sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Pyhäjoen ydinvoimalahanke vastatuulessa



Fennovoiman osakkailla on visainen pähkinä purtavana. Voimalan hintaa vaikuttaa oleellisesti rakentamiseen tarvittavan rahan kustannus. Tähän taas vaikuttaa oleellisesti se, tuleeko Rosatom Fennovooiman osakkaakkaaksi 34 prosentin osuudella ja onko venäläisyhtiö mukana järjestämässä voimalan rakentamista myös muulla tavalla. Fennovoiman ja Rosatomin tavoite on allekirjoittaa Hanhikivi 1:n laitostoimitussopimus tämän vuoden lopulla. Samassa yhteydessä on tarkoitus sopia hankkeen tarkasta aikataulusta, rahoituksen järjestämisestä sekä Rosatomin tulosta Fennovooiman omistajaksi.

Ydinvoimayhtiö Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, ovat sopineet esityksestä, joka tähtää investointipäätöksen ja laitostoimitussopimuksen tekoon tämän vuoden loppuun mennessä. Neuvottelujen tuloksena Fennovoima tarjoaa omistajilleen ydinvoimalaa, joa Rosatomin kanssa sovitun tavoiteaikataulun mukaan tuottaisi sähköä vuonna 2024. Alunperin Fennovoiman tavoitteena oli aloittaa voimalan rakennustyöt jo vuonna 2012 ja käynnistää uusi voimala tuotantoon vuoteen 2020 mennessä.

Saksalaisen EONin vetäydyttyä hankkeesta sekä voimalan valmistaja että hinta meni uuteen pohdintaan. Fennovoima hylkäsi niin Arevan kuin Toshiban voimalatarjoukset. Nyt Fennovoiman 60 suomalaisella omistajalla on pari kuukautta eli lokakuun loppuun saakka aikaa päättää omasta jatkostaan Fennovoiman alustavasta sopimuksesta Rosatomin kanssa. Fennovoima ei kerro sopimuksen hintaa, mutta YLE:n mukaan Rosatomin noin 1200 megawatin ydinvoimalan hinta olisi 6,4 miljardia euroa.

Vajaa vuosi sitten Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen arvoi Talouselämässä, että pienemmässä voimalassa investintihinta laskee kyllä jonkin verran, mutta sähkön omakustannushinta voimalassa nousisi selvästi yli 60 euroon megawattitunnilta. Voimalan tarvitsemaan infrastruktuuriin pienemmällä koolla ei ole suurta merkitystä, koska infraa tarvitaan joka tapauksessa. Vakkilainen ryhmineen on laskenut, että suuri 1600 megawatin voimalla neitseellisellä alueella kuten Pyhäjoella, voisi maksaa lähes 8,6 miljardia euroa.

Fennovoiman omistuspohja on muuttunut. Saksalainen, yksityinen EON, on poistunut ja tilalle on tullut venäläinen, valtiollinen Rosatom. Muitakin alkuperäiseen omistajakatraaseen kuuluneita yrityksiä ja yhteisöjä on karisut matkalla. Lupaan on kirjattu voimalan koko on vaihtunut. Suurelle on lupa, pieni tehdään. Lisäksi nyt suunitelu ydinvoimala on kokonaan uusi malli, siis prototyyppi ja koepaikaksi tälle voimalatyypille on suunniteltu Pyhäjokea. Ydinjätteiden sijoitusta ei ole ratkaistu, sillä se varastoitaisiin aluksi ydinvoimalan alueelle väliaikaisesti. Useasti väliaikainen on melkein lopullista. Eduskunta ei periaatepäätöstä tehdesään kesällä 2010 tiennyt, että laitostoimittaja voisi olla venäläinen valtiollinen Rosatom. Puhuttiin Arevasta ja Toshibasta. Luvan myöntämisen jälkeen energianäkymät ovat hiljalleen muuttuneet. Suomi siirtyy kohti tehokkaampaa energiakulutusta, Energiasyöppöteollisuus muuttuu vähemmän syöpöksi tai muuttaa maasta. Vanhasta periaatepäätöksestä on jäljellä vain raamit – sisältö on vaihtunut.
Kun vuoden vuosituotetermiinien hinnan arvioidaan Euroopan ja Yhdysvaltojen taantuma, ja Kiinan kasvun seurauksena painuvan 32-38 euroon megawattitunnilta, ydinvoimalainvestoinnin kannattavuus lyhyellä tähtäimellä on kyseenalainen.
Pellervon tutkimuslaitoksen tooimitusjohtaja Pasi Holm esitteli Energiakolmion sähkömarkkinaseminaarissa Helsingissä PTT:n vuonna 2011 tekemiä kannattavuuslaskelmia ydinvoimainvestoinneile. PTT arvioi tuolloin 1500 megawatin tehoisen uuden ydinvoimalan sähköntuotantokustannuksiksi 41,3 euora megawattitunnilta, kun voimala pyörii korkealla 91,3 prosentin käyttökeetoimella ja 8000 tunnin huippukäyttöajala vuodessa.

Fennovoima perustettiin vuonna 2007 ja Rauma on ollut mukana alusta yhtiön perustajanosakkaana. Kaupungin energiayhtiöllä on 4,9 prosentin omistajaosuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka on ydinvoimayhtiön pääomistusyhtiö. Näillä laskelmilla Rauman pitäisi olla esimerkin näyttäjä lopullisessa investointipäätöksessä. Päätös on kuitenkin vaikea. Ruman omistusosuus merkitsisi 20-30 miljoonan euron sijoitusta ydinvoimayhtiön pääomaan sekä ylin sadan miljoonan takausvastuuta Fennovoiman ydinvoimalaitoksen lainarahoitukseen, mikäli ennakkoasetelmat toteutuvat.

Lopullinen niitti ydinvoimalayhtiön tarulle on Kataisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013). Esimerksiki hyvän kuntatalouden omaavalle Kalajoen kaupungille Kataisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma merkitsee tuloveroprosentin nostamista 18.50 prosentista 27,75:een tai sopetusmistarvetta 13,73 miljoonaa euroa. Koska kaupungin menoista noin 70 prosenttia on palkkamenoja niin se merkitsee sitä, että mittavat henkilöstövähennykset ovat edessä.

Koska Kataisen hallitus on kurjistanut kuntien asemaa merkittävästi, niin on täysin selvää, että kunnat eivät voi sitoutua Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen suunnitelulla tavalla. Sitoumista odotetaan turhaan seuraavilta paikkakunnilta:
  • Mikkeli
  • Hamina
  • Haukipudas
  • Pietarsaari
  • Uusikaarlepyy
  • Imatra
  • Rautjärvi
  • Ruokolahti
  • Kemijärvi
  • Salla
  • Pelkoseniemi
  • Kemi
  • Keminmaa
  • Kerava
  • Sipoo
  • Virrat
  • Töysä
  • Ähtäri
  • Alavus
  • Töysä
  • Keuruu
  • Kihniö
  • Kotka
  • Kruunupy
  • Kouvola
  • Köyliö
  • Säkylä
  • Lahti
  • Lehtimäki
  • Mäntsälä
  • Naantali
  • Nurmijärvi
  • Oulu
  • Parikkala
  • Porvoo
  • Raahe
  • Rauma
  • Rovaniemi
  • Kittilä
  • Sodankylä
  • Seinäjoki
  • Tammisaari
  • Tornio
  • Turku
  • Uusikaarlepyy
  • Vaasa
  • Valkeakoski
  • Vantaa
  • Helsinki
  • Karvia
  • Kankaanpää
  • Vimpeli
  • Äänekoski

Kun katsotaan näiden kuntien talousnäkymiä Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuksen valossa, niin ydinvoimalalle ei löydy kotimaista rahoitusta.

Fennovoimalta penätään lisäselvityksiä maanjäristysriskistä

Olkiluoto-3:n likapyykki
http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/olkiluoto-3n_likapyykki_52933.html#media=52943

Tutkija tyrmää puheet ydinvoiman päästöttömyydestä


Ydinvoima on riski hyvinvoinnille
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ydinvoima+on+riski+hyvinvoinnille/1135257746330

"Tuulivoima on ydinvoimaa halvempaa"

Ihanko oikeasti Rosatomin ydinreaktori Suomeen?

Ministereille esitelty aiempaa pienempää sähkön tarvetta

Yle: STUK vaatii turvallisuusparannuksia uuteen ydinvoimalaan

Kustannukset nousee

Uusi käänne: Pyhäjoen ydinvoimala myöhästyy alkuperäisistä tavoitteista ainakin 4 vuotta

Fennovoiman tarjous Rosatomille: 6,4 miljardia ydinvoimalasta

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

perjantai 27. syyskuuta 2013

Avoin kirje Timo Soinille



From: Erkki Aho
Sent: Friday, September 27, 2013 9:40 AM
Subject: riikka.kaihovaara@yle.fi, pirkko.mattila@eduskunta.fi, pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
Avoin kirje Perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille
tiedoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, perussuomalaisten puoluehallitus sekä hallintovaliokunta
Olen lähettänyt Sinulle, Timo,  useita sähköpostiviestejä, mutta yleensä et ole vastannut niihin. Minä koen tällaisen menettelyn epäkohteliaisuutena, sillä olinhan minä nostamassa puolueen kannatusta kansanedustajaehdokkaana silloin kun puolueen kannatus oli vain 1 %:n suuruinen. Silloin minulle sanottiin vaalitilaisuuksissa, että olet hyvä mies, mutta olet väärässä puolueessa. Olen edelleen Perussuomalaisen puolueen jäsen, mutta koen kohteluni puolueessa vähintäänkin syrjiväksi. Minulta estettiin kansanedustajaehdokkuuskin kyseenalaisin perustein. Katso
Syrjintäkirje
Nyt puoluehallitus on lopettamassa perussuomalaisten toiminnan Kalajoella kahden kahjon takia. Olen toiminut Kalajoella osaston puheenjohtajana ja olemme ratkaisseet ongelman fiksusti, mutta kokematon puoluesihteeri halusi tehdä näyttävän puolueen edun vastaisen ratkaisun, jota kalajokisten on vaikea hyväksyä. Puoluesihteerin kokemattomuus ja taitamattomuus tuli puolueelle todella vahingolliseksi. Katso
Näin tuhottiin yksi puolueemme parhaimpia osastoja puoluesihteerin taitamattoman toiminnan johdosta.
Perussuomalaisten suuren eduskuntavaalivoiton mahdollisti Suomen kansa ja äänestäjät. Tämä vaalivoitto tunnetaan nimellä Jytky.
Timo Soinin 2 kg jytky
Uudessa puolueessa monet muiden puolueiden ongelmalliset henkilöt sekä muut henkilöt näkivät mahdollisuutensa. Puoluetta on todella vaikea johtaa.
On syytä muistaa, että useat suomalaiset ovat uhranneet henkensä isänmaan puolesta ja mahdollistaneet tämän vaalivoiton. Otan esimerkkinä erään sotilaan viimeisen kirjeen, jonka on kirjoittanut kuvassa oleva toinen mies vasemmalta, isäni on äärimmäisenä oikealla kuvassa.
Viimeinen kirje
Myös äitini elämän tarina on yksi niistä tuhansista, joissa on kuvaus niistä uhrauksista, joita kansalaiset ovat maamme eteen tehneet
Saima Aho 90 vuotta
Olen saanut kodissani hyvän kasvatuksen ja perinyt äidin maidossa ne periaatteet, joita olen elämässäni noudattanut.
Erkki Aho
Rehellisyyteni takia olen joutunut kärsimään lukuisia ihmisoikeusrikoksia, mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä ja valtavia taloudellisia tappioita. Katso
Erikoinen isänpäivä – tapon yritys
Putkakertomus
Olen joutunut taistelemaan oikeus- ja asianajajamafiaa vastaan. Katso
Olen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuustolle sen pyytämän selvityksen rikollisesta toiminnasta luottamustoimen ulkopuolella. Katso
Selvityksessä on 1879 sivua, mutta minulta estettiin sen esittäminen valtuustolle, koska siinä paljastetaan kunnan ja valtion rikollinen toiminta todistusaineistoineen.
Minulle ei annettu mahdollisuutta todistaa syyttömyyttäni, mutta aineisto on edelleen Kalajoen kaupungin arkistossa todistusaineistona.
Olen tehnyt myös dvd:n asioista, joissa todistan rikokset
Olen harrastanut historiaa ja selvittänyt Tiitisen listan nimet
Ehkä tämä on yhtenä syynä, miksi minua vainotaan.
Olen selvittänyt Suomen Naturan direktiivien ja lainvastaisen toteutuksen. Katso
Olen kääntynyt perussuomalaisen kansanedustajan Ismo Soukolan puoleen, tuloksetta
Olen kääntynyt perussuomalaisen kansanedustajan Juha Väätäisen puoleen, tuloksetta
Olen kääntynyt kaikkien kansanedustajien puoleen laillisuusvalvonnan kelvottoman toiminnan johdosta, mikään kuitenkaan ei ole muuttunut. Miksi?
Laillisuusvalvonta on mätäpaise mikä on puhkaistava
Olen tehnyt tahallisen liikennerikkomukset, jotta saisin asiat rikostutkintaan. Minulle Jokilaaksojen poliisi Sakari Jääskelä kertoi, että Jokilaaksojen poliisi ei tule tutkimaan tekemiäniä rikostutkintapyyntöjä eikä tutki myöskään tässä yhteydessä niitä. Katso: Tahallinen liikennerikkomus
Olen tehnyt 9 tunnin puheen Kalajoen kaupunginvaltuustolle. Se on valtuuston pöytäkirjan liitteenä. Linkki asiaan on tässä
Olen ilmoittanut lukuisia kertoja asioista valtakunnansyyttäjävirastolle ja poliisihallitukselle.Katso
Oikeustaisteluni on kestänyt 18,5 vuotta, enkä ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko aikana. Minulla on 50 000 euroa ulosotossa vahingonkorvauksia kunnianloukkauksista ja oikeudenkäyntikuluista, jotka ovat aiheutuneet, ei suinkaan kunnianloukkauksista, vaan siitä, että poliisi eikä oikeuslaitos ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Kysymys on valtion tietoisesta rikollisesta toiminnasta, jolla on pyritty nujertamaan minut, koska minä ole syyllistynyt rikoksiin, vaan kunnianloukkaukset ovat aiheutuneet siitä, että todelliset rikolliset ovat jääneet kiinni rikoksistaan ja minä olen saanut heidät kiinni rikoksistaan,mutta poliisi ja oikeuslaitos ei ota todistusaineistoa vastaan.
Syy on tässä:
Kun Suomea laitettiin EU-kuntoon, niin silloin tuhottiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä, saatettiin yli 500 000 ihmistä työttömäksi ja n. 14500 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta.
Kaikkeen tähän on syynä Suomessa päättäjien harjoittama vakaan markan politiikka, jonka pääarkkitehti oli presidentti Mauno Koivisto. Kysymys on valtiopetoksesta.
Oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus Linnassa 06.05.1992 kl 19.00
Salattu muistio valottaa Koiviston tuomioistuin-kritiikkiä pankkikiistoissa
Erkin kommentti:
Tämä sähköpostiviesti vahvistaa omalta osaltaan käsitystä Koiviston valtiopetoksesta
Aihe: prof. Heikki Ylikankaan vastaus . seminaarikyselyyn
Päiväys: 10.06.2002 15.06
Hyvä xxxxxx xxxxx
Muistelen, että tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.
Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen oli kuitenkin teettänyt lainanottajan oikeuksia puoltavan päätöksen KKO:ssa ennen kokousta, mistä Koivisto oli selvästikin näreissään.
Minulta ei ollut pyydetty valmisteltua puheenvuoroa. Käytin kuitenkin keskustelussa puheenvuoron, jossa käsittelin tuomioistuinten merkitystä valtiota muodostavina instituutioina historiassa ja EU:n toiminnassa. Ennakkotapauksin ohjataan kehitystä haluttuun suuntaan ja luodaan oikeudellista massaa, josta kodifikaatioin tiivistetään yleiset ja perustuslait. Minä olin ymmärtääkseni tullut kutsutuksi merkittäviksi arvioitujen juristien mukana laskien minut kuuluvaksi samaan joukkoon, vaikka itse asiassa olen historioitsija. Silloin olin oikeushistorian professori oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Aika huomattava osa läsnäolleista myötäili Koivistoa. Näin tämä oli nähtävästi etukäteen olettanut ja oli siinä oikeassa. Itse tuin Heinosta. Tilaisuudessa ei päädytty mihinkään erityiseen tulokseen, koska päätös, johon haluttiin vaikuttaa, oli jo tehty.
Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmänkin pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.
Olen ottanut vapauden lähettää tekstin Jukka Kekkoselle, joka oli alustaja ja nuorempana miehenä muistaa asiat paremmin.
Terveisin
Heikki Ylikangas
Koiviston konklaavi – irvokas näytelmä oikeusvaltiossa

Karmea totuus pankkikriisistä

Suomen laillisuusvalvonta on kansan pettämistä verovaroilla ja virkavastuulla. Laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain n. 6 promillea aiheuttaa huomautuksen vastaisen varalle. Te kansanedustajat ette perehdy asioihin, vaan hyväksytte laillisuusvalvojien satuilut vuodesta toiseen. Tämä on järkyttävää välinpitämättömyyttä.


Selvityspyyntö oikeuskansleri Jaakko Jonkalle

Laillisuusvalvonnan järkyttävä tila, osa 1

Laillisuusvalvonnan järkyttävä tila, osa 2

Tällaiselle toiminnalle nauravat jo aidanseipäätkin

Laillisuusvalvonnan järkyttävä tila

Korkein oikeus ei noudata Suomen lakia. Se antaa valitusluvan vain 10 prosentille valituslupaa hakeneista. Siis 90 prosenttia karsitaan perusteettomasti pois eikä heillä ole mahdollisuutta saada oikeutta. Korkein oikeus ei perustele kielteisiä päätöksiään. Menettely on Euroopan ihmisoikeussopimuksen, EIT:n päätösten sekä oikeudenkäymiskaaren sekä Suomen perustuslain vastainen menettely. On syytä epäillä, että valtiopetoksen takia ei ole mahdollisuus noudattaa Suomen lakia eikä kansainvälisiä sopimuksia.
Tästä huolimatta Suomi saa EIT:stä enemmän langettavia tuomioita kuin muut pohjoismaat yhteensä.
Poliisi on korruptoitunut ja eteenkin Pohjois-Suomessa lestadiolaisen mafian miehittämä. Valtakunnansyyttäjävirasto on keskeinen este oikeuden saannille. Sen toiminta ei kestä kriittistä tarkastelua missään vaiheessa eikä miltään osin. Tässä todistusaineisto:
PR-talojen konkurssivyyhti

Tuomioiden purkuperusteet korkeimmalle oikeudelle

Poliisijohtaja Sauli Kuha kieltäytyy vastaamasta

Poliisihallitukselle ja valtakunnansyyttäjävirastolle

Kantelu oikeuskanslerille

Valtiopetos on tosiasia

Rikostutkintapyyntö valtiopetoksesta

Täällä lisää todistusaineistoa

Kävin tapaamassa poliisiylijohtaja Mikko Paateroa

Rikostutkintapyyntö ulosottomies Vesa Heikkisestä ja kihlakunnanvouti Outi Rantahalvarista

EOK-jäsentiedote 11.9.2013

Oikeusvaltion haaksirikko: Koiviston konklaavi loukkasi yksilön perusoikeuksia
 Moderni oikeusvaltio perustuu keskeisesti valtiovallan kolmijakoon eli siihen, että lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan.
 Tämän rajan yli mentiin 6.5.1992 ns. Koiviston konklaavissa, kun tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui salassa järjestettyyn tilaisuuteen korkeimman oikeuden tuomareita ja muita lainoppineita. Salassa pidetyllä tilaisuudella loukattiin räikeästi demokraattiselle oikeusvaltiolle kuuluvia arvoja, hallinnon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta vastaan, toteaa Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton (EOK) liittohallituksen puheenjohtaja varatuomari Petri Kankaansivu.
 Keskustelutilaisuudessa tasavallan presidentti saattoi omalla arvovallallaan vaikuttaa tuomioistuimien ratkaisuihin. Tästä vaikuttamisesta ei ole näyttöä, mutta olennaista asiassa ei ole se, ovatko ylimmän toimeenpanovallan edustajan toimet vaikuttaneet tuomareihin vaan se, mikä oli toiminnan tarkoitus ja päämäärä. Nyt julkistettujen tietojen perusteella toiminnan tarkoituksesta ei jää epäselvyyttä.
 Presidentti Koiviston tarkoituksena oli vaikuttaa tuomareihin yleisen edun nimissä pankin asiakkaina olleita tavallisia kansalaisia vastaan. Koska oikeusvaltion tehtävänä on yksilön perusoikeuksien suojeleminen valtiovaltaa vastaan, presidentin toiminta loukkasi suoraan yksilön perusoikeuksia. Yksinkertaisinta ilmaista sama asia on, että suomalainen oikeusvaltio kärsi tilaisuudessa haaksirikon, toteaa EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.
 Voidaan myös kysyä, onko tällä tapauksella vaikutusta nykyhetkeen. Mielestäni vaikutus on selvä, jollei Koiviston konklaavin pöytäkirjoja julkisteta kokonaan. Salakähmäisyys heikentää kansalaisten yleistä luottamusta tuomioistuinten toiminnan riippumattomuuteen, kommentoi asiaa varatuomari Petri Kankaansivu.

Olen tehnyt tuomioiden purkuhakemukset korkeimmalle oikeudelle,mutta se kieltäytyi purkamasta tuomioita vedoten oikeudenkäymiskaaren muutokseen 13.12.2013. Menettely on kyseenalainen, koska kansanedustajat lakia säätäessään eivät ole lähteneet siitä, että oikeudenkäymiskaaren muuto on oikeuden saamisen este.
Poliisin on tutkittava nyt rikokset 18,5 puolen vuoden ajalta jotta korkein oikeus voi purkaa kaikki väärät päätökset. Olen tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja käynyt hänelle henkilökohtaisesti selittämässä asiat todistusaineistoineen. Perussuomalaisilla on hallintovaltiokunnan puheenjohtajan paikka ja poliisiasiat kuuluvat hallintovaliokunnalle. Lisäksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä voi valvoa, että poliisiylijohtaja Paatero noudattaa lakia.

Olen tehnyt myös valtiopetoksesta tutkintapyynnön. Asia kuuluu suojelupoliisille. Perussuomalaisilla on mahdollisuus ja velvollisuus valvoa, että suojelupoliisi tutkii valtiopetoksen.
Tutkintapyyntövaltiopetoksesta
Pyydän, että sinä, Timo Soini, Perussuomalaisten puheenjohtajana otat asian hoitaaksesi niin, että hallintovaliokunnan puheenjohtajan ja eduskuntaryhmän avulla varmistetaan Suomen palauttaminen oikeusvaltioiden joukkoon. Asiat on saatava tutkintaan ja oikeuden on tapahduttava. Todelliset syylliset on saatava vastuuseen ja kaikki aiheutetut vahingot on korvattava korkoineen.
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu (7.s kausi)
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki
puh. 044-30259348
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

lauantai 24. elokuuta 2013

Suomalaiset PEFC-tuotemerkityt puutavarat ja -tuotteet ovat laittomia ?



Euroopan suurimmat suomalaiset sahaajat eivät ole voineet markkinoida Suomessa sahaamiaan tuotteita laillisesti sisämarkkinoilla 3.3.2013 lähtien. 2000-luvulla metsänomistajille vuosittaisista noin 2000 mil.EUR kantorahatuloista sahaajat ovat maksaneet tukkipuista 80 %.
Suomen perustuslain säännökset ylittävät EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutukset ovat velvoittaneet metsänhakkuiden sopimusosapuolia 3.3.2013 lähtien. Asetuksen mukaan vain laillisia FSC-/PEFC -tuotemerkittyjä puutavaroita ja puutuotteita on voitu saattaa sisämarkkinoille. Laillisuus todennetaan metsänomistajille laillisista metsien hakkuista valmistetusta due diligence -järjestelmästä. Tämän sisältämä kansallinen lainsäädäntö varmennetaan kansallisilla metsänhoidonsertifioinneilla.
EU asetuksella varmennettiin puutavaroiden lailliset hakkuut, koska kansallisesti hyväksyttyä metsänhoidonsertifikaattia vastaan varmennettiin FSC-/PEFC tuotemerkittyjen puutavaroiden olevan kestävästi hoidetuista metsistä lähtöisin.

Metsänomistajat vastaavat EU asetuksen 955/2010 laiminlyönneistä vaadittavista vahingonkorvauksista vain due diligence hakkuutettujen metsien osalta. EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksien laiminlyönnit johtavat välittömään toimiluvan menetyksiin ml. puutavaroiden ja puutuotteiden markkinoinnissa.
Suomen valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin jäävät kaikki ilman due diligence –järjestelmää hakattavat metsät.

Suomessa laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän vastaavuus pyritään toteuttamaan kansallisella lainsäädännöllä. Jäsenvaltioiden lainsäätäjien oikeutena on Suomessa maa- ja metsätaloudessa, työ-, sosiaali- ja vero-oikeudessa laiminlyöty tietoisesti kansalaistensa EU –oikeuden turvaamia oikeuksia. Kansalaisille EU-oikeuksien laiminlyönneistä turvattiin oikeus vaatia vain vahingonkorvauksia jäsenvaltiolta. Koska valtio vastaa kaikista ja kaikkien toimesta teetettävistä kansalaisten EU-oikeuksien laiminlyönneistä, on tästä tullut metsänhakkuissa ja puunkorjuussa sekä metsänhoidoissa kaiken liiketoiminnan perusta.

Suomessa due diligence-järjestelmää ei toteuteta, koska tämä todistaisi tietoiset metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitojen EU-oikeuksien laiminlyönnit. Näyttönä tästä on kilpailuviraston v. 2007 ja 2010 tutkimukset. Näissä todettiin metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomaksi. Markkinaoikeus vältettiin arvioimalla kotimarkkinalaittomuus hyväksyttäväksi haittoja suuremmilla hyödyillä. Tämä perustui siihen, että kansallinen laittomuus ulkoistettiin puutavaroiden ja tuotteiden vientimaiden asiakkaiden maksettavaksi.
EU asetus 955/2010 teki laittomista kotimarkkinoista laittomia sisämarkkinoita.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen ”effet utile” oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava direktiiviä ilman kansallisia toimeenpanojakin. Tämän mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksia ml. kansallisesti laiminlyödyn direktiivin oikeusvaikutuksia. Yksityinen kansalainen voi vedota laiminlyötyihin EU-oikeusvaikutuksiin myös kaikkia niitä toimijoita vastaan, joilla on toimivaltaa vaikuttaa yksittäisen kansalaisen EU-oikeuksiin.
Neuvoston direktiivi 93/13/ETY mukaan, jos metsänomistajille ei ole ymmärrettävästi selitetty metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitosopimuksien laillisuusehtoja ovat kyseiset sopimusehdot mitättömiä.

Suomessa asetuksen 955/2010 kansallisesti valvontaviranomaiseksi hyväksytyn maaseutuviranomaisen (MAVI) mukaan metsänhakkuiden laillisuudet perustuvat metsänhakkuusopimuksiin.

Kaikki vuosittain laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavat metsänomistajat ovat luopuneet laillista oikeuksistaan metsiensä hakkuissa ja hoidoissa. Metsänomistajien edunvalvonnasta valtakunnallisesti vastaava Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (MTK) ohitti metsänhoitoyhdistyksien velvoittavan lain valmistamalla näiden toimintaa varten blankko-valtakirjat. Metsäkeskukset eivät voi hyväksyä metsänhoitomaksua maksaville metsänomistajille, eivätkä näiden blankko-valtuuttamille metsänhoitoyhdistyksille metsien hakkuulupia.

Vuotuisen vajaan 30 miljoonan euron arvoisen laittoman metsänhoitomaksun vastikkeeksi metsänhoitoyhdistykset järjestävät metsänomistajille tarvittavat metsäammattimiesten palvelut. Kilpailutusarvot perustuvat metsäntutkimuslaitoksen (METLA) laittomaan puunhankinnan kartelliin syyllistyneiden metsäyhtiöiden ilmoittamista yksityismetsien kauppahinnoista valmistettuihin puutavaroiden pysty- ja hankintakauppa-arvojen tilastointiin.
Puukauppatilastoissa tukkipuiden hankintahinnat perustuvat lainvastaisesti hakattujen tukkipuista maksetuista arvoista tehtyihin ilmoituksiin. Metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat eivät ole edes voineet hakata laillisesti tukkipuuta metsistään metsälain N:0 1093/96 säännöksin.

Kolme laittomaan puunhankinnan kartelliin v. 1997-2004 syyllistyneet kolme metsäyhtiötä ostavat 80 % metsänhakkuusopimuksilla myytävät yksityismetsät. Sopimusvelvoitteiden ulkopuolelle jäävät metsänhoitoyhdistyksien palkkaamat metsäammattimiehet sitouttavat metsänomistajat näiden omilla metsätiedoilla ja –taidoilla maailman ”osaavimpien” kanssa sopimussuhteisiin.
Metsänhoitoyhdistyksille Lähivakuutuksen nykyisin LähiTapiolan myöntämä vastuuvakuutus puukaupassa ja puunkorjuussa suojaa vahingonkärsijät vahingon varalta sekä metsänhoitoyhdistykset korvausvastuun varalta.

Metsäyhtiöiden metsänomistajilta ostamien metsien hakkuuoikeuksista valmistettu metsänhakkuusopimus on metsälain N:o 1093 14§ tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Tämän ilmoituksen hakkuuoikeuden omistajan kohdasta metsäkeskukset arvioivat asianosaisten oikeudet metsien hakkuissa. Metsänomistajien valtuuttamina metsäyhtiöt myönsivät metsänhakkuusopimuksella itselleen lailliset hakkuuoikeudet metsäkeskuksien johtokuntien jäseniä.
Corpus juris 2000 2 artikla (1) mukaan hankintamenettelyssä, jossa sovelletaan yhteisön oikeutta, on rikos, jos joku tekee tarjouksen, joka perustuu kilpailunrajoitukseksi tarkoitettuun sopimukseen ja jonka tavoitteena on saada toimivaltainen viranomainen hyväksymään tietty tarjous.

Metsäyhtiöt eivät toteuta ostamiaan hakkuuoikeuksia metsäomistajien kesken vaan teettävät näistä kolmannella osapuolella puunkorjuusopimukset. Metsien päätehakkuista tehtäviin metsänhakkuusopimuksiin on kirjattu laillisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten teettäjät. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnolla metsäkeskuksien vapauttaminen hakkuuoikeuksien myöntämisessä rikosoikeudellisesta vastuusta ei ulottunut metsien päätehakkuisiin.
Metsänhakkuu- ja puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa metsänomistajilla hankkimien oikeuksien siirrolta kolmannelle osapuolelle eli metsätyövoimalle vältettiin EU- ja sopimusoikeuden vastaisesti.

Suomessa metsäalan työmarkkinatoimijat ovat laiminlyöneet metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien toteutukset ammatinharjoittamisen ja puutavaran mittauksen direktiivin laiminlyönteinä. Perusoikeuskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Direktiivin mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä sekä niihin liittyen oleskelua, sosiaaliturvaa ja tutkintojen tunnustamista koskevat esteet poistetaan.

Suomessa yrittäjien ja työntekijöiden sosiaalisen peruskirjan oikeuksia ei ole noudatettu, jos nämä ovat vielä 2002 EU:n lakikirjassa olleet englanninkielisiä.
StoraEnso Metsä Oy vuoden 2011 ilmoituksen mukaan nämä hakkuuttavat metsät 99,9 % koneellisesti. Jättäessään puukaupan valtakirjalla yhdistykselle hoidettavaksi metsänomistaja voi valtuuttaa yhdistyksen hoitamaan myös korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonnan. Maanviljelijöiden hallinnoiman Yksityismetsätalouden Työnantajat ry vastaa puunkorjuussa työnantaja- ja työnjohtajan oikeuksin.

Metsätyövoiman riittämätön pätevyys oikeuttaa metsäammattimiehet päättämään metsänhakkuusopimukset yksipuolisesti puunkorjuun sopimuksilla ilman täyttä korvausta. Metsäammattimiesten oikeudet ovat ilman mitään uhkaa jälkikäteisten oikeudensuojakeinojen käyttöä. Sivistysvaltioista poiketen Suomen oikeusistuin ei sopimuksiin sisältyvää laittomuutta edes oteta käsiteltäväksi. Laittomuudet jäävät metsänhakkuu-, puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa uudelleen toimeenpantavaksi.

Metsätyövoiman EU-oikeuksien laiminlyönnit häivytettiin toimialan hyväksytettyihin metsän hoidon ja käytön sekä koneellisen puunkorjuun laatujärjestelmistä myönnettyihin sertifikaatteihin. Julkisten hankintojen markkinaoikeuteen vaatimiset vältettiin kilpailuviraston harkintavallan nojalla kotimarkkinoiden laittomuuden haittoja suuremmilla hyödyillä.

Kansallinen laittomuuden läpinäkyvyys esti metsänomistajia vaatimasta FFCS-metsänhoidonsertifikaattia vastaan puutavaroiden ja puutuotteiden FSC-/PEFC-tuotemerkintöjen hyväksyntää. Lakisääteisen uuden metsän kasvun toimenpiteenä teetettävässä taimikonhoidossa ei ole metsätyövoimalle 64 vuoden aikana muodostunut työeläkettä. EU-perustamissopimuksen mukaan eläke on työntekijän palkkaa.

Suomessa puutavaroiden ja puutuotteiden PEFC-tuotemerkintäoikeus hyväksytettiin sopimus- ja kilpailuoikeuden vastaisesti puunhankinnan alkuperän sertifikaattia vastaan. Suomessa kilpailevan FSC-metsäsertifioinnin käyttö estettiin laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavien metsänomistajien osalta.
Metsänkoneyrittäjäliiton Simo Jaakkola johtaa Suomessa metsänhoidonsertifioinnin soveltamisesta vastaavaa kehittämistyöryhmää.

Metsänomistajien hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten organisaatioiden laiton vertikaalinen sopimusyhteistyö mahdollisti metsäyhtiöiden v. 1997-2004 laittoman puunhankinnan kartellin. Metsäteollisuuden oli ryhdyttävä metsäyhtiöiden kartellissa sopimien maailman kalleimpien PEFC –puuraaka-aineiden jalostuksiin. Ilman PEFC-tuotemerkintää olevien puuraaka-aineen jalostuksen liikevaihdosta voitiin vaatia 20 % sanktiot. Metsäyhtiöidenv. 1997-2005 kartellin takia Suomessa metsäteollisuus ei ole vuoden 1997 jälkeen uusinvestoinut.

Vuosina 1990-1997 metsäteollisuuden investoinnit olivat noin 9,3 miljardia euroa eli 11,5 prosenttia liikevaihdosta. Maailman kalleimman tukin maksatuksesta huolimatta metsäteollisuus on hankkinut voitoilla suurimmat Euroopan sahaajien asemat. StoraEnso on maailman suurin eurooppalainen sahaaja 5 milj/m3 sahatavarakuution tuotannolla. Metsäliitto ja UPM ovat toinen ja kolmas. Vapokin on vielä 6. suurimman joukossa.
Metsäteollisuus on hiilipörsseistä 1990 -luvulla saaduilla avustuksilla kasvattanut maailmalla Eukalyptus -plantaaseja tuottaakseen kemialliselle metsäteollisuuden puuraaka-ainetta. Näistä saadaan seitsemän vuoden tuottokaudella sama puumäärä kuin Suomessa 70 vuoden tuottokaudella. Tehtaat tuottavat ¼ kustannuksilla sellua mitä Suomen tehtaat.

Keväällä 2004 puunhankintakartellin ilmiannon jälkeen metsäteollisuus on lakkauttanut tuotantoa lopettamalla kokonaan tehtaita tai myymällä näitä ulkomaille.
135 000 metsänomistajan omistaman Osuuskunta Metsäliiton Uruguayhin rakentama tehdas jouduttiin veloista antamaan UPM:lle. Kartellistutkinnan aikana metsäteollisuus on syrjäytynyt satojen miljoonien arvoisten biotuotteiden jalostuksen investointituista. Metsähallituksen 160 miljoonan vahingonkorvauksen syrjivän verokohtelun myötä siirtävät investointitukien saantia vuosikausiksi. Metsähallitus jäi paitsi valtion yksityismetsänomistajille maksamista subventioista joilla alennettiin kuitupuunarvoja.

Suomessa vuotuisten 50 milj/m3 lisäksi 35 miljoonan m3 hakkuumahdollisuuksien vientiin jalostamisesta ei metsäteollisuudella ollut enää resursseja. Metsäteollisuuden liikevoiton ratkaisuna olivat kotimarkkinat. Jaakko Pöyry Groupin mukaan EU:n ilmastosopimus edellyttää Suomessa metsähakkeen käytön nelinkertaistamista energiatuotannossa. METLA:n mukaan metsistä voidaan kestävästi vuosittain hakata 3-4 ydinvoimalan energiatuotantoa vastaava määrä puuta energiatuotantoon. Valtio tukee verovaroista bioenergia- ja biomassa puuraakanainen kasvatusta, koska näiden tuotannon myynnistä voidaan kotimarkkinoilla periä kuluttajilta energia- ja arvonlisäveroa toisin kuin viennistä.

Puolet vuotuisen hakkuumäärän jalostamisesta ja markkinoinnista kotimarkkinoille tekee laittomuudet kotimarkkinoille haitat hyötyjä suuremmiksi. Tämä on Kilpailuvirastolle markkinaoikeuteen vaadittava näyttö metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen laittomasta vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomuudesta. Vientimarkkinoille ulkoistettu kansallisen laittomuuden sijasta laittomuus maksatetaan kotimarkkina-asiakkailla.
Vuotuisesta hakkuumäärästä puolet onkin tarkoitus polttaa energiaksi tukkipuuhun verrattuna 1/5 kantoraha-arvolla. Nämä liikevoitot kuitataan verottomina Suomea turvallisemmin tuottaviin ulkomaisiin sijoituksiin.

Suomessa ei voida EU asetuksen 955/2010 edellytystä laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän sisältämää kansallista lainsäädäntöä varmentaa kansallisella metsänhoidonsertifioinnilla. Kansallisen PEFC-metsänhoidon päivityksessä EU-asetuksen edellyttämä laillisuus korjata suomalaisten puutavaroiden ja puutavaroiden PEFC-tuotemerkintäoikeus metsänhoidonsertifikaattia vastaan.


Monikansallinen suomalainen metsäteollisuus sisämarkkinoilla ei voi markkinoida Suomessa valmistamiaan tuotteita laillisesti sisämarkkinoilla. Suomen oikeusjärjestyksen mukaan julkisen tiedon salaaminen taloudellisen hyödyn tarkoituksessa on rikoslain 36 luvun mukaan törkeä petos

Lähde: Arto Jokisalon kirjoitus
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

torstai 22. elokuuta 2013

Puunkorjuu



PUUNKORJUUMESTARIT due diligence järjestelmä metsänhakkuiden laillisuudesta takaa FSC- ja/tai PEFC-tuotemerkittyjen puutavaroiden ja puutuotteiden laillisuuden sisämarkkinoilla.

Metsien 80-100-vuotisen tuottokauden aikana metsänhoidon toimenpitein aikaansaatu arvo realisoidaan metsien päätehakkuissa puunkorjuun suorittein. Ennen puunkorjuun aloittamista tulee metsien hakkuista tehdä metsäkeskuksille metsälain N:o 1093/96 14 § tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Metsäkeskuksia velvoittavat ilmoituksen hakkuuoikeuden omaavien hakkuuoikeudet. Nämä perustustuvat metsäsuunnitelmiin joihin kirjataan tutkittuun tietoon perustuvat toimenpiteet tekijöineen.
PUUNKORJUUMESTARIT due diligence täyttää lailliset metsien luontaisen uudistamisen ja/tai eri-ikäisen sekametsän kasvatuksien edellytykset. Näissä tukkimetsän kasvatuksina saavutetaan arvokkaimmat metsien hiilitaseet ja puuraaka-aineen hiiliarvot. Samalla vältetään metsien avohakkuuttamisista johtuvat kalleimmat avohakkuutettujen metsien uudistamiskustannukset ja hiilipäästöt. Avohakkuissa ongelmana on puiden juuristoja tuhat kertaa suuremman sienirihmaston tuhoutuminen. Tämän maaperään sitouttaman hiilen määrä on laskettua suurempaa, puhumattakaan puiden ja marjojen kasvuvoimasta. Sienirihmasto vaihtaa puiden hiilidioksidista ja auringonvalolla tuottamasta ravinteesta puille näiden kasvussa tarvitsemia sokereita. PUUNKORJUUMESTARIT due diligence yksityismetsien avohakkuu -uudistamisten dokumentointi sisältää ns. ei ympäristöystävällisten toimenpiteet. PUUNKORJUUMESTARI due diligence kasvatetuissa metsissä marjojen, sienien ja riistan ym. muiden osalta vaaditaan käypä arvo korvattavaksi. Näiden taloudellinen tuotto ylittävät vajaatuottoisten yksityismetsien taloudelliset tuotot. PUUNKORJUUMESTARIT due diligence laillistaa metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksien tähän asti omavaltaisten vähempiarvoisten puiden hakkuut. Metsäpalvelutoiminta omissa ja muiden metsissä tarjoaa paikallisen puunjalostukselle FSC-tuotemerkityn puuraaka-aineen. paikallinen energiapuuntuotanto yksityiskiinteistöille ja yhteisöjen lämmön ja sähköntuotantoon.
PUUNKORJUUMESTARIT mittausasiakirjalla jalostajat osoittavat sisämarkkinoilla FSC-/PEFC-tuotemerkittyjen puutavaroiden ja puutuotteiden olevan laillisia.

Suomalaiset PEFC-tuotemerkityt puutavarat ja -tuotteet ovat laittomia
Suomen perustuslain säännökset ylittävät EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutukset ovat velvoittaneet metsänhakkuiden sopimusosapuolia 3.3.2013 lähtien. Asetuksen mukaan vain laillisia FSC-/PEFC -tuotemerkittyjä puutavaroita ja puutuotteita on voitu saattaa sisämarkkinoille. Laillisuus todennetaan metsänomistajille laillisista metsien hakkuista valmistetusta due diligence -järjestelmästä. Tämän sisältämä kansallinen lainsäädäntö varmennetaan kansallisilla metsänhoidonsertifioinneilla.

EU asetuksella varmennettiin puutavaroiden lailliset hakkuut, koska kansallisesti hyväksyttyä metsänhoidonsertifikaattia vastaan varmennettiin FSC-/PEFC tuotemerkittyjen puutavaroiden olevan kestävästi hoidetuista metsistä lähtöisin. Metsänomistajat vastaavat EU asetuksen 955/2010 laiminlyönneistä vaadittavista vahingonkorvauksista vain due diligence hakkuutettujen metsien osalta. EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksien laiminlyönnit johtavat välittömään toimiluvan menetyksiin ml. puutavaroiden ja puutuotteiden markkinoinnissa.

Suomessa laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän vastaavuus pyritään toteuttamaan kansallisella lainsäädännöllä. Jäsenvaltioiden lainsäätäjän oikeutena voidaan maa- ja metsätaloudessa, työ-, sosiaali- ja vero-oikeudessa laiminlyödä tietoisesti kansalaistensa EU –oikeuden turvaamia oikeuksia. Kansalaisille EU-oikeuksien laiminlyönneistä turvattiin oikeus vaatia vain vahingonkorvauksia jäsenvaltiolta. Koska valtio vastaa kaikista ja kaikkien toimesta teetettävistä kansalaisten EU-oikeuksien laiminlyönneistä, on tästä tullut metsänhakkuissa ja puunkorjuussa sekä metsänhoidoissa kaiken liiketoiminnan perusta.


Suomessa due diligence-järjestelmää ei toteuteta, koska tämä todistaisi tietoiset metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitojen EU-oikeuksien laiminlyönnit. Näyttönä tästä on kilpailuvirasto v. 2007 ja 2010 tutkimukset. Näissä todettiin metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomaksi. Markkinaoikeus vältettiin arvioimalla kotimarkkinalaittomuus hyväksyttäväksi haittoja suuremmilla hyödyillä. EU asetus 955/2010 teki laittomista kotimarkkinoista laittomia sisämarkkinoita. Suomen valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin jäävät kaikki ilman due diligence –järjestelmää hakattavat metsät.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen ”effet utile” oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava direktiiviä ilman kansallisia toimeenpanojakin. Tämän mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksia ml. kansallisesti laiminlyödyn direktiivin oikeusvaikutuksia. Yksityinen kansalainen voi vedota laiminlyötyihin EU-oikeusvaikutuksiin myös kaikkia niitä toimijoita vastaan, joilla on toimivaltaa vaikuttaa yksittäisen kansalaisen EU-oikeuksiin.
Neuvoston direktiivi 93/13/ETY mukaan, jos metsänomistajille ei ole ymmärrettävästi selitetty metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitosopimuksien laillisuusehtoja ovat kyseiset sopimusehdot mitättömiä.

Suomessa asetuksen 955/2010 kansallisesti valvontaviranomaiseksi hyväksytyn maaseutuviranomaisen (MAVI) mukaan metsänhakkuiden laillisuudet perustuvat metsänhakkuusopimuksiin. Kolme laittomaan puunhankinnan kartelliin v. 1997-2004 syyllistyneet kolme metsäyhtiötä ostavat 80 % metsänhakkuusopimuksilla myytävät yksityismetsät. Metsäyhtiöiden metsänomistajilta ostamien metsien hakkuuoikeuksista valmistettu metsänhakkuusopimus on metsälain N:o 1093 14§ tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Tämän ilmoituksen hakkuuoikeuden omistajan kohdasta metsäkeskukset arvioivat asianosaisten oikeudet metsien hakkuissa.

Metsäyhtiöt eivät toteuta ostamiaan hakkuuoikeuksia metsäomistajien kesken vaan teettävät näistä kolmannella osapuolella puunkorjuusopimukset. Metsien päätehakkuista tehtäviin metsänhakkuusopimuksiin on kirjattu laillisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten teettäjät. Metsänhakkuu- ja puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa metsänomistajilla hankkimien oikeuksien siirrolta kolmannelle osapuolelle eli metsätyövoimalle vältettiin EU- ja sopimusoikeuden vastaisesti.

Suomessa metsäalan työmarkkinatoimijat ovat laiminlyöneet metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien toteutukset ammatinharjoittamisen ja puutavaran mittauksen direktiivin laiminlyönteinä. Perusoikeuskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Direktiivin mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä sekä niihin liittyen oleskelua, sosiaaliturvaa ja tutkintojen tunnustamista koskevat esteet poistetaan.

Metsätyövoiman EU-oikeuksien laiminlyönnit häivytettiin toimialan hyväksytettyihin metsän hoidon ja käytön sekä koneellisen puunkorjuun laatujärjestelmistä myönnettyihin sertifikaatteihin. Kansallinen laittomuuden läpinäkyvyys esti metsänomistajia vaatimasta FFCS-metsänhoidonsertifikaattia vastaan puutavaroiden ja puutuotteiden FSC-/PEFC-tuotemerkintöjen hyväksyntää.
Lakisääteisen uuden metsän kasvun toimenpiteenä teetettävässä taimikonhoidossa ei ole metsätyövoimalle 64 vuoden aikana muodostunut työeläkettä. EU-perustamissopimuksen mukaan eläke on työntekijän palkkaa.

Suomessa puutavaroiden ja puutuotteiden PEFC-tuotemerkintäoikeus hyväksytettiin sopimus- ja kilpailuoikeuden vastaisesti puunhankinnan alkuperän sertifikaattia vastaan. Suomessa kilpailevan FSC-metsäsertifioinnin käyttö estettiin laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavien metsänomistajien osalta.
Metsänkoneyrittäjäliiton Simo Jaakkola johtaa Suomessa metsänhoidonsertifioinnin soveltamisesta vastaavaa kehittämistyöryhmää.

Suomessa ei voida EU asetuksen 955/2010 edellytystä laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän sisältämää kansallista lainsäädäntöä varmentaa kansallisella metsänhoidonsertifioinnilla. Kansallisen PEFC-metsänhoidon päivityksessä EU-asetuksen edellyttämä laillisuus korjata suomalaisten puutavaroiden ja puutavaroiden PEFC-tuotemerkintäoikeus metsänhoidonsertifikaattia vastaan.

Lähde: Arto Jokisalo


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)