STX Finland ja suomalaisen telakkateollisuuden vaiheet

Ministeri Jan Vapaavuori

Yhdysvaltalaisyhtiö Royal Caribbean Internationalin loistoristelijä valmistetaan Turun STX-telakan sijasta Ranskassa. Telakka-alan konkari Martin Saarikangas syyttää hallitusta kovin sanoin tilauksen menettämisestä.

• Olen todella pettynyt hallituksen toimintaan, etenkin ministeri Vapaavuoreen. Saattaa olla, että hän menee historiaan miehenä, joka tappoi suomalaisen telakkateollisuuden. Yli 50 vuotta telakka-alalla toiminut Saarikangas toteaa, että kielteinen tukipäätös oli naula telakkateollisuuden arkkuun juuri ajankohdan vuoksi.

Arviolta 900 miljoonan euron tilaus olisi tuonut Suomeen 20 000 henkilötyövuotta.

• Onhan tämä aivan valtava isku suomalaiselle telakkateollisuudelle. Minä en oikein ymmärrä, minkä takia hallitus puhuu kovalla äänellä, että pitää luoda uusia työpaikkoja. Minun mielestäni pitäisi turvata ensin nykyiset työpaikat, Saarikangas sanoo.

Hänen mukaansa telakkaklusteri työllistää nykyisin Suomessa 25000 ihmistä.

• Tällainen tilaisuus tuoda 20 000 työpaikkaa Suomeen, ei niitä joka päivä tule. Kyllä hallitus ja varsinkin ministeri Vapaavuori saavat tehdä paljon töitä, että Suomi saisi tällaisen tilaisuuden uudestaaan, Saarikangas toteaa.

Saarikangas on ollut Ranskan telakan johdossa aiemmin ja kertoo tuntevansa telakan kuin omat taskunsa. Hänen mukaansa Ranskalla ei ole yksistään kapasiteettiä aluksen rakentamiseen.

• Ranska joutuu suunnittelemaan aluksen ja koko logistiikkaketjun alusta asti. Telakka ei pärjää ilman apua.

Turun STX-telkan johtaja Jari Anttila toteaa yksiselitteisesti loistoristelijäaluksen kaatuneen hallituksen päätökseen olla myöntämättä lainaa. Hallitus päätti olla aiemmin joulukuussa olla myöntämättä STX Finlandille 50 miljoonan euron lainaa, joka olisi todennäköisesti tuonut ristelijätilauksen Turkuun.

• Se olisi ollut se puuttuva osanen rahoituspaketista. Nyt emme saaneet kasaan vaadittavaa rahoitusta ja tilaus valui Ranskaan, johtaja Jari Anttila sanoo.

• Talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt asiaa 11 kertaa. Päätös siitä, ettei valtio lähde lainoittamaan, on tehty kolmeen kertaan. Asiaan liittyy merkittävä määrä liikesalaisuuksia, joita edes vastuullinen ministeri ei voi kommentoida tässäkään vaiheessa, Vapaavuori sanoi tiedotustilaisuudessa 28.12.2012.
  

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Royal Caribbean –varustamon risteilijätilaukseen telakkayhtiö STX:lle liittyy ”merkittävä määrä liikesalaisuuksia”. Hänen mukaansa julkisuutta käytettiin hyväksi kauppaneuvotteluissa ja julkisuuteen vuodettiin väärää tietoa. Ministeri Vapaavuori on oikeassa.

Suomessa on herättänyt hämmenystä se, että valtio oli valmis myöntämään Turun telakalle suoraa vastikkeetonta tukea yhteensä 44 miljoonaa euroa, mutta ei halunnut taipua 50 miljoonan euron pääomalainaan, joka telakkayhtiö lupasi maksaa korkojen kera takaisin. Telakkayhtiän kannalta kuvio oli selkeä. EU:n sallima 44 miljoonan innovaatiotuen myöntämistä yhtiö piti itsestään selvänä. Pääomanlainan se halusi tukien lisäksi. Pääomalaina voidaan muuttaa suoraan osakepääomaksi, jos lainan antaja siihen suostuu.

Monille asioihin kantaa ottaville henkilöille on jäänyt epäselväksi mikä on omanpääoman ehtoinen laina? STX Finland pyysi Suomen valtiolta 50 miljoonaa oman pääoman ehtoista lainaa, ei siis tavallista lainaa, kuten monista uutisista olisi voinut päätellä

Pääomalaina on osakeyhtiölain määrittelemää erityisluottoa, joka rinnastuu yhtiön taseessa omaan pääomaan. Jos yhtiö tekee vararikon, pesä makssa ensin vieraan pääoman ja vasta sitten oman pääoman, jos varoja riittää.

Vaikka Suomen hallitus olisikin myöntynyt pääomalainaan, se ei välttämättä olisi ratkaissut kisaa Turun hyväksi. Ranskan valtion ja sen omistaman merkittävän valtionyhtiön yhdessä omistama lähes 50 prosenttia STX Francesta osoittaa, että valtiovalta oli päättänyt pitää telakat Ranskassa. Suomen valtiolla ei käytännössä ollut samoja mahdollisuuksia tukea Turun telakkaa kuin Ranskan valtiolla Saint Naziren telakkaa, koska Suomen valtio ei ole omistajana Turun telakassa, mutta Ranskan valtio omistaa eri järjestelyillä lähes puolet Saint Naziren telakasta. Suomen valtion olisi pitänyt jälleen ryhtyä telakkayhtiön omistajaksi jotta tilaus olisi saatu Suomeen. Miksi näin ei tehty?

Laivatilauksesta kilpailivat yhden ja saman korealaisyhtiön STX:n Turussa ja Ranskan Saint Nazairessa sijaitsevat telakat. Yhtiö kilpailutti valtioiden tukiaisia eikä laivatilausta, jonka teki Royal Caribbean International varustamo ilmeisesti välittämättä siitä tehdäänkö alus Ranskassa vai Suomessa.

Ranskalaisen meriteollisuutta käsittelevän erityissivuston meretmarine.comin mukaan risteilijäaluksen päätyminen Ranskaan oli pitkäjänteisen strategisen ja taktisen kaupallisen osaamisen ansiota. Sivuston mukaan Ranskan STX-telakka alkoi kiinnostua kisasta jo viime kesänä, sen jälkeen kun Suomessa rahoitusvaikeudet tulivat julki. STX France alkoi valmistella monimutkaista vaihtoehtoista rahoituspakettia visusti julkisuudelta piilossa. Sivuston mukaan STX France pyysi alun perin lupaa emoyhtiö STX Europelta tarjouksen tekemiseen. STX Europe on myös Suomen STX omistaja. STX France mobilisoi 40 hengen projektiryhmn, joista osa työskenteli ainoastaan rahoitus- ja juridisten kysymysten kimpussa, meretmarine.com kertoo. Sivuston mukaan taktiikkana oli valmistella tarjous iskukuntoon salassa ja tuudittaa suomalaiset hyvän olon tunteeseen. Kun Suomen hallitus vielä piti kriisikokouksiaan, sopimus allekirjoitettiin Ranskassa. Tarjous oli esitelty Yhdysvalloissa 15. joulukuuta.

STX Francen toimitusjohtaja Laurent Caastaign antaa haastattelussa ymmärtää, että yksi keskeisimmistä julkisista tuista tuli luottoja ja vakuuksia jakavalta Coface-laitokselta. Lisäksi Castaign kiittää valtiovaltaa siitä, että sen avulla tarjoukseen löydettiin mukaan oikeat pankit.

Valtioiden erilainen sitoutuminen telakoihin ratkaisi ristelijäkisan ranskalaisen Saint-Nazairen hyväksi. Ranskassa valtio omistaa kolmanneksen eteläkorealaisen STX-konsernin ranskalaisen tytäryhtiön osakkeista. Saman konsernin suomalainen tytär STX Finland on pääosin eteläkorealaisten hallussa. Ranskan hallitus nosti omistuksensa kolmannekseen vuonna 2008 oikeistolaisen presidenttin Nicolas Sarkozyn tuella. Hän pelkäsi työpaikkojen siirtyvän Aasiaaan ja halusi valtion lähtevän pääomistajaksi isolla omistusosuudella. Korealaiset omistavat STX Francesta enää hieman yli puolet. Kolmas omistaja on puolivaltiollinen konevalmistaja Alstom, joka tekee laitteita myös laivateollisuudelle.

Suomen katastrofista toiseen johtanut telakkateollisuuden rakennemuutos käynnistettiin 20.5.1986. Tehdyssä muistiossa on merkintä salainen, mutta se oli tilintarkastajien käsityksen mukaan Valmet Oy:n ja Oy Wärtsilä Ab:n laatima. Muistiossa todetaan ”Wärtsilän ja Valmetin telakkasektorin työvoimavahvuudeksi arvioitiin vuoden 1986 lopussa noin 10500 henkilöä ja lähivuosien rakenteelliseksi vähennystarpeeksi noin 4000 – 5000 henkilöä. Ensimmäiset kapasiteetin supistukset arvioitiin tehtäväksi Helsingin aluella. 28.5.1986 oli tehty salaiseksi merkitty muistio keskustelusta, johon osallistuivat ministeri Lindblom, ministeri Laine, ministeri Ollila, valtiosihteeri Hiltunen, kansliapäällikkö Wahlroos, vuorineuvos Kankaanpää, vuorineuvos Stolpe, varatoimitusjohtaja Bertlin, ylijohtaja Mäkinen ja neuvotteleva virkamies Niemi. Muistion mukaan ministeri Lindblom totesi Valmetin ja Wärtsilän informooineen kauppa- ja teollisuusministeriötä toimialarationaliointisuunnitelmasta ja nääki yhtiöiden valtiovallalle esittämät toimenpiteet perusteltuina. Ministeri Ollilan mukaan yhtiöiden esittämiin valtiovallan toimenpiteisiin ei ole periaattellisia esteitä. Uuden lain perusteella emoyhtiöt perustivat kaksi uutta tytäryhtiötä, joista toinen oli Wärtsilä Meriteollisuus Oy ja toinen privatisointikelpoien Vlmet paperikoneet Oy. WM:ssä emo Wärtsilä omisti 70 % ja Valmet 30 %. Uusi yhtiä on Wärtsilä Ab:n tytäryhtiö ja osa Wärtsilä-konsernia.

Myöhemmin erittäin tappiolliseksi osoittautuneen tilauskannan WM osti pääosin vuonna 1987. Osa oli suoraan omistajain telakkasektoreilta siirreettyjä tilauksia ja osa pitkälle neuvoteltuja projekterja, joiden lopulliset tilaussopimukset solmittiin WM:n toiminnan alettua vuoden 1987 lopulla. WM:n osakepääoma oli 800 miljoonaa markkaa ja vararahasto 700 miljoonaa markkaa. Oma pääoma oli tosin aikaansaatu sillä, että sinne oli siirretty telakkalaitteita suurimmaksi osaksi. Vientitakuulaitos katsoi tärkeäksi asiaksi että Wärtsilän ja Valmetin 1,5 miljardin markkaa oma pääoma oli kunnossa silloin, kun päätöksiä tehtiin. Nimenomaan siitä syystä yhtiölle annettiin hyvä vakavaraisuus. Pääomaan pantiin yliarvostettua käyttöomaisuutta 1350 000 markkaa ja 150 miljoonaa rahaa. Kaikki olivat sokaistuneita. Varallisuuden määrä oli hirveä. Se oli tavarassa. Sitten piti ottaa lainaa, jotta homma pyörii. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n tilinpäätös 1988 ja sen perusteella laadittu välitilinpäätös 30.4.1989 eivät antaneet oikeaa ja riittävää tietoa yhtiön taloudellisen tuloskehityksen, taloudellisen tilan ja rahoitusaseman eikä tulevaisuuden näkyien arvioimiseksi.

Valtion tilintarkastjien mielestä valtion osapuolen toimintaa 9.8.1989 sopimuksen yhteydessä on pidettävä riittämättömästi valmisteltuna, taitamattomana sopimuksentekomenettelynä ja varomattomana vastuunottona. KHT Yrjö Tuokon tilintarkastuskertomus osoitti, että WM:n taloudellinen tilanne oli sopimuksen tekohetkellä noin miljardi markkaa huonompi kuin oli esitetty. Kansliapäällikkö Wahlroosin mielestä oli olemassa paikkoja, joissa tehdään tosiasialliset päätökset ja paikkoja, jossa tehdään niitä vahvistavat muodolliset päätökset. Sen vuoksi meilä on talouspoliittinen ministerivaliokunta, että siellä nimenomaan ne ministerit, joille poliittisten asioiden hoito kuuluu, sopivat asiallisesti asioiden hoidosta. Sailaksen mielestä ulkopuolisten ei ole aihetta paljon paneutua, kuinka tarkaan itsekukin läsnäollut ministeri ymmärsi sen, mitä siellä esiteltiin ja mihin sitouduttiin. On syytä olettaa, että kun asia siellä esiteltiin, käsiteltiin, hyväksyttiin ja pöytäkirjattiin, niin talouspolittiinen ministerivaliokunta luonnollisesti tiesi, mitä se teki.

Elokuussa 1989 Meriteollisuuden paperit kasattiin kansliapäällikkö Bror Wahlroosin tiskille. Tällöin Bunta peukun on täytynyt osua paiseeseen ja mädän on täytynyt singota silmille. Wahlroos ryhtyi laastaroimaan vuotavaa haavaa yhtiän kriisihallituksen puheenjohtajana. Samalla käynnistettiin tehopumput, joilla saatiin lisää veronmaksajien rahaa ja alihankkijat myäntämään luottoa yhtiöön. Lukiko Wahlroos oikein tilikirjoja, vai annettiinko hänelle luettavaksi vääriä tilikirjoja? Tehtiinkö oikeista kirjoista vääriä johtopäätöksi, vai vääristä kirjoista oikeista johtopäätöksiä? Pankeille ei sälytetty mitään vastuita yli 700 miljoonan markan menevistä tappioista. Maksajiksi junailtiin veronmaksajat. On selvää, että ”Bunttaa” ei saada kiinni mistään.

Professori Mika Hildenin mukaan on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, miten mahdottomiin tilanteisiin joudutaan, kun ministerit osallistuvat oman hallinnonalansa piirissä merkittäviä taloudellisia ratkaisuja tekevien erilaisten yksiköiden hallintoon. Se johtaa siihen, että he eivät varsinaisissa ministeritehtävissään voikaan osallistua sellaisten ratkaisujen tekemiseen, jotka oikeastaan kuuluvat juuri heidän vastuulleen ministereinä ja joissa voi olla kysyys julkisten varojen käytöstä satojen miljoonien suuruusluokassa.

Mitä tulee salaisiin sopimuksiin ja niiden merkitykseen ja siihen, että niiden sisältöä ei ole ilmoitettu valtioneuvoston jäsenille tai poliittisen ministerivaliokunnan jäsenille, niissä kysymysissä tietysti liikutaan ministerivaliokunnan kannalta kriittisillä alueilla. Eduskunnan mukaan niin suuria takauksia kuin nyt on ollut kysymysessä ei olisi tullut aikaisemminkaan myöntää ilman riittäviä vakuuksia. Kansalaisten luottamus tilintarkastustoiminnan asianmukaisuuteen on voitava palauttaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen sanoo, että hän vastaa tästä poliittisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan ministerivastuulain 4 §:ssä tarkoitettuna lausuntona voi todeta että kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen ja ministeri Pertti Salolainen eivät ole ksymyksessä olevassa asiassa menetelleet lain vastaisesti. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssihakemus jätetiin Helsingin käräjäoikeuteen 23.9.1989.

Wärtsilän kohtalo oli pienestä kiinni. Jos irtisanottu konsernijohtaja Pekka Laine olisi onnistunut myymään Neuvostoliittoon atomijäänmurtajan tai jos presidenttiehdokas Ilkka Suominen olisi suostunut telakkatukeen, olisi Wärtsilä vielä hengissä. Nyt Suominen ei mene enää hirivmetsälle ”Musta-Pekan” kanssa, vaan pohtii tekemisiään Meriteollisuuden konkurssissa. Wärtsilä on kummitus, josta tulee pitkäaikainen painajainen ruumiinpesijöilleen. Wärtsilä oli mahtava yhtiö 155 vuotta.

Konsernipesää hoitaneet lakimiehet suorittivat ruumiin ryöstön. Lakimiehet Jukka Peltonen ja Olavi Ylänkö, joista ensinmainittu oli Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, perivät pesästä palkkion mainitun liiton taksojen mukaan: peruspalkkioon 400 000 markkaan lisätään 2 % jokaisesta miljoonasta pesän markasta. Ensimmäisessä vaiheessa pesänhoitajan lasku puolentoista kuukauden työstä oli 10 mijoonaa markkaa. Suomen valtion edustaja on Ilkka Niemi, joka niin kuin muutkin virkamieskoplan jäsenet hyväksyi palkkion mainitun suuruisena. Eikä Suomen hallituksellaakaan ollut mitään palkkion suuruutta vastaan. Lisää miljoonalaskujana laskuja oli vielä tulossa. Kukaan ei kuitenkaan ollut syyllistynyt mihinkään. Kaikki valtion virkamiehet ja ministerit olivat toimineet kansan edun mukaisesti.

Tehokkaiden japanilaistelakoiden puristuksessa alkoivat telakoiden kannattavuusongelmat 1970-luvulla. Valmetin telakka joutui venäläisten kanssa tehtyjen bilateraalisten laivakauppojen vuoksi niin suuriin vaikeuksiin 80-luvulla, että Wärtsilän ja Valmetin telakat fuusioitiin 1987 Wärtsilän meriteollisuudeksi. Jalostusasteen nostamisen kautta haettiin parempaa kannattavuutta ja alettiin rakentaa matkustajalaivoja. Wärtsilän Meriteollisuus ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 1989 ja sen raunioille perustettu Masa-Yards päätyi pian norjalaisen Kvaernerin haltuun. Uusi nimi oli Kvaerner Masa-Yards Oy. Sen jälkeen ulkomaalaiset omistajat ovat tehneet rahaa Suomessa olevilla telakoillaan.

Telakkakriisistä selviytyneet Hollming ja Rauma-Repola yhdistyivät vuonna 1992. Uuden yrityksen nimeksi tuli Finnyards Oy. Mutta norjalainen Aker Marine osti sen vuonna 1998.

Kvaerner-Masa-Yards ja Aker Finnyards yhdistyivät vuonna 2004. Molemmat suomalaistelakat siirtyivät norjalaisen Aker ASA:n omistukseen. Se puolestaan oli syntynyt norjalaisten Kvaernerin ja Aker Maritimen yhdistyessä. Kvaerner Masa-Yards oli Valmetin peruja ja Aker Finnyards Rauma-Repolan ja Hollmingin yhdistyessä syntynyt yhtiö. Nimeksi tuli Aker Yards Oy. - Valtionvarainministeriö antoi vielä 30.10.2008 Aker Yardsille 18 milj. euroa tukea, jotta Genesis I:n aloittamasta sarjasta tulisi pitkä.

