Ylen kannatusmittaus: Kolmen isoimman kisa kiristyy – kokoomus laski, SDP kiri kakkoseksi PS:n ohi
Eduskuntavaaleihin on enää kaksi kuukautta, ja kolmen suurimman puolueen kilpa näyttää kovenevan. Kärkikolmikon kannatuserot kaventuivat Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa.
Oppositiopuolue kokoomuksen kannatus laski 1,4 prosenttiyksikköä 21,6:een. SDP:n suosio nousi hivenen 19,1:een, ja perussuomalaisten laski liki prosenttiyksikön verran 18,4 prosenttiin.
Vaikka yksittäiset muutokset eivät ole suuria, ne tekevät kärkikolmikosta ahtaamman. Kaikkien kolmen puolueen kannatus mahtuu runsaan kolmen prosenttiyksikön kehikkoon.
Jos tätä verrataan esimerkiksi marras-joulukuun mittaukseen, niin silloin kokoomuksen etumatka SDP:hen oli yli viisi, ja perussuomalaisiin yli kuusi prosenttiyksikköä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan on tyypillistä, että ykkösenä olleen puolueen etumatka pienenee, kun vaalikampanjointi alkaa.
– Mitä lähemmäksi vaalit lähestyvät, sitä tiiviimmäksi kärkitilanne käy. Historia on osoittanut, että isokin johto gallupeissa tahtoo sulaa siinä vaiheessa, kun aletaan käymään varsinaista vaalikampanjaa, Turja sanoo.
Hän viittaa muun muassa vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Keskusta voitti, mutta kannatus suli edellisvuoden lähes 27 prosentin huippulukemista.
Kokoomuksen kannatuslaskusta merkittävin osa johtuu Turjan mukaan siitä, että selvästi aikaisempaa isompi osa ennen kokoomusta kannattaneista ei nyt ilmoittanut kantaansa. Kannastaan epävarmoja on muutenkin enemmän kuin viimeksi, nyt kantansa ilmoitti vain 69 prosenttia vastanneista.
Tämäkin selittyy vaalien lähestymisellä – vastausta pohditaan totisemmin.
– Vaalikampanjat ovat käynnistyneet ja äänestäjät alkavat tarkemmin miettiä, mitä puoluetta loppujen lopuksi äänestäisivät. Kannastaan epävarmojen osuus on lisääntynyt ja se näkyy tässä selvästi.
Politiikassa kaksi kuukautta on pitkä aika. Jotain tuoreista luvuista voi Turjan mukaan silti päätellä.
– Tulee varmasti tiukka taistelu, eikä kokoomus voi olla varma ykköspaikastaan.
Turja: Keskustan loru ei ole luettu
Liikehdintää puolueiden kannatusluvuissa on kuitenkin sen verran, että peräti neljä puoluetta vaihtoi paikkaa: pääministeripuolue SDP nousi isoimman oppositiopuolueen eli perussuomalaisten ohi toiseksi suosituimmaksi. Kärkikolmikon järjestys on nyt sama kuin pitkälti koko vuoden 2022.
Turjan mukaan lähihistoriassa on poikkeuksellista, että pääministeripuolueen kannatus on pysynyt korkeana.
– Yleensä päähallituspuolue on se, joka hallituskauden toimista eniten kärsii. Meillä on tällä hetkellä erittäin suosittu pääministeri ja myös hallitus on poikkeuksellisen suosittu eli ehkä nämä asiat vaikuttavat.
Yhteenlaskettu hallituspuolueiden kannatus on 51,5 prosenttia.
Kymmenen prosentin tuntumassa keikkuneet hallituspuolueet eli vihreät ja keskusta vaihtoivat sijoitustaan. Tuoreessa mittauksessa vihreät on neljäs 10,3 prosentilla ja keskusta 10,1 prosentin kannatuksellaan viides.
Vihreisiin on nyt palannut niitä, jotka äänestivät puoluetta edellisissä eduskuntavaaleissa eli epävarmojen osuus on pienentynyt.
Keskustan osalta peli ei Turjan mukaan ole vielä pelattu.
– Keskustan etuna on hyvin toimiva puolueorganisaatio ja vaalikoneisto.
Hallituspuolueista vasemmistoliiton kannatus laski prosenttiyksikön verran 7,6 prosenttiin, ja RKP:n nousi hiukan 4,4 prosenttiin.
Vasemmistoliiton kannatuslaskussa näkyy Turjan mukaan epävarmojen osuuden nousu eli vasemmistoliittoa kannattaneita on siirtynyt niin sanotusti katsomoon.
Perussuomalaisista lipumista KD:hen
Kristillisdemokraattien kannatus palasi neljään prosenttiin eli puolue on saanut omia kannattajiaan taakseen. Turjan mukaan pieneen pomppaukseen vaikuttaa se, että tässä jaksossa kannattajia on siirtynyt jonkin verran perussuomalaisista KD:n taakse.
Useista puolueista koostuva muut-ryhmän kannatus nousi 1,1 prosenttiyksikköä. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi liberaalipuolue, piraattipuolue ja Valta kuuluu kansalle.
Yle julkaisee ennen eduskuntavaaleja vielä kaksi mittausta. Päivämäärät ovat 2. maaliskuuta ja 30. maaliskuuta.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen kertoo asian, niinkuin se on. Tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia.
https://www.facebook.com/suvi.ahonen1/videos/1120811748608784
Eduskunta on hyväksynyt uuden translain – katso miten kansanedustajasi äänesti
Osa hallituspuolue keskustan edustajista äänesti hallituksen esitystä vastaan, mutta oppositiopuolue kokoomuksen äänillä laki hyväksyttiin.
Eduskunta on hyväksynyt keskiviikkona uuden translain. Laki sukupuolen vahvistamisesta meni läpi äänin 113–69.
Äänestyksestä oli poissa 17 kansanedustajaa, tyhjiä ääniä ei annettu.
Hallituspuolue keskustan edustajista 13 äänesti hallituksen esitystä vastaan, mutta oppositiopuolue kokoomuksen äänillä laki hyväksyttiin.
Transsukupuolisilla ihmisillä syntymässä kirjattu sukupuoli ei vastaa heidän omaa sukupuoli-identiteettiään.
Lain suurimmat muutokset liittyvät sukupuolenkorjausprosessiin ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatimukseen. Jatkossa juridinen ja lääketieteen mukainen sukupuoli erotetaan toisistaan.
Uuden sukupuolen vahvistamiseen riittää kirjallinen hakemus. Aiemmin sukupuolen muuttamiseen vaadittiin psykiatrinen arvio ja pitkä lääketieteellinen prosessi.
Uuden sukupuolensa voi vahvistaa täysi-ikäisenä. Sukupuolen vahvistamisen voi tehdä vuoden päästä edellisestä kerrasta, jos uudelle muutokselle ei ole painavia syitä.
Myös vaatimus transihmisen lisääntymiskyvyttömyydestä poistuu.
13 hallituspuolue keskustan kansanedustajaa äänesti translakiesitystä vastaan, 12 puolesta. Viisi edustajaa oli poissa äänestyksestä. Keskustan edustajat äänestivät jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituksen lakiesitystä vastaan.
Keskusta katsoo, että translaki kuuluu asioihin, joissa sen edustajat voivat äänestää omantuntonsa mukaan.
Lakiesityksen hyväksymisen ja hylkäämisen lisäksi edustajat äänestivät valiokunnan mietintöön tehdyistä useista lausumaehdotuksista. Ne liittyvät esimerkiksi naisten kilpaurheiluun ja alaikäisten mahdollisuuteen vahvistaa sukupuolensa.
Läpi meni lausuma, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa. Äänet jakautuivat 93–83.
Katso,
miten kansanedustajat äänestivät.
Enemmistö keskustan eduskuntaryhmästä äänesti translain hyväksymistä vastaan. Se on selkeä epäluottamuksen osoitus keskustapuoleen puheenjohtajalle ja keskustan ministeriryhmälle. Heillä ei ole keskustan eduskuntaryhmän kannatusta tässä asiassa. Tämä ei voi olla vaikuttama keskustan kannastuslukuihin.
Kokoomusen eduskuntaryhmässä 10 kansanedustajaa äänesti tranlain hyväksymistä vastaan. Kokoomuksen enemmistön tuella vasemmistohallitus sai esityksensä läpi. Esitys on on järjen vastainen, kuten ylilääkäri Jari Sinkkonen todistaa. Tämä kokoomuksen järjen vastainen toiminta varmasti vaikuttaa kokoomuksen kannatuksen laskuun.
Eija-Riitta Korhola erosi kokoomuksesta: ”Siitä alkoi yhteistyökyvyttömän ja omiin muroihin kusijan leima”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009365644.html
Korhola kertoi asiasta Twitterissä ja blogikirjoituksessaan.
– Päätös oli raskas, sillä kokoomuslaisia kannattajia ja kenttäväkeä rakastan. Heidän vuokseen olen puolueessa sitkeästi pysynyt. Mutta nyt: kiitos 20 vuodesta, Korhola twiittasi.
Korhola kertoo blogissaan syitä erolleen. KORHOLA oli meppiaikoinaan kokoomuksen varapuheenjohtaja 2006–2010, mutta jätti puoluejohdon tehtävät linjaerimielisyyksien vuoksi. Korhola ei ollut tyytyväinen hallituksen Kreikka-pakettiin eikä niin sanottuun risupakettiin. Korholan mukaan häntä alettiin sen jälkeen leimata puolueessa ”omiin muroihin kusijaksi”.
– Pitkään aikaan en ole kokenut voivani vaikuttaa Kokoomuksen poliittiseen linjaan, vaan olen aiheuttanut pikemminkin hämmennystä. Se alkoi jo vuonna 2010, kun hallituspuolueen varapuheenjohtajana kritisoin sekä Kreikka-pakettia että puolueen suostumista tuulivoiman ylimitoitettuihin syöttötariffeihin.
– Siitä alkoi yhteistyökyvyttömän ja omiin muroihin kusijan leima, Korhola kirjoitti blogissaan.
Korholaa on siepannut kokoomuksen linja energia- ja ilmastopolitiikassa sekä EU:n elvytyspaketin hyväksyminen. Kokoomuksen koronalinjaukset ja suhtautuminen translakiin eivät myöskään ole Korholaa miellyttäneet.
– Petyin myös siihen perusoikeuksia polkevaan koronapolitiikkaan rokotepasseineen, jota monet kokoomuslaiset peräänkuuluttivat koronakriisin aikana. Translain kanssa hifistely ei yllättänyt sekään.
– Jälleen kerran vahvistuu kuva puolueesta, joka pelkää olla mitään mieltä. Kun se yrittää miellyttää kaikkia, se ei ole enää mitään, Korhola kirjoitti blogissaan.
KORHOLA nousi tunnetuksi poliitikoksi eurovaaleissa 1999, jolloin hän oli kristillisdemokraatti ja sai paikan europarlamentaarikkona Brysselissä. Korhola loikkasi ennen seuraavia eurovaaleja kokoomukseen, ja hän uusi meppipaikkansa niin eurovaaleissa 2004 kuin 2009.
Meppiaikanaan hän siis toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana 2006–2010.
– En toivo kuin hyvää kokoomukselle. Siellä on monia aitoja ystäviä ja ihania ihmisiä, joille olen kiitollinen kaikesta tuesta ja rohkaisusta kuluneina vuosina, Korhola kirjoitti blogissaan.
Korhola putosi europarlamentista kevään 2014 vaaleissa, eikä hän päässyt läpi myöskään eurovaaleissa 2019. Korhola yritti eduskuntaan kevään 2015 Helsingin vaalipiirissä ilman tulosta.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman (kok) on Korholan vävypoika. Vestman on naimissa Korholan tyttären kanssa.
Perussuomalaisten kannatuksen laskuun vaikuttaa todennäköisesti Piia Kattelus-Kilpeläisen kohtelu puolueessa. .
Piia Kattelus-Kilpeläinen erotettiin perussuomalaisista – kohahdutti viime vuonna esiintymällä lapuanliikkeen väreissä
Piia Kattelus-Kilpeläisen, Vaasan vaalipiirin PS:n ääniharavan, PS:n eduskuntavaaliehdokkuuden (2023) puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti