Kalajokilaakson päätoimittaja Seppo
Kangas on osunut asian ytimeen pääkirjoituksessaan
projektitoimimmasta.
Standardiohjelmista ei ole
Euroopan alueiden kehittäjiksi. Toimittaja ja tutkija Anita
Salmi sai tukea päätelmälle tutkiessaan EU:n
Leader-ohjelmien soveltamista Suomessa. Uusia keinoja
kaipaavat sekä suomalaiset että muun Euroopan toimijat.
Väitöskirjatutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten EU:n ohjelmallinen politiikka ilmenee pienen maaseudun kehittämisohjelman Leaderin valossa ja millaisia hallinnollisia käytäntöjä siihen sisältyy. Salmi tutki ohjelman hallintoketjun eri viranhaltijoiden ja toisaalta kylien ja kuntien toimijoiden todellisuutta.
Väitöskirjatutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten EU:n ohjelmallinen politiikka ilmenee pienen maaseudun kehittämisohjelman Leaderin valossa ja millaisia hallinnollisia käytäntöjä siihen sisältyy. Salmi tutki ohjelman hallintoketjun eri viranhaltijoiden ja toisaalta kylien ja kuntien toimijoiden todellisuutta.
Leader-projektit eivät tuo pysyviä parannuksia
Rieska-Leaderin toimintakertomus
Opintomatkat
Osaava hankkeen väliarvointi
Jos projektirahat käytettäsiin kuten
professori Hannu Katajamäki esittää niin tulokset olisivat
varmasti aivan toista luokkaan kuin nykyisin. Esimerkiksi Oulun AVI:n
alueella suurin osa projektirahoista menee Oulun, Kuusamon ja
Kalajoen kaupunkia lähellä oleville tahoile ja tulokset ovat varsin
kyseenalaisia ja rahojen käyttöä ei käytännössä seuraa kukaan.
Rahat menevät kuin Kankkulan kaivoon. Näin ei voi jatkua.
Projektirahojen haku on eräänlaista taidetta, johon Kalajoellakin
on palkattu oma hankeasiamies eli suomeksi sanottu yhteiskunnan
kusettaja. Jos ykstyinen saisi saman rahanmäärän kuin tietyt
projektit niin tulokset olisivat kokonaan eri luokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti