Puunkorjuu

PUUNKORJUUMESTARIT due diligence järjestelmä metsänhakkuiden laillisuudesta takaa FSC- ja/tai PEFC-tuotemerkittyjen puutavaroiden ja puutuotteiden laillisuuden sisämarkkinoilla.

Metsien 80-100-vuotisen tuottokauden aikana metsänhoidon toimenpitein aikaansaatu arvo realisoidaan metsien päätehakkuissa puunkorjuun suorittein. Ennen puunkorjuun aloittamista tulee metsien hakkuista tehdä metsäkeskuksille metsälain N:o 1093/96 14 § tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Metsäkeskuksia velvoittavat ilmoituksen hakkuuoikeuden omaavien hakkuuoikeudet. Nämä perustustuvat metsäsuunnitelmiin joihin kirjataan tutkittuun tietoon perustuvat toimenpiteet tekijöineen.

PUUNKORJUUMESTARIT due diligence täyttää lailliset metsien luontaisen uudistamisen ja/tai eri-ikäisen sekametsän kasvatuksien edellytykset. Näissä tukkimetsän kasvatuksina saavutetaan arvokkaimmat metsien hiilitaseet ja puuraaka-aineen hiiliarvot. Samalla vältetään metsien avohakkuuttamisista johtuvat kalleimmat avohakkuutettujen metsien uudistamiskustannukset ja hiilipäästöt. Avohakkuissa ongelmana on puiden juuristoja tuhat kertaa suuremman sienirihmaston tuhoutuminen. Tämän maaperään sitouttaman hiilen määrä on laskettua suurempaa, puhumattakaan puiden ja marjojen kasvuvoimasta. Sienirihmasto vaihtaa puiden hiilidioksidista ja auringonvalolla tuottamasta ravinteesta puille näiden kasvussa tarvitsemia sokereita. PUUNKORJUUMESTARIT due diligence yksityismetsien avohakkuu -uudistamisten dokumentointi sisältää ns. ei ympäristöystävällisten toimenpiteet. PUUNKORJUUMESTARI due diligence kasvatetuissa metsissä marjojen, sienien ja riistan ym. muiden osalta vaaditaan käypä arvo korvattavaksi. Näiden taloudellinen tuotto ylittävät vajaatuottoisten yksityismetsien taloudelliset tuotot. PUUNKORJUUMESTARIT due diligence laillistaa metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksien tähän asti omavaltaisten vähempiarvoisten puiden hakkuut. Metsäpalvelutoiminta omissa ja muiden metsissä tarjoaa paikallisen puunjalostukselle FSC-tuotemerkityn puuraaka-aineen. paikallinen energiapuuntuotanto yksityiskiinteistöille ja yhteisöjen lämmön ja sähköntuotantoon.

PUUNKORJUUMESTARIT mittausasiakirjalla jalostajat osoittavat sisämarkkinoilla FSC-/PEFC-tuotemerkittyjen puutavaroiden ja puutuotteiden olevan laillisia.

Suomalaiset PEFC-tuotemerkityt puutavarat ja -tuotteet ovat laittomia

Suomen perustuslain säännökset ylittävät EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutukset ovat velvoittaneet metsänhakkuiden sopimusosapuolia 3.3.2013 lähtien. Asetuksen mukaan vain laillisia FSC-/PEFC -tuotemerkittyjä puutavaroita ja puutuotteita on voitu saattaa sisämarkkinoille. Laillisuus todennetaan metsänomistajille laillisista metsien hakkuista valmistetusta due diligence -järjestelmästä. Tämän sisältämä kansallinen lainsäädäntö varmennetaan kansallisilla metsänhoidonsertifioinneilla.

EU asetuksella varmennettiin puutavaroiden lailliset hakkuut, koska kansallisesti hyväksyttyä metsänhoidonsertifikaattia vastaan varmennettiin FSC-/PEFC tuotemerkittyjen puutavaroiden olevan kestävästi hoidetuista metsistä lähtöisin. Metsänomistajat vastaavat EU asetuksen 955/2010 laiminlyönneistä vaadittavista vahingonkorvauksista vain due diligence hakkuutettujen metsien osalta. EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksien laiminlyönnit johtavat välittömään toimiluvan menetyksiin ml. puutavaroiden ja puutuotteiden markkinoinnissa.

Suomessa laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän vastaavuus pyritään toteuttamaan kansallisella lainsäädännöllä. Jäsenvaltioiden lainsäätäjän oikeutena voidaan maa- ja metsätaloudessa, työ-, sosiaali- ja vero-oikeudessa laiminlyödä tietoisesti kansalaistensa EU –oikeuden turvaamia oikeuksia. Kansalaisille EU-oikeuksien laiminlyönneistä turvattiin oikeus vaatia vain vahingonkorvauksia jäsenvaltiolta. Koska valtio vastaa kaikista ja kaikkien toimesta teetettävistä kansalaisten EU-oikeuksien laiminlyönneistä, on tästä tullut metsänhakkuissa ja puunkorjuussa sekä metsänhoidoissa kaiken liiketoiminnan perusta.

Suomessa due diligence-järjestelmää ei toteuteta, koska tämä todistaisi tietoiset metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitojen EU-oikeuksien laiminlyönnit. Näyttönä tästä on kilpailuvirasto v. 2007 ja 2010 tutkimukset. Näissä todettiin metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomaksi. Markkinaoikeus vältettiin arvioimalla kotimarkkinalaittomuus hyväksyttäväksi haittoja suuremmilla hyödyillä. EU asetus 955/2010 teki laittomista kotimarkkinoista laittomia sisämarkkinoita. Suomen valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin jäävät kaikki ilman due diligence –järjestelmää hakattavat metsät.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen ”effet utile” oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava direktiiviä ilman kansallisia toimeenpanojakin. Tämän mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksia ml. kansallisesti laiminlyödyn direktiivin oikeusvaikutuksia. Yksityinen kansalainen voi vedota laiminlyötyihin EU-oikeusvaikutuksiin myös kaikkia niitä toimijoita vastaan, joilla on toimivaltaa vaikuttaa yksittäisen kansalaisen EU-oikeuksiin.

Neuvoston direktiivi 93/13/ETY mukaan, jos metsänomistajille ei ole ymmärrettävästi selitetty metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitosopimuksien laillisuusehtoja ovat kyseiset sopimusehdot mitättömiä.

Suomessa asetuksen 955/2010 kansallisesti valvontaviranomaiseksi hyväksytyn maaseutuviranomaisen (MAVI) mukaan metsänhakkuiden laillisuudet perustuvat metsänhakkuusopimuksiin. Kolme laittomaan puunhankinnan kartelliin v. 1997-2004 syyllistyneet kolme metsäyhtiötä ostavat 80 % metsänhakkuusopimuksilla myytävät yksityismetsät. Metsäyhtiöiden metsänomistajilta ostamien metsien hakkuuoikeuksista valmistettu metsänhakkuusopimus on metsälain N:o 1093 14§ tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Tämän ilmoituksen hakkuuoikeuden omistajan kohdasta metsäkeskukset arvioivat asianosaisten oikeudet metsien hakkuissa.

Metsäyhtiöt eivät toteuta ostamiaan hakkuuoikeuksia metsäomistajien kesken vaan teettävät näistä kolmannella osapuolella puunkorjuusopimukset. Metsien päätehakkuista tehtäviin metsänhakkuusopimuksiin on kirjattu laillisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten teettäjät. Metsänhakkuu- ja puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa metsänomistajilla hankkimien oikeuksien siirrolta kolmannelle osapuolelle eli metsätyövoimalle vältettiin EU- ja sopimusoikeuden vastaisesti.

Suomessa metsäalan työmarkkinatoimijat ovat laiminlyöneet metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien toteutukset ammatinharjoittamisen ja puutavaran mittauksen direktiivin laiminlyönteinä. Perusoikeuskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Direktiivin mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä sekä niihin liittyen oleskelua, sosiaaliturvaa ja tutkintojen tunnustamista koskevat esteet poistetaan.

Metsätyövoiman EU-oikeuksien laiminlyönnit häivytettiin toimialan hyväksytettyihin metsän hoidon ja käytön sekä koneellisen puunkorjuun laatujärjestelmistä myönnettyihin sertifikaatteihin. Kansallinen laittomuuden läpinäkyvyys esti metsänomistajia vaatimasta FFCS-metsänhoidonsertifikaattia vastaan puutavaroiden ja puutuotteiden FSC-/PEFC-tuotemerkintöjen hyväksyntää.

Lakisääteisen uuden metsän kasvun toimenpiteenä teetettävässä taimikonhoidossa ei ole metsätyövoimalle 64 vuoden aikana muodostunut työeläkettä. EU-perustamissopimuksen mukaan eläke on työntekijän palkkaa.

Suomessa puutavaroiden ja puutuotteiden PEFC-tuotemerkintäoikeus hyväksytettiin sopimus- ja kilpailuoikeuden vastaisesti puunhankinnan alkuperän sertifikaattia vastaan. Suomessa kilpailevan FSC-metsäsertifioinnin käyttö estettiin laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavien metsänomistajien osalta.

Metsänkoneyrittäjäliiton Simo Jaakkola johtaa Suomessa metsänhoidonsertifioinnin soveltamisesta vastaavaa kehittämistyöryhmää.

Suomessa ei voida EU asetuksen 955/2010 edellytystä laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän sisältämää kansallista lainsäädäntöä varmentaa kansallisella metsänhoidonsertifioinnilla. Kansallisen PEFC-metsänhoidon päivityksessä EU-asetuksen edellyttämä laillisuus korjata suomalaisten puutavaroiden ja puutavaroiden PEFC-tuotemerkintäoikeus metsänhoidonsertifikaattia vastaan.

Lähde: Arto Jokisalo