perjantai 16. lokakuuta 2020

Mustat joutsenet Esko Aho / Erkki Aho

 



Vuonna 1991 Suomeen iski lama ja Neuvostoliitto hajosi – Nyt Esko Aho kuunteli puheluitaan presidentti Koiviston kanssa ja kuuli pelon molempien äänessä

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006670845.html

Kun tästä eteenpäin mennään, niin ilmeisesti se on parempi tehdä sillä tavalla, että me keskustelemme.”

Suomennettuna Koivisto tarkoitti, että he puhuvat kaikki suuret ratkaisut läpi ensin kahden kesken, sitten vasta muiden kanssa. Niin he myös tekivät. ”Olimme perusasioista samaa mieltä”, Aho kirjoittaa.


Suomalaiset kauppasivat Nokiaa Ericssonille 1991 – Esko Aho: Asiasta kerrottu ”kaunisteltua tarinaa”

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e54c407d-6c93-481e-9cc6-7f12d5289762


Mustat joutsenet toivat laman Suomeen: Esko Ahon mielestä velalla voidaan ostaa aikaa uudistusten tekemiseen

https://yle.fi/uutiset/3-11581093

Aho muistelee, että 90-luvun alussa liian rajusta velkaantumisesta tuli kaiken pahan alku ja juuri.

Kansantalouden, valtion, yrityksen tai tavallisen kuluttajan velkaan pätee sama sääntö: velan määrän rinnalla pitää tarkkailla velanhoitokykyä. Suurenkin velkataakan voi kestää, jos rahat on käytetty tuloa tuottavalla tavalla. Vastaavasti pienikin velka voi koitua kohtalokkaaksi, jos velanhoitokyky pettää, Aho kirjoittaa.

Esko Aho johti keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja kristillisen liiton mudostamaa hallitusta vuosina 1991–95. Kristilliset lähtivät hallituksesta heinäkuussa 1994 EU-jäsenyyspäätöksen vuoksi.

Lamavuosien mustia joutsenia olivat Ahon mukaan 80-luvun kulutusjuhlan päättyminen ankaraan krapulaan, idänkaupan romahdus ja Nokia-yhtiön vaaran vuodet.

Ahon pääministerikaudella Neuvostoliitto hajosi, idänkauppa romahti, pankkeja kaatui, konkurssiaalto hukutti yrityksiä, työttömiä oli yli puoli miljoonaa ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) kulki hattu kourassa maailmalla kerjäämässä lainarahaa valtion menoihin.

Marraskuun 1991 devalvaatio eli markan ulkoisen arvon alentaminen antoi vientiteollisuudelle potkun kasvuun. Kuoleman porteilla käynyt ja ruotsalaisten syliin lähes ajautunut Nokia-yhtiö alkoi takoa rikkauksia omistajilleen ja koko Suomen taloudelle. Suomi liittyi vuoden 1995 alusta Euroopan unioniin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.


Aho keskitttyy uudessa kirjassaan ensimmäisen pääministerivuotensa tapahtumiin. Hän hakee kriisivuoden tapahtumille taustaa erityisesti Harri Holkerin (kok.) kokoomuksen ja SDP:n rungolle rakentuneen sinipunahallituksen toiminnasta vuosina 1987–91.

Presidentti Mauno Koiviston manuaalisessa ohjauksessa syntynyt ensimmäinen sinipunahallitus nojasi vakaan markan politiikkaan. Holkeri ja SDP:n vahva mies, Kalevi Sorsa, olivat Suomen Pankin johtokunnan jäseniä.

Aho kuvaa laajasti Rolf Kullbergin johtaman Suomen Pankin roolia 1990-luvun alun talouskriisin taustalla.

Ahon mielestä raha- ja valuuttapolitiikan vapauttaminen 1980-luvun puolivälin jälkeen epäonnistui. Suomen Pankki hoiti liberalisoinnin suurelta osin omin päin ja monipuolinen poliittinen keskustelu uudistuksen vaikutuksista jäi käymättä.

Pankin johto moitti poliittisia päättäjiä vähäisestä kiinnostuksesta uudistukseen. Niin varmasti kävi, mutta Suomen Pankki ei liioin koskaan tuonut uudistuksen kokonaisuutta perusteluineen sen paremmin yhteiskunnallisten päättäjien kuin julkisen keskustelunkaan arvioitavaksi, Aho kirjoittaa.

Suomen Pankin ja Holkerin hallituksen tiukka sitoutuminen kiinteään valuuttakurssiin, vakaaseen markkaan, johti Ahon mukaan siihen, että rahan ylitajontaa, kulutusjuhlia, ei saatu kuriin.

Vapaiden pääomaliikkeiden maailmassa sitoutuminen kiinteään valuuttakurssiin kaventaa vääjäämättä rahapolitiikan itsenäisyyden olemattomaksi. Näin ainoiksi keinoiksi hillitä talouden ylikuumentumista jäivät työmarkkinaratkaisut ja valtiontalous. Kahdeksankymmentäluvun lopun hulluina vuosina kummastakaan ei ollut jarruksi, Aho toteaa.

Vakaan markan juntta ajoi umpikujaan

Aho nostaa esille Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Markku Puntilan jälkiarvion.

Puntilan mielestä suurin virhe oli, että talouden ylikuumentuessa markan ei annettu revalvoitua eli vahvistua. Se olisi voinut tapahtua kelluttamalla, jolloin markkinat olisivat hoitaneet revalvoitumisen. Maaliskuussa 1989 tehty markan neljän prosentin revalvaatio tuli liian myöhään.

Tässä törmättiin kuitenkin siihen, että oli lujasti linnoittauduttu oppiin markan vakaasta ulkoisesta arvosta, joka nähtiin pitkän aikavälin tasapainoisen kehityksen välttämättömänä ankkurina. Tästä syystä ei valuuttaindeksille määritellyn putken liikuttelua pidetty mahdollisena, Aho lainaa Puntilan kirjoitusta 1990-luvun alusta.

Lopputuloksena oli, että ylivelkaantuneet yritykset ja kotitaloudet ajoivat seinään ja valtio joutui lopulta pankkien takuumieheksi.

Idänkauppa romahti. Vientiteollisuuden kilpailukyky länsimarkkinoilla hiipui. Vuonna 1990 työvoimakustannukset tehtyä työtuntia kohden nousivat selvästi kilpailijamaita nopeammin, peräti 12 prosentilla, Aho listaa talouslaman juurisyitä.

Epätoivoinen taistelu markan arvosta

Aho kertoo, miten hän joutui nuorena pääministerinä kesäkuussa 1991 antautumaan Suomen Pankin johtokunnan vahvojen miesten edessä.

Puntilan kanssa olimme eri mieltä siitä, onko vielä edellytyksiä saada aikaan sellaista kokonaisratkaisua, joka tekisi pysymisen nykyisessä markan kurssissa mahdolliseksi. Itse en siihen enää uskonut. Devalvaatio ei ollut mikään ihmelääke, mutta Suomen talouden kunto oli niin huono, että siihen oli pakko turvautua, Aho muistelee.

Kompromissiesitys vuoden 1989 neljän prosentin revalvaation purkamisesta kaatui Puntilan, Sorsan ja Holkerin vastustukseen.

Otin keskuspankin johtokunnan jyrkän kannan imperiumin vastaiskuna. Poliittinen valta ja vastuu oli siirtynyt uudelle hallitukselle, mutta Suomen Pankin kautta edellisen hallituksen arkkitehdit pystyivät estämään talouspolitiikan linjan muutoksen, Aho tilittää.

Ensimmäinen yritys kotimaisen kustannustason alentamiseksi ilman valuutan ulkoisen arvon muuttamista tehtiin marraskuussa 1991. Kalevi Sorsan ehdotus olisi alentanut työvoimakustannuksia noin 7,5 prosenttia.

Se saatiin laskemalla vakuutetun TEL-maksua 4 prosenttia sekä tulojen alennuksesta, joka mitoitettiin vastaamaan 60 prosenttia lomarahasta, Aho kuvaa 30 vuoden takaista yhteiskuntasopimusyritystä.

Sorsan ehdotus kaatui SAK:laisten Paperiliiton ja Metalliliiton vastarintaan.

Meidät on valittu nostamaan palkkoja, ei alentamaan niitä, Paperiliiton puheenjohtaja Antero Mäki ja Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh julistivat ja saivat devalvaation.

Sorsan sopimuksen kaaduttua markan ulkoista arvoa alennettiin marraskuussa 1991 neljätoista prosenttia. Syyskuussa 1992 markka oli pakko päästää kellumaan.


Mustat joutsenet” lensivät Suomen taivaalle 1991 ja lentävät taas – Esko Aho varoittaa tulevista mullistuksista

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006438046.html

VUOSI 1991 oli siis todella hurja. Tuntui että kaikki kaatuu. Valtiontalous ajautui veitsenterälle, pankit kriisiin ja Neuvostoliitto romahti.

– Kirja keskittyy kahteen asiaan: Neuvostoliiton romahdukseen ja sen vaikutukseen Suomeen ja toisaalta meidän omaan talouskriisiimme, jonka sydän oli pankkikriisi. Kilpailukyvyn katoaminen, jättimäinen vaihtotaseen vaje, Aho luettelee.

Aho muistelee, miten piti syksyllä 1990 eduskuntaryhmänsä puheenvuoron seuraavan vuoden budjetista. Hän ihmettelee nyt, miten oikeaan se osuikaan.

Ainakin hän ennusti tulevan paremmin kuin Harri Holkerin kok) hallitus tai kokoomuksen eduskuntaryhmää johtanut Iiro Viinanen, joka ajoi lisämenoja budjettiin.

– Iiro Viinanen ei varmaan kauheasti halua sitä muistella. Iiron perustelu oli, että kun muutkin saavat asioita läpi, kyllä hänenkin pitää saada.

– Talous oli jo romahtanut, mutta menoja vain lisättiin sillä mielellä, että varaa on.

Holkerin (kok) hallituksen valtiovarainministerit Erkki Liikanen (sd) ja Matti Louekoski (sd) elivät vielä iloista 1980-luvun jakopolitiikan biletysaikaa.

Viinasesta tuli Ahon hallituksen valtiovarainministeri, jolle totuus taatusti valkeni.

Ken eli ne ajat, muistaa.

– Minä en etsi syyllisiä, vaan syitä, Aho sanoo. Kirja ei ole syyllisten vaan syiden jahtaamista.

Ahon mukaan 90-luvulla tilanteet muuttuivat niin nopeasti, että hallitusohjelmaan ei ollut aikaa silmäillä. Oli toimittava tilanteen mukaan, nopeasti.


Otava julkaisee Esko Ahon kirjan kriisivuodesta 1991

https://www.sttinfo.fi/tiedote/otava-julkaisee-esko-ahon-kirjan-kriisivuodesta-1991?publisherId=64311881&releaseId=69876951 Tapahtumista on kohta 30 vuotta, mutta vuoden muisto elää ja vaikutukset tuntuvat yhä vahvasti.  Suomen talous ja Neuvostoliitto romahtivat, ja pääministeriksi keskustan veret seisauttaneen vaalivoiton jälkeen noussut Esko Aho yritti kipparoida Suomi-laivaa myrskyävillä vesillä.

Kirjassa Aho kuvaa, miltä tuntui johtaa tasavaltaa, kun lähes jokainen päivä oli täynnä mullistavia käänteitä. Mustat joutsenet – ennalta-arvaamattomat muutosvoimat – käänsivät totutut kuviot ylösalaisin. "Pohjolan Japani" kamppaili syvässä lamassa, pankit horjuivat, neuvostokauppa romahti, Neuvostoliitossa koettiin vallankaappaus, markka devalvoitiin ja ihmisten unelmat sortuivat, mutta toivo kajasti uudessa Euroopassa ja Nokiaa koskeneet ratkaisut avaisivat tien menestykseen


Esko Aho torjuu väitteet siitä, että 90-luvun lamassa ei otettu velkaa: "Halua ei puuttunut - ongelma oli lainan saanti ja hinta"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/esko-aho-torjuu-vaitteet-siita-etta-90-luvun-lamassa-ei-otettu-velkaa-halua-ei-puuttunut-ongelma-oli-lainan-saanti-ja-hinta/7956102#gs.it5pag


Otava julkaisee Esko Ahon kirjan kriisivuodesta 1991

https://otava.fi/otava-julkaisee-esko-ahon-kirjan-kriisivuodesta-1991/

Kirjassa Aho kuvaa, miltä tuntui johtaa tasavaltaa, kun lähes jokainen päivä oli täynnä mullistavia käänteitä. Mustat joutsenet – ennalta-arvaamattomat muutosvoimat – käänsivät totutut kuviot ylösalaisin. ”Pohjolan Japani” kamppaili syvässä lamassa, pankit horjuivat, neuvostokauppa romahti, Neuvostoliitossa koettiin vallankaappaus, markka devalvoitiin ja ihmisten unelmat sortuivat, mutta toivo kajasti uudessa Euroopassa ja Nokiaa koskeneet ratkaisut avaisivat tien menestykseen.


Esko Aho varoittaa päättäjiä velkaantumisesta ja yritysten syyttelystä – lamapääministeri suuntaisi huomion talouden uudistamiseen: ”Digitalisaation hyödyt pitkälti käyttämättä”

https://www.sss.fi/2020/10/esko-aho-varoittaa-paattajia-velkaantumisesta-ja-yritysten-syyttelysta-lamapaaministeri-suuntaisi-huomion-talouden-uudistamiseen-digitalisaation-hyodyt-pitkalti-kayttamatta/

Ahon kokemukset 1990-luvun lamasta palaavat pinnalle tällä viikolla, jolloin julkaistaan hänen kirjoittamansa kirja 1991 – Mustien joutsenten vuosi.
Teos on historiakirjan ja muistelmien yhdistelmä, jossa Aho kertaa ensimmäisen pääministerivuotensa dramaattisia tapahtumia. Ahon noustessa pääministeriksi Suomi oli ajautunut lamaan, jota syvensi taloudelle tärkeän idänkaupan luhistuminen. Kotimaassa kaatuivat raskaasti velkaantuneet pankit ja yritykset, itärajan takana Neuvostoliitto.
Kyseessä ei ole Ahon hallituksen (1991-1995) koko tarina, vaan nimensä mukaisesti teos keskittyy yhteen vuoteen. Suomen talouden ohella se kertaa kansainvälistä politiikkaa, kuten Viron itsenäistymistä ja Saksojen yhdistymistä ja muuta kylmän sodan päättymistä.
Se oli merkityksellinen vuosi Suomen kannalta. Suomi loi nahkansa, kun taloudessa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa lähdimme uudelle tielle.


Mustat joutsenet” lensivät Suomen taivaalle 1991 ja lentävät taas – Esko Aho varoittaa tulevista mullistuksista https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/finwcu/mustat_joutsenet_lensiv%C3%A4t_suomen_taivaalle_1991/


Erkki Ahon kirjasta ja blgeista löytyy tarkemmat tiedot vuoden 1991 luvun ja 1990-luvun alan tapahtumista kuin kuin pääministeri Esko Aho ”Mustista joutsenista”


Kirjan sivut

sivu 7 Lukijalle

sivu 9 Vakaan markan politiikka

sivu 10 Pyhä synodi

sivu 12 kasinotaloutta

sivu 13 kulutusjuhlaa

sivu 14 syvä lama ja kriisin aika

sivu 16 Pankin ideologia

sivu 16 lallinen murha

sivu 17 lailistettua rosvousta

sivu 19 ruumiin ryöstö

sivu 21 naimisissa Arsenalin kanssa

sivu 22 Sallan Kone Oy:n konkurssi

sivu 24 Liisa Mariapori – entinen verotarkastaja

sivu 26 Nosturikaupoista uutta tietoa

sivu 28 Helsingin Sanomat jättikorvauksiin

sivu 29 talouspolitiikan tekijät

sivu 30 Suuren laman syyt ja syylliset

sivu 31 Veljekset ja pankkikriisi

sivu 33 Kärpäsjahti

sivu 35 Vahingonkorvaukset pankkikriisissä

sivu 35 Wegelius syyttää vakuusrahastoa

sivu 36 Pankkikriisi jätettiin selvittämättä

sivu 38 Ihmisoikeusloukkauksia Suomessa

sivu 39 Kaksi todellisuutta

sivu 41 Vapaamuurari – uhka Suomen kansalle?

sivu 42 Monenlaista matkailua

sivu 43 Laillisuusvalvonta on kansan pettämistä verovaroillla ja virkavastuulla

sivu 51 kuka valvoo asianajajia?

sivu 53 Korkein oikeus kaipaa tuuletusta?

Sivu 54 mielivalainen verottaja

sivu 80 Talonpojan tappolinjalla

sivu 87 politiikasta ja poliitikkojen moraalista

sivu 105 Suomen häpeä

sivu 106 Nyt on arvokeskusellun paikka

sivu 108 Maakunnallinen veturyritys

sivu 109 Pankkikriisi ja talotehtaiden pudotuspeli

aivu 111 Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

sivu 112 Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

sivu 114 Toimintaedellytysten kartoitus ja Jouni Remeksen petos

sivu 115 Alavieskan kunnan petollinen toiminta

sivu 116 Vanhalle Pöllölle ja muillekin alavieskalaisille

sivu 117 Kera Oy:n petos ja pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa

sivu 118 Kohtuuton kauppasopimus ja kaupanvahvistus etätyönä

sivu 119 Otin lainaa osakepääomaan

sivu 120 Markku Kosken kelkankääntö

sivu 121 Messuvoitto Joensun asuntomessuilta

sivu 121 Vihdoinkin Remekselle lopputili

sivu 122 Kera Oy:n kiristys

sivu 123 Konkurssi tavoitteena

sivu 124 Meistä tehtiin rahanpesijöitä Kera Oy:n toimesta

sivu 127 Ulkomainen ostajataho

sivu 128 Oikeuskäsittely tietämättämme Ylivieskan käräjäoikeudessa

sivu 129 Konkurssipesä purki kaupat

sivu 130 Konkurssiin hakeminen

sivu 131 Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström

sivu 132 Tappouhkauksia, rikosilmoituksia, likaista peliä

sivu 134 Uuden yrityksen perustaminen

sivu 134 Ajojahti käynnistyy

sivu 135 Kolmen miljoonan mies

sivu 137 Kohtalokas konsultointi ja äkkinäinen konkurssi

sivu 137 Uskomatonta toiminta

sivu 138 ITC Finland Oy:n pesänluettelon vannomistilaisuus

sivu 139 Velkojien kokous Kajaanissa 22.04.1998

sivu 140 Ajojahti jatkuu

sivu 141 Oikeudenkäynti velallisen epärehellisyydestä

sivu 143 Hyvitykset konkurssin myöhäisemmässä vaiheessa

sivu 144 Virkamiesterrorismi, Hyvä veli-järjestelmä ja kollegiaalinen suojelujärjestelmä

sivu 146 Mittaamattomat henkiset kärsimykset ja valtavat taloudelliset tappiot

sivu 147 Vaasan Hovioikeuden väärä päätös

sivu 148 Vaasan Hovioikeuden toinen väärä päätös

sivu 148 Hallitusmuodon 32 §

sivu 148 Kuin paatunut rikollinen

sivu 149 Vaikea uutisoitava

sivu 151 Saatanan tunarit

sivu 152 Aktiivisuuteni herättää huomiota

sivu 153 Korkeimman oikeuden suojelupäätös

sivu 154 Kansanedustaja Kuisman eduskuntakysely

sivu 155 Kansanedustaja Vistbackan puhe 21.2.2000

sivu 156 Kirjeenvaihtoa Tasavallan Presidentin kanssa

sivu 158 Valitus Korkeimpaan oikeuteen

sivu 159 Tuomiopurkuhakemukset Korkeimpaan oikeuteen

sivu 160 Menin yllättäen Vantaan KRP:hen

sivu 160 Henkilökohtainen konkurssi

sivu 162 Kirje Arkkipiispalle

sivu 162 Maskosen outo kuolema


Avoin kirje pääministeri Antti Rinteelle

http://pankkikriisi.blogspot.com/2019/06/avoin-kirje-paaministeri-antti-rinteelle.html


1980-luvun
talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen1986 ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa. Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.


Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.

Marraskuussa 1991 tehty suuri davalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15% koko lainakannasta.


Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.


Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti 
Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 48 000 elinkelpoista yritystä vuoden 1997 loppuu mennessä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 11500. Pankit pelastettiin. Voidaanko puhua kansanmurhasta?


Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti 
Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti 
Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori 
Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.

Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja 
Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko 
Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.

Asiapaperit salaisiksi

Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti 
Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori 
Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.


100 vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-Sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri 
Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 11 500 valitsi lopullisimman ratkaisun vuoden 1997 loppuun mennessä. Sen jälkeen on vielä on poistettu yrityksiä markkinoilta ja niiden kokonaismäärä Velallisten Turkirymän mukaan on n.60 000 kappaletta ja itsemurhan tehneiden määrä n. 16 000. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.


Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja 
Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.

Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.


Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa

KEP:n Säästöpankin johtaja 
Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja 
Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.

Jälkien peittely

Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.

Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri 
Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta. Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.

Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.


Johtopäätökset

Suomessa pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea. Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.

Pankkikriisin peitellyt paperit















Antti-Pekka Pietilä on kirjoittanut kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit.
Kirjan mukaan kansantaloustieteilijät 
Seppo Honkapohja ja Erkki Koskela ovat painokkaasti sitä mieltä, että huonon talous- ja rahapolitiikan seurauksena suomalaisen menestyksen kupla paisui kuin ilmapallo. Kun se lopulta puhkesi, markka devalvoitiin, valuutta pakeni maasta, valuuttaluottojen ottajat kaatuivat konkurssiin ja kansalaiset ajautuivat jättimäiseen työttömyyteen. Huonosta talouspolitiikasta kehittyi ensin valuuttakriisi ja sen jälkeen pankkikriisi.

Iiro Viinanen oli yksi päätoimijoista

"Hätä ei lukenut lakia, eikä kuolemanpelossa kaihdettu keinoja", sanoo Iiro Viinanen, joka oli valtionvarainministerinä suuren laman ja pankkikriisin aikana 1990-luvun alussa. Hän oli purkamassa pommia, joka oli viritetty vuosina 1986-1991 eli ennen hänen ministerikauttaan. Valuuttaluottojen vyöry kulki läpi kansantalouden ja yrityskentän. Halvaksi rahaksi luullut valuuttaluotot muuttuivat vääräksi rahaksi, kun markan arvo romahti ja velkapommi räjähti. Valuuttaveloista kehkeytyi Suomen taloushistorian suurin yksittäinen katastrofi, josta kehkeytyi pankkikriisi.
Pankkikriisin sumeisiin kohtiin kuuluu valuuttavelallisten taloudellinen ja oikeudellinen kohtalo. Sitä ei ole juurikaan selvitetty, koska devalvaatioista hyötyjien määrä on ollut lukumääräisesti paljon suurempi kuin tappioista kärsineiden määrä. Vähemmistöön jäävän kansanosan asema on aina kurja. Syrjäytyneet elävät hyvinvoinnin ja hyväksynnän marginaalissa. He ovat eläneet velkahelvetissä.
Valtionvarainministeriön, valtion vakuusrahaston ja Suomen Pankin virkamiehet sekä Esko Ahon hallituksen ministerit myöntävät yksityisissä keskusteluissa, ettei pankkien pelastaminen ja valuuttavelallisten kohtelu mennyt lain mukaisesti.


Björn Wahlroos pääkonna?

SYP kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.
Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa. Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.
Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän. Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi juuri 
Björn Wahlroos perusteli arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Presidentti Mauno Koivisto järjesti talousseminaarin presidentinlinnassa 2.3.1992. Mukana olivat Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom, SYP:n emopankin Unitaksen johtaja Vesa Vainio ja KOP:n pääjohtaja Pertti Voutilainen. Tilaisuudessa Bjorn Wahlroos avasi pankkikriisin syvimmän olemuksen arvovaltaiselle päättäjäjoukolle. Wahlroosilla oli ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
Näin siis markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot. Wahlroosin perustelut hyväksyttiin laajasti ja nopeasti. Pääministeri Ahon hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi samaan lopputulokseen kuin Wahlroosin analyysi.
Eikä tässä vielä kaikki. Valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi. Silloin SYP alkoi kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen. Tämän projektin vetäjä oli kirjan mukaan Wahlroos.
SYP pelastautui rukkaamalla rakennettaan, hinnoittelemalla uudelleen omaisuutensa ja muuttamalla nimensä niin taidokkaasti, että asiakkaat eivät sitä huomanneet. Suomen Yhdyspankin rakenneuudistus toteutettiin siten, että käyttöön otettiin pankin vanha nimi Pohjoismaiden Yhdyspankki. Sille siirrettiin Suomen Yhdyspankin koko pankkitoiminta. Tämän seurauksena Pohjoismaiden Yhdyspankista tuli Suomen Yhdyspankin tytäryhtiö ja emoyhtiönä toimineen Suomen yhdyspankin nimi vapautui ja Pohjoismaiden Yhdyspankki voitiin muuttaa takaisin Suomen Yhdyspankiksi. Voitot pantiin toiseen taskuun ja tappiot toiseen. Järjestelyn jälkeen pankkitoimintaa voitiin jatkaa perinteisenä Suomen Yhdyspankkina. Emoyhtiö Unitaksen palvelukseen jäi vain parikymmentä henkilöä hoitamaan konsernihallintoa ja arvokkaita omaisuusmassoja. Tytäryhtiönä toimiva Suomen Yhdyspankki harjoitti varsinaista pankkitoimintaa. Valtionvarainministeriössä jäi vahingossa tai tahallaan huomaamatta, että vaihtoon olisivat tulleet SYP:n eivätkä Unitaksen pörssissä noteeratut osakkeet.
SYP teki vekseleistä väkisin velkakirjoja. Rata hyväksyi SYP:n toimet. SYP oli lain yläpuolella. Suurpankki velkoi asiakkailtaan 8 miljardia markkaa kyseenalaisin perustein.

Kymmenen miljardia tukea vahingossa

A-P Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot, pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa pankkikriisin aikaan. Uskomaton esimerkki tästä on pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista. Verottajan mukaan pankit olivat jättäneet maksamatta leimaverot liikkeelle laskemistaan sijoitustodistuksista.
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.
Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään.
Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri 
Eino Keinänenpäättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.
Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan. Pietilän mukaan kansanedustajat olivat tietämättömiä (kuten tänäänkin asioista) ongelman laajuudesta. On todennäköistä, että kansanedustajat eivät ymmärtäneet mitä päättivät. Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lainmuutoksella ei ollut taloudellisia vaikutuksia.
Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman edellä ilman sen suurempaa huomiota.


P
residentti Koivisto käskytti tuomareita ja painosti oikeuslaitosta

Miksi tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa kansalaisten ahdinkoa kuin oikeusministerin painostuksesta. Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen ratkaisujen sisältöjä ja perusteluja.
Valuuttavelallisten näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdaksi muodostuu kevät 1992, jolloin presidentti Mauno Koiviston aktiivinen rooli pankkikriisin hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudellisia vaikutuksia ja seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden tahojen päätöksentekoon. Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian keskeinen tekijä pankkikriisin selvittelyssä.
Presidentinlinnaan kokoontui 6. toukokuuta tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä presidentin kanslian henkilökuntaa. Mukana oli myös korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano: presidentti 
Olavi Heinonen ja oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Per Lindholm ja Mikko Tulokas, joka oli juuri nimitetty korkeimman oikeuden jäseneksi.
Paikalle saapui myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallitusneuvos 
Pekka Hallberg, josta myöhemmin tuli KHO:n presidentti. Lisäksi mukana oli viisi muuta alempien oikeusistuinten jäsentä: Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala, Oulun lääninoikeuden ylituomari Olli Karikoski, Kuopion raastuvanoikeuden pormestari Juha Kettunen ja Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari Markku Arponen. Kaikkiaan osanottajia oli kolmisenkymmentä.
Tilaisuudessa käsiteltiin tuomioistuinten yhteiskunnallista vallankäyttöä ja riippumattomuutta sekä arvioitiin tuomioistuinten toimintaa yleensä. Työjärjestyksestä huolimatta tilaisuuteen ei ollut kutsuttu oikeusministeriön edustajia, hallituksen ministereitä tai muitakaan poliitikkoja.
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori 
Heikki Ylikangas oli yksi osanottajista. Hän on selostanut tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta seuraavasti: "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Tällä Ylikangas viittaa Koiviston aikaisemmin esittämään näkemykseen, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoja. KKO oli tehnyt vain kuukautta ennen Koiviston järjestämää tilaisuutta päätöksen, joka tuki lainanottajien oikeuksia.

Koiviston puhuttelu muutti tuomioiden linjaa

Koivisto oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Olavi Heinonen oli kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta. Pietilän mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduuksia ja velallisten vahingoksi yhtä tapausta lukuun ottamatta.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.


Oikeuslaitos päätti pankin tarpeen mukaan

Oikeuslaitoksen juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa noista luotoista oli vekseleitä. Korkein oikeus oli jo kuitenkin vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin papereihin.
Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli, että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa. Kun devalvaatio räjäytti asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu markkasumma.
Tällainen kanta jäi voimaan eräässä kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa. Tuosta päätöksestä välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli, vaan normaali luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.
Kun verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, pankki onnistui todistamaan oikeudessa, että kyseessä on vekseli. Näin siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja Korkeimmalle oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä oli pankille edullisinta.


Valuuttavelalliset elävänä hirressä rikosten uhreina

Valuuttavelallisten kohtaloksi koitui Suomen markan devalvaatio, jota ei koskaan pitänyt tulla. Suomen Pankki ja pääministeri Esko Ahon hallitus vakuuttivat yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa, että vahvan ja vakaan markan politiikka on kansantalouden ja hyvinvoinnin ankkuri.
Pohja kuitenkin petti, ankkuri irtosi, markka devalvoitiin ja päästettiin kellumaan. Tapahtumien virta alkoi viedä valuuttavelallisia. Tulvan paisuessa mukaan tempaantui satojatuhansia suomalaisia, joiden velat kasvoivat ylivoimaisen suuriksi. Lopulta pankki pani heidän omaisuutensa pakkomyyntiin. Vuonna 1994 ulosotossa oli yli 500 000 suomalaista, kun "normaalina" voidaan pitää vuoden 2006 tasoa, noin 200 000.
Valuuttaluottojen perintä on ollut poikkeuksellinen tapahtuma, ja sen yhteydessä on myös koeteltu Suomen kansainvälisten valtiosopimusten pitävyyttä. Tuomioistuinten tuomarit eivät ole tutkineet tai ymmärtäneet, minkälaisista asiakirjoista korivaluuttavekseleissä oli kyse. Valtionvarainministeriö ja pankkitarkistajat ovat edesauttaneet epäselvyyksien luomisessa. Tarkoitus ja tavoite ovat ohittaneet Suomen lain. Kun otetaan huomioon pankkien, pankkiviranomaisten ja poliittisen vallan yhteistyö lainsäädäntötyössä, niin tästä paljastuu suuren luokan operaatio. Valuuttavelkojen jälkien seuraaminen vie lukijan Suomen taloushistorian synkimpään ajanjaksoon, suureen lamaan ja pankkikriisiin, jonka selvittelyyn osallistuivat maamme silloiset huippupolitiikot. Heidän tekonsa ja kommenttinsa vaikuttivat valuuttavelallisten järkyttävään kohtaloon.
1980-luvun talouspoliittisen kokeilun, vakaan markan ylläpidon kustannukset toteutuivat satojen miljoonien markkojen tappiopottina. Se kaatui lyhentämättömänä ensin valuuttavelallisten ja sen jälkeen veronmaksajien syliin. Ihmettelyn määrä lisääntyi, kun 1990-luvun puolivälissä käynnistettiin useita lainsäädäntöhankkeita, joilla tehtiin hyväksyttäviksi pankkikriisin aikana kiireessä tehdyt ja toteutusaikanaan lainvastaiset ratkaisut.
Lähde mm.
A.-P. Pietilä: Pankkikriisin peitellyt paperit, ISBN 978-951-884-443-6, julkaistu 22.5.2008


Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?


Seppo Konttisen kirja Salattu pankkituki ja sitä seuranneet ohjelmat Ajankohtainen kakkonen 13.2.2008 ja A-Zoom 15.2.2008 nostivat uudelleen esille niin sanotun Aktiv-Hansakaupan.

Ajankohtainen kakkonen kertoi 13.2.2008, että 1990-luvun laman aikana Suomessa velkaantui yli 120 000 ihmistä, joista kolmasosa oli yrittäjiä. Lopputuloksena oli henkilökohtaisia katastrofeja: ulosottoja, avioeroja, alkoholismia, jopa itsemurhia. Suurin osa ylivelkaantuneista on kuitenkin sinnitellyt velkataakkansa alla. Tänä vuonna asioiden piti muuttua. Vuodenvaihteessa astui voimaan säädös velkojen lopullisesta vanhenemisesta, jonka piti armahtaa lamavelalliset.

Mutta ihan niin ei taida käydä. Velkaneuvojien arvion mukaan mukaan laman vuoksi velkaantuneista vapautuu maaliskuussa korkeintaan joka kymmenes. Muilla pankkikriisin maksutalkoot jatkuvat vielä vuosia.

A-Zoom jatkoi perjantaina 15.2.2008 keskustelua: Pankkivangit. Joko lamavelallisten pankkivankeus vihdoin päättyy? Reportaasi jättivelkojen painamista kansalaisista ja päättäjistä, jotka katosivat.
Studiovieraana oli salaisesta pankkituesta pamfletin kirjoittanut taloustoimittaja Seppo Konttinen.


Mikä on Aktiv Hansa-kauppa?

Arsenal sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä 12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen myymisestä ei ole virallista päätöstä.

Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos). Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000: tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.

Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?


Torkeä petos?

Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.


1990-luvun pankkikriisi on selvitettävä, syylliset on saatava vastuuseen ja aiheutetut vahingot on korvattava

http://pankkikriisi.blogspot.com/2017/12/1990-luvun-pankkikriisi-on-selvitettava.html

1990-luvun pankkikriisissä 500 000 ihmistä jäi työttömäksi ja yli 280 000 ylivelkaantui. 48 000 yritystä poistettiin markkinoilta kyseenalaisin jopa rikollisin keinoin ja 11 500 yrittäjää teki itsemurhan. Voidaan puhua kansanmurhasta. Todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla eikä heitä ole saatettu oikeudelliseen eikä taloudelliseen vastuuseen teoistaan. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten monissa muissa maissa.

Perustuslakituomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

Suomessa laillisuusvalvonta ei toimi, sillä laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain 0,6 promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvonnassa on kysymys verovarojen tuhlauksesta, Koska laillisuusvalvonta ei toimi niin valtakunansyyttäjä ja poliisi voivat toimia rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan, koska myöskään poliisin laillisuusvalvonta ei toimi. Korkein oikeus ei perustele tekemiään kielteisiä päätöksiä, koska se ei voin niitä perustella. Kysymys on perustuslain ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisesta menettelystä. Käräjätuomarit ja hovioikeden tuomarit voivat toimia vapaasti ja rikollisesti pelkäämättä joutumatta vastuuseen teoistaan. Suomessa kansanedustajat eivät noudata lakia eikä minusterit ministerinvalaa. Suomessa perustuslakivaliokunta korvaa perustuslakituomioisuimen ja on kiistattomasti todistettu, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät noudata Suomen lakia. Suomi ei siis ole oikeusvaltio ja kansalaiset Suomessa eivät saa oikeutta, vaikka Suomen perustuslaki 21 § sitä edellyttää ja perustuslain mukaan jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat risririidassa niin perustuslak voittaa, mutta Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, joka valvoisi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten noudattamista.

Pankkikriisin pitkä varjo

http://pankkikriisi.blogspot.com/2015/02/pnakkikriisin-pitka-varjo.html


Pankkikriisin karmea totuus julki

http://pankkikriisi.blogspot.com/2014/08/pankkikriisin-karmea-totuus-julki.html


Pankkikriisi ja sen seuraukset

http://pankkikriisi.blogspot.com/2011/


SuomVuosi 1991 - Gorbatsov eroaa, Jeltsin nousee valtaan en historia blogistani löytyy tarkat tiedot 1990-luvun tapatumista.

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/vuosi-1991-gorbatsov-eroaa-jeltsin.html


Talouden lama

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/talouden-lama.html


Rahoitusmarkkinat vuonna 1990 http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/rahoitusmarkkinat-vuonna-1990.html


Säästöpankit pelastivat SKOP:n romahdukselta http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/saastopankit-pelastivat-skopn.html


Konkurssit lisääntyivät

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/konkurssit-lisaantyivat.html


Ruumiin ryöstö

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/ruumiin-ryosto.html


Väkivaltaisuudet Liettuassa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/vakivaltaisuudet-liettuassa.html


Eduskuntavaalien äänikuningas http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/eduskuntavaalien-aanikuningas.html


Hallitusratkaisu 1991

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/hallitusratkaisu-1991.html


Porvarihallitus syntyy

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/porvarihallitus-syntyy.html


Pääministeri

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/paaministeri.html


1991 – Markka kytkettiin EY-valuuttayksikköön ecuun

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/1991-markka-kytkettiin-ey.html


ECU-kytkentä vallitsevalla kurssilla

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/ecu-kytkenta-vallitsevalla-kurssilla.html


Ahon hallitus, ecu-kytkentä, yhteiskuntasopimus ja pakkodevalvaatio

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/ahon-hallitus-ecu-kytkenta.html


Porvarihallitus

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/porvarihallitus.html


Ahon hallituksessa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/ahon-hallituksessa.html


Vallan huipulla

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/vallan-huipulla_29.html


Elokuun vallankumous ja neuvostososialismin romahdus

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/elokuun-vallankumous-ja.html


Imperiumi luhistuu

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/08/imperiumi-luhistuu.html


Kolme päivää, jotka järisyttivät maailmaa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/kolme-paivaa-jotka-jarisyttivat.html


Suomi tarkkana

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/suomi-tarkkana.html


Elokuun vallankaappausyritys

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/elokuun-vallankaappausyritys.html


Vallankaappaus Moskovassa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/vallankaappaus-moskovassa.html


Hädässä ystävä tunnetaan

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/hadassa-ystava-tunnetaan.html


Elokuun kaappaushanke

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/elokuun-kaappaushanke.html


Kriittiset tunnit

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/kriittiset-tunnit.html


Elokuun vallankaappaus

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/elokuun-vallankaappaus.html


Moskovan vallankaappausyritys – Viro jälleen vapaa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/moskovan-vallankaappausyritys-viro.html


Valtiollinen poikkeuslakikomitea http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/valtiollinen-poikkeuslakikomitea.html


Neuvostoliiton hajoaminen

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/neuvostoliiton-hajoaminen.html


Uusi Venäjä ja luovutetun Karjalan kysymys

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/uusi-venaja-ja-luovutetun-karjalan.html


Neuvostoliiton-suhteet Venäjän-suhteiksi

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/neuvostoliiton-suhteet-venajan.html


Neuvottelut naapuruussopimuksesta ja EY-jäsenhakemuksesta

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/neuvottelut-naapuruussopimuksesta-ja-ey.html


Suomi Viron kehityksen nopeuttajana

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/suomi-viron-kehityksen-nopeuttajana.html


Näin autoin virolaisia

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/nain-autoin-virolaisia.html


Politiikantekoa opettelemassa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/politiikantekoa-opettelemassa.html


Hätätilahallitus

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/hatatilahallitus.html


Lama Suomessa syveni yhä

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/lama-suomessa-syveni-yha.html


Miksi lama oli niin syvä?

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/miksi-lama-oli-niin-syva.html


Perustuslakia muutetaan suhdannesyistä

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/perustuslakia-muutetaan-suhdannesyista.html


Ahon hallituksen budjettiesitys ja yhteiskuntasopimus

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/ahon-hallituksen-budjettiesitys-ja.html


Devalvaation jälkimainingit

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/devalvaation-jalkimainingit.html


Suomen Pankin pääjohtaja erotetaan

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/suomen-pankin-paajohtaja-erotetaan.html


Suomen Pankki hallituksen alaisuuteen?

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/suomen-pankki-hallituksen-alaisuuteen.html


Säästöpankeista sijaisuhri

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/saastopankeista-sijaisuhri.html


SKOP koppilaisen metsäteollisuuden kimpussa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/09/skop-koppilaisen-metsateollisuuden.html


SKOP ja säästöpankit

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/skop-ja-saastopankit.html


SKOPin lyhyt historia

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/skopin-lyhyt-historia.html


Paha pankki

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/paha-pankki.html


Pankkeja konkurssiin?

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/pankkeja-konkurssiin.html


August Group General Partnership

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/august-group-general-partnership.html


Soros sijoittaa Suomeen

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/soros-sijoittaa-suomeen.html


Kouri-projektit

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/kouri-projektit.html


Kouri Suomessa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/kouri-suomessa.html


Strateginen vastavalkea

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/strateginen-vastavalkea.html


Ovikello soi keskellä yötä

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/ovikello-soi-keskella-yota.html


Kouri-kaupoista

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/kouri-kaupoista.html


Kouri-kauppojen loppuselvittely

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/kouri-kauppojen-loppuselvittely.html


SYP, leipäpappeja ja pikku-Nalle

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/syp-leipapappeja-ja-pikku-nalle.html


Pentti Kouri esittelee suunnitelman

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/pentti-kouri-esittelee-suunnitelman.html


Valuuttakriisi muuttui pankkikriisiksi

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/valuuttakriisi-muuttui-pankkikriisiksi.html


Pankkikriisi puhkeaa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/pankkikriisi-puhkeaa.html


Matkailukuume riivaa kuntia

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html


Vuosi 1992 – Salaiseksi julistettu SSP-sopimus – ns. Koiviston konklaavi http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/vuosi-1992-salaiseksi-julistettu-ssp.html


Näytelmä säätytalolla

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/naytelma-saatytalolla.html


Pankkien pelastamiseksi kehitettiin malli

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/pankkien-pelastamiseksi-kehitettiin.html


Ei tahtonut oviaukko riittää”

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/ei-tahtonut-oviaukko-riittaa.html


Viimeinen taistelu ja valuuttavarannon ehtyminen syyskuussa 1992

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/viimeinen-taistelu-ja-valuuttavarannon.html


Oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus Linnassa 06.05.1992 kl 19.00

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/oikeuspoliittinen-keskustelutilaisuus.html


Se tuli sitten jumalattoman arkaan kohtaan”

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/se-tuli-sitten-jumalattoman-arkaan.html


Devalvaatio kaatui yrittäjien syliin

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/devalvaatio-kaatui-yrittajien-syliin.html


Elinkelpoiset yritykset jätettiin pankkien mielivallan kohteeksi

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/elinkelpoiset-yritykset-jatettiin.html


Suomen taloushistorian suurin omaisuuksien uusjako

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/suomen-taloushistorian-suurin.html


Kujanjuoksua

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/kujanjuoksua.html


Koivisto hermostuu

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/koivisto-hermostuu.html


Miljardilahjoitus luottolaman torjuntaan

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/miljardilahjoitus-luottolaman.html


Siimes ylös yhteiskunnan tikapuita

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/siimes-ylos-yhteiskunnan-tikapuita.html


Salaisen kauppakirjan paljastava sisältö

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/salaisen-kauppakirjan-paljastava.html


Suomen suurin omaisuudenryöstö – yrityksiä kaadettiin massamuotoisesti

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/suomen-suurin-omaisuudenryosto.html


Taloudellinen katsaus 1991-1992

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/taloudellinen-katsaus-1991-1992.html


Talouskehitys 1991-1992

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/talouskehitys-1991-1992.html


Taloudellinen katsaus 1992-1993 – syöksykierre ei oikene

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/taloudellinen-katsaus-1992-1993.html


SYP pelastautui taikatempulla http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/syp-pelastautui-taikatempulla.html


Suomen Yhdyspankki muuttui roskapankiksi

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/suomen-yhdyspankki-muuttui.html


Pankkitoiminnan moraaliset ja juridiset epäselvyydet

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkitoiminnan-moraaliset-ja-juridiset.html


Vekseleistä tehtiin väkisin velkakirjoja

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/vekseleista-tehtiin-vakisin.html


Velalliset joutuivat vaikeuksiin

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/velalliset-joutuivat-vaikeuksiin.html


Köyhyys 1990-luvulla

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/koyhyys-1990-luvulla.html


Velkakirjojen myynti Arsenal Oy:lle

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/velkakirjojen-myynti-arsenal-oylle.html


Presidentti käskytti tuomareita

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/presidentti-kaskytti-tuomareita.html


Missä he ovat nyt?

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/missa-he-ovat-nyt.html


Korkeimman oikeuden kohtalokas päätös

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/korkeimman-oikeuden-kohtalokas-paatos.html


Suomen suuri lama

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/suomen-suuri-lama.html


Luottamuksella on kallis hinta http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/luottamuksella-on-kallis-hinta.html


Havaintoja ja väitteitä Arsenal Oy:n toiminnasta http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/havaintoja-ja-vaitteita-arsenal-oyn.html


Alkuperäiset asiakirjat sivuutettiin http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/alkuperaiset-asiakirjat-sivuutettiin.html


Pankkitukeen liittyviä moraalikysymyksiä

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkitukeen-liittyvia.html


Arsenal – Suomen suurin hautausmaa

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/arsenal-suomen-suurin-hautausmaa.html


Pankkikriisiselvitys -karmea totuus julki

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html


Suomi hakee Euroopan unionin jäsenyyttä

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/suomi-hakee-euroopan-unionin-jasenyytta.html


Pääministeri uhkaa hallituksen erolla

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/paaministeri-uhkaa-hallituksen-erolla.html


Keskustan johtajuuskiista http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/keskustan-johtajuuskiista.html


Kysymys rajoista

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/kysymys-rajoista.html


Ulkopoliittisesti vilkas kausi

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/ulkopoliittisesti-vilkas-kausi.html


Tie Euroopan unioniin

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/tie-euroopan-unioniin.html


Kesällä 1991 epäilin kovasti....

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/11/kesalla-1991-epailin-kovasti.html


Keskustapuolue käännytetään eurouskoon

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/keskustapuolue-kaannytetaan-eurouskoon.html


Jäsenyyttä haetaan

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/jasenyytta-haetaan.html


Suomen päätös hakea EY-jäsenyyttä

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/suomen-paatos-hakea-ey-jasenyytta.html


Euroopan unioni 1990-luvulla

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/euroopan-unioni-1990-luvulla.html


Vuosi 1993 – Suomen EY-neuvottelut alkoivat

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/vuosi-1993-suomen-ey-neuvottelut.html


EU – huomispäivän super-Neuvostoliitto

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/eu-huomispaivan-super-neuvostoliitto.html


Tervetuloa maksajat

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/tervetuloa-maksajat.html


Suomi liittyi EU:hun salaten ja valehdellen

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/suomi-liittyi-euhun-salaten-ja.html


Euroopan salaiset kansiot

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/12/euroopan-salaiset-kansiot.html


Ei kommentteja: