Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 27.01.2010 EU-tuomioistuimen päätöksestä. Professori Olli Mäenpää esitti samassa lehdessä 05.02.2010 oman näkemyksensä asiasta. Maaseudun Tulevaisuuden lehtileikkeet saat isommaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.
Maanviljelijä Markku Sahlstedt kyseenalaisti professorin kannanoton. Tässä Sahlstedtin kirje:
Tervehdys!
Kannanotto sekä perusteltuja kysymyksiä tila- ym. maataloustukia koskevan EU tuomioistuinpäätöksen C-470/08 uutisointien johdosta.
Tässä jäljempänä maatalouden tilatukea ym. koskevan EU tuomioistuinpäätöksen C-470/08 osoite. Päätöksen perustelukohtien 15, 16, 38 ja 43 perusteella perusteltu kantani on tällä hetkellä se, vaikka yhteisön ja unionin tuomioistuimen päätökset ovat olleet 1.1.1995 lähtien noudatettavaa ja jopa taannehtivasti noudatettavaa oikeutta Suomessa, että päätös C-470/08 ei sovellu Suomen oloihin. Perustelukohdat, joiden perusteella ratkaisu on syntynyt, ovat ratkaisevia. Myös se tilanne siitä missä olosuhteissa, mitä ja mitä tilannetta kuvaten ennakkoratkaisukysymykset on esitetty, ovat ratkaisun perustelukohtien lisäksi ratkaisevia.
1. Tuomion C-470/08 osalta on korostettava ja otettava täysimääräisesti huomioon, että kaikki asiassa C-470/08 esitetyt ennakkoratkaisukysymykset on tehty tilanteessa missä kansallinen lainsäädäntö puuttuu kokonaan.
2. Perustelukohdat 15, 16, 38 ja 43 ovat ratkaisevia. Ne seuraavana:
3. ”15
Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, p. 1) 74 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:”
”Jos maanvuokraussopimus päättyy ilman, että sen jatkaminen on mahdollista vastaavilla ehdoilla, tai tilanteissa, joilla on vastaavia oikeudellisia vaikutuksia, ja jos osapuolet eivät pääse keskenään sopimukseen, kyseiset tilakohtaiset kiintiöt siirretään osittain tai kokonaan määrät haltuunsa ottavalle tuottajalle noudattaen säännöksiä, jotka jäsenvaltio antaa osapuolten oikeutetut edut huomioon ottaen.” (Lihavointi kirjoittajan)
4. ”Kansallinen säännöstö”
”16
Yhteisestä maatalouspolitiikasta – vuoden 2006 tilatuki, annettuun asetukseen (Regeling GLB – inkomenssteun 2006), joka annettiin asetusten N:o 1782/2003 ja 795/2004 nojalla, tai siviililain 7 osan 5 osaston, joka koskee maanvuokrasopimuksia, ei sisälly erityisiä säännöksiä siitä, mitä asetuksen N:o 1782/2003 nojalla myönnetyille tukioikeuksille tai niiden arvolle tapahtuu vuokrasopimuksen päättyessä.” (Lihavointi kirjoittajan)
5. ”38
Maa-alueiden vuokranantaja ei kuitenkaan ole välttämättä asetuksen N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettu viljelijä. Näin ollen on todettava, että jos yhteisön lainsäätäjä olisi halunnut, että tukioikeudet palautuvat kaikissa tapauksissa vuokranantajalle vuokrasopimuksen päättyessä, se olisi antanut tätä koskevan säännöksen.” (Lihavointi kirjoittajan)
6. ”43
Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että yhteisön oikeus ei velvoita vuokralaista luovuttamaan vuokrattuja maa-alueita ja niihin syntyneitä tai liittyviä tukioikeuksia vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajalle eikä suorittamaan tälle korvausta.” (Lihavointi kirjoittajan)
7. ”Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Yhteisön oikeus ei velvoita vuokralaista luovuttamaan vuokrattuja maa-alueita ja niihin syntyneitä tai liittyviä tukioikeuksia vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajalle eikä suorittamaan tälle korvausta.”
8. Perustelukohdan 43 ja päätöksen mukaan vuokralainen omistaa vuokraamansa maat. Tai sitten perustelukohta ja päätös tältä osin on käännetty väärin.
9. Kun perustelukohdasta 43 tuli myös EU tuomiopäätös, on melkoinen ristiriita ja hässäkkä, mikäli vuokralainen ei ole velvollinen luovuttamaan vuokrattuja maa-alueita takaisin vuokraajalle.
10. Perustelukohta 38 ei kiellä kansallista lainsäädäntöä eikä sen käyttämistä.
11. EU tuomioistuinpäätös ja professori Olli Mäenpään Maaseudun tulevaisuus lehdessä 5.2.2010 julkaistu tulkinta mahdollistaa mielenkiintoisen ja täysin epäoikeudellisen tilanteen toisen omaisuuden kaappaamiselle. Asian C-470/08 tuomiopäätös on yksiselitteinen. Mutta tuomion perustelukohdat mahdollistavat myös täysin toisenlaisen tulkinnan. Eli myös hallintolain 6 pykälän edellyttämän oikeudenmukaisten odotusten mukaisen tulkinnan.
11.1. ”Hallintolaki 2 luku
Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet
Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.” (Lihavointi kirjoittajan)
12. Miksi professori Olli Mäenpää käsittelee vain tilatukioikeuksien palauttamista, vaikka päätös koskee selkeästi myös vuokrattuja maa-alueita ja niiden palauttamista? Ainakin EU päätökseen C-470/08 on niin kirjoitettu.
13. Maaseudun tulevaisuus lehden uutisointi 5.2.2010 ja siinä professori Olli Mäenpää EU:n tuomioistuimen suvereenisuutta ylistävä haastattelu vaikkakaan se ei tuomion 6/64 perusteella ole väärä (linkki tekstin lopussa), ihmetyttää asiassa. Varsinkin koska Naturan osalla saman professori Olli Mäenpään mukaan EY tuomioistuimen päätöksillä ei ollut mitään merkitystä tai vaikutusta Suomessa. Esim. asia C-371/98. Lopputulos oli vastaus tehtyyn ennakkoratkaisukysymykseen. Tämän lisäksi perusteluissa käsiteltiin ja määrättiin olennainen eli se miten Natura 2000 alueiden valinnassa tulee kaikissa jäsenvaltioissa yhteisön laajuisesti menetellä.
14. Suomessa ei tähän mennessä ole noudatettu eikä edes edellytetty noudatettavaksi miltään osin Natura 2000 asiassa yhteisön vakiintunutta oikeuskäytäntöä Natura 2000 alueiden valinnassa. Ei edes Natura 2000 alueiden valintaperusteiden kansalliseen lakiin siirtämisessä. Ei käännösvirheiden korjaamisia eikä kuudesta EU:n virallisesta lehdestä, jossa luontodirektiivi on suomen kielellä julkaistu, puuttuvan Natura 2000 alueiden kansallisen perustamisjärjestyksen määräävän olennaisen direktiivikohdan eli luontodirektiivin 4 artiklan 4 kohdan lisäystä.
15. Miksi professori Olli Mäenpää ei perustuslakivaliokunnalle 7.4.2005 ja 29.3.2005 antamissaan lausunnoissa, koskien muistutusta oikeuskansleri Paavo Nikulan Natura 2000 asiassa tekemistä ja tekemättä jättämisistä virkatoimista, todennut yhteisön tuomioistuimen päätöksien velvoittavuutta? Miksi hän ei selvittänyt yhteisön oikeuden eikä sen vakiintuneen oikeuskäytännön etusijaa samalla tavalla kuin nyt maatalouden tukioikeuspäätöksessä? Yhteisöoikeus ja sen vakiintunut oikeuskäytäntö on ollut voimassa olevaa oikeutta Suomessa. Suomen EU jäsenyyden alkamisesta 1.1.1995 lähtien. Eli myös Paavo Nikulan Natura 2000 toimista tehtyä muistutusta käsiteltäessä. (Katso jäljempänä oleva viimeisin osoitelinkki ja sieltä avautuva Yhteisöoikeuden etusijan ”peruspäätös” 6/64 ja siitä mm. tiivistelmän kohta 3)
16. Johtuiko professori Olli Mäenpään EU oikeuden etusijan toteamattomuus oikeuskanslerin virkatoimien tutkinta-asiassa, hänen tietoisuudestaan 6/64 päätöksen lisäksi myös yhteisön tuomioistuimen päätöksestä 6/60, jonka mukaan yhteisön oikeus ei suoraan voi puuttua kansallisen tuomioistuimen päätöksiin? (Linkki päätökseen 6/60 tiivistelmän viittauskohtineen tekstin lopussa).
17. Maaseudun tulevaisuus lehden uutisointi, jossa MTK:n ja MTK:n lakimiehen Risto Airikkalan kanta uutisoitiin 27.1.2010, on aivan päinvastainen kuin professori Mäenpään. Siinä huomioidaan kansallisen lainsäädännön lisäksi myös omistusoikeus.
18. On pöyristyttävä tilanne mikäli Suomessa lähdettäisiin Tuomion C-470/08 perustelukohtia 15, 16 ja 38 ja aiemassa päätöksessä 6/60 sanottua huomioonottamattoman professori Mäenpään kannanoton perusteella siitä, että määrättynä ajankohtana varsinkin ilman palauttamisklausuulia voimassa ollut vuokrasopimus antaa toisen omaisuuteen (vuokrattuihin maa-alueisiin) korvauksettoman omistusoikeuden.
19. Onko EU tuomiopäätöksessä käännösvirhe? Onko professori mäenpää lukenut ollenkaan päätöksen perustelukohtia? Onko professori Mäenpäältä jäänyt huomioon ottamatta vuokralleantajan oikeudet omaan omaisuuteensa? Mikäli ei ole, niin miksi professori Mäenpää ei haastattelussaan näe eikä ota huomioon EU tuomion perustelukohdassa 43 ja itse päätöksessä tukioikeuksista sanotun lisäksi selkeästi sanottua vääryyttä ja oikeudettomuutta ”Yhteisön oikeus ei velvoita vuokralaista luovuttamaan vuokrattuja maa-alueita ja niihin syntyneitä tai liittyviä tukioikeuksia vuokrasopimuksen päättyessä vuokranantajalle eikä suorittamaan tälle korvausta.”
20. Alkaako EU eli länsimainen kolhoosi toteuttaa suomalaisen professorin myötävaikutuksella korvauksettomia ja täysin perustuslain vastaisia omaisuuden siirtoja nyt myös vuokrattujen maa-alueiden eli pelto-omaisuuden sosialisointina Suomessa?
21. Mikä onkaan professori Mäenpään mahdollinen tulkinta siinä tilanteessa missä esim. kuntien ja kaupunkien omistamien viljelyalueiden vuokraajat lähtevät EU tuomioistuimen päätöksen C-470/08 perusteella esim. Helsingin tai muun kunnan osalla siitä, että he omistavat nyt vuokraamansa maa-alueet (viljelyalueet)? Kuuluuko kuntien, kaupunkien, rakennusyhtiöiden tai kenen tahansa omistajatahon luopua EU tuomioistuimen päätöksen C-470/08 perusteella alueittensa omistuksesta edes kaava-alueisiin lukeutumattomilla alueilla korvauksetta?
22. EU tuomiopäätöksen perustelukohta 43 ja itse päätös loukkaa syvästi suomalaista oikeustajua. EU oikeuden ja sen vakiintuneen oikeuskäytännön etusijasta huolimatta kyseinen päätös ei sovellu Suomen oloihin. Eikä sen sisältämistä perustelukohdista ja niiden antamista tulkintamahdollisuuksista päätellen ole kaikissa tapauksissa tarkoitettukaan soveltumaan. Esim. perustelukohta 38 ei tarkoita sitä, ettei tukioikeuksia kuuluisi ollenkaan missään tilanteessa tai tapauksessa palauttaa vuokranantajalle.
23. En ole voinut välttyä vaikutelmalta, että eduskunnan kuulemat valtiosääntö- ja hallinto-oikeusprofessorit antavat lausuntonsa sen mukaan millä saadaan yksityisen maanomistajan omistusoikeutta keinolla jos toisella kavennettua.
24. Naturassa ei tarvinnut eikä vieläkään tarvitse noudattaa yhteisöoikeutta, kun sen noudattamattomuudella saadaan perusteettomasti rajoitettua ja kokonaan estettyä omistajatahoja hyödyntämästä omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Nyt EU:n tukipäätöksen C-470/08 noudattamisen korostamisella on omistuksen ja omaisuuden hyödyntämisen estävää pahempi, vuokra-alueomaisuutensa korvauksetta kokonaan menettävä lopputulos.
25. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että henkilöiden poliittisilla vaikutteilla tai taustoilla on merkitystä asioissa. Tältä vaikutelmalta ei voi välttyä myöskään hallinto-oikeuksien eikä edes korkeimman hallinto-oikeuden osalta. Päätökset ja varsinkin niiden perustelut kirjataan pitkiksi ja sanamuodoiltaan viilaten sellaisiksi, minkä lopputuloksena pyritään aikaansaamaan tilanne, missä väärä ja oikeudeton ja oikeustajun vastainen päätös saadaan perusteltua siten, että se näyttäisi mahdollisimman oikealta.
26. On täysin perusteetonta yrittää selittää, että 1-2 tai vaikka 5 vuoden tai pidempikin vuokrasopimus antaisi EU tuomioistuinpäätöksen C-470/08 perusteella korvauksettoman omistusoikeuden vuokrattuihin maa-alueisiin suomessa. Se ei sovellu suomalaiseen oikeustajuun.
27. Mikäli professori Mäenpää olisi maa-alueiden (viljelyalueiden) vuokranantaja, olisiko hänkään valmis luopumaan korvauksetta viljelyalueittensa omistusoikeudesta? Jo pelkästään tilatukioikeuksien menettäminen vuoraajalle, vuoraajan omaisuudeksi ja kauppatavaraksi, estää vuokrattujen maa-alueiden omistajaa hyödyntämästä omaisuuttaan haluamallaan ja oikeudellisten odotusten sekä Suomen perustuslain 15 §:n takaaman omaisuuden suojan edellyttämällä tavalla.
28. Onko professori Olli Mäenpää unohtanut, että Suomen perustuslaissa omaisuuden suojasta on sanottu perustuslain 15 pykälässä seuraava:
29. 15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
30. Mihin yleiseen tarpeeseen maa-alueiden (viljelyalueiden vuokraaja) on velvollinen luovuttamaan omistamansa alueet korvauksetta?
31. Edellyttävätkö EU tuomion C-470/08 ennakkoratkaisukysymykset ja päätöksen perustelukohdat 15, 16, 38 sekä yhteisön tuomion 6/60 tiivistelmän kohta 2, Suomen perustuslain 15 pykälässä sanottua unohtamatta, korvauksetonta luovuttamista?
Kysymyspelkistys Professori Olli Mäenpäälle:
32. Hallinto-oikeusprofessori Olli Mäenpää katsotteko, että EU tuomioistuimen päätöksen C-470/08 perustelukohdat 15, 16, 38 ja 43 mahdollistavat A.) kansallisen säätelyn ja päätöksenteon? B.) Eivät mahdollista kansallista säätelyä eikä kansallista päätöksentekoa?, mikäli vastauksenne on kielteinen eli kysymys B, niin C.) Mitä varten kyseiset perustelukohdat ovat olemassa, eli kyseiseen päätökseen kirjattu?
33. Tässä tavallisen tallaajan kysymyksiä mm. hallinto-oikeusprofessori Olli Mäenpään vastattavaksi.
Haavistossa 10.2.2010
Markku Sahlstedt
Maanviljelijä
Haavistontie 131
03710 Uusitalo puh/faksi 09-2254104
JK.
Naturan osalta totean, että EY tuomioistuimen 7.11.2000 antaman ennakkoratkaisun C-371/98 perustelukohdat 22 ja 23 ovat myöhempien Natura 2000 tuomioiden lähtökohta, joka perusteella jäsenvaltioita on mm. joko tuomittu tai perustelukohtia on muutoin käytetty ratkaisujen perusteena.
Ennakkoratkaisun tai tuomion perustelukohtia käytetään jatkossa annettavien tuomioiden perusteena. Esim. Natura 2000 asiassa 11.9.2001 annettu päätös C-67/99, jonka perustelukohdissa 34 ja 35 viitataan suoraan päätöksen C-371/98 perustelukohtiin 22 ja 23. Lisäesimerkkinä Natura 2000 osalta ennakkoratkaisun C-117/05 perustelukohta 28, jossa myös viitataan päätökseen C-371/98 kohta 22. Varmistukset jokaisen löytää jäljempänä olevista linkeistä avautuvista päätöksistä.
