Glamourkissa Jutta Urpilainen iskee jälleen. Ensin glamourkissa verkkosukissaan, nyt kipusisko valkoisissaan. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei lopettanut suostumistaan lehtien pukeutumisleikkeihin talven verkkosukkakohuun vaan yltyy uudessa Imagessa vielä hurjemmaksi. Hän on lehden kannessa sairaanhoitajan työasussa. - Leikittely tuhman roolin (verkkosukat) ja kiltin (hoitaja) välillä ei tee hyvää uskottavuudelle, sanoo imagotutkija Vaula Norrena. Norrena nimeää sattuman ivaksi tuoreen myrkkyhoitajaskandaalin ja Imagen hoitajakuvien samanaikaisuuden.
SDP oli syksyn 2008 kuntavaalien suurimpia häviäjiä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiitteli silti kannattajia ja ehdokkaita vuolaasti demarien torjuntavoitosta.
Katso http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=697&a=6234
SDP oli syksyn 2008 kuntavaalien suurimpia häviäjiä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiitteli silti kannattajia ja ehdokkaita vuolaasti demarien torjuntavoitosta.
Katso http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=697&a=6234
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että poliittikkojen tärkein asia on oman edun ajaminen. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on esimerkki poliittisesta johtajasta.Nämä poliittiset johtajat päättävät Suomen asioista. Professori Juhani Suomi antaa viiltävässä kolumnissaan huutia Suomen asioiden hoidosta. Professori Juhani Suomi kirjoitti Verkkoapilan kolumnissaan näin:
Meillä valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajat elävät kuin siat vatukossa. Lakia varmasti noudatetaan, mutta kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ei ole tietoakaan. Taseita vertailemalla sanoisin, ettei yksikään heistä ole palkkansa arvoinen, saati sitten niiden ökyeläkkeiden, joiden piilotteluun vielä valtion viranomaisetkin osallistuvat. Nämä hahmot personifioivat paremmin kuin ehkä kukaan ylimielistä ja mistään piittaamatonta riistokapitalismia.
Ja mitäpä he pelkäisivät? Kuka lukisi heille lakia? Vapossa tarvittaisiin nyt valtion todellista omistajavaltaa. Sponda pitäisi palauttaa järjestykseen, Fortum maan pinnalle jne. Työt eivät loppuisi. Mutta kuka sen tekisi? Valtion omistajaohjaus kun tuntuu olevan lähinnä vitsi ja sitä luotsaava ministeri varsinainen selittelyvirtuoosi.
Ministeri Jyri Häkämiehen mukaan hän ei enää ehdi omistautua riittävästi puolustushallinnon kysymyksille, kun omistajaohjaus vie kuulemma kaiken ajan. Jos näin on, on pakko todeta, että ainakin ne palkkarahat maksetaan turhanpäiväisestä työstä.
Ylen A-Studio uutisoi Destian hämäristä sopimuksista, jonka seurauksena Jukka Laaksovirta erosi toimitusjohtajan paikalta. Destian epäselvyydet ovat olleet valtion tiedossa jo pitkään. Ohjelman mukaan Destian hallitus olisi saanut sopimuksista ilmiannon vuosi sitten huhtikuussa. Laaksovirta sai kuitenkin tuolloin hallituksen luottamuksen. A-studion mukaan Laaksovirta oli tehnyt tekaistun tilauksen kiviainesselvityksestä Destian nimissä. Tilaus oli osoitettu pienelle firmalle, jonka omistaja ei kuitenkaan A-studion mukaan todellisuudessa koskaan saanut tilausta. Hänen mukaansa firmalla ei ole koskaan ollut minkäänlaista yhteistyötä Destian kanssa.
Tämän lisäksi kysesistä urakkaa koskeviin sopimuspapereihin oli väärennetty asiaan täysin kuulumattoman henkilön allekirjoitus, joka on todistanut allekirjoituksensa väärennökseksi.