Osloon rekisteröity STX Europe AS omistaa Euroopassa, Brasiliassa ja Vietnamissa yhteensä viisitoista telakkaa. STX Europe kuului aikaisemmin Aker-konserniin nimellä Aker Yards. Vuoden 2007 alussa se vähensi omistustaan Aker Yardissa ensin 40 %:in ja myöhemmin 17.3.2007 se myi Aker Yardsin puolella miljardilla eurolla kansainvälisille sijoittajille. Lokakuussa eteläkorealainen telakkayhtiö STX Shipbuilding osti Norjan pörssissä noteeratusta Aker Yardista 39,2 % 560 miljoonaan euroon. Elokuussa 2008 STX ilmoitti saaneensa haltuunsa 88,37 % Aker Yardsin osakkeista. - Marraskuusta 2008 suomalaistelakoiden markkinointinimi on ollut STX Europe. Sen liikevaihto on 3,212 miljardia euroa.

Kvaerner maksoi 100 miljoonaa markkaa Wärtsilä-meriteollisuuden konkurssipesän 3 miljardin markan omaisuudesta. Avainhenkilöinä kaupanteossa olivat ministeri Ilkka Suominen ja ”Puntta” Wahlroos.

Norjalaiset ja korealaiset rikastuivat maailman suurimpien ja hienoimpien loistoristeilijöiden rakentamisella Suomessa. Voisimmeko korjata yrityspolitiikkaamme, kun vain ulkomaalaiset tekevät rahaa suomalaisella telakkaosaamisella?

Venäjän valtion omistama telakkayhtiö omistaa Helsingin telakasta puolet. se rakensi 80-luvulla Adeninlahdelle menevän miinalaiva-koululaiva Pohjanmaan. Valtion omistajapolitiikka on kuin ohjauskyvyttömänä ajelehtiva laiva.

Lähdeaineisto: YLE uutiset, Meretmarine.com-sivusto, Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X, Alpo Ylitalon blogikirjoitus

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Hyvää ja rauhallista Joulua!

Joulu on ilon ja rauhan juhla. Joulua vietämme Jeesuksen Kristuksen syntymän juhlana. Suomalaiseen jouluun liittyvät runsaat jouluruuat, joulukuusi, joulusauna, joulupukki ja joululahjat sekä joulukirkko. Suomessa joulu on ennen kaikkea perhejuhla. Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille. Pikkulintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa ja kuuluu talonpoikaiskulttuuriin Joululyhteet ovat siitä osoituksena.

Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ennen ateriaa jouluevankeliumi. Jouluaattona kirkossa käydään valmistautumassa jouluyön tuloon ja kuuntelemassa jouluevankeliumia. Luukkaan evankeliumin luvun 2 jakeet 1-20 kaikuvat silloin sadoissa kirkoissa ympäri Suomen. Kirkossa veisataan Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan. Jouluaaton hartaudet keräävät vuosittain noin 400 000 kävijää Suomessa. Aikaisin joulupäivän aamuna on varsinainen juhlakirkko, johon erityisesti entisaikaan kuljettiin hevosten vetämällä reellä.

Jouluaterialla on tapana syödä runsaasti ja tapa periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan. Perinteinen jouluateria rakentuu kinkun ympärille. Ruokalajeja on runsaasti ja niitä nautitaan myös joulun välipäivinä. Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala on keskiajalta periytyvä ruokalaji, jota syödään erityisesti jouluna.

Joulupukki tulee Suomessa aina ovesta sisään ja kysyy tullessaan, “Onkos täällä kilttejä lapsia?” ennen kuin jakaa lahjat kaikille. Suomalaiset jouluperinteet eli perinteinen suomalainen joulu ja aito perinteinen joulupukki säilyttävät hohtonsa vuodesta toiseen.

Perussuomalaista Joulua kaikille!

Erkki Aho

Kalajoen Perussuomalaiset ry

puheenjohtaja

Budjettipuheeni Kalajoen kaupunginvaltuustossa 18.12.2012

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vuoden 2013 Kalajoen kaupungin tulo- ja menoarvio on jouduttu tekemään poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa. Teen tähän asiaan perusteellisemman katsauksen. Meillä ei ole tarkkaa tietoa miten kehitys yhteiskunnassamme tapahtuu ja mitkä vaikutukset niillä on Kalajoen kaupungin talouteen. Jokunen viikko sitten Eurooppa, mukaan lukien Suomi, sukelsi uudelleen taantumaan, toisin sanoen pelätty tupladippi iski. Taloussivusto Zere Hedgen mukaan Euroopan talousveturi Saksa on useiden talousindikaattorien perusteella negatiivisen talouskasvun uralla. Euroalueella on odotettavissa kestolama ja massatyöttömyys. Syitä tähän on useita, muun muassa EU:n pakkopaita eli kasvu- ja vakaussopimus, jolla pakotetaan talouskuri EU-maihin. Kreikassa talousopetustoimien takia kuolee ihmisiä kadulle. Kreikassa on taloudellinen ja humatäärinen kriisi, jonka totesivat myös Maailman kirkkojen neuvosto ja Euroopan kirkkojen konferenssi yhteisessä kirjeessään perusteluina sille, miksi EU ei olisi ansainnut Nobelin rauhanpalkintoa. Italian valtion velka oli lokakuun lopussa 2014 miljardia euroa. Finanssijätti Citin pääekonomisti Willem Buiter uskoo ilon euroalueen rauhoittumisesta olevan ennenaikaista.

Espanjalaisten pankkien pelastamiseen tarvitaan Buiterin arvion mukaan 250 miljardia euroa arvioidun 57:n sijaan. Buiter ennustaa myös useiden muiden euromaiden joutuvan velkasaneeraukseen.

Goldman Sachs on yksi maailman suurimmista liikepankeista. Sen mukaan, kun talouskuri tehdään, niin palkat laskevat kaikissa EU:n kilpailukyvyttömissä maissa 30-50 prosenttia. Tämä takaa sosiaalisten levottomuuksien synnyn. On epätodennäköistä, että esimerkiksi Kreikan, Espanjan, Ranskan, Portugalin, Italian, Kyproksen puhumattakaan Romanian, Latvian, Liettuan Bulgarian ja Slovenian työntekijöistä suhtautuvat suopeasti 30-50 prosentin palkan alennuksiin tai että Ranska suostuisi siihen, että ranskalaisten elintaso laskee kolmanneksen verrattuna saksalaisiin. Euroalue kärvistelee taantumassa ja taantumaan on matkalla myös Japani.

Tohtori Tuhona tunnettu taloustieteen professori Nouriel Roubini listaa uusimmassa raportissaan maailmantalouden merkittävimpiä uhkia. Roubinin mukaan veronkorotukset ja leikkaukset USA:ssa ajavat maailman suurimman talouden taantumaan. Yhdysvaltojen on pystyttävä kaventamaan maan ennätysvelkaa. Roubinin mukaan eurokriisi on edelleen vakava uhka. Kolmantena asiana Roubini näkee Kiinan talouden romahtamisen. Kiina on kuitenkin onnistunut tänä vuonna vakauttamaan talouttaan ja kiinteistömarkkinoitaan. Lähi-idän tilanteen kärjistymisellä olisi vakavat seuraukset maailmantalouden kannalta. Roubini viittaa mahdolliseen Israelin ja Iranin väliseen konfliktiin.

Taloustieteen professori Nouriel Roubini arvostelee kovin sanoin Suomen itselleen neuvottelemia vakuuksia Kreikan lainapakettiin. Hänen mielestään vakuudet olivat "kalliit ja tarpeettomat". Roubini on oikeassa. Suomen Kreikka-vakuudet ovat arvoltaan tasan 0 euroa. Vakuusasiakirjat on Suomessa julistettu salaisiksi. Vakuudet oli pääasiassa sosiaalidemokraattien poliittinen silmänkääntö- ja vaalitemppu. Suomen Kreikka tappioiden todennäköisyys on 1,26 miljardia euroa. Perussuomalaiset voivat kirjoittaa tussilla otsaansa: ”Mitäs minä sanoin!”.

Toisen oppositiovoiman keskustan murhe on se, että keskusta oli Mari Kiviniemen hallituksessa päättämässä Kreikan ongelmaluotosta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että keskusta on Kataisen hallituksessa, mutta ilman ministereitä. Suomea taloutta tietenkin auttaisi jos Venäjälle annettaisiin viisumivapaus. Venäläiset toisivat entistä enemmän rahaa Suomeen.

Mistä johtuu kapitalismin kriisi? Huhtikuussa 2005 brittiläinen Tax Justice Network UK julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan maailman noin 70:een veroparatiisiin on talletettu varakkaiden yksityishenkilöiden omaisuutta ainakin 11,5 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Yksi biljoona on 1000 miljardia. Nyt on vuosi 2012 ja veroparatiiseihin sijoitettu omaisuus saattaa olla jopa 20 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Koska nämä varat ovat verottajan ulottumattomissa, ovat asianomaiset maat menettäneet yhteensä yli 250 miljardia tai vieläkin enemmän dollaria verotuloja. Suurten yritysten myönteinen suhtautuminen verotuksen välttelyyn on johtanut riskialttiin varjotalouden syntymiseen. Sen seurauksena verotaakka on siirtynyt yhä enemmän palkansaajien maksettavaksi. Caymansaaret, Barbados, Sveitsi, Luxemburg – nimet nostavat monen mieleen ensimmäisenä sanan veroparatiisi.

Näitä veroparatiisirahoja on sijoitettu saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta muun muassa Etelä-Euroopan maihin, jotka eivät kykene maksamaan niitä takaisin. Nyt näitä maksuja on sälytetty suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Tämä ei ole oikein.
Kokoomulaisille ja keskustalaisille veroparatiisit lienevät tuttuja, sillä Niinistön ja Vanhasen presidentin vaalikampanjoihin vuonna 2007 tuli rahaa veroparatiiseista. Niinistön kampanjaan Ahti Vilppula antoi 50 000 euroa ja Vanhaselle 25 000 euroa. Tuet maksettiin Helsingin Mekaanikkotalon kautta. Helsingin Mekaanikkotalon omistaa Luxemburgiin rekisteröity Procomex-sijoitusyhtiö ja sen osakkeet omistaa Ahti Vilppula itse. Niinistön vaalikampanjan tukisumma oli sovittu Nelosen mukaan puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa. Tukiraha tuli veroparatiisista.

Tuleva kevät on Suomen tulevaisuuden kannalta todella suurten kysymysten kevät. Näin dramaattisesti luonnehti pääministeri Jyrki Katainen (kok) tilannetta pääministerin haastattelutunnilla Ylessä sunnuntaina 16.12.2012. Hänen mukaansa tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys Suomen talousnäkymistä, jotta syntyisi ratkaisuja työelämän vaatimista uudistuksista. Katainen ei ottanut kantaa yksittäisiin esityksiin, kuten EK:n ehdotukseen viikkotyöajan pidentämisestä 2,5 tunnilla tai ehdotukseen yritysjohtajien palkkojen alentamisesta.
– Meidän suomalaistenkin pitää herätä, eikä olla vain siinä omassa erinomaisuuden tunteessa, että meillä on kaikki hyvin, Katainen varoitteli. Elinkeinoelämän Keskusliitosta on tullut Kokoomuksen käsikassara ja Keskusta istuu Kataisen hallituksessa ilman ministereitä.

On enemmän kuin todennäköistä, että Kataisen hallituksessa neuvotellaan viimeistään helmi- maaliskuussa veronkorotuksista ja leikkauslistoista. Uudella kuntarakennelailla pakotetaan kuntia kuntaliitoksiin. Hallituksen sote-uudistus ajaa kuntia pakkoliitoksiin. Sote-uudistushan noudattelee Vanhasen hallituksen kuntaministerin Hannes Mannisen diplomityön tuloksia. Manninen määritteli diplomityössään kuntarajaksi 20000 asukasta. Sen sijaan, että kriteeriksi otettaisiin se, onnistuuko kunta tehtävässään vai ei, Kataisen hallitus on nyt päättänyt käydä käsiksi joihinkin kuntiin vain siksi, että ne ovat pieniä.

Valtion mahdollisesti tulossaolevat leikkauslistat tulevat vaikuttamaan kuntien talouteen. Joudumme varmaan Kalajoellakin kevään aikana tarkistamaan budjettiamme, jos hallituksen muutokset koskevat valtionosuuksia. Me joudumme miettimään, miten käy meidän 12,8 miljoonan euron sijoituksille taloudellisen taantuman aikana? Miten EU-maataloustukipäätökset tulevat vaikuttamaan maatalouden toimintaedellytyksiin? Miten eduskuntakäsittelyyn tuleva Suomen ensimmäinen kansalaisaloite turkistarhauksen lopettamisesta etenee eduskunnassa? Vihreiden mielestä turkistarhaus on epäeettinnen elinkeino ja Suomen häpeäpilkku. Vasemmistoliittokin on ottanut turkistarhaukseen kielteisen kannan puoluekokouksessaan 2010. Kalajoen kaupungille turkistarhauksesta tulevat verotulot ovat n. 5 prosenttia Kalajoen kaupungin verotuloista eli noin 1,9 miljoonaa euroa ja myyntitulot reilusti yli 30 miljoonaa euroa joten kerrannaisvaikutukset ovat erittäin merkittävä asia Kalajoelle. Kalajoella on 82 turkistarhaa. Yhteisöverostakin turkistarhojen verotulo on erittäin merkittävä asia Kalajoella. Lisäksi suurin osa turkistarhojen lannasta päätyy kompostoinnin jälkeen pelloille lannoitteeksi. Turkistarhoille lanta on enemmän jätehuoltoa kuin ravinnekauppaa. Kalajoen Jäähdyttämö Oy:n rehunvalmistus on vuositasolla n. 38 miljoonaa kiloa.

Kun Suomi ja EU ovat painuneet taantumaan ja taantuma syvenee kevään aikana, niin ei ole realistista puhua enää Pyhäjoen ydinvoimalan toteutumisesta. Kustannukset ovat nousseet pilviin ja rahoittajat ovat kadonneet tai katoamassa. Tosiasia on se, että ydinvoimalaa ei tule. Uhanalaiset viitasammakot suunnitelulla Pyhäjoen ydinvoimala-alueella voivat elää rauhassa.

Natura kuitenkin haittaa Kalajoen elinkeinotoimintaa. Suomessa Natura ratkaisu on toteutettu direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastaisesti. Luontodirektiivin liite III 1 vaiheen A ja B kohtien edellyttämien arviointien ja niiden perusteella edellytetyt C kohdan luokittelut ja luettelot ovat puuttuneet kaiken aikaa ja puuttuvat yhä. Oikeudenomistajille eikä heidän etujansa valvojille niitä ei ole esitetty. Tilanne on sama liite III D kohdassa edellytettyjen luetteloiden osalla. Suomi on jättänyt huomioonottamatta Natura 2000 alueiden osoittamiseksi ja valitsemiseksi edellytetyt tuomiopäätökset C-371/98 kohdat 15, 22 ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9, 27-28 ja 36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28. Koska Natura on Suomessa toteutettu vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä, niin siitä on erittäin vakavaa haittaa Kalajoen kaupungin toiminnalle. Muun muassa Kalajoen sataman kaavassa jouduttiin jättämään erittäin merkittävä osa kaavan ulkopuolelle Suomen Naturan väärän toteutuksen vuoksi. Vielä selvyyden vuoksi totean, mikä on se Natura väärä toteutus, mikä pitäisi korjata. Kaikkia alueita, joilla on uhanalaisia eläimiä ja kasveja ei pidä suojella, vaan vain merkittävimmät alueet. Nyt Suomessa on tehty totaalinen suojelu tärkeimpien alueiden sijasta, mikä on vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä.

Sataman osalta meillä suurin ratkaistava asia on tulevaisuudessa sataman yhtiöittäminen. Kalajoki on vuosien mittaan sijoittanut Kalajoen satamaan noin 200 miljoonaa mummon markkaa. Siksi sataman yhtiöittäminen tulee tehdä tukevalle pohjalle. Me emme voi yhtiöittää satamaa niin, että emme varmista tulevaisuutta. Tämä merkitsee sitä, että satama yhtöitetään jonkun muun yhtiön kanssa yhteen. Käytännössä se merkitsee yhtiöittämistä Kalajoen Lämpö Oy:n kanssa.

Kalajoen budjetti on laadittu ns. raamibudjettina eli ensin on arvioitu tulot ja menot on mitoitettu arvioitujen tulojen mukaan. Budjetin laadinnasta ja sen johtamisesta on annetteva suuret kiitokset talousjohtaja Juhani Yliparkaalle. Keskeiset tunnusluvut 95 miljoonan euron budjetissa on se, että se on toteutettu siten, että veroprosentti on 19,5 eli Pohjois-Suomen toiseksi alhaisin ja verotulot on arvioitu 35,5 miljoonaksi euroksi ja valtionosuudet 28,5 miljoonaksi euroksi. Toimintatuottojen osuus on 22,5 miljoonaa euroa. Perusturvan osuus budejtista on 52,9 prosenttia eli 43,3 miljoonaa euroa. Sivistyksen ja teknisen osuuden menot ovat molemmat 13,5 miljoonaa euron luokkaa.Lainamäärä on 35,2 miljoonaa euroa, mikä tekee 2788 euroa asukasta kohti. Vuosikate on 4,6 miljoonaa euroa. Investointien arvo on 10,7 miljoonaa euroa. Huom. 10,7 miljoonaa euroa!

Kalajoen urheilukentän peruskorjaus toteutuu ensi vuonna. Liikuntapaikkoihin käytettän 251 000 euroa. Jäähallin kaukalon laitojen uusiminen ja pelaaja-aitioiden siirto tapahtuu ensi vuonna

Sote-alueen neuvottelut aloitamme isäntäkuntaperiaatteella Alavieskan ja Pyhäjoen kanssa. Siis sillä samalla periaatteella kuin olemme toteutaneet Merijärvenkin kanssa. Kalajoen kaupungin organisaatio on uudistettu tai lähes uudistettu sellaisiksi, että voimme palvella laajempaakin aluetta. Kalajoen lääkäritilanne on poikkeuksellisen hyvä. Meillä on 9 lääkärin virkaa ja meillä on 11 lääkäriä. Hammaslääkäritilanne on jo vuosikausia ollut erinomainen.

Kalajoki toimii isäntäkuntana Raahen ja Kalajoen kaupunkien sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kuntien muodostamassa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa. Raahen ja Vihannin kuntaliitoksen johdosta Kalajoen vastuualue kasvaa entisestään. Raahe-Vihanti kuntaliitoksen johdosta Kalajoen palvelukeskukseen siirtyy nykyisen Vihannin kunnan maaseutuasiamies. Lomatoimen tehtävänä on järjestää maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalvelut Kalajoen, Pyhäjoen, Merijärven sekä Alavieskan kuntien alueella.

Kalajoen lukio on Kalajoelle erittäin merkittävä asia. Kalajoen lukio on alueemme parhaita lukioita. STT:n lukiovertailussa oli mukana kaikki 395 lukioa ja Kalajoen lukio sijoittui sijalle 147. Kalajoen lukio on säilyttänyt tasonsa vuodesta toiseen. Raahen lukio oli sijalla 225. Pyhäjoen lukio sijalla 284. Ylivieskan lukio 352. ja Nivalan lukio 365. Yhteiskunnan kehitys johtaa siihen, että lukioverkko harventuu. Pieniä lukioita poistuu kuvasta. Kalajoen on varmistettava Kalajoen lukion kilpailukyky jatkossakin ja myös toimintaedellytykset on pidettävä kunnossa. Tämä merkitsee sitä, että kirjaston tilat on otettava lukion käyttöön lähivuosina. Kirjastolle on löydyttävä uudet tilat.

Kouluverkkotyöryhmän tulos tyrmättiin valtuuston toimesta. Siksi kouluverkkotyöryhmän työ on käynnistettävä uudelleen, mutta kokonaan erilaisella kokoonpanolla. Kouluverkkotyöryhmän on mietittävä myös liikuntapaikkasuunnitelma, vanhusten huolto, päiväkotiasiat ja ruokahuolto.

Vanhusten eli yli 65-vuotiaiden määrä Kalajoella kasvaa vuoteen 2020 mennessä 560 henkilöllä ja yli 75-vuotiaiden määrä 220 henkilöllä. Yhteensä n. 800 vanhusta enemmän kuin nyt tarvitsee huoltoa ja huolenpitoa ja siihen pitää Kalajoen kaupungin varautua. Mielestäni Vuorenkallio tarvitsee koulunsa ja Rautioon on tehtävä uusi koulu. On kunnioitettava rautiolaisten yksituumaisuutta uuden koulun suhteen. Koulu on elävän kylän symboli. Me tarvitsemme Kalajoella alueellista demokratiaa ja mielestäni Himangalle ja Rautioon on perustettava oma alueellinen parlamentti, joka valmistelee ja kehittelee asioita ja toimii alueensa asioiden asiantuntijana.

Tuulivoimaosayleiskaavoilla on osoitettu vuonna 2012 41 voimalaa. Vuoden 2013 aikana uusia tuulivoimaloita tulee noin 27 kpl. Vuonna 2013 työstettävien tuulivoimapuistohankkeiden kokonaislukumäärä on 92 kpl. Olen suhtautunut hieman epäilevästi tällaisten tuulivoimaloiden rakentamiseen alueellemme, mutta aika näyttää mikä on tuulivoiman tulevaisuus Kalajoella.

Kalajoen väkiluku on kääntynyt jopa yllättäen laskuun loppuvuoden aikana. Kalajoen väkiluku vuoden 2011 lokakuun lopussa oli 12613 ja tänä vuonna 12583. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja. Meillä on vahva elinkeinotoimisto ainakin henkilökunnan puolesta. Me pystymme palvelemaan laajempaankin aluetta ja tarjoamaan yrityksille kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Kalajoen kauppakeskusasia on parasta aikaa valmistelun alla ja Keskustan kaava on parasta aikaa nähtävänä. Molemmilla on erittäin suuri merkitys Kalajoen tulevaisuudelle.
Kalajoelta poistuu vuoden vaihteessa työvoimatoimiston palvelut. Toimiston ovet suljetaan viimeisen kerran 21. päivänä eli tämän viikon perjantaina ja sen jälkeen palveluiden perässä on ajettava joko Ylivieskaan, Kokkolaan tai Raaheen. Kalajoella on noin 550 työtöntä. Kalajoen ulkopuolella käy töissä n. 1232 henkilöä. Kalajoella on työpaikkoja 4693. Työvoimapalveluiden loppuminen Kalajoelta osoittaa valtion vastuutonta toimintaa. Suomen perustuslain 18 §:n mukaan Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Suomen valtio tulkitsee lakia siten, että työvoimapalvelut lopetetaan Kalajoelta.

Poliisipalvelut sen sijaan säilyvät, mutta ulosottomiehen palvelupiste Kalajoelta loppuu. Kalajoki on matkailupaikkakunta ja kesällä Kalajoella on niin paljon turisteja, että poliisipalvelujen säilyminen Kalajoella on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämättömyys. Kalajoella on n. 2000 kesämökkiä.

Kalajoki Akatemia ei ole juridinen yksikkö eli sitä ei ole siis ole olemassa, vaan se on uskon asia. Kalajoki Akatemialla on kuitenkin tarkoitettu hyvää, mutta toteutus on epäselvä ja epämääräinen. Budjettikirjan mukaan Kalajoki-Akatemiaan kuuluvat kansalaisopisto-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut sekä Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Akatemiassa tehdään myös matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämishankkeita.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy perustettiin vuonna 1979 Kalajoen kunnanvaltuuston päätöksellä äänin 27-5, kolme äänesti tyhjää. Yhtiöön tulivat mukaan Kalajoen kunnan 21 A-sarjan osakkeen lisäksi, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Urheiluopistosäätiö, Lomaliitto ry, Lasten Päiväsäätiö, Aurinkohiekat Oy sekä Kalajoen Osuuskauppa. Osakepääoma oli 220 000 markkaa. Yhtiön toimialana oli vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyvä ohjelma- ja ajanviettopalvelujen suunnittelu, markkinointi ja liikuntapalvelujen järjestäminen. Yhtiön toiminta karkasi seuraavina vuosina harhateille, kun se ryhtyi kilpailemaan ykstyisten yritysten kanssa. Kuntapäättäjille ja johtaville virkamiehille Kalajoella tuli intohimoja toimia olemattamalla ammattitaidolla yritysjohtajina veronmaksajien lukuun. Seuraukset olivat katastrofaaliset. Toiminta on kuluneiden vuosien aikana ollut lähes puolirikollista, mutta asiat on salattu ja annettu vain ylistäviä lausuntoja.

Kalajoen kaupungin rooli on liian hallitseva matkailussa eikä johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet malta vieläkään pysyä erillään matkailuasioista. Hiekkasärkät Oy:n toiminta ja kylpylä Sanifanin toiminta on selvitettävä perusteellisesti. On oltava avoimia ja rehellisiä. Nyt asiat on viimeistään laitettava kuntoon.

Sun Arena-asiassa on edettävä ja pyydettävä Juha Hannulalta toteutusaikataulu ja – suunnitelma. Jos niitä ei ole olemassa, niin on katsottava totuutta silmiin ja palautettava alue takaisin alue Kalajoen kaupungille suurempien vahinkojen välttämiseksi ja Juha Hannulan on luovuttava utopistisesta hankkeestaan.

Mökkimessut toteutetaan Kalajoella vuonna 2014 samaan aikaan kun Pyhäjoella lestadiolaisten suviseurat. Mökkimessuille voin vain toivoa menestystä. Kalajoen kaupunki satsaa niihin melkoisen rahamäärän. Onko mökkimessujen odotukset ylimitoitettuja? Toivottavasti ei.

Kokonaisuutena ottaen Kalajoen kaupungin asiat ovat hyvin hanskassa, mutta matkailuun liittyvät asiat vaativat kokonaisselvityksen ja perusteellisen uudelleen organisoinnin.

Kiitän budjetin laadinnasta vastanneita virkamiehiä ja toivotan kaikille Hyvää Joulua!

Jorma Untinen Juudaksen roolissa

Raamatun mukaan opetuslapset olivat ennen kavallusta ehtoollisella. Jeesus sanoi osallistuville opetuslapsille, että yksi heistä kavaltaa hänet. Monet opetuslapset kyselivät toisiltaan, "olenko se minä?". Juudas meni ulos. Siellä Saatana meni häneen ennen kavaltamista. Juudas palasi Jeesuksen seuraan mukanaan kiinniottajia. Juudas antoi Jeesukselle suudelman merkiksi kiinniottajille, kenet heidän pitäisi vangita.

12.11.2012 klo 18.30 Kalajoen uuden valtuuston pienryhmät kokoontui Kalajoen kaupungintalolle kaupunginhallituksen huoneseen palaveriin, jossa käytiin läpi kaikkien pienryhmien koalitiota, siis 15 valtuutetun koalitiota.

http://e-aho-muutablog.blogspot.fi/2012/12/ajatuksia-vallanjaosta-kalajoella-15.html

Siinä palaverissa minulle tuli tunne, että ainakin yksi minut kavaltaa oman vallanhalunsa sokaisemana.

Pienryhmien uusi kokoontuminen oli sovittu 21.11.2012 klo 18.30. Palaveriin tuli vain vasemmiston, vihreiden ja perussuomalaisten edustajat. Kokoomuksen, Pro Kalajoen, Kristillisten ja SDP:n edustajat olivat poissa syytä ilmoittamatta. Keskustalaiset kokoontuivat samanaikaisesti Kalajoen kaupungintalolle ja heiltä kuulin, että nämä neljä valtuuston pienryhmää olivat tehneet koalition imoittamatta siitä muille pienryhmille, mutta keskustalle ilmoitus oli näköjään mennyt. Kun tarkemmin selvittelin asiaa, niin neljän pienryhmän koalition puuhamies on ollut Pro Kalajoen Jorma Untinen. Jorma Untisesta tuli näinollen tämän prosessin Juudas. Minun silmissäni hän on tästä eteenpäin Juudas Untinen.

Jorma Untinen valittiin valtuustoon kahdeksanneksi viimeisenä 84 äänellä ja siksi hänellä oli suuri huoli luonteenmukaisella toiminnallaan selvittää asiat oman etunsa vaatimalla tavalla. Jorma Untisen äänimäärä 2004 vaaleissa oli 307 joten Jorma Untisen toimintaan on moni muukin pettynyt kuin minä, koska äänimäärissä on näin raju pudotus. Olin 2004 Jorma Untisen kanssa samalla Pro Kalajoen listalla ja sain 199 ääntä. Luottamuspaikkajaosta sovittiin tasapuolinen järjestely niin, että kaksi vuotta kerrallaan kauppunginhallituksen jäsenyyttä kummallekin samoin kuin ryhmän naisvaltuutetutkin tekivät. Kun vuoronvaihdon aika tuli kahden vuoden kuluttua Jorma Untinen oli unohtanut mitä oli sovittu. Hän jatkoi kaupunginhallituksessa sopimuksen täysin ”unohtaneena”.

Kuntavaaleissa 2008 Jorma Untinen sai 150 ääntä ja nyt 2012 enää 84. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Pro Kalajoesta on tullut omaa etua tavoitteleva Pro Untinen.

Erikoinen episodi oli tämän syksyn kuntavaaleissa, kun perussuomalaisten jäsen Ismo Tallila otti minuun yhtettä ja pyysi päästä ehdokkaaksi perussuomalaisten listalle. Sovin Tallilan kanssa niin, että tapaamme ST1:llä ja allekirjoitetaan ehdokassopimus. Tuntia ennen sovittua aikaa Tallila soitti minulle ja kertoi, ettei hän voi lähteä ehdokkaaksi, koska vaimo vastustaa asiaa. Kun ehdokaslistat valmistui niin Ismo Tallila oli Pro Kalajoen listalla. Tallilan vaimon lähipiiristä kuulin, että Ismo Tallilan kertoma tieto ei pidä paikkaansa.

Toinen ”kavaltaja” on kristillisten Veli Ainali, jonka kanssa olin Kristillisten vaalilistoilla vuonna 2000, jolloin olin Kalajoen ääniharava 216 äänellä. Se oli melkoinen äänimäärä kristillisille. Mitä hyötyä minulle oli siitä, että minä olin Kristillisten listalla? En ole pystynyt näkemään asiasta mitään konkreettista hyötyä, sillä kaikki hyöty meni Veli Ainalille. Kiittämättömyys on maailman palkka, ajattelin ja siksi siirryin seuraavissa vaaleissa Pro Kalajoen listalle. Kiittämättämyyskään ei rittänyt Veli Ainalille, vaan hänen piti tehdä ”kavallus”.

Tein kuitenkin Veli Ainalin kanssa yhteistyötä,  kun valitimme Sun Arena hankkeesta Oulun hallinto-oikeuteen, mikä mielestäni teki tietoisen ja tahallisen perustuslain vastaisen päätöksen asiassa.

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.fi/2012/06/ylituomari-marja-mattila.html

Eurolla 50 hehtaaria maata Kalajoen Hiekkasärkiltä

http://e-aho-urheilublog.blogspot.fi/2009/12/eurolla-50-hehtaaria-maata-kalajoen.html

Keskustelunvahvistus Renne Pulkkiselle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/10/keskustelun-vahvistus-esittelija-renne.html

Lausunto Oulun hallinto-oikeudelle
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/10/lausunto-oulun-hallinto-oikeudelle.html

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/03/arvoisa-puheenjohtaja-hyva-valtuutetut.html

Loppuraportti on valmis
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/03/loppuraportti-on-valmis.html

Loppuraportti Sun Areena projektista kiinnostaa
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/12/loppuraportti-sun-arena-projektista.html

Mun vai Sun Areena?
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/12/mun-vai-sun-areena.html

Kun sain Oulun hallinto-oikeudesta tilaamani asiakirjat joiden perusteella Oulun hallinto-oikeus tehnyt päätöksensä, niin se sisälsi mm. Pöyryn tekemän suunnitelman Sun Arena alueen käytöstä. Ko. suunnitelmaa ei löydy enää Kalajoen kaupungilta. Suunnitelmassa esitettyjä asioita ei ole esitetty päättäjille silloin kun päättäjät tekivät asiasta päätöksiä. Sun Areena rahoitukseksi oli suunniteltu hotelleja, kasinoita jne. ja siksi alu oli tarvittavan kolmen hehtaarin sijasta 50 hehtaaria. Kysymys oli siis selkeästä keinottelusta. Lisäsksi asiakirjojen mukana oli tieto projektin rahoituksesta, jossa idean todennäkäinen isähahmo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari Ylivieskan seutakunnan puheenjohtajana on on ollut tekemässä rahoituspäätöstä projektille. Kirjeenvaihdosta Kalajoen kaupungin ja Oulun hallinto-oikeuden välillä käy ilmi, että Kalajoen kaupunki on vaatinut eräitä asiakirjoja ”salaisiksi” mielestäni täysin perusteettomasti.

Kolmas ja merkittävin ”kavaltaja” oli kokoomuksen  Hanna Saari, joka aikaisemmin toimi minun sihteerinäni kun olin ITC Finland Oy:n toimitusjohtajana. Merita-pankin johtaja ilmoitti minulle tuolloin, että ylhäältä päin on kielletty rahoittamasta ITC Finland Oy:tä. Emme saaneet rahoitusta Merita-pankista eikä mistään muustakaan pankista Suomessa ja kaikki rahoitus jäi näin olleen ulkomaisen omistajan varaan. Saimme kuitenkin erääseen projektiin Tekes-rahoituksen, mutta rahoituksen maksamiseen tuli yhtäkkiä viivytyksiä ja muistaakseni loppuja eriä ei saatu milloinkaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että ITC Finland Oy oli markkinoiltapoistettavien listalla kuten PR-talot aikaisemmin. Kotimaasta ei saatu rahoitusta ja ulkomaiset rahoittajat, jotka myöhemmin osoittautuivat rahanpesijöiksi, olivat erittäin varovaisia rahoituksen suhteen. Myöhemmin minulle on käynyt selväksi se, että he pelkäsivät paljastuvansa.On syytä epäillä, että he olivat kuitenkin ehtineet pestä rahaa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kanssa, jonka päämiehiä olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Rahanpesua on syytä epäillä myös Alavieskan kunnan kanssa.

Rahoituksen ollessa tiukalla jouduin toimitusjohtajana järjestelemään rahoitusta erikoisella tavalla. Japanin remburssikauppa oli yksi hyvä tapa toimia. Rahoitus oli kuitenkin niin tiukoilla, että itse toimin palkatta toimistusjohtajana ja lainasin ulkomaan toimituksiin rahaa lähipiiristä kymmeniä tuhansia ja samoin myös parista yrityksestä. Kykenin välttämään karikot, mutta sitten astui kuvioihin Pekka Syrjä ja Hanna Saari, jotka selkäni takani lähetti minun tietämättäni minua mustamaalavia fakseja ulkomaiselle omistajalle, joka kertoi niistä minulle.

Koska rahoitusta oli niukasti, niin toiminta yski pahanlaisesti. Lisäksi entinen luottamusmies halusi varsinaisen luottamusmiehen poissaolessa näyttää valtaansa ja organisoi tehtaalla näyttävän lakon, koska palkat olivat myöhässä. Tiedostusvälineet oli organisoitu toimintaan mukaan siten, että Keskipohjanmaan toimittaja Osmo Vasala näytti ottaneen elämäntehtäväkseen Erkki Aho mollaamisen ja työpaikkojen vähentämisen Alavieskasta. Minusta tilanne tuntui äärettömän pahalta, koska työskentelin palkatta ja lainasin rahoja eri paikoista, koska pankista ei saanut rahaa. Kera Oy oli kielätytynyt rahoittamasta ja ulkomainen omistaja kiinnijäämisen pelosta ei uskaltanut laittaa käyttöpääomaa toiminnan pyörittämiseksi.

Tässä tilanteessa käännyin entisen kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja kysyin neuvoa. Mattila neuvoi järjestämään neuvottelun, joissa Rienstrojen lisäksi olisivat mukana Alavieskan kunnan edustajat. Noudatin Kalevin neuvoa. Rinestrat esittivät, että he laittavat yritykseen kolme miljoonaa lisää, jos suomalainen yhteiskunta tulee mukaan samalla summalla. Neuvotteluissa oli mukana myös Ylivieskan seutukunnan edustaja Timo Kiema, joka käytti Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen ohjeiden mukaisen puheenvuoron. Kiema sanoi, että Erkki Aho on erotettava. Kiema käytti puheenvuoron kunnanjohtaja Karvosen puolesta, koska Karvonen ei osaa englantia. Kiema esitti, että tilalle on otettava konsultti. Kieman puheenvuoro oli yllätys Rienstroille. Heille kuitenkin jäi sellainen kuva, että suomalainen yhteiskunnan tukea ei saa, jos Erkk Aho on yrityksen toimitusjohtaja. Riensrat tekivätkin päätöksen, että Erkki Ahon tilalle toimitusjohtajaksi tulee Richard Rienstra ja Erkki Ahon tilalle hallitukseen Hanna Saari. Erkki Aho siis menetti toimitusjohtajuuden, hallituksen jäsenyyden ja optio-oikeutensa eli omistusoikeus yritykseen kolmasosalla. Näin Erkki Ahosta tuli kolmen miljoonan mies.

Erkki Aho siirtyi työskentelemään kotona ja teki Henrik Rienstran kanssa sopimuksen 178 000 markan palkkasaatavan maksusta siltä ajalta jolloin hän oli toiminut palkatta saadakseen yrityksen pyörimään. Tunsin, että yritys jäi tuuliajolle. Hanna Saaren hyvä kielitaito ei korvaa liikkeenjohdollista näkemystä ja osaamista. Kun työskenlin kotona, niin kuulin, että yritykseen oli tullut konsultiksi jälleen Supermies Stig Weckström, joka ei saanut PR-Teollisuus Oy:tä konkurssiin hyvistä yrityksistä huolimatta. Arvasin, mitä tästä seuraa. Hanna Saari kokemattomana ja hyväuskoisena henkilönä antoi kaikki tiedot konsultti Stig Weckströmille, joka teki kassavirtalaskelman ja asia tuli näin sinetöidyksi. Kassavirran perusteella Weckström tieni milloin rahoitus on tiukimmillaan. Eläke-Varma haki ITC Finland Oy:n konurssiin 510 000 markan saatavasta. Tunsin vastuuta yrityksestä ja soitin asianajaja Asko Keräselle, joka oli Rienstrojen asianajaja Suomessa. Pyysin häntä ottamaan yhteyttä Hanna Saareen. Keränen ryhtyikin toimenpiteisiin ja hän sopi menettelytavat asianajaja Antti Kejon kassa.

Koska nimeäni ei oltu poistetu ITC Finland Oy:n kaupparekisteristä, niin sain kaikki tärkeät kirjeet ulosottomiehen kautta. Myös Eläke-Varmalta tullut konkurssihakemus tuli minulle haastemiehen kautta. Yrityksen kassavirta oli sellainen, että torstaipäivä oli ainoa päivä jollin yrityksen saattoi kassavirta-analyysin perusteella saada konkurssiin, sillä perjantaina yrityksen tilille tuli jo yli miljoona markkaa vientituloja.

Alakosken Reijo soitti minulle juuri tuona torstaina ja kertoi, että ITC Finland on haettu konkurssiin. Minä lähdin käymään tehtaalla ja keskustelin pesänhoitaja Antti Kejon kanssa. Hän oli erittäin vaivautunut, kun tulin tehtaalle. Hän oli kuin omenavarkaista ylläteety koulupoika. Sain hänestä erittäin epärehellisen kuvan. Soitin asiasta asianajaja Asko Keräselle ja kerroin omat näkemykseni. Asko Keränen soitti Antti Kejolle, joka löi luurin Keräsen korvaan. Tämän jälkeen Asko Keränen kirjoitti Antti Kejolle kirjeen. Pyysin Kerästä faksaamaan kirjeestä kopion minule. Kun sain kopion, niin tein oman ratkaisuni. Faksasin kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Keräsen kirjeen viimeinen lause oli seuraava: ”Muuta selvityst toimille en keksi kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan sopimuksemme”. Keränen ja Kejo olivat sopineet, että yhtuötä ei haeta konkurssiin, mutta Kejo rikkoi sopimuksen, koska yrityksen tulossa ollut suuri rahamäärä sai sotkemaan sopimuksen. Asia aiheutti melkoisen hämmingin Suomen Asianajajaliitossa.

Kun ITC Finland oli saatu konkurssiin ja konkurssipesään oli laitettu väärän firman koneet ja laitteet tietoisesti ja konkurssipesänluettelo oli väärin laadittu, niin Henrik Rienstra vannoi väärän pesänluettelon oikeaksi tietoisesti. Myös syyttäjä Sulo Heiskari oli paikalla tiesi tilanteen tasan tarkkaan eli sen että pesänluettelo oli väärin laadittu ja että Richard Rienstra vannoi väärän valan. Asian tiesi tasan tarkkaan myös konkurssipesänhoitaja asianajaja Antti Kejo. En muista varmaa, että oliko Hanna Saari paikalla pesänluetton vannontatilaisuudessa. Mielestäni oli, koska hän oli yhtiön hallituksen jäsen ja Rinestra ei osannut suomea niin Hanna Saari käänsi asiat englanniksi muun muassa sen, kun Ricahrd Rienstra vannoi väärän valan.

Enemmän asioista kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivuilla 137-144

PR-talojen konkurssivyyhti

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/uusi-konkurssipesa-ja-saattohoitaja.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/paavo-m-petajan-toiminta.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/kauppasopimukset-rahanpesijoiden-kanssa.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/poliisi-ei-tutki-asianajaja-antti-kejon.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/12/konkurssipesanhoitajien-ja-niita.html

Mitä "kavallus" merkitsee käytännössä?

Kavallus merkitsee sitä, että keskusta saa 9-paikkaiseen toimielimeen viiden paikan sijasta kuusi paikkaa. Kolme muuta paikkaa menee kokoomukselle, vasemistoliitolle ja Pro Kalajoelle. Vasemmistoliitto lienee saanut läpi sen, että vihreille varataan valtuuston kolmannen varapuheenjohtaja paikka, koska vihreät auttoivat vasemmistoliitto kuntavaaleissa niin, että vasemmistoliitto sai neljännen valtuustopaikkansa vihreiden äänillä. Asiasta päätettiin eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa.  Näin ollen perussuomalaiset neljänneksi suurimpana valtuustoryhmänä ei ole ns. ison pöydän ääressä tällä vaalikaudella Jorma Untisen toiminnan johdosta.

Muutoksia asioihin saattaa tulla jos poliisi tutkii sinne lähetetyt rikostutkintapyynnöt, jotka koskevat rikosten salaamista. Ne asiat koskevat näitä asioita

DVD Mayday from Finland

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Todistusaineistot ja selostukset tapahtumista löytyy tämän kirjan sivuilta.

Kirjallinen todistusaineisto on Kalajoen kaupunginarkistossa. Jouduin tekemään Kalajoen kaupunginvaltuuston minulta pyytämän selvityksen asioista. Selvityksessä on sivuja 1879 + liitemateriaali. Silloinen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua esittämästä valtuutetuille tekemääni selvitystä. Huom. rikoslaki 15 luku 11 §

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Putkakertomus 20.8.-23.8.2010

http://ahonblogi.blogspot.fi/2010/08/putkakertomus-208-2382010.html

Valitus ja purkuhakemus

http://naturansalat.blogspot.fi/2012/05/valitus-ja-purkuhakemus.html

Miksi kansalaiset eivät saa oikeutta Suomessa – Suomen lähistorian mustat aukot

http://valtuustoaloite.blogspot.fi/

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Eduskuntakysely

http://valtuustoaloite.blogspot.fi/2012/12/eduskuntakysely.html

Vaaltuustoaloite

http://valtuustoaloite.blogspot.fi/

Jokilaaksojen poliisiasiainneuvottelukunta

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/09/from-e_13.html

Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenille on toimitettu kirja ja kirjan todistusaineistojen selitykset rikoksista sekä juridinen argumentointi. Lisäksi he ovat saaneet valuustoaloitteen tietoonsa joten jokainen kaupunginhallituksen jäsen on tietoinen törkeistä rikoksista mitä pyritään salaamaan eli kun he eivät ole ryhtyneet asian vaatimiin toimenpiteisiin heitä on syytä epäillä rikoslain 15 luvun 11§:n mukaisesta toiminnasta. Nyt katsotaan onko Suomi oikeusvaltio.

Projektit tarkempaan syyniin

Kalajokilaakson päätoimittaja Seppo Kangas on osunut asian ytimeen pääkirjoituksessaan projektitoimimmasta.

Projektitoiminnan peruskurssi

http://tuta.oulu.fi/opinnot/555280p-projektitoiminnan-peruskurssi-2

Standardiohjelmista ei ole Euroopan alueiden kehittäjiksi. Toimittaja ja tutkija Anita Salmi sai tukea päätelmälle tutkiessaan EU:n Leader-ohjelmien soveltamista Suomessa. Uusia keinoja kaipaavat sekä suomalaiset että muun Euroopan toimijat.
Väitöskirjatutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten EU:n ohjelmallinen politiikka ilmenee pienen maaseudun kehittämisohjelman Leaderin valossa ja millaisia hallinnollisia käytäntöjä siihen sisältyy. Salmi tutki ohjelman hallintoketjun eri viranhaltijoiden ja toisaalta kylien ja kuntien toimijoiden todellisuutta.

Leader-projektit eivät tuo pysyviä parannuksia

http://www.kaks.fi/node/100?docid=1034

Rieska-Leaderin toimintakertomus

http://www.rieskaleader.fi/assets/site/rieska/files/VUOSIKERTOMUS_11.pdf

Opintomatkat

http://www.satakylat.fi/d/node/72

Osaava hankkeen väliarvointi

http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Ajankohtaista/julkaisut/Documents/2011/Osaava%20verkostohankkeet%20v%C3%A4liarviointi%202010%20rahoitetut.pdf

Jos projektirahat käytettäsiin kuten professori Hannu Katajamäki esittää niin tulokset olisivat varmasti aivan toista luokkaan kuin nykyisin. Esimerkiksi Oulun AVI:n alueella suurin osa projektirahoista menee Oulun, Kuusamon ja Kalajoen kaupunkia lähellä oleville tahoile ja tulokset ovat varsin kyseenalaisia ja rahojen käyttöä ei käytännössä seuraa kukaan. Rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon. Näin ei voi jatkua. Projektirahojen haku on eräänlaista taidetta, johon Kalajoellakin on palkattu oma hankeasiamies eli suomeksi sanottu yhteiskunnan kusettaja. Jos ykstyinen saisi saman rahanmäärän kuin tietyt projektit niin tulokset olisivat kokonaan eri luokkaa.

Ajatuksia vallanjaosta Kalajoella 15 valtuutetun koalitiolla

Olen esittänyt pienpuolueille 15 valtuutetun koalition ratkaisua. Kalajoella pienpuolueiden koalitio on kaikille pienpuolueille paras ratkaisu. Sen sisäistäminen vie kuitenkin aikaa. Pienpuolueilla on 15 valtuutettua ja keskustalla 20 valtuutettua. Tämä tilanne merkitsee sitä, että valtuuston puheenjohtajuus menee keskustalle. Keskustan ryhmässä on vielä kortit katsomatta. Itse olen kuitenkin kartoittanut tilannetta sen verran, että omaksi suosikikseni on noussut Himangan kunnan entinen valtuuston puheenjohtaja Alpo Puusaari. Hänellä on äänestäjien luottamus. Koalitiolle tulisi valtuuston ensimmäinen ensimmäinen varapuheenjohtajuus ja minun suosikki sille paikalle on vihreiden Hanna Halmeenpää. Toinen valtuuston varapuheenjohtajuus sopisi mielestäni keskustan Kullervo Niemelälle, joka on ollut pitkän aikaa kaupunginhallituksen jäsenenä ja olen saanut palautetta siitä, että ainakin osalla rautiolaisia olisi halua vaihtaa rautiolaista kaupunginhallituksen jäsentä. Mielestäni paras ratkaisu siinä tapauksessa on se, että Kullervo Niemelä istutetaan valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on vaihtumassa, sillä 15 valtuutettua merkitsee sitä, että kokoomuksen edustaja saa kaupunginhallituksen jäsenyyden ja kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden kahdeksi vuodeksi. Kaupunginhallitusken puheenjohtajuus koskisi vuosia 2013-2014 ja henkilö olisi Hanna Saari.

Vasemmistoliitto saisi kaupunginhallituksen jäsenyyden ja kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden vuosiksi 2015-2016 ja henkilö olisi Sirkka Alho

Kaupunginhallituksen jäsenyydet tulisivat perussuomalaisille ja Pro Kalajoelle ja näissä tapauksissa on otettava huomioon tasa-arvolaki eli nämä paikat ovat miespaikkoja. Siis niille paikoille tulee perussuomalaisten Erkki Aho ja Pro Kalajoen Jorma Untinen.

Keskustalla on viisi kaupunginhallituksen paikkaa ja mielestäni kaksi niistä kuuluu vaalien ääniharaville Eija Pahkalalle ja Juha Nivalalle. Rautiolaisten paikka menee Alpo Murtoniemelle, jos Kullervo Niemelä valitaan toiseksi valtuuston varapuheenjohtajaksi ja mielestäni kaksi muuta paikkaa on syytä varata nykyiselle Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Raili Myllylälle ja nykyiselle Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Pekka Märsylälle.

Mielestäni näillä valinnoilla varmistetaan Raution ja Himangan edustus oikein ja hallitus olisi tiedoiltaan ja taidoiltaan erittäin vahva. Nyt tarvitaan kokemusta hallituksessa, koska uusi kuntarakennelakiesitys edellyttää 20 000 asukkaan väestöpohjaa ja siksi Kalajoella tulee olla erittäin vahva ja ammattitaitoinen johto, kun neuvottelut alkavat.

Lautakuntien puheenjohtajuudet jakaantuvat siten, että keskusta saa kaksi ison lautakunnan puheenjohtajuutta ja koalitio yhden ison lautakunnan puheenjohtajuuden sekä ympäristölautakunnan puheenjohtajuuden. Isojen lautakuntien puheenjohtajuudet ovat erittäin tärkeitä paikkoja. Mielestäni perusturvalautakunnan puheenjohtajana voisi jatkaa kokoomuksen Esko Valikainen, vaikka hän ei tullut valtuustoon valituksi, mutta hänellä on erittäin hyvä kokemus, josta on hyötyä, kun aletaan neuvotella Alavieskan ja mahdollisesti Pyhäjoenkin kanssa perusturvalautakunnan toimialaan kuuluvista asioista. Perusturvalautakuntaan vasemmiston edustus voidaan ohjata kaupunginhallituksen kautta, jolloin kaupunginhallituksen edustaja perusturvalautakunnassa on vasemmiston Sirkka Alho. Muut kolme paikkaa perusturvalautakunnassa menee perussuomalaisille, Pro Kalajoelle ja SDP:lle.

Keskustalla on viisi paikkaa lautakunnassa ja yksi niistä lautakunnan varapuheenjohtajuus.

Sivistyslautakunnassa keskustalla on viisi paikkaa, joista yksi on puheenjohtajuus. Lautakunnan varapuheenjohtajuus tulee Kristillisten Veli Ainalille. Lautakunnan kolme muuta paikkaa menee vasemmistoliitolle, perussuomalaisille ja vihreille. Kokoomuksen edustus lautakuntaan tulee kaupunginhallituksen kautta, jolloin kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa on kokoomuksen edustaja.

Teknisen lautakuntaan keskustalla on viisi paikkaa, joista yksi on puheenjohtajuus. Lautakunnan varapuheenjohtajuus tulee SDP:lle ja Timo Sunille ja kolme muuta paikkaa kokoomukselle, vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille.

Ympäristölautakuntaan koalitio saa kolme paikkaa, joista yksi on puheenjohtajuus. Mielestäni paras ammattitaito puheenjohtajaksi on Pro Kalajoen Vuokko Hillillä. Kaksi lautakunnan muuta paikkaa menee kokoomukselle ja vasemmistoliitolle ja neljä paikkaa keskustalle. Keskusta saa myös lautakunnan varapuheenjohtajuuden.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan paikat koalitiossa menevät kokoomukselle ja vasemmistoliitolle ja Pro Kalajoelle. Henkilöstöjaoston paikat menevät kokoomukselle ja vasemmistoliitolle.

Tarkastuslautakunnan paikat kaikille puolueille ja keskusvaalilautakunnan paikat kokoomukselle, vasemmistoliitolle ja kristillisille.

Vaalilautakunnan paikat kokoomukselle, vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille.

Lautamiesten kahdeksasta paikasta kolme koalitiolle: kokoomukselle, vasemmistoliitolle ja Pro Kalajoelle.

Maaseututoimikunnan neljä paikkaa keskustalle ja yksi niistä puheenjohtajuus sekä kolme paikkaa koalitiolle: kokoomukselle , vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille.

Koalition paikat puolueittain:

Kokoomus

kaupunginhallituksen jäsenyys, ja puheenjohtajuus kahdeksi vuodeksi

perusturvalautakunnan puheenjohtajuus

sivistyslautakuntaan edustus kaupunginhallituksen kautta

teknisen lautakunnan jäsenyys

ympäristölautakunnan jäsenyys

elinkeno- ja maankäyttötoimikunnan jäsenyys

henkilöstöjaoston jäsenyys

maaseututoimikunnan jäsenyys

keskusvaalilautakunnan jäsenyys

vaalilautakunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

lautamies

Vasemmisto

kaupunginhallituksen jäsenyys, ja puheenjohtajuus kahdeksi vuodeksi ja

perusturvalautakuntaan edustus kaupunginhallituksen kautta

sivistyslautakunnan jäsenyys

teknisen lautakunnan jäsenyys

ympäristölautakunnan jäsenyys

elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäsenyys

henkilöstöjaoston jäsenyys

maaseututoimikunnan jäsenyys

keskusvaalilautakunnan jäsenyys

vaalilautakunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

lautamies

Perussuomalaiset

kaupunginhallituksen jäsenyys

perusturvalautakunnan jäsenyys

sivistyslautakunnan jäsenyys

teknisen lautakunnan jäsenyys

maaseututoimikunnan jäsenyys

vaalilautakunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

Pro Kalajoki

kaupunginhallituksen jäsenyys

ympäristölautakunnan puheenjohtajuus

perusturvalautakunnan jäsenyys

elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

lautamies

Vihreät

kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

sivistyslautakunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

SDP

teknisen lautakunnan varapuheenjohtajuus

perusturvalautakunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

Kristilliset

sivistyslautakunnan varapuheenjohtajuus

keskusvaalilautakunnan jäsenyys

tarkastuslautakunnan jäsenyys

Mielestäni äänestystulosta ei voida ohittaa valinnoissa. Kymmenen viimeistä sijaa 35:stä Kalajoen kaupunginvaltuuston valitusta. Siis näillä henkilöillä on keskimääräistä vähemmän luottamusta Kalajoen kaupunginvaltuutetuista.

Hihnala Tarmo	KESK	1.5%	28	1.1%	61	1.7%	89	219.6	Valittu
Märsylä Pekka	KESK	1.4%	37	1.5%	46	1.3%	83	205.88	Valittu
Untinen Jorma	Pro	1.5%	27	1.1%	67	1.8%	94	202	Valittu
Myllylä Raili	KESK	1.3%	37	1.5%	45	1.2%	82	193.77	Valittu
Jyrinki Jouni	KESK	1.2%	30	1.2%	45	1.2%	75	183	Valittu
Kinare Eero	VAS	1.1%	35	1.4%	31	0.9%	66	179.4	Valittu
Ainali Veli	KD	1.4%	42	1.7%	43	1.2%	85	178	Valittu
Kaattari Laura	KESK	1.2%	20	0.8%	51	1.4%	71	173.37	Valittu
Ojala Tapani	KOK	1%	24	1%	37	1%	61	169.75	Valittu
Vuotila Aulis	KESK	1.1%	41	1.6%	29	0.8%	70	164.7	Valittu

Lisäksi on otettava huomioon, että Raili Myllylä valtuuston puheenjohtajana toimiessaan esti Erkki Ahoa esittämästä valtuuston Erkki Aholta pyytämää selvitystä valtuuston kokouksessa. Selvitys paljasti vakavat rikokset ja rikoksentekijät. Siksi on syytä epäillä, että Raili Myllylä syyllistyi rikoslain 15 luvun 11 §:n mukaiseen rikoksentekijäin suojelemiseen. Selvitys löytyy edelleen Kalajoen kaupunginarkistossa, mutta poliisi on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.

11 § (24.7.1998/563)

Rikoksentekijän suojeleminen

Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.