Ohessa liitteenä 27.1.2010 ja 5.2.2010 julkaistuissa Maaseudun Tulevaisuus lehdissä olleet uutisoinnit ja haastattelut.
Tässä osoitelinkkejä:
(26.1.2010 Maatalous tukioikeudet perustelukohdat 15, 16, 38 ja 43 sekä päätös)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62008J0470:FI:HTML
(6.2.2010 kohdat 44- 46 ja 49)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62007J0047:FI:HTML
(6.2.2010 kohta 106)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62006J0120:FI:HTML
Tästä avautuu päätös C-371/98 oikeustapauskokoelmapäätöksenä (ensimmäinen ennakkoratkaisu luontodirektiivin tulkinnasta) (Perustelukohdat 22 ja 23)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61998J0371:FI:HTML
Tästä avautuu päätös C-67/99 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös on suora jatko päätökselle C-371/98 (Perustelukohdat 34 ja 35)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61999J0067:FI:HTML
Tästä avautuu päätös C-117/03 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätös koskee 6 artiklan vaikutusarviointeja ja se tukeutuu perustelukohdassa 28 päätöksen C-371/98 perustelukohtaan 22. Päätös lähtee siitä, että vaikutusarviot on tehtävä vasta siitä lähtien ja niihin alueisiin, kun komissio on vahvistanut alueet.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62003J0117:FI:HTML
Tästä avautuu 20.10.2005 annettu päätös C-6/04 oikeustapauskokoelmapäätöksenä. Päätöksessä määritetään implementointi eli direktiivien kansalliseen lakiin siirtäminen. (On ”nuorennus” jäljempänä olevasta päätöksestä 6/60?)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0006:FI:HTML
Merkittävä Päätös lähtee kansallisen lain sisällöstä. Päätös on jatko 20.10.2005 annetulle päätökselle C-6/04. Eli pelkkä hallinnollinen määräys ei riitä. Suomessa ei ole sitä hallinnollista määräystäkään. Mm. kohta 58 on C-6/04 perusteena
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0508:FI:HTML
Samaa direktiivien täytäntöön panemattomuutta kuin Päätös C-508/04. Mm kohta 162
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62004J0507:FI:HTML
Edellä olevien päätösten väliltä on Natura 2000 koskevia EY tuomiopäätöksiä roppakaupalla lisää ja jälkeen, joista yhdestäkään korkein hallinto-oikeus (KHO) eikä oikeuskansleri virastoineen eikä edes perustuslakivaliokunta ole ottanut sen vertaa huomioon, että Natura 2000 alueiden valintaperusteet olisi siirretty kansalliseen lainsäädäntöön siten kuin yhteisön vakiintunut oikeuskäytäntö edellyttää. Puhumattakaan käännösvirheistä ja käännöksistä pois jätetyistä kohdista.
Yhteisöoikeuden etusijan ”peruspäätös” mm. tiivistelmän kohta 3
6/64
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61964J0006:FI:HTML
Yhteisöoikeuden toteutuminen EY tuomioistuin ei voi suoraan kumota jäsenvaltion päätöksiä, mutta voi käsitellä kansallisesta tuomioistuinkäsittelyn puuttumisesta huolimatta asian. Tilatukiasiassa tiivistelmän kohta 2. Natura 2000 osalta tiivistelmän kohdat 2 ja 4. Naturan osalta Suomessa on käytetty kaikki keinot, mutta yhteisöoikeus ei ole Natura 2000 toteutunut. Tästä syystä on tutkittava EY tuomioistuimessa.
Tiivistelmäkohdan 2 mukaan tilatukioikeuden eikä muunkaan asian osalta yhteisön, nykyisin unionin tuomioistuin ei voi suoraan kumoa kansallisen tuomioistuimen päätöksiä.
6/60
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:61960J0006:FI:HTML
Erkin kommentti: Kuka huolehtii maanviljelijöiden eduista? Näyttää siltä, että päävastuun kantavat maanviljelijät itse kuten esimerkiksi maanviljelijä Markku Sahlstedt ahkeruudellaan ja omakohtaisella perehtymisellään asioihin osoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti