Perussuomalaisten tilaisuus Kalajoella 30.10.2014

Perussuomalaisten tilaisuudessa Kalajoella 30.10.2014 käytin valtuustoryhmän puheenjohtajana seuraavan avauspuheenvuoron:

Tervetuloa kansanedustaja ja poliisiasiosta vastaava hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila sekä kansanedustajaehdokas Henna Kupsala Kalajoelle ja tervetuloa muut läsnäolijat.

Kalajoki on monenlaisten haasteiden edessä. Kalajoella on asukkaita elokuun lopussa 12 639. Väkiluku on viime vuoden vastaavaan aikaan kasvanut 23 henkilöllä. Kalajoella työttömyys oli elokuun lopussa 9,8 %. Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa. Viime vuonna Kalajoki maksoi näitä niin sanottuja Kela-sakkoja 268 812 euroa ja tänä vuonna tuo summa on tähän mennessä 229.320 euroa. Tämän asian johdosta perussuomalaisten valtuustoryhmän on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Kalajoen kaupungin talous on suhteellisen hyvällä mallilla. Vuosikate on korkealla tasolla, sillä elokuun lopun tilanteen osalla vuosikate oli 5 196 921 euroa. Suurin syy tähän on se, että erikoissairaanmenot ovat 1 200 000 euroa pienemmät budjettiin ja edelliseen vuoteen nähden. Lisäksi sataman tulos on olennaisesti parempi kuin viime vuonna. Satamalla menee lujaa.

Verotulokertymä koko vuoden osalta tulee olemaan vähintäänkin budjetin mukainen eli 32,3 miljoonaa euroa. Valtion osuudet on arvioitu 29,2 miljoonaksi euroksi. Valtionosuudet tullenevat olemaan 214 000 euroa suuremmat kuin on budjetoitu. Käyttötulot ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verratuna 4 %. Käyttötuloja kokonaisuutena kertynee 500 000 euroa enemmän kuin on budjetoitu.

Niin sanotuista Repo-rahoista tehdyt sijoitukset ovat elokuun lopussa 14,2 miljoonaa euroa. Ne ovat hyvä hätävara Kalajoen kaupungin taloudessa. Kalajoen kaupungin konserniyhtiöt: Kiinteistö Oy Kalajoen Vuokra-asunnot Oy, Kalajoen Lämpö Oy, Kiinteistö Oy Kalajoen Marin Park, Kalajoen Hiekkasärkät Oy, Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli ja Kiinteistö Oy Kalajoen Linja-autoasema ovat tekemässä vähintäänkin budjetin mukaista tulosta.

Vaikka Kalajoella menee hyvin ja meillä on Pohjois-Suomen edullisin veroprosentti, niin meidän pitää varautua rakenteiden muuttamiseen ja säätötavoite ensi vuodelle on 1,4 miljoonaa euroa. Veroprosenttia tultaneen korottamaan 0,5 prosenttia, jotta saavutetaan sopeutamistarve, mikä on 2,3 miljoonaa euroa. Syksyn aikana joudumme päättämään suurista linjoista eli siitä miten Kalajokea kehitetään tulevina vuosina.

Keskeinen asia on matkailustragia ja siinä on muistettava pitää jalat maassa ja järki päässä. Matkailustrategia valmistunee vuoden loppuun mennessä. Keskeinen asia on myös kirkonseudun asemakaavan valmistuminen ja siinä kauppakeskusasia. Siinäkin on pidettävä jalat maassa ja järki päässä. Kalajoelle ei ole mahdollisuuksia saada sellaista kauppakeskusta kuin kaupunginjohtaja haaveilee eli suurempi kuin Zeppelin.

Suurin uhkatekijä meille on SOTE-ratkaisu. Kalajoelle se merkitsisi 6 miljoonan euron lisälaskua ja heikompia palveluja sekä epävarmempaa tulevaisuutta. On vaikea ymmärttää sitä, että kun hoitaa asiansa muita paremmin niin siitä rangaistaan. Tämä 6 miljoonaa euroa olisi säästettävä muiden sektorien eli sivistystoimen ja teknisen toimen sekä hallinnon menoista. Sote-ratkaisu veisi puolet Kalajoen kaupungin henkilöstöstä kasvottoman organisaation johdettavaksi ja kulut jäisi Kalajoen kaupungille, mutta päätösvalta asiohin menisi. SOTE-ratkaisulla paisutettasiin organisaatiota ja lisättäisiin byrokratiaa. Kustannukset kasvaisi. Ihmettelen miten Soni ja Sipilä ovar voineet kannattaa tällaista ratkaisua, vaikka rahoitusratkaisukin SOTE-esitysessä on täysin levällään.

Kalajoen kaupunginvaltuuston enemmistö ei halua Kalajoen kaupungin sijoittavan varojaan Pyhäjoen ydinvoimalaan, koska sijoitustoiminnat ohjeet kieltävät sijoittamisen näin epävarmaan kohteeseen.

Kalajoella keskeisiä asioita ovat kouluverkosta päättäminen ja toisen asteen koulutuksen säilymisen varmistaminen Kalajoella. Kouluverkon osalta sivistyslautakunta on tehnyt oikeansuuntaisen päätöksen, mikä käytännössä merkitsee sitä, että Kalajoella tulee jatkossa olemaan viisi ala-asteen koulua: yksi Rautiossa, yksi Tyngällä, yksi Himangalla ja kaksi Kalajoen keskustassa, yksi kummalakin puolella jokea. Näin voidaan tarjota yhdenvertaiset ja laadukkaat oppisympäristöt. Käytännössä se merkitsee uutta koulua Rautioon ja Vuorenkallion alueelle.

Kalajoen lukio on opetuksellisesti korkeatasoinen ja siellä on liikunta ja kultturipainotteiset linjat. Lukion vetovoima on hyvä. Lukion ja Arteman yhteistoimintaa tiivistetään niin, että voimme turvata toisen asteen opiskelumahdollisuudet Kalajoella.

Kalajoen matkailulla oli hyvä kesä. Se johtui osaltaan myös onnistuneista loma-asuntomessuista. Ainoana miinuksessa toiminnallisesti onnistuneisssa loma-asuntomessuissa oli reilun miljoonan euron taloudellinen tappio, mutta sen Kalajoen kaupungin talous hyvin kestää.

Kalajoen urheilu purjehtii menestyksen tuulessa. Tämän hetkin kuumin joukkue jääkiekon suomisarjassa on JHT Kalajoelta, jolla on takanaan viiden ottelun voittoputki. LiigaSärkät pelaa lentopalloilun SM-liigaa ja vaikka alku on ollut tahmeaa, niin ehkä ensi viikon keskiviikkona viimeistään kotiottelussa tulee ensimmäinen voitto ja siitä alkaa LiigaSärkkien menestystarina. Yleisurheilussa Kalajoella on nousukiito ja menestystä on tullut laajalla rintamalla samoinkuin painonnostossa. Kalajoki tarvitsee täysimittaisen liikuntahallin ja toivon, että siihen saadaan valtion rahoitus ja toivon, että kansanedustaja Mattila ottaa asian sydämen asiakseen.

Tuulivoimarakentaminen Kalajoella jakaa mieliä. Kalajoelle on tarkoitus pystyttää lähes 200 tuulivoimalaa. Mielestäni tuulivoiman haittoja ei ole riittävästi tutkittu. Perussuomalaisten valtuustoryhmällä on tarkoitus tehdä seuraavassa valtuustonkokouksessa valtuustoaloite, jossa kiinnitetään huomiota tuulivoiman haittatekijöihin. Tuulivoimaloiden merkittävin haittatekijä on niiden aiheuttama melu. Kyse on matalataajuisesta ”bassomelusta”, joka vaimenee vain vähän ilmakehässä ja talojen rakenteissa, Tyypillisesti yli 2 MW:n tuulivoimalan tapauksessa tuulen voimakuudella 8 m/s erottuu selvästi jaksollinen alla 150 Hz;n taajuinen ääni. Tämä melu erottuu varsinkin iltaisin jopa tv:n äänen yli normaalin suomalaisen omakotitalon sisätiloissa 1500 metrin päässä voimalasta. Lisäkis tuulivoimaloiden purkamisesta vastuuta on selkeytettävä, sillä tuulivoimalan lopettamisen jälkeen vastuu ei saa jäädä ainoastaan maanviljelijän eli maan vuokraajan vastuulle, Haluamme kuullaa vielä muiden mielipiteitä asiassa. Jätämme asiasta valtuustoaloitten seuraavassa valtuustonkokouksessa.

Perussuomalaisten valtuustoaloitteen pohjalta Rautioon on aloitettu ekologisen kehittämiskeskuksen suunnittelua. Energiapäivä bioenergiasta oli erittäin onnistunut Rautiossa. Bioenergiassa on Kalajoella erinomaiset mahdollisuudet. Toivon kansanedustaja Mattilan vaikuttavan bioenergian tuottamisen tukiasioihin niin, että pyritään yhtenäsiin tukitasoihin energian tuottamisessa ja tavoitteena bioenergian osalta on Saksan tukien taso. Seuraavana energiaprojektissamme on 6.11.2014 tutustumismatka alan kohteisiin. Toivottavasti mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua tälle tutustumismatkalla.

Näillä ajatuksilla lausun teidät tervetulleeksi Kalajoelle ja tähän tilaisuuteen..

Sote-soppa kiehuu

Oheisessa kaaviossa on esitetty nykyisin esim. Kalajoella käytössä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausjärjestelmä ja rinnalla lakiesityksen mukainen malli alueellamme. Esitetty malli johtaa sellaiseen sopimusverkostoon, jota on hyvin vaikea hallita. Mikäli valtio haluaa ottaa keskeisemmän roolin toiminnan ohjauksesta, tulee valtion myös vastata kustannuksista. Esitetyssä mallissa kuntien mahdollisuus käytännössä ohjata toimintaa on lähinnä teoreettinen.

Kunnille lausunolle lähetetty malli on erittäin puutteellisesti valmisteltu. Esityksestä puuttuu taloudellisten vaikutusten arviointi ja esitys rahoitusmallista. On käsittämätöntä, että yli puolet kunnallisesta palvelutuotannosta ollaan järjestämässä kokonaan uudelta pohjalta ja esityksestä puuttuu käytännössä kokonaan taloudellisten vaikutusten arvioiniti puhumattakaan kuntakohtaisista taloudellisten vaikutusten arvionnista. Esityksestä ei käy ilmi miten uusi malli käytännössä auttaa julkisen talaouden kestävyysvajeen korjaamisessa. Näin suurta uudistusta ei voi tehdä summittaisesti pelkään muutamaan kauniiseen fraasiin vedoten.

Erityisesti sosiaalipalvelujen osalta on olemassa erittäin suuri riski kustannusten hallitsemattomasta noususta. Sosiaalipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokoamista esityksen mukaiseen mammuttiorganisaatioihin ei liene toteutettu missään muualla.

Uudessa SOTE-rakenteessa on suuri kustannusten kasvun vaara. Taloudelliset vaikutukset eivät ole tiedossa, koska rahoitusta koskeva laki ei ole valmis. Kuntakohtaiset taloudelliset vaikutukset tulisi olla tiedossa päätöksiä tehtäessä. Tähän asti ei ole näyttöä suurten kuntayhtymien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

Nykyisessä sote:n järjestämismallissa on erilaisia toimintatapoja ja erot kuntien sote-kustannuksissa ovat huomattavat. Sote-kustannusten erojen syitä ei ole tutkittu luotettavasti. Asiantuntevan tutkimuslaitoksen tulisikn tutkia kuntien nykyisten sote-kustannusten erojen syyt ja tutkimuksen tulokset olisi otettava huomioon sote-järjestelmää kehitettäessä.

Esityksestä puuttuu taloudellisten vaikutusten arvioinnin lisäksi useita muita kuntien toimintoihin vaikuttavia olennaisia osia. Esimerkiksi kiinteistöjen ja muun omaisuuden osalta laki jättää avoimeksi mm. investointien rahoituksen ja vastuutahon.

Kunta on selkeästi sivuroolissa SOTE-palvleujen päätöksenteossa ja rahoituksesta, vaikka kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisesta. Kunta vastaa rahoituksesta, vaikka kunnalla ei ole vaikutusvaltaa ja puhumattakaan päätösvaltaa SOTE.palveluihin. Kunnan näkökulmasta syntyy selkeästi demokratiavajen. Kunnan yksittäisellä edustajalla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa edustamanssa kunnan SOTE-palvelujen tarjontaan ja siten kuntalaisten hyvinvointiin.

Esitetty malli on perustuslain vastainen. Esitetty malli puuttuu kuntien asemaan tavalla, joka on monilta osin kyseenalainen kunnallisen itsehallinnon kannalta. Käytännössä yli puolet kunnallisista tehtävistä siirretään epämääräiselle kuntayhtymäverkostolle, jonka toiminnan ohjaukseen kunta ei voi käytännössä vaikuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ohjaus muttuu näin voimakkaasti normiohjaukseen, jossa ylinta päätösvaltaa käyttää STM:ään siitä varten perustettava hallintoyksikkö. Järjestämispäätökset tekevät sitä varten perustettavat viisi kuntayhtymää. Peruskunnilta ei kysytä kunnan palvelutarpeista, vaikka niille jää vastuu seurata kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa ja rahoittaa palvelut. STM ja järjestämisvastuussa olevat kuntayhtymät ohjaavat ja johtavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta eivät viime kädessä rahoita sitä. Peruskunnat vastaavat rahoituksesta, mutta eivät voi vaikuttaa mitenkään päätöksentekoon ja toimintaan.

Järjestämisvastuussa laki kaventaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia sote-palveluihin alueellaan. Tämä lain kohta on tulkinnanvarainen ja lisää normiohjausta, Sotealue käyttää kuntien taloudellista valtaa. Sote päättää mitä tuotetaan ja mitä tästä maksetaan. Sotealue päättää myös mitkä kunnat/kuntayhtymät tuottavat palvelut. Tässä on ristiriita kuntalain ja kunnan itsemäärämisoikeuden kanssa.

Järjestämis- ja rahoitusvastuu eriytyvät. Sote-malli ja kokonaisvatainen järjestämisvastuu vievät kuntalaisilta päätöksentekoa pois itse kunnalta. Tämä merkitsisi sitä, että lähes 50 % käyttötalouden päätösvallasta siirtyy muualle, mutta rahoitusvastuu jää edelleen. Mitää palvelujen järjestämismalleja ei pitäisi rakentaa niin, että maksajalle ei jää mitään vaikutusmahdollisuuksia.

Päätöksenteko ja täytäntöönpano ei onnistu esitetyssä aikataulussa. Lakiluonnoksessa esitetyt aikatalut ovat kireät. Uusien organisaatioiden toiminnan käynistäminen ei ole mahdollista tuossa aikataulussa.

Uudistusten valmistelua on leimannut usko ison julkisen organisaation kykyyn järjestää ja tuottaa SOTE-palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Isojen julkisten monopoliorganisaatioiden perustaminen ei ole oikea ratkaisu SOTE-palvelujen uudistamisessa, Esimerkiksi Kalajoen yhteistoiminta-alueella on onnistuttu järjestämään hyvätasoiset ja toimivat SOTE-palvleut yli 400 euroa asukasta kohden edullisemmin kun Manner-Suomessa keskimäärin. Edullisuus perustuu muun ohessa aktiiviseen ja vaikuttavaan kokonaisvaltaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan ja jatkuvaan oman toiminnan kehittämiseen. Omaa palvelutuotantoa täydentää onnistuneesti hankitut ostopalvelut. SOTE-uudistus merkitsee Kalajoen kaupungille 6 miljoonaan euron lisälaskua ja tämä kaikki on poissa Kalajoen kaupungin budjetista ja merkitsee käytännössä lähes katastrofia Kalajoen kaupungin taloudelle.

Merkittävä osa SOTE-palveluista ja kustannuksista tuotetaan paikallistasolla. Juuri tämän paikallistason toimivuuteen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Esityksen mukaisessa mallissa paikallistason toimivuus on jäänyt sivuosaan. Mikäli paikallistason SOTE-henkilöstä siirretään eri organisaatioon ja kunnalle jää eri organisaatioon muu hyvinvointihenkilökunta, kunnan mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen heikkenevät dramaattisesti. Yli puolet kunnallisten hyvinvointipalvelujen järjestämisestä päätettäisiin jatkossa järjestäjän ja tuottajan välisissä neuvotteluissa, joissa kunta on lähinnä aktiivinen sivustaseuraaja.

Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun esitetään tavoitteita Sote-palvelujen uudistamiseen ja kustannusten kasvun taittamiseen. Vastuu tästä tehtävästä on lain mukaan kunnilla. Järjestämisen toteutuessa tässä muodossa kunnan palvelukseen ei välttämättä jää henkilöstöä, jonka tehtäviin luonnollisesti kuuluisi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyessä tuotantoaueille. Erittäin tärkeää on turvata sote henkilöstön ja kunnan välinen yhteistyö hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteuttamisessa. Esitetyllä järjestelmällä kunnalta häipyy taloudellinen kannustavuus tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja vaarana on, että joudutaan maksamaan niiden kuntien toimintaa, jotka eivät ole tätä velvollisuuttaan täyttäneet.

Tällä hetkellä kunnilla on taloudellinen ja toiminnallinen kannustin kehittää hyvinvointipalvleuja ja järejstää muun ohessa kokonaiskustannuksia alentavat ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut. Esitetyssä mallissa puuttuu kokonaan nykyiaikainen taloudellinen kannustin. Valtion normiohjauksella ja järjestäjän määräyksillä ei saavuteta parasta lopputulosta. Laatu saattaa olla hieman tasaisempaa, mutta keskimääräisesti huomattavasti heikompa kuin nykyaikaisesti järjestetyssä länsimaisia vaihtoehtoja ja kilpalua hyödyntävässä mallissa.

Kalajokelaisena kunnanvaltuutettuna vastustan jyrkästi sitä, että Kalajoen menoja lisätään tällä ratkaisulla n. 6 miljoonalla eurolla. En myöskään hyväksy sitä, että Sote-esitys on perustuslain vastainen.Valtakunnan päättäjien tulisi huomata, että Sote-kustannukset kohoavat hallitsemattomasti, kun rahoitus ja rahoittaja erotetaan sote:n päätöksenteosta ja sen toiminnan ohjauksesta. Julkisen talouden tasapaino heikkenee entisestään ja joudutaan karsimaan palveluja. Tämä on täysin terveen järjen vastainen menettely. Kustannukset nousevat, palvelut heikkenevät, päätösvalta menee ja jää ainoastaan maksajan rooli.