Vaalirahakohu paisuu

Vaaliraha kohu paisuu ja pääministeri Matti Vanhasen uskottavuus heikkenee. Ministerin tulee lain mukaan olla rehellinen ja taitavaksi tunnettu henkilö. Täyttääkö Matti Vanhanen enää näitä vaatimuksia?

Pääministeri Matti Vanhanen tiesi Nova Groupin keskustalle antamasta suuresta , lähes 200 000 euron vaaliavustuksesta jo tammikuussa 2007 eli hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja. Puolusihteeri Jarmo Korhonen ja puoluejohtaja Matti Vanhanen olivat tavanneet keskustan vaalirahoittajana toimineen Nova Groupin toimitusjohtajan Tapani Yli-Saunamäen ja Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtajan Arto Merisalon pääministerin virka-asunnossa tammikuussa 2007. Tuolloin oli puhuttu Nova Groupin hankkeesta kerätä keskustalle vaalirahaa 200 000 euroa.

MTV3 kertoi saaneensa haltuunsa salaisen muistion, jonka mukaan kiinteristöpalvelukonserni Nova Group maksoi keskustalaiselle Menestyvä Suomi-nimiselle yhdistykselle vaalitukea 125 000 euroa, josta aikasemmin ei ollut kerrottu mitaan. Yksinomaan puolue- ja vaalirahoituksen kanavoimista varten tarkoitettu yhdistys perustettiin tammikuussa 2007. Korhosen mukaan Nova Group osti mainituilla 125 000 eurolla lippuja kolmeen suureen seminaariin, joita se jakoi liikekummpaneilleen tai piti itse.

Menestyvä Suomi ry perustettiin tammikuussa 2007. Tukea vaalityöhön tuli vuonna 2007 seuraavasti:
16.2. Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT)-säätiö 100 000 euroa
6.3. Nova Group Oy 24 000 euroa
15.3. Nova Kiinteistökehitys Oy 50 400 euroa
27.3. Nova Kiinteistökehitys Oy 50 400 euroa
30.4. Joensuun Kauppa ja Kone Oy (Kyösti Kakkonen) 19 600 euroa
30.4. Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy (Kyösti Kakkonen) 29 400 euroa
29.6. Maskun Kalustetaloa Oy (Toivo Sukari) 50 000 euroa
1.8. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT)-säätiö 50 000 euroa
9.11. Nova Group Oy 25 310 euroa
30.11. Nova group Oy 25 000 euroa
Suomenmaan Kustannus Oy taulumyynti Apollolle 10 000 euroa
On myös huomattava se, että TT-säätiö tuki myös koomusta 155 000 eurolla.

Helsingin Sanomat kertoo 22.6.2009, että pääministeri Matti Vanhanen tapasi 14. toukokuuta 2007 uudelleen liikemiehiä, jotka olivat osallistuneet keskustan vaalikampanjan rahoitukseen. Illanviettoon kutsuttuja liikemiehiä yhdisti Kehittyiven maakuntien Suomi ry. Mukana olivat Ideapark-yrittäjä Toivo Sukari, Tokmannin Kyösti Kakkonen ja tämän yhtiökumppani Seppo Saastamoinen, Suomi-Soffan toimitusjohtaja Harri Toivainen sekä Motonet-ketjun entinen pääjohtja Lauri Juntunen. Liikemiehillä oli tiiviit kytkökset kiinteistöpalveluyhtiö Nova Groupiin. Sitä edustivat toimitusjohtajat Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki. Keskustajohdosta olivat mukana pääministeri Matti Vanhanen ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Vanhanen on useaan otteeseen kiistänyt tienneensä tarkkaan, ketkä keskustaa rahoittivat.

Nova Groupin, Tokmannin Kyösti Kakkosen ja Maskun Toivo Sukarin tuki keskustalle tai paremminkin Matti Vanhaselle johtui siitä, että nämä halusivat vaalien jälkeen pääministeriksi mieluummin Matti Vanhasen kuin SDP:n Eero Heinäluoman. Tämä tuli selkesäti esille Uutis-Nova lehdessä, kun Tapani Yli-Saunamäki paljasti asian. On syytä epäillä, että Nova Group halusi vaalituellaan ostaa poliitikoilta edullisia ratkaisuja yritykselleen. Samoja tavoitteita lienee ollut Kyösti Kakkosella ja Toivo Sukarilla omien yritystensä osalta. Sellainen vaikultema tuli, kun pääministeri Matti Vanhanen puolisti voimakkaasti Sukarin Vihtiin kaavailemaa Ideaperk-hanketta. Onko syytä epäillä poliittista korruptiota? Mitkä ovat Nova Groupin motiivit tukea keskustaa?

Kesärannan palaveriin tammikuussa 2007 osallistui Nova Groupin edustajien lisäksi myös Kuntien eläkevakuutuksen (kevan) toimitusjohtaja Markku Kauppinen. Kevan hallituksessa istuivat tuolloin keskustaa edustava nykyinen liikenneministeri Anu Vehviläinen ja kokoomuksen nykyinen kansanedustaja Sampsa Kataja. Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n päätukija Nova Group on ollut tiiviissä yhteistyössä Kevan kanssa, Nova mm. rakennutti ja vuokrasi moottorikelkkkatehtaan toimitilat Rovaniemelle. Omistajaksi tuli Keva.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen oli puhumassa tehtaan harjannostajaisissa ja peruskiven muurasi ministeri Paavo Väyrynen. Keva on Suomen suurin eläkevakuuttja ja sillä on halussaan merkittävä kiinteistömassa. Nova Group välittää Kevan kiinteistöjä. Nova Kiinteistökehityksen toimitusjohtaja Arto Merisalo ja Kevan Markku Kauppinen olivat aikoinaan tukemassa KMS-lahjoittaja Kyösti Kakkosen vuorineuvosnimitystä.

Kunta-alan henkilöstön eläketurvasta ja sen rahoituksesta huolehtiva Kuntien eläkevakuutus Keva on osallistunut omalta osaltaan suurimpien puolueiden rahoittamiseen. Kevan johtoryhmän jäsenet ovat osallistuneet vuoden 2006 alusta lähtien seminaareihin, joilla on kerätty puolueille rahaa. Lisäksi eläkerahoja on valunut erinäisiin juhlajulkaisuihin ilmoituskuluina tuhansia euroja.

Keskustan kenttäväkeä varmaan hämmästyttää tieto siitä, että europarlamentaarikko Hannu Takkula sai keskustalta eurovaaleihin avustusta 500 euroa ja Riikka Manner 50 000 euroa. Onko tämä tasapuolista kohtelua? Ehkä tuen suuruus johtui siitä, että Hannu Takkula oli Kristillisten Bjarne Kalliksen tukena ei ollut kiinnostunut tukemaan Matti Vanhasen ehdokkuutta ja toimia. Riika Manner sai satakertaa enemmän tukea kuin Hannu Takkula.

On todennäköistä, että vaalirahakohu paisuu edelleen. Tällaisia mahdollisia kohteita ovat vaalirahoittajien rahoituksen selvittäminen. Keskustaa lähellä on Finvera Oy, joka on todennäköisesti rahoittanut melkoisilla summilla tiettyjä yrityksiä. Onko mahdollista, että vaalituki on korvattu Finvera Oy:n rahoituksella? Finvera Oy kuuluu keskustalaisen ministeri Mauri Pekkarisen valvontaan.

On aika vaikea uskoa, että ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen olisi ollut sivussa vaalirahoituskuvioista. Kehitysapumäärärahat ovat heikosti kontrolloitua rahaa. Näyttää siltä, että Nova Groupissa toiminnassa esiintyvillä nimillä on ollut ainakin kiinostusta kehitysapumäärärahojen käyttöön. Nämä asiat ovat vielä vaalirahoituksessa pöyhimättä.
Erityistilintarkastus Nova Groupin konkurssipesissä saattaa paljastaa monia asioita muun muassa Kevan roolista. Valtion tilintarkastajien olisi syytä suorittaa tarkistuksia vaalirahoitusta jakeneiden yritysten tukiin eli esim. tarkistamalla Finvera Oy:n harjoittama tukipolitiikka.

Mielestäni puoluerahoituksessa ollaan niin paljon harmaalla vyöhykkeellä, että asioissa on suoritettava perusteellinen rikostutkinta ammattilaisten toimesta.

Eurovaalianalyysi

Vaaleissa asetettiin yhteensä 241 (+14) ehdokasta. Listoja asetti 13 puoluetta ja yksi valitsijayhdistys. Puolueista 11 esitti täyden 20 ehdokkaan listan. Vaalien ainoan vaaliliiton solmivat (vuoden 2004 tapaan) kristillisdemokratit ja perussuomalaiset, joilla oli kummallakin 10 ehdokasta. Äänsestysprosentti 40,4 %. Ennen varsinaista vaalipäivää uurnilla kävi 716 866 kansalaista eli 17,3 % (+1,3) äänioikeutetuista. Ennakkoäänestyspäivät olivat kotimaassa 27. toukokuuta – 2. kesäkuuta ja ulkomailla 27.–30. toukokuuta. Ulkomailla annettiin 9 795 ennakkoääntä.