Myös sopimuspapereissa mainittu pankkitili oli muu kuin väitettiin. Todellisuudessa lasku kiviaineselvityksestä oli maksettu sellaisen yrityksen tilille, jonka omistaa Laaksovirran yhtiökumppani Markku Saarikangas JMJ Holdings -yhtiöstä. Euroja Saarikankaan omistaman firman tilille kilahti yli 20 000.
Ohjelman mukaan valtion omistajaohjausosasto olisi tiennyt Laaksovirran epäilyttävistä sopimuksista jo viime vuonna. Tällöin Destian hallituksen silloinen puheenjohtaja Jorma Wiitakorpi sai nimettömän ilmiannon, jossa kerrottiin Laaksovirran bisneksistä ja epämääräisistä sopimuksista liikemies Saarikankaan kanssa.
Wiitakorpi pyysi asiasta selvityksen Laaksovirralta ja ilmoitti asiasta omistajaohjausosastolle. Epäselvyyksiin ei kuitenkaan tartuttu ennen kuin viime viikolla, jolloin omistajaohjausosasto pyysi tarkempaa selvitystä asiasta Destian hallitukselta.
Ylen mukaan valvonta oli pettänyt jo Laaksovirtaa palkattaessa: Laaksovirralla oli tehtävään valittaessa 300 000 euron verovelat, mutta kukaan ei kysellyt velkojen perään.
Laaksovirta oli ohjannut rahakkaita konsultti- ja rahtisopimuksia yhtiöille, joita omistivat hän itse ja liikemies Markku Saarikangas. Laaksovirta erosi tehtävistään vain muutama päivä paljastuksen jälkeen.
Professori Juhani Suomi analysoi kolumnissaan ihailtavan rohkeasti ja selkeästi suomalaisten päättäjien toimintaa näin:
Liike-elämän johdossa arvopohja on tietenkin kunnossa. Todistihan Björn Wahlroos vastikään, että tuon johdon yhteiskuntavastuu toteutuu siinä, että se turvaa osakkeenomistajille mahdollisimman suuret voitot. Tällaiset toimijat pystyvät kyllä käymään keskustelua keskenään. Irtisanottuja ja lomautettuja ei siihen sakkiin kaivata. Ja esimerkiksi palkanalennusvaatimukset istuvat tuohon ajatteluun kuin hansikas käteen.
Kun persiitä - vastoin odotuksia - alkoi kylmätä, "Euroopan paras valtiovarainministeri" Katainen lähti opintomatkalle suoraan laman sydämeen, tutustumaan Yhdysvaltain hallinnon elvytystoimiin. Niissä sitä riittääkin opiskelemista. Onhan isojen pankkien pelastamiseen uhrattu jo lähes 2 000 miljardia dollaria, mikä on sellainen summa, ettei sitä enää ihmisjärjellä käsitä. Suuruusluokasta antaa jonkinlaisen kuvan se, että se on miltei kymmenkertainen Suomen koko bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Isänniltä putosi varmasti kivi sydämeltä, kun Katainen kertoi "olevansa tyytyväinen" Yhdysvaltain elvytyspakettiin. Kun hän kertoi Suomen kokemuksista 1990-luvun pankkikriisistä, isäntiä alkoi jo naurattaa. Well, toki he Suomen toimet muistavat. Siellähän pankkien pelastaminen maksoi 50 miljardia ja sen kokoon saamiseksi pantiin toimeen omaisuuden uusjako: harvat ja röyhkeät rikastuivat ja suurin osa kansalaisista köyhtyi. Veronmaksajilta kupattujen varojen perään ei sen perästä ole huudeltu.
Anneli Jäättenmäki kävi vaalikiertueellaan Kalajoella ja kirjoitti sen jälkeen blogissaan näin: Vaalikentillä monet ovat valittaneet, että Euroopan unionista ei ota selvää vanha Erkkikään. On komissiota, parlamenttia, ministerineuvostoa, Eurooppa-neuvostoa ynnä muuta. Asioita hyvinkin seuraavalla on usein vaikeuksia pysyä kärryillä kaikissa käänteissä. Mutta kyllä vaalikentillä tapaa myös sellaisia, jotka ovat hämmästyttävän hyvin perillä joskus monimutkaisista EU-asioista. Erkki on ottanut selvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti