Valtiontalouden tarkastusvirasto on julistanut Markku Koskea koskevat liiketoimintaselvitykset salaisiksi. Miksi? Entinen kansanedustaja, entinen eduskunnan varapuhemies, entinen Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Aulis Koski on ollut Vapo Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 30.4.1992-28.5.2001. Scanpell Oy:n perustamiskokous on pidetty 20.6.2001. Yhtiön perustamiskokouksesta selviää, että Scanpell Oy:n perustajaosakkaista Kari Myllylä, Matti Myllylä ja Markku Koski ovat sijoittaneet yhtiön 210 osaketta vastaan apporttina toteutus- ja kannattavuussuunnitelman ja raaka-aine- ja pellettimarkkinaselvityksen. Apporttiomaisuus on merkitty taseeseen 35.820 euron arvoiseksi vastaten runsasta 55 % osakepääomaan merkitystä määrästä. Markku Koski on toiminut äänettömänä yhtiömiehenä Wanhakoski Ky:ssä prokuraoikeudella sekä Kärsämäen Kehityskeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Vapo on rahoittanut Kärsämäen Kehityskeskusta 30.6.2003 Pohjois-Pohjanmaan Pelletti- esiselvityshankkeen rahoitusta 3 165 euroa.
Scanpell Oy, jossa Markku Koski oli osakkaana, on saanut Finnveralta rahoitusta yrityksen perustamisvaiheessa. Olisiko Finnveran pitänyt rahoittamaan Sanpell Oy:tä, koska sen perustaminen on saatavilla olevan informaation perusteella tehty voimassa olleen osakeyhtiönlain vastaisesti. Apportiomaisuudesta ei ole tehty osakeyhtiölain edellyttämää ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan suorittamaa apporttiomaisuuden arvon määritystä. On todennäköistä, että Kosken apportoima selvitys ei ole sen arvoinen kuin se on kirjattu yhtiön osakepääomaan.
Finvera on rahoittanut myös Incap Furniture Oy:tä vuosien kuluessa merkittävästi. Lehtitietojen mukaan Incap oli tehnyt päätöksen Kärsämäen tehtaan lopettamisesta. Noin kaksi viikkoa tämän lehtiuutisen jälkeen tehdas paloi. Uuden tehtaan suunnittelu alkoi välittömästi tulipalon jälkeen mm. palovakuutuskorvauksiin nojautuen. Koskella on keskeinen rooli näissäkin neuvotteluissa Kärsämäen kunnan valtuuston puheenjohtajana. Koski oli tässä ominaisuudessa järjestämässä kunnan rahoitustukea hankkeelle. Huomiota myös herättää se, että Incapin tehtaat ovat olleet paloherkkiä. Kolme tehdasta on palanut, yksi Ranualla, toinen Kärsämäellä ja kolmas Lestijärvellä.
Pellettitehtaan markkinaselvitystä tehdessään Markku Koski toimi Vapo Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana. On syytä epäillä, että tässä roolissa hän pystyi neuvottelemaan sellaisia ehtoja Vapo:n kanssa, että markkinaselvitykselle tuli erityisen korkea arvo. Syyllistyikö Markku Koski luottamusmiesaseman väärinkäyttöön ja onko hänen asemansa vuoksi voinut esisopia markkinaselvityksen yhteydessä erityisehdoista, jotka sittemmin nostivat markkinaselvityksen satojen tuhansien markkojen arvoiseksi dokumentiksi, jota voidaan pitää esisopimuksena Kosken tuolloin perusteilla olevan pellettitehtaan ja Vapo Oy:n välillä. Hallintolain hengen mukaan Koski ei olisi saanut puheenjohtajan asemassa ryhtyä neuvottelemaan valvomansa yhtiön kanssa omistukseensa tulevan pellettitehtaan perustamisen ehdoista, vaan hänen olisi tullut jäävätä itsensä niistä toimista. Onko Markku Koskelle maksettu pelleteistä normaalia korkeampia hintoja kuin muille pellettitehtaille? Jos näin on, niin silloin Scanpell on kilpailullisesti saattanut toimia markkinoilla kilpailijoitaan edullisemmassa asemassa.
Markku Koskella on ollut erityisasema toimiessaan pellettitehdasta omistaessaan eduskunnan varapuhemiehenä ja myöhemmin eduskunnan valtionvarainvaliokunnan puheenjohtajana. Näiden instanssien toimesta valmistellaan mm. valtion budjetin ja energiaverotuksen kysymyksiä, joten hän on saattanut asemassaan hyödyntää Vapo Oy:n asemaa suhteessa kilpailijoihinsa. Samalla hän on saattanut vaikuttaa omistamansa pellettitehtaan toiminnallisiin edellytyksiin osallistuessaan valtion budjettivalmisteluihin ja verokysymysten valmisteluun, erityisesti pellettejä ja turvetta koskeviin energiaverotuksen piiriin kuuluvassa valmistelussa.
Markku Koski on toiminut Energiapolitiikan neuvoston jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana, jossa asemassa hän on voinut puolustaa Vapo Oy:n asemaa ja intressejä siinä määrin, että Vapo:lle on syytä epäillä syntyneen kiitollisuuden velkaa palkita Markku Koskea erityiskauppahintaa hänen omistamistaan pellettitehtaan osakkeita.
Vapo Oy:n hallitus on myöntänyt vuosina 2001 ja 2004 takauksen Scanpell Oy:n kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Vapo Oy:n hallitus on 27.9.2001 hyväksynyt, että Vapo Oy voi antaa jollekin pankille lunastussitoumuksen Scanpell Oy:n pellettituotantolaitteistosta, joiden hankinta-arvo on ollut noin 504 563,80 euroa. Lunastusarvo on laitteiston jäännösarvo vähennettynä 15 %:lla laitteiston alkuperäisestä hankintamenosta. Vapo Oy ja Scanpell Oy ovat sopineet nelivuotisesta pellettituotantoyhteistyöstä 23.8.2001. Vapo Oy:n hallitus on 22.10.2004 pitämässään kokouksessaan hyväksynyt pellettipuristimen lunastussopimuksen, joka on sitoumushetkellä 218 600 euroa.
Vapo Oy:n hallitus on 28.11.2006 hyväksynyt Vapon Pellettiliiketoiminnan 16.11.2006 tekemän ja Vapon johtoryhmässä 20.11.2006 käsitellyn investointiesityksen koskien Skanpell Oy:n koko osakekannan hankintaa. Investointiesityksessä on esitetty, että Scanpell Oy:n osakkeista maksetaan 1,2 miljoonaa euroa ja että yhtiön velkavastuut huomioon ottaen yhtiön velaton kauppahinta on 2,3 miljoonaa euroa. Markku Koskelle maksettiin kauppahinta kahdessa erässä 216 710,52 euroa ja 63 755,57 euroa eli yhteensä 280 466,09 euroa.
Osakkeista maksetun kauppahinnan lisäksi Vapo Oy on maksanut välittömästi Scanpell Oy:n osakekaupan jälkeen 60 000 euron konsulttipalkkion Wanhakoski Ky:lle.
Vapo Oy on maksanut Markku Koskelle Scanpell Oy:n osakekauppaan liittyvästä konsultoinnista, kaupan valmistelusta ja järjestämisestä 2.12.2006 summan 60 000 euroa. Vapo Oy ilmoittaa saaneensa vastikkeena myös Markku Kosken ulkopuolisella insinööritoimistolla teettämänsä suunnittelupiirustukset Raahen Lapaluodon satamaan aiotusta pellettitehtaasta.
On aika erikoista, että myydyn omaisuuden pääomistaja saa noin suuren konsulttipalkkion (60 000 euroa) kaupan suorittamisesta ja ostajan neuvomisesta. Vapo Oy kertoo, että Koski on konsulttipalkkiota luovuttaessaan Raahen suunnitellun pellettitehtaan suunnitelmia Vapolle. Saatavilla olevien tietojen mukaan kyseisen pellettitehtaan suunnitelmia on rahoittanut itse myyty yhtiö Scanpell, Vapo Oy ja mm. Rautaruukki Oyj eikä Markku Koski yksityishenkilönä. Onko Markku Koskella ollut oikeus luovuttaa näitä suunnitelmia, koska ne ovat olleet jo ennen kaupantekoa osaltaan Vapon omaisuutta? Oliko Markku Koskella oikeus luovuttaa Rautaruukin tehtaiden teknisiä yksityiskohtia koskevia tietoja ulkopuolisille tahoille?
Onko rikottu kilpailulainsäädäntöä ja voidaanko puhua sisäpiirikaupasta? Olisiko Koski kansanedustajana ja luottamusmiestoimien avulla saatuja tietoja saanut käyttää omaksi edukseen? Koskella on kiistatta ollut erityisasema muihin alan pellettiyrityksiin nähden. Olisiko kilpailuasiamiehen syytä tutkia asia?
Vapo Oy:n 48 %:sti omistama Piipsan Turve Oy on 17.3.2007 tekemällään päätöksellä hankkinut Markku Kosken tukiryhmältä 1000 euron taulun.
2003 eduskuntavaalien jälkeen Markku Kosken taustavaikuttajat pyrkivät voimallisesti istuttamaan Markku Koskea ministerin pallille, mutta eräänlaisena hätäratkaisuna tyydyttiin eduskunnan varapuhemiehen paikkaan. Markku Koskelle piti saada sellainen luottamustoimi, että hänelle voitiin turvata laittomilla virkamies- ja oikeudenpäätöksillä syyttämättömyyskynnys mm. PR-talojen asioissa. Olihan vaarana, että Finnveran ja muun asioihin syyllistyneen rikoskoplan toteennäytetyt rikokset johtaisivat heidät tutkinnan kautta rikoksista tuomitsemisiin. Oliko taktiikkana vanhentaa rikokset?
Markku Koskella oli yhteydet huonekalutehdas Incap Furniture Oy:hyn mainitun tehtaan perustamisvaiheessa Kärsämäelle. Markku Koski toimi tuolloin Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtajan. Incap Furniture Oy:n yhteyteen perustettiin Kosken oma pellettitehdas. Kun otetaan huomion Markku Kosken kytkennät Vapo Oy:hyn ja silloiseen Kera Oy:hyn ja asemaan valtuuston puheenjohtajana, voidaan myös kyseenalaistaa Kosken rooli Kärsämäen kunnan rahoitustakuun neuvotteluissa yritysryppäälle. Oliko oman tavoittelu tärkein motiivi Markku Kosken kyseisissä neuvotteluissa?
Välittömästi pellettitehtaan kaupan jälkeen on käynyt ilmi, että Incap Furnituren Kärsämäen tehtaiden toiminta on ajettu alas. Siten tehdyn tehdaskaupan taloudelliset kannattavuusedellytykset ovat romahtaneet. On syytä epäillä, että kauppahintaa on maksettu liikaa, koska kokonaisuudella ei ole enää samoja toiminnan edellytyksiä. Onko syytä epäillä, että Markku Kosken suorittama ns. konsultointi on vahingoittanut Vapo Oy:tä taloudellisesti? Onko syytä epäillä, että kysymys on kansanedustajan lahjomasta, joka on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.
Katso myös Markku Koski myrskyn silmässä http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/06/markku-koski-myrskyn-silmissa.html