Tulokset

Taulukossa puolueen nimi, paikkamäärä, paikkamäärän muutos, sinisellä äänimäärä, punaisella äänimäärän muutos, vahvennetulla prosenttuaalinen kannatus, viimeinen luku on kannatuksen kehitys.

Kansallinen Kokoomus 3 −1 385 610 −7 161 23,2% −0,5
Suomen Keskusta 3 −1 316 530 −70 687 19,0% −4,4
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2−1 291 355 −59 170 17,5% −3,7
Vihreä liitto 2 +1 206 167 +33 323 12,4% +2,0
Perussuomalaiset1 1 +1 162 571 +153 671 9,8% +9,3
Ruotsalainen kansanpuolue 1 101 389 +6 968 6,1% +0,4
Vasemmistoliitto −1 98 594 −52 697 5,9% −3,2
Suomen Kristillisdemokraatit1 1+1 69 467 −1 378 4,2% −0,1
Liisa Sulkakoski 8 431 +8 431 0,5% +0,5
Suomen Kommunistinen Puolue 8 106 −2 028 0,5% −0,1
Köyhien Asialla 4 386 −1 301 0,3% −0,0
Itsenäisyyspuolue 3 613 +3 613 0,2% 0,0
Suomen Työväenpuolue STP 3 179 +3 179 0,2% +0,2
Suomen Senioripuolue 2 983 −296 0,2% −0,0
Yhteensä 13 −1 1 656 584 +414 281 100%

Valitut

Sinisellä vertausluku, vahvennetulla äänimäärä.

Itälä Ville Itälä Kansallinen Kokoomus Turku 385610,000 65916
Jäätteenmäki Anneli Suomen Keskusta Helsinki 316530,000 80009
Repo Mitro Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (sit.) Helsinki 291355,000 71517
Soini Timo Perussuomalaiset Espoo 232038,000 130432
Hautala Heidi Vihreä liitto Helsinki 206167,000 58952
Pietikäinen Sirpa Kansallinen Kokoomus Hämeenlinna 192805,000 51446
Takkula Hannu Suomen Keskusta Rovaniemi 158265,000 39312
Jaakonsaari Liisa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Oulu 145677,500 45335
Korhola Eija-Riitta Kansallinen Kokoomus Helsinki 128536,667 51211
Essayah Sari Suomen Kristillisdemokraatit Paimio 116019,000 53688
Manner Riikka Suomen Keskusta Varkaus 105510,000 37304
Hassi Satu Vihreä liitto Tampere 103083,500 56855
Haglund Carl Ruotsalainen kansanpuolue Espoo 101389,000 16853

Varalla

Vertausluku, ja vahvennetulla äänimäärä

Kimmo Kiljunen SDP 97118,333 26 837
Risto E.J. Penttilä kokoomus 96402,500 50 858
Lasse Hautala keskusta 79 132,500 31 765
Sampo Terho perussuomalaiset 77 346.00 9 327
Tarja Cronberg vihreät 68 722,333 22 180
Nils Torvalds RKP 50 694,500 14 035

Kokoomus

Kokoomus säilyi Suomen suurimpana puolueena. Kokoomus menetti 1 paikan ja sai 7161 ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Kokoomuksen nousu on saavuttanut nyt lakipisteensä ja edessä on laskusuunta. Euroopan parhaan valtionvarainministeri "Fantastico" Kataisen on yllättänyt nyt karu totuus lamasta ja Suomen velkaantumisesta. Hallitusvastuu alkaa painaa.
Kokoomus onnistui ehdokasasettelussaan suhteellisen hyvin. Risto E.J. Penttilä sai 50 858 ääntä, mutta jäi rannalle. Penttilä on toiminut herrojen EVA:n eli Elinekinoelämän valtuuskunnan johtajana. Penttilä oli vuonna 1994 yksi Nuorsuomalaisen puolueen perustajia yhdessä muun muassa Jukka Tarkan kanssa. Puolue jäi ilman kansanedustajia vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja lakkasi olemasta.
TV-julkkis Petri Sarvanmaa sai 27 247 ääntä.Hänen veljensä on Valamon luostarin munkki isä Trifon, siviilinimeltään Pekka Lepistö. Ortodoksisuus tulee Sarvamaalle verenperintönä. Hänen vuonna 1908 syntynyt venäläissyntyinen isänsä Boris Saharov syntyi Pietarissa.
Ukko Metsola sai 18 369 ääntä. Hänellä on maltalainen vaimo Roberta ja kaksi lasta.
Entinen rallikuski ja Ranskan europarlamentaarikko Ari Vatanen sai vain 17 806 ääntä. Kokoomuksen perussuomalaisten politiikan vastaveto porvari Pöntinen sai 17 197 ääntä. Pohjoisen poika Heikki Autto sai 17 149 ääntä. Eva-Riitta Siitonen sai 16 487 ääntä. Yleisurheilija Johanna Manninen sai 5 833 ääntä. Kokoomuksella oli täytehdokkaita vain muutama listallaan.Heidän äänimääränsä vaihteli 2000-5000 äänen välillä.

