Ahneuden piru

Stora Enson entinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä, 62, nauttii huippueläkettä, jossa kalpenee jo Mikael Liliuksenkin saamiset. Härmälän kuukausieläke kipuaa 57 000 euroon. Härmälän todellinen eläke on vieläkin suurempi, sillä tämä siirsi osan palkastaan kansainväliseen eläkejärjestelyyn, jonne kasaantui yli 300 000 euroa. Härmälän runsaan eläkkeen taustalla ovat korkea palkka ja poikkeuksellisen muhkea eläkeprosentti. Valtio-omisteinen Stora Enso teki Härmälän kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän saa 66 prosenttia loppupalkastaan eläkkeenä 60 vuoden iästä lähtien. Reilun 57 000 euron kuukausieläkkeen päälle Härmälä nostaa palkastaan säästämäänsä kansainvälistä eläkettä. Eläkettä maksetaan Härmälän koko loppuelämän, jolloin sen arvo esimerkiksi 85 vuoden ikään asti olisi 17 miljoonaa euroa. Eläke muodostuu poikkeuksellisen korkeaksi, koska se karttui normaalia reilummin ja se lasketaan Härmälän uran loppuvuosien korkeista ansioista. Onko Härmälä ansainnut huippueläkkeet?
Katso Stora Enso teki jättitappiot
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=494

Matti Vuoria ja muut

Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt antoivat toimitusjohtajilleen roimia palkankorotuksia jättitappioista huolimatta. Viime vuosi oli työeläkeyhtiöiden historian huonoin ja niiden sijoitussalkkujen arvot alenivat miljardeilla euroilla. Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen tulot nousivat 27 prosentilla. Sailaksen tienestit olivat siten 492 000 euroa. Varman toimitusjohtajan Matti Vuorian palkka taas nousi 19 prosentilla ja oli 762 000 euroa. Varman sijoituksista suli noin 15 prosenttia, Ilmarisen sijoitusvarallisuudesta 17,7 prosenttia ja Eläke-Tapiolan sijoitusten arvosta kahdeksan prosenttia vuonna 2008. Siitä huolimatta johtajien palkat nousivat rajusti.
Katso Ahneuden loppu - missä on vastuunkantajien vastuu?
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/04/ahneuden-loppu-missa-on.html

Liliuksen kuukausipalkka 9 kuukauden jaksolta on 72 000 euroa. Pääälle tulevat 10-40 proswentin bonujkset yhtiön tuloksesta riippuen. Eläke on nykyisen kuukausipalkan verran eli jopa 72 000 euroa kuukaudessa. Toivottavasti tämä oli Liliuksen viimeinen rahastus. Fortumin johdossa toukokuun alussa aloittava Tapio Kuula saa kuukausipalkkaa 70 000 euroa. Kuula on toiminut aikaismemin mm. Koillis-Pohjan Sähkö Oy:n toimitusjohtajana.

Super-eläkkeet europarlamentaarikoille

Yleisradion Ajankohtainen kakkonen julkisti listan suomalaisista euroedustajista, jotka ovat lähteneet mukaan lisäeläkejärjestelmään, joka on heille huipputuottoisa. Mukana
"kultapossukerhon superedun" nauttijoissa ovat tai ovat olleet nykyministereistä Alexander Stubb (kok.), Paavo Väyrynen (kesk.) ja Astrid Thors (r.) sekä poliitikkojen moraalin perään usein kyselevä vasemmistomeppi Esko Seppänen.
Vapaaehtoista lisäeläkettä saa Ajankohtaisen kakkosen mukaan kahden viisivuotiskauden jälkeen noin 2500 euroa kuussa ja neljän kauden jälkeen noin 5500 euroa, joka tulee siis kaiken muun työurasta kertyneen eläkkeen päälle. Vertailun vuoksi todettakoon, että suomalaisen keskimääräinen työeläke on runsaat 1200 euroa.

Omia säästöjä euromepin lisäeläkejärjestelmään on täytynyt laittaa vain yksi kolmasosa ja loput tulevat veronmaksajien pussista. Ensi kesänä valittavilla mepeillä ei ole enää mahdollisuuksia lähteä siihen mukaan, sillä tämä superetukanava on nyt tukittu.
Osa euroedustajistamme on ollut järjestelmässä mukana vain lyhyen aikaa, osa pitempään. Esimerkiksi eläkkeelle Brysselistä nyt kesällä jäävä Esko Seppänen kuuluu pitkäaikaisiin
"kultapossukerhon" jäseniin. Heidi Hautala puolestaan erosi siitä.

Tässä lisäeläkejärjestelmään kuuluvat tai aiemmin kuuluneet Ajankohtaisen kakkosen mukaan: Heidi Hautala (vihr.), Riitta Jouppila (kok.), Pirjo Rusanen (kok.), Kyösti Toivonen (kok.), Ritva Laurila (kok.), Riitta Myller (sd.), Saara-Maria Paakkinen (sd.) Ulpu Iivari (sd.), Mikko Rönnholm (sd.). Mirja Ryynänen (kesk.), Matti Wuori (vihr.), Piia-Noora Kauppi (kok.). Eija-Riitta Korhola (kok.), Marjo Matikainen-Kallström (kok.), Ilkka Suominen (kok.), Alexander Stubb (kok.) Ville Itälä(kok.), Sirpa Pietikäinen(kok.), Reino Paasilinna (sd.), Lasse Lehtinen (sd.), Mikko Pesälä (kesk.), Samuli Pohjamo (kesk.), Kyösti Virrankoski (kesk.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Lisäksi siis ohjelmassa mainitut Esko Seppänen (vas.), Paavo Väyrynen (kesk.) ja Astrid Thors (r.).

Piilotetut puoluerahat

SDP on saanut piilopuoluetukea ammattiyhdistysliikkeeltä. Vuotuinen tuki on ollut noin 400 000 euroa. Myös vasemmistoliitolle on ohjattu ammattiyhdistysliikkeen rahoja 50 000 euroa.
Sosiaalidemokraattinen puolue ilmoitti oikeusministeriölle antamassaan puoluetuen käyttöä koskevassa selvityksessä saaneensa vuonna 2007 "ay-avustuksia" lähes 400 000 euroa. Edellisenä vuonna vastaava summa oli ollut hieman yli 400 000 euroa.

MOT-ohjelmasta käy ilmi, että nämä "ay-avustukset" ovat ilmeisesti peräisin SAK:laisten ammattiliittojen sosiaalidemokraattisille puolueryhmille antamista rahoista. Näillä niin kutsutuilla "ryhmärahoilla" on virallisesti tarkoitus tukea ammattiliittojen sisäistä toimintaa antamalla liittojen piirissä toimiville poliittisille ryhmille rahaa sen mukaan, millaisen kannatuksen ne ovat saaneet ay-vaaleissa. Näitä rahoja on sitten annettu edelleen emopuolueille. Vasemmistoliitossa arvioidaan, että puolue on saanut tätä tukea noin 50 000 euroa vuosittain.

Vasemmistopuolueiden saama "ay-avustus" on esimerkki puoluerahoituksen näkymättömistä virroista. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet tuskin ovat tietoisia siitä, miten paljon heiltä kerättyjä jäsenmaksutuloja käytetään puolueiden vaalirahoitukseen. Puhumattakaan siitä, että joku olisi pyytänyt heiltä suostumusta tällaisen tuen antamiseen. Ammattiliitot ja puolueiden omat yhtiöt maksavat puoluetukea, jonka summat halutaan pitää piilossa.

Tukea myöntävät:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto: 386 000 euroaryhmärahaa
Metallityöväen liitto: noin 400 000 euroa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen , myös puolueille
Palvelualojen ammattiliitto PAM: 83 224 euroa ryhmätoimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Rakennusliitto: 59 400 euroa
Paperiliitto: Ryhmärahaa myönnetty puolueille, ei tietoa summasta
Sähköalojen ammattiliitto: 8 000 euroa yhteiskuntavaikuttamiseen
Suomen elintarviketyöläisten liitto: 3 700 euroa liiton sisällä tapahtuvaan (poliittiseen) toimintaan
Sähköalojen ammattiliitto: 8 000 euroa yhteiskuntavaikuttamiseen

Viime eduskuntavaaleissa Rkp sai suurimman osan vaalirahoituksestaan Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiöltä. Säätiörekisteristä löytyvän vuoden 2005 selvityksen mukaan kyseinen säätiö sai lahjoituksia 800 000 euroa ja jakoi avustuksia 600 000 euroa, mutta mitään tarkempaa tietoa siitä, mistä rahat tulivat tai minne ne menivät, ei ole.

Kokoomus ei saa suurta tukea ammattiyhdistysliikkeeltä, mutta sekin on keksinyt oman tapansa hankkia vaalikassoihin rahaa, jonka alkuperää on vaikea selvittää. Kokoomus on ulkoistanut vaalirahan keruun puoluetta lähellä toimiville osakeyhtiöille, joiden rahankeruusta ei kenenkään tarvitse kertoa mitään. Suomen keskusta turvautuu puoluetta lähellä oleviin säätiöihin, joiden rahankeruusta on niin ikään vaikea saada tietoja.

Sosiaalijohtaja sisustaa

Helsingin kaupungin uusi sosiaalijohtaja, teologian maisteri Paavo Voutilainen (sd.) sisusti työhuoneensa 51 000 eurolla. Uniikkihuonekalut ovat parasta mitä saatavilla on. Sihteerin huoneeseen kului yli 20 000 euroa. On uskomatonta, että näin voi tapahtua verorahoilla ja julkisella sektorilla ja vielä kilpailuttamatta eli lainvaistaisesti toimittuna.Samaan aikaan sosiaalimenoista leikataan ja köyhät kärsivät.

Erkin kommentti: Johtajien palkat olisi voitu kohtuullistaa jos olisi haluttu. Vastuussa olevat ministerit eivät halunneet. Poliitikoilla tärkeintä on oma etu. Yhteiskunnan etu on toissijainen. Yhteiskunnassamme 1990-luvun tekijät ovat edelleenkin häikäilettämyydessään ongelma suomalaiselle yhteiskunnalle. Tarvitaan selkärankaisia poliitikkoja. Valitettavasti Suomesta on sellaisia vaikea löytää.