Rauhan ja Sosialismin Puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue 0
Suomen Isänmaallinen kansanliike 0.1% 1
Suomen Työväenpuolue STP 0 %
Itsenäisyyspuolue 0.6 % 10
Yhteensä 1793

Mitättömät äänet 0.6 % 11
Yhteensä 1804

Eduskunnasta luopujat ja muut muutokset

Matti Ahde Sdp 4783 ääntä, Kyösti Karjula keskusta 6016 ääntä, Unto Valpas vasemmisto 5299 ääntä ja Pekka Vilkuna keskusta 5450 ääntä eivät ole ehdolla. Paula Lehtomäki keskusta 16 900 ääntä, muuttamassa toiseen vaalipiiriin. Liisa Jaakonsari SDP 5003 ääntä, europarlamenttiin.
Riikka Moilanen-Savolainen keskusta 5381 ei ole ehdolla.
Eero Kippola Sdp 3375 ääntä, ei ole ehdolla.
Meeri Rinta-Jouppi keskusta 3795 ääntä, ei ole ehdolla.
Pauli Harju keskusta 4846 ääntä, ei ole ehdolla.
Jorma Yypänaho kokoomus 2679 ääntä, ei ole ehdolla.
Paula Grekelä vasemmisto 2288 ääntä, ei ole ehdolla.
Jaakko Jukkola 1198 ääntä, kerää nimiä nyt omaa suomalaista puoluetta varten.
Tomi Reinikainen kokoomus 2366 ääntä, ei ole ehdolla.
Keijo Pylväs keskusta 3141 ääntä, ei ole ehdolla.
Aitto-oja Vesa kokoomus 1608 ääntä, ei ole ehdolla.
Himangalta tulee ääniä n. 1800-2000 uusina äänestäjinä Oulun vaalipiiriin. Kalajoelta on ehdokkaana vihreiden Hanna Halmeenpää ja todennäköisesti keskustan jäsenäänestyksessä valitaan keskustan kansanedustajaehdokkaaksi Eija Nivala, jolla ei ole päivänkään kokemusta politiikasta.

Tämän hetken ehdokasasettelu 2011

Perussuomalaiset
Hakkarainen Eija sairaanhoitaja (AMK), merkonomi Kajaani
Immonen Olli turvallisuusalan ammattilainen, Oulu
Jämsä-Uusitalo Vaili projektisihteeri,Oulu
Kellola Tuula luontaishoitaja, Raahe
Kettunen Pentti ent. kansanedustaja, merkantti Kajaani
Leskinen Seppo Haukipudas
Mattila Pirkko FM, sairaanhoitaja,Muhos
Moilanen Ahti liikenneopettaja Utajärvi
Pellikka Jussi Kempele
Poutanen Krista merkantti, tarjoilija, Kuusamo
Puurunen Yrjö rajavartija evp. Suomussalmi
Remes Aimo autoilija, eläkeläinen, Kärsämäki
Sankilampi Jaana palveluasiantuntija, yo. merkonomi, Kajaani
Sikkilä Esko Siikajoki
Snellman Anne filosofian tohtori, Oulunsalo
Tykkyläinen Kari kuvanveistäjä, Pudasjärvi
Vähämäki Ville diplomi-insinööri, Oulu

Vasemmisto
26-vuotias rakennusinsinööri Noora Fonselius (Muhos)
31-vuotias toiminnanjohtaja Paavo J. Heinonen (Oulu)
30-vuotias myyjä Katja Hänninen (Raahe)
58-vuotias filosofian tohtori Kaarina Kailo (Kiiminki)
38-vuotias palvelupäällikkö Risto Kalliorinne (Oulu)
57-vuotias kansanedustaja Martti Korhonen (Oulu)
43-vuotias kirvesmies Veli Paasimaa (Muhos)
51-vuotias sosionomi Sirkka-Liisa Pinola (Kempele)
47-vuotias luokanopettaja Tarmo Raatikainen (Kuusamo)
31-vuotias kirvesmies Jarmo Salo (Haukipudas)
22-vuotias opiskelija Hanna Sarkkinen (Oulu)
44-vuotias perhepäivähoitaja Kirsti Vehmas (Sievi)

Vihreät
Ehdokkaat:
Sirkku Asheesh palvelusihteeri, 44 v.Kempele
Janne Hakkarainen opiskelija, 22 v.Oulu
Hanna Halmeenpää filosofian maisteri, 34 v.Kalajoki
Sakari Hankonen maanviljelijä, 39 v.Siikalatva
Johan Heino yrittäjä, toimitusjohtaja, 53 v.Puolanka
Miia Hirsikangas luonnontieteiden yo, 35 v.Oulu
Latekoe Lawson Hellutietoliikenneinsinööri, 47 v.Oulunsalo
Juhani Kela maaseudun kehittäjä, 56 v. Suomussalmi
Marika Kemppainen opiskelija, 19 v.Kajaani
Otto Simola filosofian maisteri, 26 v.Oulu

Kokoomus
Bergström, Pia Raahe 1974 myyntipäällikkö
Ervasti, Outi Oulu 1963 äidinkielen lehtori
Heikkinen, Henri Oulu 1984 yrittäjä
Kortesoja, Jorma Oulainen 1960 yrittäjä
Lindén, Suvi Oulu 1962 viestintäministeri
Luhtasela, Kalle Ylivieska 1960 lukion rehtori
Niskanen, Anne Muhos 1971 perheen äiti
Pesämaa, Heikki Oulu 1966 hyvinvointimatkailuyrittäjä
Rajala, Lyly Oulu 1959 kansanedustaja
Simonen, Pekka Kiiminki 1971 insinööri

Keskustan jäsenvaaliehdokkaat ovat
Sirpa Erkkilä-Häkkinen Oulusta,
Virve Eskola Oulusta,
Sami Hänninen Kalajoelta,
Tuomo Hänninen Kuusamosta,
Sanna Isola Haapajärveltä,
Eero Isomaa Nivalasta,
Inkeri Kerola Raahesta,
Niilo Keränen Taivalkoskelta,
Jukka Kodis Siikajoelta,
Jukka Kolmonen Kempeleestä,
Markku Koski Sievistä,
Terho Lipsonen Limingasta,
Kaisa Louet Siikalatvasta,
Antti Mainio Oulusta,
Juho Mattila Merijärveltä,
Ritva-Liisa Niskanen Oulusta,
Eija Nivala Kalajoelta,
Kyösti Oikarinen Oulusta,
Pasi Parkkila Vihannista,
Antti Rantakangas Haapavedeltä,
Vesa Riekki Pudasjärveltä,
Sanna Savolainen Limingasta,
Teuvo Siikaluoma Oulusta,
Juha Sipilä Kempeleestä,
Pyry-Pekka Suonsivu Raahesta,
Tapani Tölli Tyrnävältä,
Paavo Vasala Oulusta,
Mirja Vehkaperä Haukiputaalta
Kari Virolainen Lumijoelta.

Vaaliennusteeni käytettävissä olevilla tiedoilla 13.6.2010

Arvio äänimäärästä Oulun vaalipiirissä 240 000 ääntä. Keskusta 40 % 96 000 ääntä 8 paikkaa -1 paikka, sdp 12 % 28 800 ääntä 2 paikkaa, kok 14 % 33 600 ääntä 3 paikkaa, vasemmisto 12 % 28 800 ääntä 2 paikkaa -1 paikka, vihreät 8 % 19 200 ääntä 1 paikka, ps 9 % 21600 ääntä 2 paikkaa + lisäystä 2 paikkaa, muut 3 % 7200 ääntä.
Olen käytettävissä perussuomalaisten Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaaksi ja olen käytettävissä seuraavan hallituksen poliisiministeriksi, jos perussuomalaiset ovat mukana tuossa hallituksessa.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Eduskuntavaalit 2007, analyysi Kalajoelta ja Oulun vaalipiiristä














Vaalien tulos

Keskusta 43,1 % - 3,5 % 98813 ääntä -9523
SDP 12,8 %-1,2 %, 29295 ääntä -3306
Kokoomus 14,0 % +4,4 %, 31987 ääntä +9638
Vasemmisto 16,1 % +0,8 %, 36987 ääntä + 1383
Vihreät 6,2 % +0,1%, 14102 ääntä +25
KD 3,2 % -2,1 %, 7290 -5042
PS 3,5 % +2,8 % 7986 + 6268
SKP 0,2% 545 ääntä
SK Sinivalkoiset 0,1 % 134 ääntä
Rauhan ja sosialismin puolesta 0,1 % 186 ääntä
KTP 0,2 % 423 ääntä
Työväenpuolue STP 0,1 % 87 ääntä
Itsenäisyyspuolue 0,6 % 1295 ääntä

Valitut kansanedustajat

Vertailuluku, äänimäärä sinisellä

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.
Jaakonsaari Liisa Oulu 29295.000 5003
Ahde Matti Oulu 14647.500 4783
Varalla
Piirainen Raimo Kajaani 9765.000 3468

Suomen Keskusta r.p.
Lehtomäki Paula Kuhmo 98813.000 16390
Tölli Tapani Tyrnävä 49406.500 8458
Vehkaperä Mirja Haukipudas 32937.667 6933
Kerola Inkeri Raahe 24703.250 6431
Karjula Kyösti Lumijoki 19762.600 6016
Rantakangas Antti Pulkkila 16468.833 5933
Hänninen Tuomo Kuusamo 14116.143 5851
Korhonen Timo Sotkamo 12351.625 5597
Vilkuna Pekka Nivala 10979.222 5450
Varalla
Moilanen-Savolainen Riikka Oulu 9881.300 5381

Vihreä liitto r.p.
Pulliainen Erkki Oulu 14102.000 3945
Varalla
Haapanen Satu Oulu 7051.000 3535

Vasemmistoliitto r.p.
Korhonen Martti Oulu 36987.000 8234
Kyllönen Merja Suomussalmi 18493.500 7019
Valpas Unto Raahe 12329.000 5299
Varalla
Kalliorinne Risto Oulu 9246.750 4565

Kansallinen Kokoomus r.p.
Lindén Suvi Oulu 31987.000 4131
Ukkola Tuulikki Oulu 15993.500 4069
Rajala Lyly Oulu 10662.333 4019
Varalla
Yypänaho Jorma Oulu 7996.750 2679

Ehdokkaat Oulun vaalipiirissä 2007

Suomen Työväenpuolue STP r.p.
2 Seppänen, Eero, kirjailija, atk-opiskelija Suomussalmi
Suomen Kansan Sinivalkoiset r.p.
3 Aalto, Kai, sähköasentaja Oulu

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.
4 Ahde, Matti, kansanedustaja Oulu
5 Tuppurainen, Tytti, filosofian maisteri, projektisuunnittelija Oulu
6 Pohjola, Tuija, uimaopettaja Oulu
7 Kippola, Eero, veturinkuljettaja Ylivieska
8 Jaakonsaari, Liisa, kansanedustaja Oulu
9 Piirainen, Raimo, veturinkuljettaja Kajaani
10 Aho, Virpi, lehtori Raahe
11 Matero, Vuokko, erikoissairaanhoitaja Kajaani
12 Hakala, Airi, projektipäällikkö Nivala
13 Sirviö, Pirjo, erikoissairaanhoitaja, tutkimuskoordinaattori Oulu
14 Kansanaho, Sirpa, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtava sosiaalityöntekijä Kiiminki
15 Nikkinen, Esa, sähkölaitosasentaja Haukipudas
16 Harju, Yrjö, rehtori Oulu
17 Haapala, Antti, opiskelija Oulu
18 Haapaniemi, Jarmo, asemamestari Kempele
19 Ikonen, Eija, myyjä Pudasjärvi
20 Kohtalo-Törmänen, Helena, perushoitaja Muhos
21 Räihä, Seppo, elementtityöntekijä, aikuisopiskelija Alavieska

Suomen Keskusta r.p.
22 Harju, Pauli, kaupunginjohtaja, varatuomari Pudasjärvi
23 Hänninen, Tuomo, kansanedustaja, agronomi Kuusamo
24 Isola, Sanna, maanviljelijä, agrologi Haapajärvi
25 Karjula, Kyösti, kansanedustaja Lumijoki
26 Kemppainen, Esa, maanviljelijä Hyrynsalmi
27 Kerola, Inkeri, kansanedustaja, opettaja Raahe
28 Kilpeläinen, Sami, asiamies, agronomi Sotkamo
29 Korhonen, Timo, toiminnanjohtaja Sotkamo
30 Koski, Markku, kansanedustaja, yrittäjä Kärsämäki
31 Lehtomäki, Paula, kansanedustaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kuhmo
32 Moilanen-Savolainen, Riikka, kansanedustaja Oulu
33 Oikarinen, Kyösti, professori, hammaslääketieteen tohtori Oulu
34 Pylväs, Keijo, maaseutusihteeri, agrologi Oulainen
35 Rantakangas, Antti, kansanedustaja, agrologi Pulkkila
36 Rinta-Jouppi, Meeri, terveysvalvonnan johtaja Alavieska
37 Tölli, Tapani, kansanedustaja, kunnanjohtaja Tyrnävä
38 Vehkaperä, Mirja, luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri Haukipudas
39 Vilkuna, Pekka, kansanedustaja, maanviljelijä Nivala

Vihreä liitto r.p.
40 Aikio, Aslak, tutkija Oulu
41 Haapanen, Satu, opettaja, kasvatustieteen maisteri Oulu
42 Hakala, Kerttu, opiskelija Oulu
43 Hirsikangas, Miia, luonnontieteiden ylioppilas Oulu
44 Keski-Filppula, Jukka, filosofian opettaja, filosofian maisteri Oulu
45 Kosonen, Arja, kätilö Kiiminki
46 Krogerus, Timo, eläkeläinen, entinen rehtori Kajaani
47 Lawson Hellu, Latékoé, tietoliikenneinsinööri Oulunsalo
48 Piippo, Sari, biologi, tutkija Kiiminki
49 Piirainen, Aimo, metsuri, insinööri Ylivieska
50 Pohjanrinne, Paula, filosofian maisteri, yrittäjä Kempele
51 Pulliainen, Erkki, kansanedustaja, professori emeritus Oulu
52 Salow, Elina, opettaja Oulu
53 Sihvonen, Maarit, fysioterapeutti Oulu
54 Tervo, Mervi, kulttuurimaantieteen yliassistentti, filosofian tohtori Oulu
55 Tokola, Ari, projektipäällikkö Raahe
56 Viholainen, Kari, sairaanhoitaja Haukipudas
57 Virtanen, Pekka, biologian ja maantieteen lehtori Kuusamo

Vasemmistoliitto r.p.
58 Bulldra, Monika, työttömien toiminnanjohtaja Oulu
59 Enojärvi, Annemari, liikunnan opettaja Haukipudas
60 Grekelä, Paula, aluepäällikkö Oulu
61 Haapala, Juha, paperinvalmistaja Ii
62 Haataja, Minna, kätilö, yrittäjä Kajaani
63 Hekkala, Rauno, varastotyöntekijä Oulunsalo
64 Huusko, Vesa, kansanedustajan avustaja Kajaani
65 Kailo, Kaarina, Suomen Akatemian tutkija, Doctor of Philosophy Kiiminki
66 Kakkola, Silla, opiskelija Oulu
67 Kalliorinne, Risto, erityistyöntekijä, puolueen varapuheenjohtaja Oulu
68 Korhonen, Jouko, alueluottamusmies Sotkamo
69 Korhonen, Martti, kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Oulu
70 Kuukasjärvi, Tuula, hiihtokeskustyöntekijä Pudasjärvi
71 Kyllönen, Merja, bioanalyytikko Suomussalmi
72 Paasimaa, Veli, kirvesmies Muhos
73 Raatikainen, Tarmo, luokanopettaja Kuusamo
74 Valpas, Unto, kansanedustaja Raahe
75 Vehmas, Kirsti, perhepäivähoitaja Sievi

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.
76 Ainali, Veli, kanttori Kalajoki
77 Dickson, Patrick, rovasti Oulu
78 Elfving, Elisabet, lasten ja nuorten erityisohjaaja, ylioppilasmerkonomi Ylivieska
79 Heikinheimo, Jouni, kirkon nuorisotyönohjaaja Oulu
80 Hokkanen, Riitta-Maija, erityisluokanopettaja Haapajärvi
81 Häyrynen, Heikki, agrologi Nivala
82 Kemppainen, Marja-Leena, osastonhoitaja, työnohjaaja Oulu
83 Korhonen, Matti, entinen rajavartija, luomuviljelijä Sotkamo
84 Koskenpää, Antti, rakennusinsinööri Ristijärvi
85 Lehtisaari, Timo, sairaanhoitaja Kajaani
86 Pöyhtäri, Vesa, kappalainen Oulu
87 Sipola, Aila, kasvatustieteen maisteri, maahanmuuttajaopettaja Raahe
88 Sirviö, Juha, aluetyöntekijä, tietojenkäsittelytieteiden opiskelija Oulu
89 Tikkanen, Erkki, matkailuyrittäjä Rovaniemi
90 Vainionpää, Enni, fysioterapeutti, terveyshallintotieteen opiskelija Oulu
91 Åkerlund, Armas, hovimestari, yrittäjä Raahe

Köyhien Asialla r.p.
92 Ahola-Laurila, Sirpa, pienyrittäjä Oulunsalo
93 Nevalainen, Esko, filosofian lisensiaatti, lehtori Oulu

Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p.
94 Broström, Jorma, talonmies, eläkeläinen Muhos
95 Hahtonen, Matti, piirinuohooja, eläkeläinen Muhos
96 Häikiö, Alpo, puutarhuri, eläkeläinen Muhos
97 Kontio, Kalevi, rakennustyömies, eläkeläinen Oulu
98 Lehtinen, Antti, aikuisopiskelija Vihanti
99 Moilanen, Sari, opiskelija Oulu
100 Mäkeläinen, Oskari, toimittaja, kirjailija Oulu
101 Nikula, Anssi, opiskelija Turku
102 Ohinmaa, Hertta-Maija, näyttelijä Kajaani

Suomen Kommunistinen Puolue r.p.
103 Marjetta, Matti, eläkeläinen Haukipudas
104 Mizaras, Dimitrios, kemian laborantti, projektityöntekijä Oulu
105 Nousiainen, Veikko, pesulatyöntekijä Oulu
106 Nurmela, Kalevi, työnjohtaja Kokkola
107 Pesola, Terho, erikoissairaanhoitaja Kajaani
108 Puusaari, Ritva, perhepäivähoitaja Nivala
109 Rasinkangas, Lasse, opiskelija Kempele
110 Suominen, Vesa, filosofian tohtori, lehtori Oulu

Itsenäisyyspuolue r.p.
111 Jukkola, Jaakko, maanviljelijä Pyhäjoki
112 Laakso, Maija, opettaja, eläkeläinen Kajaani
113 Moilanen, Reino, toimitusjohtaja Oulu

Perussuomalaiset r.p.
114 Aho, Erkki, yrittäjä Kalajoki
115 Jämsä, Vaili K., projektisihteeri Oulu
116 Kettunen, Pentti, yrittäjä Kajaani
117 Kortelainen, Veli-Pekka, filosofian ylioppilas Oulu
118 Mattila, Pirkko, sairaanhoitaja (AMK) Muhos
119 Moilanen, Ahti, autonkuljettaja, liikenneopettaja Utajärvi
120 Moilanen, Kauko-Pekka, sosionomi, hallintonotaari Suomussalmi
121 Palosaari, Pentti, maanviljelijä, yrittäjä Merijärvi
122 Puuronen, Matti, eräopas Kajaani
123 Remes, Aimo, autoilija, eläkeläinen Kärsämäki
124 Räsänen, Jarkko, autonkuljettaja Kajaani
125 Sankilampi, Jaana, palveluasiantuntija Kajaani
126 Sikkilä, Esko, varastonhoitaja Siikajoki
127 Veikanmaa, Seppo, diplomi-insinööri Oulu
128 Vähämäki, Ville, diplomi-insinööri Vimpeli

Kansallinen Kokoomus r.p.
129 Aitto-oja, Vesa, rakennusmestari, yrittäjä Oulainen
130 Bergström, Pia, myyntineuvottelija Raahe
131 Juntunen, Hannu, lakimies, tuntiopettaja Kajaani
132 Kairivaara, Mari-Leena, tekniikan ylioppilas, opiskelija Oulu
133 Kamunen, Irma, hammaslääkäri, yrittäjä Tyrnävä
134 Ketola, Heikki, toimittaja Kiiminki
135 Kopperoinen, Miika, filosofian ylioppilas, opiskelija Oulu
136 Koski, Mervi, vanhustyönjohtaja, sairaanhoitaja Siikajoki
137 Lindén, Suvi, filosofian maisteri, kansanedustaja Oulu
138 Paalavuo, Marko, insinööriopiskelija, rakennusmies Reisjärvi
139 Rajala, Lyly, kansanedustaja, toimittaja Oulu
140 Reinikainen, Tomi, vanhempi konstaapeli, yrittäjä Kalajoki
141 Sarparanta, Tiina, vanhempi konstaapeli, yrittäjä Sotkamo
142 Savolainen, Pertti, myyntipäällikkö Oulu
143 Seppänen, Juhani, asianajaja Suomussalmi
144 Turunen, Martti, filosofian kandidaatti, rehtori Kuusamo
145 Ukkola, Tuulikki, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Oulu
146 Yypänaho, Jorma, yrittäjä, toimitusjohtaja Oulu

Vaalirahoitus kansanedustajilla

Kävin läpi Oulun läänin kansanedustajien vaalirahoitusilmoitukset. Mielenkiintoista olisi selvittää miten tietyt yhdistykset toimivat ja miten ne varansa hankkivat. Olisiko niiden toimintakertomukset ja tilinpäätökset mahdollista julkistaa? Onko verottaja kiinnostunut näistä yhdistyksistä, koska niillä näyttää olevan melko paljon irtonaista rahaa?

Matti Ahde
SDP:n Matti Allan Ahteen koko vaalibudjetti oli 45 600.85 euroa. Omat rahat vaalibudjetissa 1 512,85 euroa. Ahde on saanut tukea 21 yritykseltä yhteensä 17 459 euroa. Ahde ei ole eritellyt tukien antajia. Kun yli 1700 euron lahjoittajat on ilmoitettava, niin ilmoituksen perusteella ei voi selvittää, onko Ahteella yli 1700 euron lahjoittajia. Ahde on saanut tukea etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta 21 010 euroa. Selvityksessä ei ole erittelyä asiasta. Matti Ahteen selvitys jättää paljon kysymyksiä ilmaan. Onko syytä epäillä, että Matti Ahde on rikkonut vaalirahoituslakia?

Liisa Jaakonsaari
SDP:n Liisa Anneli Jaakonsaaren vaalibudjetin koko oli 28 890 euroa, joista 12 750 euroa on tullut pääosin seminaarituotoista 16 yritykseltä. Selvityksessä ei ole eritelty asiaa. Oma rahoitusosuus oli 13 250 euroa.

Tuomo Hänninen
Keskustan Tuomo Hermanni Hännisen vaalibudjetti on ollut 42 000 euroa, joista 22 950 euroa on tullut pienemmistä tuki-ilmoituksista. Tarkempaa selvitystä asiasta ei ole. Omarahoitusosuus oli 12 700 euroa.

Kyösti Karjula
Keskustan Kyösti Juhani Karjulan vaalibudjetti oli 53 428 euroa. Tuki yrityksiltä oli 19100 euroa. Tarkempaa erittelyä asiasta ei ole. Omarahoitusosuus oli 2 600 euroa. Onko syytä epäillä, että Kyösti Karjula on rikkonut vaalirahoituslakia?

Inkeri Kerola
Keskustan Eeva Inkeri Kerolan vaalibudjetti on 38 356 euroa. Tuki 80 yritykseltä on 19 446 euroa. Tarkempaa erittelyä asiasta ei ole. Omarahoitus osuus oli 14 377 euroa. Inkeri Kerolankin selvitys jättää monia asioita arvailujen varaan.

Timo Korhonen
Keskustan Timo Vesa Korhosen vaalibudjetti oli 57 546 euroa, josta 14 640 euroa 27 yritykseltä. Korhonen vakuuttaa ettei yhdenkään yrityksen tuki ole yli 1700 euroa. Asiaa ei voi mitenkään ilmoituksen perusteella varmistaa. Omarahoitusosuus oli 27 000 euroa.

Paula Lehtomäki
Keskustan Paula Ilona Lehtomäen vaalibudjetti oli 68 834 euroa. Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta on 53 134 euroa. Suurin tukija näistä on Eheän Suomen tuki ry 39 721 euroa. Edistysmielisen keskustapolitiikan yhdistys on lahjoittanut 4800 euroa. Oma rahoitusosuus oli 6 000 euroa.

Kainuun Sanomien 14.5.2008 Paula Lehtomäen vaalirahoittajana on Ruukki Group Oyj 20 000 eurolla. Tämän ympäristöministeri Paula Lehtomäki on jättänyt ilmoittamatta. Lehtomäki ei tunne muita suurlahjoittajiaan Helsingin Mekaanikontaloa, Ajantaa tai Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistystä. Helsingin Mekaanikontalo Oy on sijoittaja Ahti Vilppulan firma. Lisäksi Vilppula on Helsingin Mekaanikontalo Oy:n ja Luxemburgiin rekisteröidyn Procomex S.A.:n kautta Ruukki Groupin suurimpia omistajia. Näin ollen Lehtomäki on saanut Vilppulan yritysryhmästä yhteensä 20 000 euroa vaalitukea. Ajanta Oy on puolestaan suursijoittaja Ari Salmivuoren sijoitusyhtiö. Sattumoisin ympäristöministeriö on vuokralaisena Ajantan kiinteistössä Helsingin Kasarminkadulla. Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen on liikemiesryhmä, jolle rahaa ovat olleet kokoamassa mm. Maskun ja Ideaparkin Toivo Sukari sekä Tokmannin Kyösti Kakkonen. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen osalta voidaan nyt kiistatta todeta, että hän on rikkonut vaalirahoituslakia vaalirahoitusilmoitusta tehdessään.

Antti Rantakangas
Keskustan Antti Toivo Armas Rantakankaan vaalibudjetti oli 44 500 euroa. Antti oli myynyt yrityksille 28 000 eurolla tauluja. Onko tämä veronalaista tuloa? Selvityksessä ei ole tarkempaa erittelyä. Oma rahoitusosuus oli 7 000 euroa.

Tapani Tölli
Keskustan Tapani Olavi Töllin vaalibudjetti oli 49 744 euroa. Pohjolan Itunen ry:n tuki on ollut 32 594 euroa. Oma rahoitusosuus oli 4 500 euroa. Miten toimii yhdistys Pohjolan Itunen ry? Onko Tapani Tölliä syytä epäillä vaalirahoituslain rikkomisesta?

Mirja Vehkaperä
Keskustan Mirja Tellervo Vehkaperän vaalibudjetti oli 33 637 euroa. Myötätuulessa Eteenpäin ry tukiyhdistys on lahjoittanut 14 395 euroa. Oma rahoitusosuus oli 11 102 euroa. Miten toimii Myötätuulessa Eteenpäin yhdistys? Onko Mirja Vehkaperää syytä epäillä vaalirahoituslain rikkomisesta?

Pekka Vilkuna
Keskustan Ilkka Pekka Väinämö Vilkunan vaalibudjetti oli 41 500 euroa. Lakeuden Kilpi ry:ltä on tullut vaaliavustusta 37 000 euroa. Oma rahoitus osuus oli 3 250 euroa. Miten toimii Lakeuden Kilpi ry? Onko Pekka Vilkunaa syytä epäillä vaalirahoituslain rikkomisesta?

Suvi Linden
Kokoomuksen Suvi Helmi Tellervo Lindenin vaalibudjetti oli 52 997,20 euroa. Oulun Tulevaisuuden tekijät ovat lahjoittaneet 12 800 euroa ja Kehittyvien Maakuntien Suomi 4 000 euroa. Oma rahoitusosuus 0 euroa. Onko ministeri Suvi Lindeniä syytä epäillä vaalirahoituslain rikkomisesta?

Lyly Rajala
Kokoomuksen Lyly Paavo Juhani Rajalan vaalibudjetti oli 54 258,85 euroa. Lyly Rajala on saanut 10:ltä eri yritykseltä yhteensä 14 758,85 euroa. Tarkempaa erittelyä asiasta ei ole. Oma rahoitusosuus oli 39 000 euroa.

Tuulikki Ukkola
Kokoomuksen Lahja Tuulikki Ukkolan vaalibudjetti oli 36 978 euroa. Tuulikki Ukkolan selvityksessä ei ole selvittämättömiä. kohtia. Oma rahoitusosuus oli 19 233 euroa.

Erkki Pulliainen
Vihreiden Erkki Ossi Olavi Pulliaisen vaalinbudjetti 32 764,34 euroa. Selvityksestä selviävät kaikki lain edellyttämät asiat, eikä selvitys jätä mitään arvailujen varaan. Pulliaisen oma rahoitusosuus 32 264, 34 euroa.

Martti Korhonen
Vasemmistoliiton Martti Allan Korhosen vaalibudjetti oli 39 016 euroa. Tuki valtakunnallisilta työväenjärjestöiltä oli 22 000. Mitä ovat nämä valtakunnalliset työväenjärjestöt? Tarkempaa erittelyä selvityksessä ei ole näistä rahoista. Oma rahoitusosuus oli 7 381 euroa.

Merja Kyllönen
Vasemmistoliiton Merja Sinikka Kyllösen vaalibudjetti oli 25 079,62 euroa. Keskeisimmät tukijat olivat Kainuun Vasemmisto ry 4 500 euroa, Suomussalmen Vasemmisto ry 6559,62 euroa ja Vasemmistonuoret ry 5 547 euroa. Selvitys on selkeä, eikä jätä mitään arvailujen varaan. Oma rahoitusosuus oli 3 000 euroa.

Unto Valpas
Vasemmistoliiton Unto Olavi Valppaan vaalibudjetti oli 42 482 euroa. Raahen demokraattinen kunnallisjärjestö ry oli lahjoittanut 7 000 euroa ja tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta oli 5704 euroa. Tarkempaa selvitystä ja erittelyä näistä rahoista ei ole. Oma rahoitusosuus oli 18 820 euroa.

Kenelle rahaa jaettiin, KMS?

Oulu:
Paula Lehtomäki (kesk) 15 000 euroa
Antti Rantakangas (kesk) 5 000 euroa
Suvi Lindén (kok) 5 000 euroa

Vaalitulos Kalajoella

Kannatusprosentti ja sen muutos, äänimäärä ja sen muutos sinisellä

Suomen Keskusta 44.2 -12.3% 2163 -620
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 7.8 +0.5 % 384 +24
Kansallinen Kokoomus 22.7 +16.1%, 1114 +788
Vasemmistoliitto 7.3 -1.9%, 357 -95
Vihreä liitto 1.8 -2.0% 90 -98
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 4.7 -0.6%, 228 -33
Perussuomalaiset 10.4 +0.3%, 511 +13
Suomen Kommunistinen Puolue 0.1 -0.3%, -14
Rauhan ja Sosialismin Puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue 0.2 +0.2% 9 +8
Köyhien Asialla 0.1 +0.1%, 6 +6
Suomen Työväenpuolue STP 0.1 +0.1%, 3 +3
Itsenäisyyspuolue 0.6 +0.6%, 29 +29
Yhteensä 4899

Mitättömät äänet 0.4 20
Yhteensä 4919

Äänestysprosentti 65.9

Äänten jakautuminen Kalajoella

2 Seppänen, Eero STP 3
3 Aalto, Kai SKS 0
4 Ahde, Matti SDP 45
5 Tuppurainen, Tytti SDP 20
6 Pohjola, Tuija SDP 9
7 Kippola, Eero SDP 169
8 Jaakonsaari, Liisa SDP 72
9 Piirainen, Raimo SDP 2
10 Aho, Virpi SDP 13
11 Matero, Vuokko SDP 1
12 Hakala, Airi SDP 5
13 Sirviö, Pirjo SDP 4
14 Kansanaho, Sirpa SDP 6
15 Nikkinen, Esa SDP 1
16 Harju, Yrjö SDP 1
17 Haapala, Antti SDP 4
18 Haapaniemi, Jarmo SDP 2
19 Ikonen, Eija SDP 1
20 Kohtalo-Törmänen, Helena SDP 0
21 Räihä, Seppo SDP 29
22 Harju, Pauli KESK 9
23 Hänninen, Tuomo KESK 2
24 Isola, Sanna KESK 79
25 Karjula, Kyösti KESK 75
26 Kemppainen, Esa KESK 2
27 Kerola, Inkeri KESK 141
28 Kilpeläinen, Sami KESK 5
29 Korhonen, Timo KESK 4
30 Koski, Markku KESK 80
31 Lehtomäki, Paula KESK 178
32 Moilanen-Savolainen, Riikka KESK 14
33 Oikarinen, Kyösti KESK 6
34 Pylväs, Keijo KESK 56
35 Rantakangas, Antti KESK 73
36 Rinta-Jouppi, Meeri KESK 756
37 Tölli, Tapani KESK 177
38 Vehkaperä, Mirja KESK 29
39 Vilkuna, Pekka KESK 477
40 Aikio, Aslak VIHR 1
41 Haapanen, Satu VIHR 19
42 Hakala, Kerttu VIHR 8
43 Hirsikangas, Miia VIHR 1
44 Keski-Filppula, Jukka VIHR 3
45 Kosonen, Arja VIHR 1
46 Krogerus, Timo VIHR 1
47 Lawson Hellu, Latékoé VIHR 5
48 Piippo, Sari VIHR 3
49 Piirainen, Aimo VIHR 5
50 Pohjanrinne, Paula VIHR 0
51 Pulliainen, Erkki VIHR 29
52 Salow, Elina VIHR 3
53 Sihvonen, Maarit VIHR 0
54 Tervo, Mervi VIHR 6
55 Tokola, Ari VIHR 1
56 Viholainen, Kari VIHR 1
57 Virtanen, Pekka VIHR 3
58 Bulldra, Monika VAS 2
59 Enojärvi, Annemari VAS 1
60 Grekelä, Paula VAS 22
61 Haapala, Juha VAS 0
62 Haataja, Minna VAS 5
63 Hekkala, Rauno VAS 4
64 Huusko, Vesa VAS 3
65 Kailo, Kaarina VAS 5
66 Kakkola, Silla VAS 5
67 Kalliorinne, Risto VAS 12
68 Korhonen, Jouko VAS 3
69 Korhonen, Martti VAS 85
70 Kuukasjärvi, Tuula VAS 0
71 Kyllönen, Merja VAS 4
72 Paasimaa, Veli VAS 4
73 Raatikainen, Tarmo VAS 1
74 Valpas, Unto VAS 174
75 Vehmas, Kirsti VAS 27
76 Ainali, Veli KD 145
77 Dickson, Patrick KD 3
78 Elfving, Elisabet KD 8
79 Heikinheimo, Jouni KD 0
80 Hokkanen, Riitta-Maija KD 0
81 Häyrynen, Heikki KD 3
82 Kemppainen, Marja-Leena KD 29
83 Korhonen, Matti KD 5
84 Koskenpää, Antti KD 0
85 Lehtisaari, Timo KD 1
86 Pöyhtäri, Vesa KD 21
87 Sipola, Aila KD 1 2
88 Sirviö, Juha KD 5
89 Tikkanen, Erkki KD 0
90 Vainionpää, Enni KD 5
91 Åkerlund, Armas KD 1
92 Ahola-Laurila, Sirpa KÖY 4
93 Nevalainen, Esko KÖY 2
94 Broström, Jorma KTP 0
95 Hahtonen, Matti KTP 3
96 Häikiö, Alpo KTP 2
97 Kontio, Kalevi KTP 2
98 Lehtinen, Antti KTP 0
99 Moilanen, Sari KTP 0
100 Mäkeläinen, Oskari KTP 0
101 Nikula, Anssi KTP 0
102 Ohinmaa, Hertta-Maija KTP 2
103 Marjetta, Matti SKP 0
104 Mizaras, Dimitrios SKP 0
105 Nousiainen, Veikko SKP 1
106 Nurmela, Kalevi SKP 3
107 Pesola, Terho SKP 0
108 Puusaari, Ritva SKP 1
109 Rasinkangas, Lasse SKP 0
110 Suominen, Vesa SKP 0
111 Jukkola, Jaakko ITSP 27
112 Laakso, Maija ITSP 1
113 Moilanen, Reino ITSP 1
114 Aho, Erkki PS 486
115 Jämsä, Vaili K. PS 2
116 Kettunen, Pentti PS 0
117 Kortelainen, Veli-Pekka PS 1
118 Mattila, Pirkko PS 4
119 Moilanen, Ahti PS 2
120 Moilanen, Kauko-Pekka PS 0
121 Palosaari, Pentti PS 8
122 Puuronen, Matti PS 0
123 Remes, Aimo PS 3
124 Räsänen, Jarkko PS 1
125 Sankilampi, Jaana PS 1
126 Sikkilä, Esko PS 0
127 Veikanmaa, Seppo PS 1
128 Vähämäki, Ville PS 2
129 Aitto-oja, Vesa KOK 18
130 Bergström, Pia KOK 5
131 Juntunen, Hannu KOK 1
132 Kairivaara, Mari-Leena KOK 2
133 Kamunen, Irma KOK 6
134 Ketola, Heikki KOK 1
135 Kopperoinen, Miika KOK 1
136 Koski, Mervi KOK 1
137 Lindén, Suvi KOK 42
138 Paalavuo, Marko KOK 10
139 Rajala, Lyly KOK 10 0
140 Reinikainen, Tomi KOK 980
141 Sarparanta, Tiina KOK 3
142 Savolainen, Pertti KOK 0
143 Seppänen, Juhani KOK 0
144 Turunen, Martti KOK 5
145 Ukkola, Tuulikki KOK 28
146 Yypänaho, Jorma KOK 1
Yhteensä 4899

Analyysi vaalituloksesta Kalajoelta ja Oulun vaalipiiristä

On syytä epäillä, että vaalitulos on aikaansaatu puolirikollisella vaalirahoituksella. Keskustalla ei ollut Kalajoella omaa ehdokasta ja noin 600-700 ennen keskustaa äänestänyttä äänesti kokoomuslaista Kalajoella. Perinteisesti keskustaa äänestäneistä suurin osa äänesti alavieskalaista Meeri Rinta-Jouppia, joka sai Kalajoelta 756 ääntä, Pekka Vilkuna sai 477 ääntä. Kokoomuksen Tomi Reinikainen sai Kalajoelta 980 ääntä. Perussuomalaisten Erkki Ahon äänimäärä oli Kalajoelta oli 486. Äänestystuloksesta voidaan päätellä, että kalajokiset äänestävät mieluiten oman paikkakunnan ehdokasta tai sitä lähinnä olevaa tuttua henkilöä. Toinen erikoinen piirre äänestystuloksessa oli äärettömän kova ääntenhajonta. Miksi kalajokiset eivät keskitä ääniään kalajokisille ehdokkaille, sillä kalajokisten omilla äänillä on mahdollisuus saada oma kansanedustaja.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Rosvoparonien paluu


















Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma on kirjoittanut kirjan Rosvoparonien paluu. Rosvoparoneista professori Kuisma toteaa, että nämä angloamerikkalaiset investointipankkiirit, venäläiset oligarkit ja muut tavoiltaan samanhenkinen, usein vähintään puolirikollinen kansainvälinen liike-eliitti on saanut pari vuosikymmentä rohmuta estoitta jättiläisomaisuuksia keinoin ja tuloksin, joita heidän keskiaikaiset edeltäjänsä kadehtisivat.

Rajattomasta ahneudesta on 2000-luvulla tehty uskonnonkaltainen hyve, jonka varassa koko talouselämän kuvitellaan pyörivän. Yleisen vaurastumisen toivossa ja pääomien ja työpaikkojen pakenemisen oikeutetussa pelossa nykyajan rosvoparonien on ollut pakka antaa vapaasti temmeltää. Tilanteeseen on alistuttu, vaikka hyvin tiedetään, kuinka ilmiö rappeuttaa yhteiskuntamoraalia, ennakoi vakavia kriisejä ja johtaa lopulta myös taloudelliseen katastrofiin.

Hinnan kylmän sodan aikana luodusta läntisestä hyvinvointivaltiosta maksoivat neuvostodiktatuurin orjuuttamat kansat. Silloin myös kokonaisia maanääriä voitiin myydä, ostaa, pantata ja lahjoittaa ylimysten, vallantavoittelijoiden, tuon ajan yritysjohtajien eli palkkasoturipäälliköiden ja heitä rahoittaneiden pankkiirien kesken. Tuotto tällaisista sijoituksista oli tarkoitus hankkia kiskomalla kansalta veroja niin paljon kuin irti oli saatavissa. Mauno Koiviston on todennut, että jokainen, joka työskentelee pitkään suuren rahan kanssa, saa väistämättä vamman sieluunsa.

On tärkeää muistuttaa, että tämän hurjan, kurjan joukon tavoitteisiin ei ole koskaan kuulunutkaan kestävän talouskasvun ja yleisen hyvän edistäminen. Maali on aina ollut henkilökohtaisempi ja läheisempi: oma rikastuminen, mitä nopeammin ja mitä enemmän, sitä parempi. Eikä tätä karkeaa käytöstä ole peitelty. Päinvastoin, pikavoittojen ja lihavien bonusten saalistuksesta on onnistuneesti tehty uskontoa muistuttava opinkappale, jonka nimeen on vannottu – sinisilmäisesti vai kyynisesti? – maineikkaissa liikkeenjohdon korkeakouluissa ja suuryritysten hallinnossa. Järjestelmään sisälle rakentuneista ongelmista muistuttaneet on hiljennetty klassikkotempulla: syytöksillä kateudesta, ikään kuin mahdollisen motiivin kyseenalaistaminen olisi argumentoitu vastaus kritiikkiin.

Asian luonteeseen kuuluu, että brutaalin markkinafundamentalismin karvaita hedelmiä pakkosyötetään koko muulle maailmalle. Asiaan kuuluu myös, että kriisin syvetessä esiin astuvat pelureiden palkkarengit, josta syyllisten rankaisemista vaativille muistuttavat katastrofin syntyneen kollektiivisten virhearvioiden tuloksena, meidän kaikkien yhdessä aiheuttamana!

Saaliinsa jo kuitanneiden piirien rikokset ihmiskuntaa vastaan häivytetään, ja kun voitot on turvallisesti yksityistetty, alkaa tappioiden sosialisointi yhteisen hallintorahvaan kustannuksella.
Rahan ja vallan yhteen kietoutuminen on ikuista.

Miljardit kärpäset eivät voi olla väärässä, lanta maistuu hyvältä. Veronmaksajilta nyhdetty miljoonien eurojen puoluetuki vie lesken viimeisenkin rovon ja kuivan leivänkännykän orpolapsen suusta. Puoluetuki paljastaa hyvin palkatun poliittisen eliitin ja samalla koko edustuksellisen demokratian mädännäisyyden.

Lähdeaineisto: Markku Kuisma Rosvoparonien paluu ISBN 978-952-234-025-2