Keskusta

Keskusta menetti yhden paikan europarlamentissa ja 70 687 ääntä. Keskusta epäonnistui ehdokasasettelussaan. Puolet ehdokkasta sai alle 5000 ääntä, pari ehdokasta reilusti alle 1000 ääntä. Pääministeri Vanhasen pelastivat vain Anneli Jäätteenmäki ja valtakunnanpolitiikassa täysin tuntematon 27-vuotias Riikka Manner, Väyrysen lehdistöavustaja ja suojatti. Keskustan vaali-iltamissa Paavo Väyrynen hymyili leveämmin kuin puolueen tappiotunnelmissa olisi ehkä ollut sopivaa.
Vanhanen sanee jatkaa puolueen puheenjohtajana seuraavaan puoluekokoukseen. Valitettavasti keskustassa on johtajaongelma. Kuka korvaa Vanhasen? Monilla on haluja, mutta ei välttämättä kykyjä. Haastajat ovat hyviä ainakin omasta mielestään. Valitettavasti kenelläkään ei ole kovin suurta nostetta joten keskustan tilanne on todella vaikea.
Lasse Hautala ei pystynyt 31 765 äänellä paikkaamaan Kyösti Virrankosken jättämään aukkoa, mutta kansanedustajan paikan hän saa Susanna Haapojan kuoleman johdosta. Pohjoisessa ei pystytty keskittämään ääniä Kyösti Karjulalle. Hän sai vain 29 394 ääntä. Oliko tuotteessa vika? Kyösti Karjula kyllä puhuu kauniisti, mutta missä ovat teot. Hannu Takkula uudisti europarlamenttipaikkansa. Hän toimi presidentivaaleissa kristillisten Bjarne Kalliksen tukimiehenä, eikä ollut kannattamassa Matti Vanhasen touhuja.

SDP

SDP menetti yhden europarlementtipaikan ja 59 170 ääntä. Ortodoksipappi Mitro Repo pelasti SDP:n täydelliseltä katastrofilta 71 517 äänellä. SDP:n toisen europarlamenttipaikan sai 2.9.1945 syntyt Liisa Jaakonsaari. Hän toimi työministerinä vuosina 1995–1999 Lipposen I hallituksessa.Liisan lista oli Jaakonsaaren työministerinä Ulpu Iivarilla teettämä luettelo toimittajista, jotka kirjoittavat negatiivisesti SDP:stä. Tästä maksettiin Ulpu Iivarille huomattava konsulttipalkkiokin. Jaakonsaaren paikalle kansanedustajaksi tuli kajaanilainen Raimo Piirainen. Tappio on todella suuri SDP:lle. Ei ole ihme vaikka kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoo, että SDP:n perusta on hakusessa. Kimmo Kiljunen sai 26 837 ääntä ja kanki-Kaikkosen vaimo Satu Taiveaho 25 796 ääntä. Molemmat jäivät rannalle.

Vihreät

Vihreä Liitto oli vaalien voittaja saaden kaksi paikka europarlamenttipaikkaa ja 33 323 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaliessa. Tarja Cronberg jäi rannalle 22180 äänellä ja Jyrki Kasvi 15 793 äänellä. Vihreillä oli 12 alle 5000 äänen ehdokasta.

Perussuomalaiset

Perussuomalaiset olivat vaalien suurvoittaja. Äänimäärän lisäys edellisiin vaaleihin oli peräti 153 671 ääntä. Puolueella oli vaaliliitto kristillisten kanssa. Vaaliliitto onnistui täydellisesti. Molemmat saivat yhden paikan europarlamenttiin. Nyt on myös pohdittu sitä oliko vaaliliitto järkevä. Mielestäni se oli järkevä, sillä yksinään perussuomalaiset olisivat saaneet 20 ehdokkaalla vain noin 163 000 ääntä ja sillä olisi irronnut vain yksi paikka. Laskelmani perustuu siihen, että 10 lisäehdokasta olisi saanut keskimäärin 1000 ääntä per ehdokas. Luonnollisesti nuo äänet olisivat voineet olla pois Timo Soinin äänistä joten siinä mielessä laskelma on jopa optimistinen.
Tohtori Jussi Halla-ahoa ei valittu perussuomalaisten listoille EU-ehdokkaaksi johtuen syyteharkinnasta. Olen sitä mieltä, että kysymyksessä on poliittinen ajojahti, sillä tohtori Jussi Halla-ahon kirjoitukset eivät minun oikeustajuni mukaan täytä rikoksen tunnusmerkistöjä. Siksi on syytä pohtia kuka teki poliittisen tilauksen syyteharkinnasta. Minulla on oma käsitys asiasta.
Jussi Halla-aho ilmoitti kannattavansa Sampo Terhoa, joka sai 9375 ääntä ja varapaikan. Soini on ilmoittanut, että hän palaa eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa, jos tulee valituksi. Näin Sampo Terhosta tulee europarlamentarikko varamiehen paikalta. Tämä tekee hyvää puolueelle, jossa jotkut olivat jakamassa paikkaa jo ennen vaaleja omille suojateilleen. Perussuomalaisten vaalivoitto on erinomainen pohja eduskuntavaaleille. Timo Soinin tilalle eduskuntaan nousee Pietari Jääskeläinen ja hänellä on nyt mahollisuus antaa näyttöjä seuraavia euskuntavaaleja varten. Jussi Halla-aho olisi EU-vaaleissa saanut varmaan yli 30 000 ääntä. On täysin varmaan, että seuraavissa eduskuntavaaleissa yksi läpimenijöistä on tohtori Jussi Halla-aho. Pertti Veltto Virtanen sai nyt 7 775 ääntä. Perussuomalaisten muut ehdokkaat jäivät kukin alle 5000 äänen, ja kuusi kymmenestä alle 2500 äänen. Seuraavissa eduskuntavaaleissa on mahdollisuus saadajopa 15-20 kansanedustajan paikkaan.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto oli vaalien suuri häviäjä. Vasemmisto menetti ainoan paikkansa ja 52 697 ääntä. Vasemmistoliitolla on nyt totuuden hetki. Martti Korhosen puheenjohtajauus on nyt katkolla. Pelastaako Vasemmistoliiton "Messias" Arhinmäki? Tehtävä taitaa olla mahdoton.

Kristilliset

Kristilisdemokraatit osasivat keskittää äänensä ja saivat entisen kilpakävelijän Sari Essayahin europarlamenttiin. Toivon Sari Essayahille menestystä europarlamentaarikon työssä.

RKP

RKP:läisten äänestysaktivisuus pelasti heille yhden europarlamenttipaikan. Paikasta käytiin kovaa kisaa Carl Haglundin, Nils Torvaldsin ja Björn Månssonin kesken. RKP:tä voidaan pitää myös yhtenä vaalien voittajana.

Poliitikot päättää - herrat nauraa - hyvin menee

Glamourkissa Jutta Urpilainen iskee jälleen. Ensin glamourkissa verkkosukissaan, nyt kipusisko valkoisissaan. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei lopettanut suostumistaan lehtien pukeutumisleikkeihin talven verkkosukkakohuun vaan yltyy uudessa Imagessa vielä hurjemmaksi. Hän on lehden kannessa sairaanhoitajan työasussa. - Leikittely tuhman roolin (verkkosukat) ja kiltin (hoitaja) välillä ei tee hyvää uskottavuudelle, sanoo imagotutkija Vaula Norrena. Norrena nimeää sattuman ivaksi tuoreen myrkkyhoitajaskandaalin ja Imagen hoitajakuvien samanaikaisuuden.
SDP oli syksyn 2008 kuntavaalien suurimpia häviäjiä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiitteli silti kannattajia ja ehdokkaita vuolaasti demarien torjuntavoitosta.
Katso http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=697&a=6234

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että poliittikkojen tärkein asia on oman edun ajaminen. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on esimerkki poliittisesta johtajasta.Nämä poliittiset johtajat päättävät Suomen asioista. Professori Juhani Suomi antaa viiltävässä kolumnissaan huutia Suomen asioiden hoidosta. Professori Juhani Suomi kirjoitti Verkkoapilan kolumnissaan näin:
Meillä valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajat elävät kuin siat vatukossa. Lakia varmasti noudatetaan, mutta kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ei ole tietoakaan. Taseita vertailemalla sanoisin, ettei yksikään heistä ole palkkansa arvoinen, saati sitten niiden ökyeläkkeiden, joiden piilotteluun vielä valtion viranomaisetkin osallistuvat. Nämä hahmot personifioivat paremmin kuin ehkä kukaan ylimielistä ja mistään piittaamatonta riistokapitalismia.
Ja mitäpä he pelkäisivät? Kuka lukisi heille lakia? Vapossa tarvittaisiin nyt valtion todellista omistajavaltaa. Sponda pitäisi palauttaa järjestykseen, Fortum maan pinnalle jne. Työt eivät loppuisi. Mutta kuka sen tekisi? Valtion omistajaohjaus kun tuntuu olevan lähinnä vitsi ja sitä luotsaava ministeri varsinainen selittelyvirtuoosi.
Ministeri Jyri Häkämiehen mukaan hän ei enää ehdi omistautua riittävästi puolustushallinnon kysymyksille, kun omistajaohjaus vie kuulemma kaiken ajan. Jos näin on, on pakko todeta, että ainakin ne palkkarahat maksetaan turhanpäiväisestä työstä.

Mielestäni Juhani Suomen analyysi osuu naulan kantaan. Tähän tietenkin voidaan lisätä Destian toiminta. Keskustan varapuheenjohtaja ja eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas (kesk.) vaatii poliisitutkintaa Destian epäselvyyksistä. Rantakankaan mukaan pallo on nyt omistajapolitiikasta vastaavalla ministeri Jyri Häkämiehellä (kok.).
Ylen A-Studio uutisoi Destian hämäristä sopimuksista, jonka seurauksena Jukka Laaksovirta erosi toimitusjohtajan paikalta. Destian epäselvyydet ovat olleet valtion tiedossa jo pitkään. Ohjelman mukaan Destian hallitus olisi saanut sopimuksista ilmiannon vuosi sitten huhtikuussa. Laaksovirta sai kuitenkin tuolloin hallituksen luottamuksen. A-studion mukaan Laaksovirta oli tehnyt tekaistun tilauksen kiviainesselvityksestä Destian nimissä. Tilaus oli osoitettu pienelle firmalle, jonka omistaja ei kuitenkaan A-studion mukaan todellisuudessa koskaan saanut tilausta. Hänen mukaansa firmalla ei ole koskaan ollut minkäänlaista yhteistyötä Destian kanssa.

Tämän lisäksi kysesistä urakkaa koskeviin sopimuspapereihin oli väärennetty asiaan täysin kuulumattoman henkilön allekirjoitus, joka on todistanut allekirjoituksensa väärennökseksi.
Myös sopimuspapereissa mainittu pankkitili oli muu kuin väitettiin. Todellisuudessa lasku kiviaineselvityksestä oli maksettu sellaisen yrityksen tilille, jonka omistaa Laaksovirran yhtiökumppani Markku Saarikangas JMJ Holdings -yhtiöstä. Euroja Saarikankaan omistaman firman tilille kilahti yli 20 000.
Ohjelman mukaan valtion omistajaohjausosasto olisi tiennyt Laaksovirran epäilyttävistä sopimuksista jo viime vuonna. Tällöin Destian hallituksen silloinen puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi sai nimettömän ilmiannon, jossa kerrottiin Laaksovirran bisneksistä ja epämääräisistä sopimuksista liikemies Saarikankaan kanssa.

Wiitakorpi pyysi asiasta selvityksen Laaksovirralta ja ilmoitti asiasta omistajaohjausosastolle. Epäselvyyksiin ei kuitenkaan tartuttu ennen kuin viime viikolla, jolloin omistajaohjausosasto pyysi tarkempaa selvitystä asiasta Destian hallitukselta.
Ylen mukaan valvonta oli pettänyt jo Laaksovirtaa palkattaessa: Laaksovirralla oli tehtävään valittaessa 300 000 euron verovelat, mutta kukaan ei kysellyt velkojen perään.
Laaksovirta oli ohjannut rahakkaita konsultti- ja rahtisopimuksia yhtiöille, joita omistivat hän itse ja liikemies Markku Saarikangas. Laaksovirta erosi tehtävistään vain muutama päivä paljastuksen jälkeen.

Professori Juhani Suomi analysoi kolumnissaan ihailtavan rohkeasti ja selkeästi suomalaisten päättäjien toimintaa näin:
Liike-elämän johdossa arvopohja on tietenkin kunnossa. Todistihan Björn Wahlroos vastikään, että tuon johdon yhteiskuntavastuu toteutuu siinä, että se turvaa osakkeenomistajille mahdollisimman suuret voitot. Tällaiset toimijat pystyvät kyllä käymään keskustelua keskenään. Irtisanottuja ja lomautettuja ei siihen sakkiin kaivata. Ja esimerkiksi palkanalennusvaatimukset istuvat tuohon ajatteluun kuin hansikas käteen.
Kun persiitä - vastoin odotuksia - alkoi kylmätä, "Euroopan paras valtiovarainministeri" Katainen lähti opintomatkalle suoraan laman sydämeen, tutustumaan Yhdysvaltain hallinnon elvytystoimiin. Niissä sitä riittääkin opiskelemista. Onhan isojen pankkien pelastamiseen uhrattu jo lähes 2 000 miljardia dollaria, mikä on sellainen summa, ettei sitä enää ihmisjärjellä käsitä. Suuruusluokasta antaa jonkinlaisen kuvan se, että se on miltei kymmenkertainen Suomen koko bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Isänniltä putosi varmasti kivi sydämeltä, kun Katainen kertoi "olevansa tyytyväinen" Yhdysvaltain elvytyspakettiin. Kun hän kertoi Suomen kokemuksista 1990-luvun pankkikriisistä, isäntiä alkoi jo naurattaa. Well, toki he Suomen toimet muistavat. Siellähän pankkien pelastaminen maksoi 50 miljardia ja sen kokoon saamiseksi pantiin toimeen omaisuuden uusjako: harvat ja röyhkeät rikastuivat ja suurin osa kansalaisista köyhtyi. Veronmaksajilta kupattujen varojen perään ei sen perästä ole huudeltu.

Launtaina 6.6.2009 tapasin kansanedustaja Antti Rantakankaan Kalajoella. Hän kertoi, että Matti Vanhasen puheenjohtajuus keskustapuolueessa päättyy seuraavaan puoluekokoukseen eli vuoden kuluttua. Luonnollinen seuraus on se, että myös pääministerin pesti Matti Vanhasen osalta päättyy Keskustan puheenjohtajavaihdokseen. Ymmärrän, että keskustan on saatava katkaistua tappioputki.

Anneli Jäättenmäki kävi vaalikiertueellaan Kalajoella ja kirjoitti sen jälkeen blogissaan näin: Vaalikentillä monet ovat valittaneet, että Euroopan unionista ei ota selvää vanha Erkkikään. On komissiota, parlamenttia, ministerineuvostoa, Eurooppa-neuvostoa ynnä muuta. Asioita hyvinkin seuraavalla on usein vaikeuksia pysyä kärryillä kaikissa käänteissä. Mutta kyllä vaalikentillä tapaa myös sellaisia, jotka ovat hämmästyttävän hyvin perillä joskus monimutkaisista EU-asioista. Erkki on ottanut selvää.

Kirje Tasavallan Presidentille

----- Original Message -----
From: Erkki Aho
To: tarja.halonen@tpk.fi ; tuija.brax@oikeus.fi ; korkein.oikeus@oikeus.fi ; rovaniemi.ho@oikeus.fi ; KIRJAAMO@okv.fi ; korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi ; anne.holmlund@intermin.fi ; mikko.paatero@poliisi.fi ; pev@eduskunta.fi ; hav@eduskunta.fi ; JÄÄTTEENMÄKI Anneli ; vksv@oikeus.fi ; kyosti.karjula@eduskunta.fi ; tapani.tolli@eduskunta.fi ; Vilkuna Pekka
Cc: mika.lahtonen@kuvalehdet.fi ; uutiset@iltasanomat.fi ; il.toimitus@iltalehti.fi
Sent: Monday, June 01, 2009 6:09 AM
Subject: Kirje tasavallan presidentille

Arvoisa tasavallan presidentti Tarja Halonen

TV1:n Ykkösaamussa Te lupasitte ottaa tällä viikolla esiin Putinin kanssa tiettyjä aiemminkin esillä olleita asioita.
- Yksi on tämä toimiva raja ja sitten on Itämeri ja sitten tietysti pitää koittaa kannustaa ja löytää keinoja siihen, että Venäjä menisi oikeusvaltiojärjestelmän osalta eteenpäin, Te sanoitte.

Mielestäni suomalaisilla ei ole viisasta neuvoa venäläisiä oikeusvaltioasioissa niin kaun kuin oma oikeusjärjestelmämme on täysin retuperällä. Olen käynyt oikeustaistelua jo 14 vuotta saamatta oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja esteetöntä rikostutkintaa asioissani. Nyt asiat ovat Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Jos Rovaniemen hovioikeus käsittelee oikeudenkäyntiväittämäni lain - ja oikeudenmukaisesti niin Korkein oikeus saa perusteen purkaa kaikki minuun ja yritystoimintaani kohdistuneet väärät oikeuksien päätökset.

Purettavat tuomiot ovat seuraavat:

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.5.1996 nro 860

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.6.1996 nro 900

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 3.1.1997 96/531 R98/503

Ylivieskan käräjäoikeus 1.6.1998 R98/71 144

Ylivieskan käräjäoikeus 26.8.1998 R98/90 224

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 26.8.1998 nro 228

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 19.9.2000 nro 1066

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 3.10.2000 nro 1050

Ylivieskan käräjäoikeus 13.11.2000 1311

Ylivieskan käräjäoikeus 30.1.2001 K00/1003 148

Ylivieskan käräjäoikeus 28.2.2001 K001/1003 280

Ylivieskan käräjäoikeus 15.2.2002 R01/361 10046

Ylivieskan käräjäoikeus 19.12.2002 nro 02/393

Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.11.2005

Vaasan hovioikeuden päätös 21.5.1999 nro 521

Vaasan hovioikeuden päätös 13.1.2000 nro 39

Vaasan hovioikeuden päätös 31.1.2000 nro 39

Vaasan hovioikeuden päätös 8.12.2000 nro 1376

Vaasan hovioikeuden päätös 7.5.2001 nro 545

Rovaniemen hovioikeuden päätös 14.5.2007 nro 418

Korkeimman oikeuden päätös 24.1.2001 nro 0143

Korkeimman oikeuden päätös 20.9.2001 nro 1841

Korkeimman oikeuden päätös 11.1.2002 nro 0017

Korkeimman oikeuden päätös 28.6.2002 nro 1771

Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1800

Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1801

Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1802

Olen tehnyt oikeudenkäyntiväitteen asiassa, jossa yksi vuosisadan rikollisista haastoi minut oikeuteen kunniansa loukkauksesta. Tämä henkilö on voinut noin 30 vuoden ajan toimia villisti ja vapaasti sekä yhteistyössä poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa ja tehdä järkyttäviä rikoksia Suomen valtion erityissuojeluksessa. Katsokaa
Kantelu Kovalaisen toimista
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=780

Yhteiskunnan varoja olisi voitu säästää ja kansalaisten tuskaa ja kärsimystä vähentää, jos laillisuusvalvoja Tom Smeds olisi hoitanut tehtävänsä lain mukaisesti. Hän ei ole pyytänyt kanteluuni vastineita Ylivieskan poliisilta Raimo Ollilalla , syyttäjä Esa Mustoselta eikä käräjätuomari Jyrki Määtältä. Minä en ole siis voinut antaa vastineita asiassa laillisuusvalvojalle tämän lainvastaisen menettelyn johdosta.
Laillisuusvalvonta on yksi Suomen oikeushallinnon keskeisistä ongelmista, sillä laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain kuusi promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Suomen kansa ei voi olla niin väärässä kuin laillisuusvalvojien kantelut osoittavat.

Olen tehnyt asioissa lukuisia rikostutkintapyyntöjä koskien Mikko Kovalaisen toimintaa, mutta poliiisi ei ole käytännössä eväänsä väräytänyt asiassa, muuten kuin suojelemalla Mikko Kovalaista ja tämän rikoskumppaneita, poliiseja ja muita viranomaisia.
Suomessa poliisihallinto on täysin rikollisten käsissä. Olen tehnyt lukuisia tutkintapyyntöjä ja lähetänyt lukuisia sähköposteja poliisiministeri Anne Holmlundille ja poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, mutta he eivät ole vastanneet yhteenkään sähköpostiini. Tärkein rikostutkintapyyntöni koskee EIT:n tuomari Päivi Hirvelää. On todennäköistä, että Suomi olisi saanut huomattavasti enemmän tuomioita EIT:sä, jos EIT:n tuomariksi ei olisi valittu väärillä tiedoilla suoraan valtakunnansyyttäjävirastosta Pävi Hirvelää estämään suomalaisten oikeudensaantia EIT:ssä. Minulla on asiasta kiistaton näyttö. Suomen poliisihallinto on kiireesti puhdistettava rikollisista aineksista. Sama asia koskee syyttäjälaitosta. Kun rikollinen aines poistetaan poliisi- ja oikeushallinnosta niin suomalaisetkin voivat saada oikeutta ajoissa.

Tein kysymykset Suomen oikeushallinnon tilasta entiselle oikeusministerille ja nykyiseille europarlamentaarikolle Anneli Jäätteenmäelle. Hän kieltäytyi vastaamasta kysymyksiini. Katsokaa

http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/05/kysymykset-europarlamentaarikko-anneli.html

Tein samat kysymykset kolmelle kansanedustajalle Kyösti Karjulalle, Tapani Töllille ja Pekka Vilkunalle. Hekään eivät ole vastanneet, vaikka olen muistuttanut heitä asiasta. Katsokaa
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/05/vastausvuorossa-karjula-tolli-ja.html

Mielestäni Suomella on aika heikot resurssit lähteä neuvomaan Venäjää oikeusvaltioasioissa.

Kalajoella 1.6.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja