Eurovaalit 2024 Tulokset

 

Eurovaalit 2024 Tulokset

Eurovaalit 2024Tu­los­pal­ve­lu

https://vaalit.yle.fi/epv2024/tulospalvelu/fi/

Kokoomus 24.8 % 4 paikkaa Mika Aaltola, Henna Virkkunen, Pekka Toveri, Aura Salla

Vasemmistoliitto 17.3 % 3 paikkaa Li Andersson, Merja Kyllönen, Jussi Saramo

SDP 14.9 % 2 paikkaa Eero Heinäluoma, Maria Guenina

Keskusta 11.8 % 2 paikkaa Elsi Katainen, Katri Kulmuni

Vihreät 11.3 % 2 paikkaa Ville Niinistö, Maria Ohisalo

PS 7.6 % 1 paikka Sebastian Tynkkynen

RKP 6.2 % 1 paikka Anna-Maja Henriksson

Valituiksi tulivat

Mika Aaltola Kokoomus 95651 ääntä

Li Andersson Vasemmistoliitto 247604 ääntä

Eero Heinäluoma SDP 96503

Henna Virkkunen Kokoomus 95406

Elsi Katainen Keskusta 67503

Ville Niinistö 57612

Merja Kyllönen 27051

Pekka Toveri 88433

Sebastian Tynkkynen 34008

Mari Guzenina 52979

Aura Salla 39591

Anna-Maja Henriksson 50022

Katri Kulmuni 66934

Jussi Saramo 4497

Maria Ohisalo 36552

Varalla

Ville Merisalo 30731

Sirpa Pietikäinen 34973

Tulospalvelut

https://vaalit.yle.fi/epv2024/tulospalvelu/fi/

https://tulos.vaalikone.fi/euro2024/is

Kalajoki

https://vaalit.yle.fi/epv2024/tulospalvelu/fi/municipalities/208/

Eduskuntaan muutoksia

Kansanedustaja Aura Salla. Sallan tilalle eduskuntaan nousee näin ollen lääkäri Maaret Castrén Helsingin vaalipiiristä. Castrén ei ole ollut aiemmin kansanedustajana.

Kansanedustaja Pekka Toverin paikalle eduskuntaan nousee varasijalta samasta puolueesta talousasiantuntija Martin Paasi, joka on Suomen Ekonomien entinen puheenjohtaja

Kansanedustaja Maria Guzenina paikalle Miapetra Kumpula-Natri, joka ei ollut ehdolla europarlamenttiin. Kumpula-Natrin tilalla on eduskunnassa istunut espoolainen sosiaalityöntekijä Helena Marttila, joka pitää paikkansa Guzeninan lähtiessä Brysseliin.

Sebastian Tynkkysen tilalle nousee poliisi Merja Rasinkangas.

Katri Kulmunin paikan eduskunnassa perii 49-vuotias Mika Riipi.

Maria Ohisalon tilalle eduskuntaan nousee europarlamentista Suomeen palaava Alviina Alametsä.

Li Andersson lähtee Euroopan parlamenttiin, nousee tilalle viime kaudella eduskunnassa istunut Johannes Yrttiaho.

Jussi Saramon noustessa europarlamenttiin hänen paikkansa eduskunnassa perii keravalainen Pia Lohikoski, joka on aiemminkin toiminut kansanedustajana.

RKP:N väistyvän puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin tilalle eduskuntaan on nousemassa Vaasan vaalipiiristä 29-vuotias Christoffer Ingo

Ylen eurovaalimittaus 07.06.2024

Ylen eurovaalimittaus: Vihreät menettämässä kaksi meppipaikkaa ja RKP ainoansa – perussuomalaiset vahvistunut

https://yle.fi/a/74-20090719

Kannatusmittauksen mukaan kokoomus saisi neljä paikkaa europarlamenttiin ja SDP sekä perussuomalaiset kolme. Keskusta ja vasemmistoliitto saisivat kaksi meppiä, vihreät vain yhden. 

Olen omissa arvioissani täysin samaa mieltä

 

Olen omissa arvioissani täysin samaa mieltä eurovaalien tuloksista ja valittavista henkilöistä IS:n selvityksen kanssa

IS:n jättiselvitys: He ovat toden­näköisiä läpimenijöitä EU-vaaleissa

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010460637.html

ILTA-SANOMAT selvitti, keiden ehdokkaiden arvioidaan tulevan valituksi ensi viikon sunnuntaina käytävissä eurovaaleissa ja ketkä ovat kunkin ehdokaslistan kärkihaastajia. Suomesta valitaan 15 europarlamentaarikkoa.

Selvityksessä on hyödynnetty yli kahtakymmentä taustahaastattelua sekä IS:n saamaa ehdokkaiden tunnettavuutta selvittäneen taustakyselyn aineistoa. Kunkin puolueen arvioitu paikkamäärä perustuu Ylen toukokuun alussa julkaisemaan eurovaaligallupiin.

Eurovaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona ja jatkuu Suomessa ensi tiistaihin 4. kesäkuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on ensi viikon sunnuntaina 9. kesäkuuta.

Nordic Responce 24

Puolustusvoimat osallistuu Norjan johtamaan Nordic Response 24 -harjoitukseen, joka järjestetään Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisilla alueilla 4.-15.3.2024. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaana kollektiiviseen harjoitukseen. liiton alueiden puolustamiseen. Sellaisenaan tämä on Suomen puolustusvoimien historian merkittävin osallistuminen monikansalliseen harjoitukseen. 

 Osa Steadfast Defender 24 -harjoituksia, Nordic Response 24, Nato-maat ja -kumppanit kouluttavat allianssin kykyä vahvistaa joukkoja pohjoiseen yhteisen puolustusoperaation kouluttamiseksi arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Laaja sotaharjoitus maalla, merellä ja ilmassa kokoontuu yhteensä n. 20 000 sotilasta 14 maasta. 

Harjoitus osoittaa Naton toimintakykyä, yhteenkuuluvuutta ja tahtoa puolustaa koko allianssin aluetta. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaana yhteisen puolustuksen koulutukseen laajassa yhteisjoukkojen harjoituksessa. Koska Steadfast Defender 24 tulee olemaan Naton merkittävin harjoitus vuosikymmeniin, sen ja Nordic Response 24:n valmistelut ovat olleet käynnissä jo usean vuoden ajan.

Puolustusvoimien tämän vuoden kansainvälinen pääharjoitus, Nordic Response 24, kehittää puolustusvoimien kykyä osallistua Nato-johtoisiin yhteisiin operaatioihin pohjoisella alueella yhdessä liittolaisten kanssa. Harjoitukseen osallistuminen edistää Suomen entistä tiiviimpää integraatiota osaksi Natoa.

Puolustusvoimat osallistuu harjoitukseen Maa-, Meri- ja Ilmavoimien sekä logistiikka- ja johtamisjärjestelmäalan joukoilla. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu yli 4 100 sotilasta, ja tästä joukosta merkittävä osa on reserviläisiä. 

Suuren osan Puolustusvoimien harjoitusjoukosta muodostaa Maavoimat. Suomen ja Ruotsin maavoimien osastot muodostavat harjoituksessa yhdessä divisioonan, jota Suomi johtaa. Suomen maavoimien vahvuus divisioonassa on noin 2 500 sotilasta. Harjoituksessa on myös merkittävää ilmavoimien toimintaa Norjan, Suomen ja Ruotsin ilmatilassa. Suomen ilmavoimista mukana on 12 F/A-18 Hornetia, esikuntaupseereita ja tukikohtatoimintoja. Merivoimista mukana on esikuntaupseereita ja rannikkojääkäriosasto.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta mukana on palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä laitoksen esikunnasta, 3. Logistiikkarykmentistä, Järjestelmäkeskuksesta sekä Sotilaslääketieteen keskuksesta. Johtamisjärjestelmäkeskus asettaa harjoitukseen palkattua henkilöstöä ja reserviläisiä laitoksen esikunnasta ja eri osastoilta. Myös Rajavartiolaitos osallistuu harjoitukseen Suomen alueella. Suomen harjoitusjoukon johtaja on Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen. Pääesikunta asettaa harjoitukseen Suomen kansallisen johtoelementin. 

Harjoitus näkyy ja kuuluu Lapin alueella

Suomen alueella harjoituksen aikana harjoittelee suomalaisjoukkojen lisäksi noin 3 000 ruotsalaista, 450 ranskalaista ja noin 50 isobritannialaista sotilasta. Maavoimien joukot liikkuvat pääasiassa Enontekiön alueella ja sieltä edelleen Norjan suuntaan. Harjoitukseen siirtymisen ja poistumisen aikana (1.–3.3. ja 14.–17.3.) liikenne voi ruuhkautua päätiestöllä myös Länsi-Lapin hiihtolomakohteiden lähialueilla. Harjoitusjoukkoja liikkuu muuallakin Lapin alueella. Ilmavoimien toiminta painottuu Rovaniemen tukikohtaan, lentotoiminta on aktiivista koko Lapin alueella. Viranomaiset ovat varautuneet liikennemäärien kasvuun. Puolustusvoimat tiedottaa harjoituksen vaikutuksista liikenteeseen tarkemmin helmikuussa lähempänä harjoitusta.

Nordic Response 24 -harjoitus näkyy ja kuuluu Lapissa

Puolustusvoimat osallistuu Norjan johtamaan Nordic Response 24 -harjoitukseen Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15. maaliskuuta 2024. Suomesta harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 4 100 sotilasta ja yhteensä noin 700 ajoneuvoa. Harjoitus näkyy ja kuuluu erityisesti Länsi-Lapin alueella. Harjoitus saattaa ruuhkauttaa liikennettä myös muualla.

Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat tehneet harjoituksen alla yhteistyötä liikenteen sujuvoittamiseksi ja harjoituksen vaikutusten minimoimiseksi. Suomen alueella harjoituksen aikana harjoittelee ja liikkuu suomalaisjoukkojen lisäksi noin 3 000 ruotsalaista, 450 ranskalaista ja noin 50 isobritannialaista sotilasta. 

Harjoitustoiminnalla vaikuttaa liikenteeseen merkittävästi Enontekiön suunnassa ja alla kuvatuilla marssireiteillä. Harjoitusjoukkoja voi liikkua muuallakin Lapin alueella. Erityisesti harjoitukseen siirtymisen ja poistumisen aikana (29.2.–5.3. ja 14.–17.3.) liikenne voi ruuhkautua päätiestöllä myös Länsi-Lapin hiihtolomakohteiden lähialueilla. Liikenteessä olevia pyydetään huomioimaan tämä mahdollisuuksien mukaan reittien valinoissa sekä varaamaan aikaa siirtymisiin tavallista enemmän. Viranomaiset ovat varautuneet liikennemäärien kasvuun.

Harjoitus vaikuttaa alueella liikkuvien ihmisten elämään ympärivuorokautisen liikenteen lisääntymisenä ja vilkastuneena kaupankäyntinä. Harjoitus ei vaikuta muutoin ihmisten tavalliseen arkeen. Päivittäinen liikkuminen Norjan suuntaan voi kuitenkin kestää normaalia kauemmin. 

Maavoimat

Suomen ja Ruotsin maavoimat muodostavat harjoituksessa yhdessä divisioonan, joka toimii Enontekiön alueella ja liikkuu Norjaan tien E45 suunnassa. Maavoimien harjoitusjoukon vahvuus on noin 2 500 henkilöä, joista henkilökuntaa on 350, varusmiehiä 1 060 ja reserviläisiä 1 120. Alta löytyvät tiedot meno- ja paluuliikenteestä tieosuuksittain.

Harjoituksen menoliikennettä on runsaasti pohjoisen tieosuuksilla 29.2.–5.3.

• Tie E8 Oulusta pohjoiseen

• Tie 79 Rovaniemeltä pohjoiseen 

• Tie 80 Sodankylästä Kittilään

• Tie 93 Palojoensuusta Kivilompoloon

• Tieosuudet Kolarin–Enontekiön välillä

Erikoiskuljetukset, eli leveät kuljetukset, liikkuvat 2.–5.3. yllä mainittuja reittejä. Lisäksi Etelä-Suomesta saapuvat joukot saattavat ruuhkauttaa liikennettä ajoittain tiellä 4 aikavälillä 1.–2.3. 

Paluuliikenne 12.3.–17.3.

• Tie E8 Ouluun

• Tie 79 Rovaniemelle

• Tie 80 Kittilästä Sodankylään

• Tie 93 Kivilompolosta Palojoensuuhun

• Tieosuudet Enontekiön–Kolarin välillä

Huomio! Yli puolet paluuliikenteestä painottuu tielle E75, pääpaino on Karigasniemi–Inari–Saariselkä-tieosuuksilla. 12.–15.3. on erikoiskuljetuksia välillä Enontekiö–Muonio–Kittilä–Sodankylä.

Ilmavoimat

Ilmavoimista Nordic Response 24 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 250 henkilöä. Suomalaiset hävittäjät tukeutuvat Rovaniemelle ja Andøyan tukikohtaan Norjassa.

Nordic Response 24 on Puolustusvoimien tärkein harjoitus vuonna 2024

Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa Nato-maat ja kumppanit harjoittelevat liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen harjoittelemaan puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Steadfast Defender 24 on Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin, minkä vuoksi sitä ja myös Nordic Response 24 -harjoitusta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. 

Nordic Response 24 on laaja taisteluharjoitus maalla, merellä ja ilmassa. Se kokoaa yhteen noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksella osoitetaan Naton suorituskykyä, yhtenäisyyttä ja tahtoa puolustaa koko liittokunnan aluetta. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä yhteisen puolustuksen harjoitteluun laajassa joukkojen yhteisharjoituksessa. Nordic Response 24 on Puolustusvoimien vuoden tärkein kansainvälinen harjoitus, jossa kehitetään Puolustusvoimien kykyä osallistua Naton johtamiin yhteisoperaatioihin pohjoisella alueella yhdessä liittolaisten kanssa. Harjoitukseen osallistuminen edistää Suomen integroitumista yhä tiiviimmin osaksi Natoa.

Kohti pohjoista – Maavoimat valmiina kohtaamaan arktiset olosuhteet

Puolustusvoimat osallistuu Norjan johtamaan Nordic Response 24 -harjoitukseen, joka järjestetään Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15. maaliskuuta 2024. Nordic Response 24 on Maavoimien ja samalla Puolustusvoimien historian laajin osallistuminen kansainväliseen harjoitukseen ulkomailla. Maavoimien harjoitusjoukon vahvuus on noin 2 500 henkilöä, joista henkilökuntaa on 350, varusmiehiä 1 060 ja reserviläisiä 1 120.

Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa harjoitellaan liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen ja puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla. Harjoituksessa Suomen ja Ruotsin maavoimat muodostavat yhdessä isobritannialaisen osaston kanssa divisioonan, jonka komentaja tulee Suomesta ja apulaiskomentaja Ruotsista. Harjoituksen tapahtumakulku saa alkunsa liittoumaa vastaan suunnatusta fiktiivisestä hyökkäyksestä, jonka seurauksena Naton perustamissopimuksen viides artikla on aktivoitu velvoittamaan liittouman jäseniä puolustamaan hyökkäyksen kohteena olevaa aluetta.  

– Liittokunnan mailla on vakaa ja päättäväinen tahto puolustaa kaikkia alueitaan, myös Suomea. Suomen vuosikymmeniä kestänyt johdonmukainen ja pitkäjänteinen yhteistyö liittolaismaiden kanssa mahdollistaa hyvin Puolustusvoimien suorituskykyjen liittymisen osaksi Naton yhteistä puolustusta. On myös selvää, että Suomella on liittokunnalle paljon annettavaa ja on ollut hieno todeta, että osaamistamme arvostetaan korkealle, maavoimallisen harjoituksen johtaja, Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa toteaa.

Harjoitukseen osallistuu joukkoja lähes kaikista Maavoimien joukko-osastoista. Harjoituksen aikana Maavoimien joukkoja taistelee sekä puolustajina (~1700  henkilöä) että hyökkääjinä (~670 henkilöä), jonka lisäksi harjoituksen turvallisuusorganisaatiossa työskentelee yli 100 henkilöä. Kalustovahvuus kaikkineen on noin 630. Harjoituskokonaisuus kehittää henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesten osaamista sekä yksilö- että joukkotasolla.

– Arktisissa olosuhteissa harjoittelu on osa lähes kaikkien asevelvollisten koulutusta ja Suomi kouluttaa runsaasti myös muita liittokunnan joukkoja näihin vaativiin olosuhteisiin. Suomen maantieteellinen sijainti tekee meistä keskeisen tekijän Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuudelle, prikaatikenraali Takamaa jatkaa.

Harjoitukseen osallistuminen edistää Suomen integroitumista yhä tiiviimmin osaksi Natoa. Harjoituksella kehitetään Maavoimien yhteensopivuutta ja yhteistoimintaa liittokunnan joukkojen ja Ruotsin kanssa, joka toivottavasti on myös lähitulevaisuudessa Naton jäsen. Yhteisellä harjoittelulla tuetaan suorituskykyjen kehittämistä sekä varmistetaan yhteistoimintakyky kansallisen puolustuksen ja liittokunnan tarpeisiin.

– Harjoitus näkyy ja kuuluu. Toivomme kaikilta tien käyttäjiltä malttia ja varovaisuutta kohdattaessa harjoitusjoukkoja. Kannattaa tutustua liikennetiedotteeseen, mikäli haluaa minimoida mahdollisen viiveen omaan matkantekoon liittyen, prikaatikenraali Takamaa vinkkaa.

Harjoituksen vaikutukset liikenteeseen:

Suomen alueella harjoituksen aikana harjoittelee ja liikkuu suomalaisjoukkojen lisäksi noin 3 000 ruotsalaista, 450 ranskalaista ja noin 50 isobritannialaista sotilasta. Harjoitustoiminta vaikuttaa liikenteeseen merkittävästi Enontekiön suunnassa ja liikennetiedotteessa 

Linkki toiselle sivustolle

kuvatuilla marssireiteillä erityisesti harjoitukseen siirtymisen ja poistumisen aikana. Maavoimien pääkalustona käytetään pohjoisille joukoille tyypillistä liikkumiskalustoa, jonka lisäksi mukana on mm. Leopard-taistelupanssarivaunuja, K9-panssarihaupitseja  ja raskaita raketinheittimiä. Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä liikenteen sujuvoittamiseksi ja harjoituksen vaikutusten minimoimiseksi.

Taistelua johdetaan yhdessä, yhteisillä johtamisjärjestelmillä

Nordic Response 24 -harjoituksen yhteisessä operaatioverkossa käytetään kaikkien harjoitukseen osallistuvien maiden yhteensopivia johtamisjärjestelmiä. Yhdessä harjoittelemalla hiotaan huippuunsa kaikki järjestelmät, mitä taistelun johtamiseen tarvitsee.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) toteuttaa johtamisjärjestelmätuen Nordic Response 24 -harjoituksessa taisteleville joukoille. Harjoitukseen osallistumalla keskus kehittää kykyään tukea suomalaisia joukkoja monikansallisessa operaatiossa. Harjoituksessa Johtamisjärjestelmäkeskus muodostaa tilannekuvaa pohjoisella alueella yhteistoiminnassa pääesikunnan ja alaisten laitosten sekä puolustushaarojen kanssa. Tavoitteena on myös tukea kansallista kyberpuolustusta.

Nordic Response 24 -harjoituksessa on käytössä yhteinen operaatioverkko, jossa Nato-yhteensopivia järjestelmiä käytetään ja harjoitellaan.

”Kaikki liittolaiset ovat kiinni samassa verkossa, mutta jokainen maa rakentaa ja ylläpitää itse omat johtamisjärjestelmänsä. Tähän on olemassa yhteiset standardit, jotta järjestelmistä saadaan yhteensopivia. Tavoitteena on, että taistelun johtamisen kaikki osa-alueet pystytään toteuttamaan yhteensopivilla järjestelmillä”, kertoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen operaatiopäällikkö, everstiluutnantti Ilkka Vaara.

Johtamisjärjestelmäpalvelut ovat monipuolistuneet kansainvälisen harjoittelun myötä

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus järjestää kansainväliset yhteydet Suomeen, toimittaa ne kansallisille joukoille ja huolehtii järjestelmien ylläpidosta. Rakentamis- ja tukityössä tärkeänä yhteistyökumppanina Johtamisjärjestelmäkeskuksella on Suomen erillisverkot Oy.  Johtamisjärjestelmäkeskus on myös varautunut kansainväliseen johtamisjärjestelmien yhteensovittamiseen, josta päävastuu on maavoimilla.

Nordic Response 24-harjoitusta on edeltänyt jo monia kansainvälisiä harjoituksia, jossa Nato-yhteensopivia johtamisjärjestelmiä on kehitetty eteenpäin. Yhteisen harjoittelun pääpaino on ollut teknisessä yhteensopivuudessa, mutta myös johtamisjärjestelmäalan palvelut ovat kehittyneet. Nordic Response 24 -harjoituksessa todennetaan ja harjoitellaan yhteisen tilannekuvan luomista ja taistelun johtamista isossa kansainvälisessä kokoonpanossa.

”Kansallisessa testaustoiminnassa yksi merkkipaalu on ollut vuoden 2019 Bold Quest -harjoitus. Yhteisen harjoittelun aikana johtamisjärjestelmäpalvelut ovat monipuolistuneet ja niitä käytetään laajemmin.  Käytössä on perinteisten viestintäpalveluiden lisäksi myös järjestelmiä, joilla saadaan paremmin koottua yhteistä tilannekuvaa sekä johdettua taistelua. Kokemus toimimisesta osana isoa liittoumajoukkoa on erittäin arvokasta”, everstiluutnantti Vaara kertoo.

The Norwegian Air Force prepares for exercise Nordic Response 2024

https://www.youtube.com/watch?v=wnc2TEig8X8

Welcome to the Nordics - Nordic Response 2024

https://www.youtube.com/watch?v=CDworfcQsbg

Nordic Response 24 – Tuki ranskalaisille joukoille

https://www.youtube.com/watch?v=PGmNqP8kRxM

Nordic Response 24 – Ruotsalaiset joukot saapuvat

https://www.youtube.com/watch?v=spm2dx-ZzVk

SU 14.01. 2024 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAPAUTUKSEN VUODET JA VAKAAN MARKAN POLITIIKKA

 

1975 Suomen Pankki perustaa päiväluottomarkkinat.

1980 Valuuttojen termiinikauppa vapautuu.

1983 Pankkien ottolainaus vapailta markkinoilta helpottuu.

1983 Kolme ulkomaista liikepankkia aloittaa Suomessa.

1984 Valuuttapankit saavat oikeuden antaa valuutan vientilupia.

1985 Eduskunta uudistaa valuuttalait, Suomen Pankki saa laajat valtuudet niiden soveltamiseen.

1986 Suomen Pankki purkaa korkosäännöstelyä.

1986 Arvopaperinvälittäjien oikeuksia laajennetaan, riskivakuutukset siirretään pois luvanvaraisuuden piiristä.

1987 Suomen Pankki höllentää otettaan rahamarkkinoista: markkinaperäinen helibor-korko käytännössä korvaa Suomen Pankin päiväkorot.

1987 Ulkomaisten yhtiöiden omistusta ja luottojen saantia Suomessa vapautetaan.

1987 Eduskunta hyväksyy sijoitusrahastolain.

1988 Eduskunta hyväksyy johdannaismarkkinat mahdollistavan ja niitä säätelevän optiokauppalain.

1989 Eduskunta hyväksyy arvopaperimarkkinalain, jossa muun muassa luodaan arvo-osuusjärjestelmä.

RAHA VAPAUTUI ILMAN POLIITTISTA KESKUSTELUA

https://www.ku.fi/artikkeli/3512627-raha-vapautui-ilman-poliittista-keskustelua

Vuosina 1985–1987 rahoitusmarkkinoiden kehikkoa muokattiin poliittisilla päätöksillä luomalla uusiin olosuhteisiin sopivaa sääntelyä. Kolmatta vaihetta vuodesta 1988 alkaen leimasi esi-integraatio, kun suomalaista rahoitusmarkkinajärjestelmää alettiin sovittaa eurooppalaiseen muottiin. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seurasivat markkinoiden ylikuumeneminen, 1990-luvun alun lama ja pankkikriisi.

Korko- ja valuuttasäännöstelyä lievennettiin vuosien mittaan yksittäisin päätöksin, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Ratkaiseva oli Karin mukaan etenkin vuoden 1986 päätös keskikorkosääntelyn lopettamisesta, jolloin pankit siirtyivät välittömästi markkinaehtoiseen varainhankintaan, ulkomaisen valuutan maahantulo kiihtyi ja pankkien aiemmin niukka luotonanto kasvoi aivan uusiin mittoihin.

Eduskunnassa rahoitusmarkkinoista käytiin vilkasta keskustelua vasta 1980-luvun loppupuolella. Vuonna 1987 aloittanut Holkerin hallitus toi eduskuntaan sijoitusrahastolain, optiokauppalain ja arvopaperimarkkinalain, joista periaatepäätöksen oli tehnyt jo Sorsan hallitus edellisvuonna. Uusilla laeilla toisaalta luotiin sääntelyä kasvaneille uudenlaisille markkinoille, toisaalta sallittiin uusien rahoitustuotteiden, kuten sijoitusrahastojen ja johdannaisten, rantautuminen Suomeen.

Lait hyväksyttiin eduskunnassa suurella ääntenenemmistöllä. Vastaesityksiä tekivät lähinnä silloisten SKDL:n, Devan ja vihreiden kansanedustajat. Sosiaalidemokraatit olivat sen sijaan yksityisiä rahoitusmarkkinoita laajentavien toimien kannalla. Poliittisista tekijöistä juuri SDP:n aatteellinen linjanmuutos olikin Karin mukaan ratkaiseva murroksen läpiviemisessä.

Eduskunnassa vahva pankkipuolue

Lainsäädäntö ei monilta osin pysynyt Suomen Pankin toteuttamien muutosten perässä. 1990-luvun pankkikriisi osoitti ikävällä tavalla, että rahoitusvalvonta oli ollut riittämätöntä. Silloin otettiin kyllä opiksi ja säädettiin uudet pankkilait.

– Pankkitarkastusvirasto oli hyvin ohuesti resursoitu 1980-luvulla. Syynä oli ehkä se, että pankkikeskeisessä järjestelmässä pankit olivat hyvin kiinteässä yhteydessä Suomen Pankkiin, jolla oli myös kontrollikeinoja. Lisäksi poliittiset päättäjät ovat usein lähellä pankkeja – 1980-luvulla jokaisella puolueella oli vahva pankkiyhteys. Muutosvoimaa on tällaisista syistä kovin vähän ilman suurta kriisiä, Kari pohtii.

Lamassa turmiolliseksi osoittautui myös 1980-luvulla muotoutunut vahvan markan politiikka.

– Alun perin oli kyse vakaan markan linjasta, kurssin heilumisen vähentämisestä, mutta se kääntyi vahvan markan linjaksi. Siitä tuli doktriini, jota ei moni asiantuntija uskaltanut kritisoida. On kyllä olemassa kirjoituksia, joissa riskeistä varoitetaan, Kari toteaa.

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen 1980-1992 ja LAMA 1991

https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/valtiooppi/kilpailuvaltio301009.pdf

MIKSI SUOMI JOUTUI LAMAAN?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001301287.html

Maamme rahoitusmarkkinoiden sääntely purettiin asteittain 1980-luvulla, joskin tärkein yksittäinen toimi eli rahamarkkinoiden lainakorkosäätelyn vapauttaminen alkoi elokuussa 1986.

Rahamarkkinoiden sääntelyn purkamista seurasi poikkeuksellisen voimakas luottojärjestelmän laajeneminen. Se johti kokonaiskysynnän, bruttokansantuotteen ja ennen kaikkea varallisuusesineiden hintojen rajuun nousuun.

Myös suljetun sektorin ulkomaanvaluuttamääräiset luotot kasvoivat voimakkaasti ja vientiteollisuuden hintakilpailukyky heikkeni.

Suomen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuus korkeille koroille ja valuutan heikkenemiselle oli kasvanut nopeasti luottojärjestelmän laajennuttua ja ulkomaanvaluuttamääräisen velkaantumisen myötä. Reaalikorot pysyivät pitkään korkealla, kun pääoman virtaaminen maasta yritettiin estää kireällä rahapolitiikalla.

Tilannetta pahensi myös Saksojen yhdistymisestä aiheutunut korkojen nousu Keski-Euroopassa ja kaupan romahtaminen entisen Neuvostoliiton kanssa.

Valuutan puolustaminen epäonnistuu lähes aina, kun kansainvälisten pääomien liikkeet ovat vapaita. Markankin puolustus epäonnistui, ja yksityisen sektorin ulkomaanvaluuttamääräisistä lainoista tuli suuria pääomatappioita.

Pääomatappiot yhdessä korkeiden reaalikorkojen kanssa ajoivat yrityksiä konkurssiin, lisäsivät työttömyyttä ja johtivat pankkikriisiin, jonka seurauksena esimerkiksi säästöpankkilaitos käytännössä katosi Suomen kartalta.

Työttömyys ja pankkikriisi johtivat nopeaan valtion velkaantumisen kasvuun, verotus kiristyi ja valtiontaloudessa aloitettiin säästöohjelmia keskellä syvintä lamaa.

Syvään lamaan Suomen syöksi ”vahvan markan” politiikka

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/syvaan-lamaan-suomen-syoksi-vahvan-markan-politiikka/

Presidentti vetosi edelleen vakaan markan politiikan puolesta Suomen Pankin johtajien Kalevi Sorsan ja Markku Puntilan ei olisi pitänyt pyytää eroa Koivisto ei halua hallituksen eroavan

Tilaajille

Hämäläinen Unto

20.11.1991 2:00

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto haluaa Suomen noudattavan vakaan markan politiikkaa. Vakaan markan politiikalla tarkoitetaan sitä, että markan ulkoista arvoa ei muuteta.

"Nyt kaikkein järkevin ratkaisu on se, että me voisimme harjoittaa mahdollisimman vakaan markan politiikkaa", Koivisto toivoi.

Devalvaatiokierre ja vakaan markan politiikka

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/devalvaatiokierre-ja-vakaan-markan-politiikka/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Devalvaatio

KAK21997Kuustera.pdf (taloustieteellinenyhdistys.fi)

Ahti Karjalaisen erottaminen

https://areena.yle.fi/1-50258192

Erottaminen Suomen pankin pääjohtajan virasta

Karjalaisen alkoholiongelma oli tullut ensimmäisen kerran julkisuuteen, kun hänet tuomittiin keväällä 1979 sakkoihin rattijuoppoudesta. YYA-sopimuksen allekirjoittamisen vuosipäivän vastaanotolla Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä 6. huhtikuuta 1981 herätti huomiota humaltuneen Karjalaisen kompurointi lähetystön eteisessä. Aiemmin samana päivänä pääministeri Mauno Koivisto oli kieltäytynyt eroamasta, vaikka presidentti Urho Kekkonen oli häntä siihen kehottanut.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Harri Holkeri, joka oli jo pitkään seurannut huolestuneena virkaveljensä tilaa, tarjoutui kesäkuussa 1981 ohjaamaan Karjalaisen katkaisuhoitoon joko Sveitsiin tai Yhdysvaltoihin. Karjalainen tarttui Holkerin ehdotukseen ja valitsi Sveitsin, jonne Holkeri ja pankinjohtaja Pentti Koivikko hänet saattoivat. Loppukesällä 1981 Karjalainen palasi Sveitsistä virkistyneenä ja hoikistuneena ja hänen raitistumisensa julkistettiin näyttävästi.Tappiotaan Johannes Virolaiselle keskustan presidenttiehdokkaan valinnassa Karjalainen ei kuitenkaan henkisesti kestänyt, ja sen jälkeen hän alkoholisoitui uudelleen.

Lokakuussa 1982 Karjalaisen alkoholinkäyttö joutui yleisen huomion kohteeksi. Suomi oli tehnyt lokakuun alussa 4 %:n devalvaation, joka osoittautui pian riittämättömäksi, kun Ruotsi devalvoi kruununsa 16 %:lla. Karjalainen palasi tämän takia Suomeen Espanjaan tekemältään lomamatkalta 8. lokakuuta 1982, ja hänen väitettiin olleen lentokentällä niin humalassa, ettei hän kyennyt antamaan tv-haastattelua. Suomi teki uuden 6 %:n devalvaation, ja Karjalainen jäi devalvaatiojupakan jälkeen kuukauden mittaiselle sairauslomalle.

Karjalaisen erottamisesta Suomen Pankista tuli tohtori Jukka Seppisen mukaan arvoton näytelmä, josta ei herunut tyylipisteitä kenellekään. Huhtikuussa 1983 Keskustapuolueen johto – puheenjohtaja Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja Ahti Pekkala, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Ruokola ja puoluesihteeri Seppo Kääriäinen – kävi tapaamassa Karjalaista tämän virkapaikalla Suomen Pankissa mukanaan valmiiksi kirjoitettu erohakemus. Lähetystö ilmoitti Karjalaisen alkoholinkäytön johtaneen puolueen kannalta kestämättömään tilanteeseen ja vaati häntä eroamaan välittömästi pääjohtajan virastaan ja siirtymään eläkkeelle.

Karjalainen kieltäytyi eroamasta ja ilmoitti 9. toukokuuta eroavansa keskustapuolueesta. Karjalainen syytti keskustan silloista puheenjohtaja Paavo Väyrystä peluripoliitikoksi, joka yritti suostutella Karjalaista luopumaan Suomen Pankin johtotehtävistä kesken kauden. Karjalaisen mukaan Väyrynen edisti hänen ja Kekkosen välirikkoa.

Seuraavana päivänä eduskunnan pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan esittää Karjalaisen erottamista virastaan. Presidentti Koivisto olisi aluksi halunnut, että Karjalainen olisi jatkanut virassaan syksyyn 1983 saakka ja eronnut sitten itse, mutta kun Karjalainen kieltäytyi tästä, presidentti erotti hänet "yleisen edun nimessä" 13. toukokuuta 1983. Ero astui voimaan heti. Karjalaisen vanhan ystävän ja tukijan, valtiovarainministeri Ahti Pekkalan esittelyn perusteluissa todettiin, että "käyttäytymisellään virantoimituksessa ja sen ulkopuolella [Karjalainen on] osoittanut, ettei hänen enää voida katsoa nauttivan sitä luottamusta, jota Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan viran asianmukainen hoitaminen edellyttää". Karjalaisen alkoholiongelmaa ei suoraan mainittu, mutta yleisesti tiedettiin juuri sen olleen virasta erottamisen syy.

Viikkoa myöhemmin, 20. toukokuuta, Karjalainen menetti myös toisen tärkeän paikkansa, kun hänet erotettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen talouskomission suomalaisosapuolen puheenjohtajan tehtävästä. Tämän jälkeen Karjalainen vetäytyi julkisuudesta kotiinsa Helsingin Munkkiniemeen. Presidentti Mauno Koivisto viivytti uuden puheenjohtajan nimitystä puoli vuotta ja nimitti tehtävään pääministeri Kalevi Sorsan vasta marraskuussa 1983.

Vakaan markan politiikka ja rahamarkkinoiden vapautus

Kovan markan politiikka (myös vahvan markan politiikka ja vakaan markan politiikka) oli keinotekoinen markan arvon korkealla pitänyt poliittinen linjaus, jossa Suomen markalle annettiin kiinteä valuuttakurssi ja joka johti Suomen 1990-luvun alun lamaan.

Tämä Helsingin Sanomien uutinen todistaa presidentti Mauno Koiviston roolin vakaan markan politiikassa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003104041.html

Presidentti vetosi edelleen vakaan markan politiikan puolesta Suomen Pankin johtajien Kalevi Sorsan ja Markku Puntilan ei olisi pitänyt pyytää eroa Koivisto ei halua hallituksen eroavan

Tilaajille

Hämäläinen Unto

20.11.1991 2:00

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto haluaa Suomen noudattavan vakaan markan politiikkaa. Vakaan markan politiikalla tarkoitetaan sitä, että markan ulkoista arvoa ei muuteta.

"Nyt kaikkein järkevin ratkaisu on se, että me voisimme harjoittaa mahdollisimman vakaan markan politiikkaa", Koivisto toivoi.

Markku Puntila jätti Suomen Pankin

https://www.hs.fi/talous/art-2000003103145.html

Sokala Hannu

16.11.1991 2:00

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Markku Puntila , 54, jätti perjantaina eronpyynnön presidentti Mauno Koivistolle .

Puntila on aiemmin sanonut, että hän ei hyväksy markan devalvoimista. Hän ei suostunut kommentoimaan eroaan.

Puntilan tavoin myös keskuspankin pääjohtaja Rolf Kullberg on puolustellut devalvaation vastaista talouspolitiikkaa. Kullberg sanoi torstaina harkitsevansa "vakavasti" eroa. Perjantai-iltaan mennessä pääjohtaja ei ollut ilmoittanut mahdollisesta erostaan.

Sirkka Hämäläinen on ensimmäinen nainen Suomen Pankin johtokunnassa "Puntilan ero oli tarpeeton"

https://www.hs.fi/talous/art-2000003107551.html

Sirkka Hämäläinen on ensimmäinen nainen Suomen Pankin johtokunnassa "Puntilan ero oli tarpeeton"

Tilaajille

Sutinen Teija

10.12.1991 2:00

Tohtori Sirkka Hämäläiselle, 52, avautui paikka Suomen Pankin johtokunnassa, kun johtokunnan jäsen Markku Puntila erosi. Puntila lähti dramaattisesti devalvaation jälkeen ja teki tilaa uudelle keskuspankkipolitiikan ammattilaiselle.

Devalvaation jälkimainingit

Sain tuntea devalvaation nahoissani. Ensin oli arvosteltu, kun ei devalvoitu. Kun sitten devalvoitiin, sama juttu. Oikea ratkaisu molemmissa tapauksissa olisi arvostelijoiden mielestä ollut keskuspankin päällikön ero. Kukaan ei näyttänyt ymmärtävän, että Suomen ankin johtokunnan puheenjohtaja ei yksinkertaisesti voi eikä saa yksin vastata näin suurista asioista. Pankissa sitä paitsi kerta kaikkiaan loppui ruuti puolustustaistelussa, kun ei ajoissa saatu tulopoliittista tukea miltään taholta.

Pääministeri Ahon ja minun välit kiristyivät merkittävästi devalvaation jälkeen, joskaan ei minun aloitteestani. Kosto oli pienessä piirissä luvattu – mistä, en tiedä, mutta ajatus jäi elänään. Ahon vankkana tukimiehenä oli Seppo Kääriäinen, keskustan aina valpas taustavoima tämäntyyppisissä asioissa. Hänhän oli myös pankkivaltuusmies, joka devalvaatiokokouksen jälkeen kuului luvanneen, että ”asiaan ” palattaisiin. Kääriäinen hallitsee mestarillisesti juonittelupolitiikan kiemurat. Arvelisin, että Kääriäinen myös kaikkein eniten puhalsi Ahoa niskaan vaatien toimia minun kukistamisekseni.

Kuvaavaa on, että samainen Kääriäinen viimeisenä päivänään kauppa- ja teollisuusministerinä keväällä 1995 nimitti avustajansa, toisen keskustajuonittelijan, Jussi Yli-Lahden KTM:n ylitarkastajaksi jyrkästi vastoin ministeriön ehdollepanoa. On vaikea kuvitella, että joku muu poliitikko olisi menetellyt yhtä röyhkeästi.
Sanomalehdissä pidettiin Kullbergin eroa tai erottamista nyt välttämättömänä. Itse ymmärsin hyvin arvostelun sen kohdan, jossa sanottiin, että Suomen Pankkia vaivasi uskottavuusongelma devalvaation jälkeen.

Juuri tämä uskottavuusongelma mielessäni menin maanantaiaamuna 18 marraskuuta klo 10 tasavallan presidentin luo pyytämään eroa. Taskussani minulla oli valmiiksi muotoiltu eroanomus ”Pyydän kunnioittavasti eroa Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan virasta.”
Presidentti oli kuitenkin heti asiasta toista mieltä. Sain myös selityksen sille, mitä hän oli tarkoittanut aikaisemmin syksyllä sanoessaan, että eroaminen devalvaation vuoksi on täysin perustelematonta. Nyt hän sen sanoi: ”Mitähän siinä tulisi, jos kaikki devalvaation vastustajat ja vakaan markan puolustajat jättäisivät paikkansa? Pitäisikö silloin tilalle ottaa pelkästään devalvaation kannattajia?” Näin hän sai minut ylipuhutuksi. Jälkikäteen minulla on kyllä syytä syvästi katua, etten silloin pysynyt itsepäisesti eroanomukseni takana.

Keskustelussamme presidentti otti esille myös kollegojen, Kalevi Sorsan ja Markku Puntilan eronpyynnöt. Hän pyysi minua esittämään terveiset Sorsalle, että hän toivoi tämän peruuttavan eroanomuksensa samoista syistä kuin hän toivoi minunkin jäävän paikalleni. Kalevi Sorsa oli kirjeessään presidentille perustellut eroaan seuraavasti: ”Suostumiseni tulopoliittiseen selvittelijän tehtävään ilmaisi sitoutumistani vakaan rahanarvon politiikkaan. Suomi on nyt pakotettu poikkeamaan tältä linjalta.” Totta tietenkin oli, että hänen ehdottamansa tuloratkaisu oli kaatunut. Pari päivää myöhemmin Sorsa sanoi Demarille antamassaan haastattelussa, että hän vielä miettii eroaan keskuspankista: ”Tilanne on kohdallani hyvin ristiriitainen. Jos presidentti pyytää jotakuta vielä miettimään, niin ei käi tässä maassa ole ketään, joka ei miettisi. Eikä pidä ollakaan.” Hän harkitsi asiaa vielä jonkin aikaa, ja joulukuun 5. päivänä hän lopulta veti pois eroanomuksensa. Ainakin minä olin siitä tyytyväinen.

Markku Puntilan tilanne oli toisenlainen. Hänen lähtöönsä liittyi myös vaikeuksia pankin sisäisissä henkilösuhteissa, ja minäkin oli osallinen niissä. Puntila oli allekirjoittanut eronpyyntöönsä perjantaiaamuna, marraskuun 15. päivän. Kenenkään kollegan kanssa puhumatta hän antoi julkisuuteen tiedotteen, jossa jo kerrottiin, että tohtori Puntila ei enää osallistu pankin johtokunnan työskentelyyn. Luultavasti hän oli jo silloin ainakin alustavasti ehtinyt puhua presidentin kanssa, joka sittemmin kertoi minullekin, että minkäänlaiset vetoomukset eivät tehonneet Puntilaan.

Pidin Puntilan eroa valitettavana, sillä hän oli pankissa ja johtokunnassa hyvin tärkeä henkilö. Hän oli työteliäs ja taitava rahapolitiikan asiantuntija. Olin Markku Puntilan kanssa läheisessä yhteistyössä yli 17 vuotta, 1974-1991. Koko ajan hän oli lähin avustajani rahapolitiikan hoidossa. Myös Mauno Koivisto oli pääjohtajana ollessaan turvautunut häneen hyvin paljon asioita valmisteltaessa.

Käyntini presidentin luona eroasiassa päättyi siihen, että hän pyysi minua itse muotoilemaan tiedotteen keskustelustamme, sillä olimme yhtä mieltä, ettei asiasta ollut soveliasta järjestää juhlallista tieodotustilaisuutta kysymyksineen ja vastauksineen. Lähtiessäni presidentin linnasta linnanpiha oli taas kerran täynnä toimittajia ja valokuvaajia, jotka välittömästi hyökkäsivät kimppuuni kysyen eroanko vai enko eroa.

Seuraavana päivänä, 19. marraskuuta, presidentti Koivisto itse tuli julkisuuteen ja varoitti kuvittelemasta, että vakaan markan linja olisi nyt hylätty. Kyse oli vain tilapäisestä tappiosta, josta on jatkettava sitkeästi eteenpäin.

Lähdeaineisto: Rolf Kullberg … ja niin päättyi kulutusjuhla ISBN 951-0-21416-7

Sorsan IV hallitus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sorsan_IV_hallitus

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila tuli valtionvarainministeriksi 01.02.1986, kun Ahti Pekkala lähti Oulun läänin maaherraksi.

Harri Holkeri

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harri_Holkeri

Nousu pääministeriksi

Holkeri nousi ensimmäiseksi kokoomuslaiseksi pääministeriksi 43 vuoteen vuonna 1987, kun presidentti Mauno Koivisto nosti hänet hallitustunnustelijaksi ohi keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kassakaappisopimuksen sen sisällön paljastuttua Koivistolle. Hallitusohjelmassa sovittiin talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Holkerin hallituksen alkuvaiheessa elettiin taloudessa nousevien osakekurssien, kulutusjuhlan ja kasinotalouden aikaa. 1990-luvun koittaessa talous alkoi ajautua taantumaan ja idänkauppa hiipui. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa pääoppositiopuolue keskusta sai suuren voiton ja Holkeri jättäytyi uuden Esko Ahon hallituksen ulkopuolelle.

Holkeri on Suomen viimeisin pääministeri, joka ei toiminut pääministerikautensa aikana kansanedustajana.

Pääministerinä ollessaan Holkeri herätti julkista kohua suosittelemalla edullista silakkaa hyväksi ruokakalaksi. Keskusta käytti tätä lausumaa vaalimainonnassa häntä vastaan. Klassiseksi lentäväksi lauseeksi muodostui Holkerin kokoomuksen puoluetilaisuudessa vuonna 1990 lausuma ärsyyntynyt kommentti toimittajan kysymykseen hänen mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan vuoden 1994 vaaleissa: "Minä juon nyt kahvia."

Pääministerikautensa päätyttyä Holkeri palasi Suomen Pankkiin ja työskenteli siellä vuoteen 1997 – aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hän toimi Paasikivi-seuran puheenjohtajana vuosina 1995−2000. Suomen Pankin johtajana toimiessaan Harri Holkeri soitti maailman ensimmäiseksi mainostetun GSM-puhelun 1. heinäkuuta 1991 Radiolinjan järjestämässä avajaistilaisuudessa Helsingissä. Puheluun vastasi Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio.

Suomi jätti EU jäsenhakemuksen 18.03. 1992

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx

Koiviston konklaavi 06.05.1992

https://www.jormajaakkola.fi/

Koiviston konklaavi

https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA

https://kansanmuisti.fi/document/kk-924-2013/

Suomessa tehdyt valtiopetokset

https://www.youtube.com/watch?v=dYXZeR3TtAk

90-LUVUN LAMA - SUOMEN PAHIN TALOUSKRIISI

https://www.youtube.com/watch?v=GBTnaE9SC3g&t=5s

Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset 22.10.1993

http://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

SU 11.09.2022 Valtiopetos, SSP-sopimus, Aktiv-Hansa-kauppa, murhat ja kidutukset

http://kalajokinen.blogspot.com/2022/09/su-11092022-valtiopetos-ssp-sopimus.html

Vuosi 1992 – Salaiseksi julistettu SSP-sopimus – ns. Koiviston konklaavi https://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/vuosi-1992-salaiseksi-julistettu-ssp.html

Pääministeri Esko Aho ja SSP-sopimus

https://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2023/05/paaministeri-esko-aho-ja-ssp-sopimus.html

Isänmaan Mies Jorma Jaakkola esittää faktat 1990-luvun laman lainvastaisista menettelyistä

https://www.velallistentuki.fi/yleinen-fi/isanmaan-mies-jorma-jaakkola-esittaa-faktat-1990-luvun-laman-menettelyista/

SSP-sopimus 22.10.1993

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

KE 08.01.2020 Mikä on salaiseksi julistettu SSP-sopimus?

http://kalajokinen.blogspot.com/2020/01/ke-08012020-mika-on-salaiseksi.html

Saatatte hämmästyä, sillä Suomi ei taida olla oikeusvaltio?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pelisuomi/278904-saatatte-hammastya-silla-suomi-ei-taida-olla-oikeusvaltio/

Taistelu mafiaa vastaan

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2017/07/taistelumafiaa-vastaan-olenperehtynyt.html

Koiviston konklaavi: suomalaisten ryöstäminen ja oikeusmurhat – Suomiko oikeusvaltio?

https://mvlehti.net/2019/07/30/koiviston-konklaavi-ja-suomalaisten-joukko-oikeusmurha-siis-suomiko-oikeusvaltio/

Arsenal Oy:n perustaminen 18.11.1993

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on suomalainen yhtiö, joka perustettiin Suomen pankkikriisin aikana 18. marraskuuta 1993 hallinnoimaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja sekä vakuuksina pankille jäänyttä kiinteistöomaisuutta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Omaisuudenhoitoyhti%C3%B6_Arsenal

Valtiopetos on tosiasia

Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

http://valtuustoaloite.blogspot.com/

Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.

Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.

Asiapaperit salaisiksi

Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.

Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.

Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.

”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa”

Keski-Pohjanmaan Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.

Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.

Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.

Kera Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy, koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys. Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.

Pankit pelastettiin ja rikollisille annettiin syytesuoja. Määrättyjen alojen ylikapasiteetti tuhottiin laittamalla yli 48 000 yritystä rikollisesti konkurssiin ja yrittäjistä tehtiin rikollisia oikeuden väärillä päätöksillä. Heidät asetettiin elinkautiseen velkavankeuteen oikeuden väärillä päätöksillä. Yli 11 500 yrittäjää teki itsemurhan. He eivät voineet saada oikeutta, koska Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Oikeuslaitos on Suomessa asetettu poliittiseen valvontaan.

Perustuslakituomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin