Tekoälytilan keskustelu: viimeisin puoluegallup eduskuntapaikoiksi muutettuna
Suomalaisten puoluegallupien julkaisijat (kuten Yle ja Helsingin Sanomat) eivät laske suoria paikkajakoennusteita jokaisen kuukausittaisen gallupin yhteydessä, sillä Suomen vaalipiirijärjestelmä tekee suorasta prosentuaalisesta muunnoksesta epätarkan.
Viimeisimmän eli syyskuun alussa 2026 julkaistun Ylen kannatusmittauksen ja elokuun 2026 HS-gallupin tuloksista voidaan kuitenkin tehdä luotettava matemaattinen arvio. Jos gallup-prosentit muutetaan eduskuntapaikoiksi valtakunnallisen vaalituloksen ja vaalipiirien suhteellisuuden pohjalta, paikkajako näyttäisi arviolta tältä:
Arvioitu paikkajako eduskunnassa (200 paikkaa)
|
Puolue |
Kannatus (%)* |
Arvioitu paikkamäärä |
Muutos vuoden 2023 vaaleihin |
|
SDP |
23,8 % |
51–53 paikkaa |
+8...10 paikkaa |
|
Kokoomus |
16,5 % – 17,0 % |
35–37 paikkaa |
-11...13 paikkaa |
|
Perussuomalaiset |
14,6 % – 16,3 % |
31–34 paikkaa |
-12...15 paikkaa |
|
Keskusta |
13,5 % – 13,7 % |
26–28 paikkaa |
+3...5 paikkaa |
|
Vasemmistoliitto |
10,3 % – 11,3 % |
20–22 paikkaa |
+9...11 paikkaa |
|
Vihreät |
8,8 % – 9,0 % |
16–18 paikkaa |
+3...5 paikkaa |
|
RKP |
n. 4 % |
9 paikkaa |
0 paikkaa |
|
Kristillisdemokraatit |
n. 3 % |
4–5 paikkaa |
0...-1 paikkaa |
|
Liike Nyt |
n. 2 % |
1 paikkaa |
0 paikkaa |
|
Ahvenanmaa |
– |
1 paikka (kiinteä) |
0 paikkaa |
*Kannatusprosentit perustuvat syyskuun 2026 alun Ylen ja elokuun 2026 lopun HS-gallupien vaihteluväliin.
Keskeisimmät muutokset voimasuhteissa
Opposition suuri nousu: Opposition (SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät) yhteinen paikkamäärä kasvaisi merkittävästi. SDP vakiinnuttaisi paikkansa eduskunnan selkeästi suurimpana puolueena.
Hallituspuolueiden tappiot: Istuvan hallituksen kaksi suurinta puoluetta, Kokoomus ja Perussuomalaiset, kokisivat molemmat kovan, yli kymmenen paikan pudotuksen vuoden 2023 vaalitulokseensa verrattuna.
Pienten ja keskisuurten liikehdintä: Vasemmistoliitto olisi gallupien perusteella vaalikauden suurin paikkamäärän kasvattaja. Myös Keskusta pystyisi hieman korjaamaan edellisten vaalien tappioitaan.
Huomautus: Paikkajako on suuntaa-antava matemaattinen mallinnus. Todellisissa eduskuntavaaleissa paikat jaetaan 13 eri vaalipiirin sisällä, jolloin puolueen alueellinen suosio ja vaaliliitot vaikuttavat lopulliseen paikkajakoon enemmän kuin pelkkä valtakunnallinen prosenttiosuus.
Oulun vaalipiiri on perinteisesti ollut yksi Suomen poliittisen kartan mielenkiintoisimmista alueista, ja Perussuomalaisten (PS) kannatuksen muutokset siellä heijastuvat poikkeuksellisen voimakkaasti koko maan voimasuhteisiin. [1]
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset tekivät Oulun vaalipiirissä jymymenestyksen. Puolue nousi vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi 25,4 prosentin kannatuksella ja nappasi sieltä 5 kansanedustajaa ohi Keskustan historiallisen valta-aseman. [1, 2]
Vuoden 2026 loppupuolen ja valtakunnallisten gallupien valossa tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti kahdesta pääsyystä:
1. Valtakunnallinen suosion lasku iskee koviten ydinalueisiin
Koska Perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus on pudonnut vuoden 2023 vaalien 20,1 prosentista noin 14,6 – 16,3 prosentin tasolle, tämä lasku tuntuu kaikkein kipeimmin puolueen vahvoilla tukialueilla. Oulun vaalipiiri (johon kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) on ollut puolueelle elintärkeä alue. Jos valtakunnallinen trendi viedään aluetasolle, PS voi menettää Oulun vaalipiirissä 1–2 kansanedustajapaikkaa viidestä nykyisestä paikastaan.
Ääniharavien poistuminen riveistä
Pelkkien prosenttien lisäksi Perussuomalaisten tilannetta Oulun vaalipiirissä sekoittaa henkilövaihdos. Puolueen vuoden 2023 jättimäinen potti kulminoitui pitkälti yhteen nimeen:
Sebastian Tynkkynen keräsi vaaleissa huimat 17 378 ääntä, mikä oli valtava siivu koko vaalipiirin PS-äänistä.
Tynkkynen valittiin kesällä 2024 Euroopan parlamenttiin.
Kun Tynkkynen ei ole enää mukana kevään 2027 eduskuntavaaleissa vetämässä äänestyslistaa ylöspäin, muiden ehdokkaiden on erittäin vaikea kuroa tätä lähes 17 500 äänen tyhjiötä umpeen.
Kuka hyötyy Oulun vaalipiirissä?
Oulun vaalipiiristä valitaan yhteensä 18 kansanedustajaa. Jos Perussuomalaiset menettävät paikkoja, kisa niiden perinnöstä on kova:
Keskusta pyrkii palauttamaan perinteisen johtoasemansa ja ottamaan takaisin menettämiään Pohjois-Suomen äänestäjiä.
Vasemmistoliitolla on alueella vahva perinteinen kannatuspohja, ja puolueen valtakunnallinen noste gallupeissa näkyy vahvasti myös Oulun seudulla.
Vaalituokseen vaikuttaa perussuomalaisten osalla Mikko Polvisen loikkaus Keskustaan. Toisaalta Keskusta loikkasi perussuomalaisiin edustaja, joka menestys tulevissa vaaleissa on epävarmaa.
Olet aivan asian ytimessä. Oulun vaalipiirissä on käynnissä poikkeuksellinen poliittinen vaihtokauppa ja henkilöpeli, joka sekoittaa puolueiden voimasuhteita merkittävästi.
Kyseessä ovat Mikko Polvisen ja Pekka Aittakummun loikkaukset ristiin Keskustan ja Perussuomalaisten välillä. Molemmat ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajia, ja heidän tilanteensa tulevissa vaaleissa sisältää paljon epävarmuustekijöitä.
Mikko Polvisen loikkaus Keskustaan (helmikuu 2026)
Kuhmolainen Mikko Polvinen nousi eduskuntaan Perussuomalaisten listalta vuonna 2023. Hänet kuitenkin erotettiin Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä syksyllä 2025, koska hän äänesti hallituksen linjaa vastaan puolustaessaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystystä. Alkuvuodesta 2026 hän loikkasi virallisesti Keskustaan.
Vaikutus Perussuomalaisiin: Polvinen keräsi viime vaaleissa Kainuusta 4 195 ääntä. Nämä äänet lähtevät nyt suoraan pois Perussuomalaisten yhteisestä potista, mikä vaikeuttaa puolueen urakkaa pitää viisi paikkaansa.
Vaikutus Keskustaan: Keskusta saa Polvisesta tunnetun nimen erityisesti Kainuun alueelle. Polvisen ympärillä on kuitenkin uutisoitu Iltalehdessä (syyskuu 2026) epäselvyyksiä koskien hänen eduskunta-avustajana toimivan naisystävänsä virkavapauksia Kainuun hyvinvointialueella. Tämä tuore kohu saattaa heikentää hänen henkilökohtaista äänisaalistaan vaaleissa.
2. Pekka Aittakummun loikkaus Perussuomalaisiin (lokakuu 2024)
Toiseen suuntaan liikahti oululainen Pekka Aittakumpu, joka loikkasi Keskustasta Perussuomalaisiin jo syksyllä 2024. Aittakumpu valittiin eduskuntaan Keskustan listalta (vuonna 2023 hän sai 5 376 ääntä).
Miksi menestys on epävarmaa? Kuten totesit, loikkarien menestys uuden puolueen listoilla on aina arvoitus. Keskustan ja Perussuomalaisten äänestäjäkunta Oulun vaalipiirissä on osittain päällekkäistä (maaseutuhenkistä ja arvokonservatiivista), mutta Aittakumpu joutuu nyt kilpailemaan PS:n sisäisellä listalla perussuomalaisten ydinkannattajien äänistä.
Paikkaako hän Tynkkysen jättämää aukkoa? Perussuomalaiset toivovat Aittakummun tuovan listalleen vakautta ja uusia äänestäjiä Oulun kaupunkiseudulta. Se, riittääkö hänen henkilökohtainen kannatuksensa uusimaan paikan uuden puolueen lipun alla, on yksi vaalipiirin suurimmista jännitysmomenteista.
Yhteenveto: Miten tämä vaikuttaa vaalitulokseen?
Oulun vaalipiirin tilanne on näiden kahden loikkauksen myötä muuttunut "nollasummapeliksi" puolueiden välillä:
Perussuomalaiset menettivät Polvisen mukana kainuulaisia ääniä, mutta saivat Aittakummun myötä oululaisia ääniä. Koska puolueen valtakunnallinen trendi on kuitenkin laskeva, tämä ristiinvaihto ei välttämättä riitä pelastamaan kaikkia nykyisiä paikkoja.
Keskusta taas yrittää Polvisen avulla vallata takaisin Kainuuta, josta se menetti asemiaan viime vaaleissa. Polvisen tuore kohu voi kuitenkin vaikeuttaa tätä suunnitelmaa.
Keskusta asettaa Oulun vaalipiirissä vuoden 2027 eduskuntavaaleihin yhteensä 18 ehdokasta, joista Pohjois-Pohjanmaan piiri asettaa 15 ehdokasta ja Kainuun piiri 3 ehdokasta.
Pohjois-Pohjanmaan piirikokous nimesi ensimmäiset 14 ehdokastaan helmikuussa 2026. Tähän mennessä Keskustan Pohjois-Pohjanmaan virallisella ehdokaslistalla ovat seuraavat nimet:
Johanna Karjula, työllisyyden ja maahanmuuton asiantuntija, KM (Oulu)
Mikko Kinnunen, koulutuspolitiikan asiantuntija, pastori (Oulu)
Juha Koskela, yrittäjä (Ylivieska)
Senja Kovaniemi, kehittämisen asiantuntija, tradenomi (Liminka)
Kaisa Louet, hyvinvoinnin asiantuntija, sairaanhoitaja YAMK (Siikalatva)
Hanna-Leena Mattila, istuva kansanedustaja, lehtori FM (Raahe)
Timo Mehtälä, istuva kansanedustaja, agrologi (Haapavesi)
Lauri Nikula, vanhempi rikoskonstaapeli, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (Oulu)
Olga Oinas-Panuma, istuva kansanedustaja, FM (Pudasjärvi)
Riikka Rajala-Boström, johtava työterveyslääkäri (Kempele)
Rami Rauhala, maatalousyrittäjä, agronomi MMM (Sievi)
Jere Tapio, hyvinvointipolitiikan asiantuntija, YK (Oulu)
Mirja Vehkaperä, aluehallituksen puheenjohtaja, KM (Oulu)
Heidi Verkama, lehtori, FM (Kuusamo)
Tuomas Kettunen – istuva kansanedustaja (Kuhmo)
Mikko Polvinen – istuva kansanedustaja (Kuhmo, loikkasi Keskustaan Perussuomalaisista)
Venla Österberg – kaupunginvaltuutettu, Keskustanuorten Kainuun piirin puheenjohtaja (Kajaani)
Oulun vaalipiiristä tähän mennessä varmistetut 11 Perussuomalaisten ehdokasta ovat siis:
Istuvat kansanedustajat (4)
Pekka Aittakumpu (Oulu)
Merja Rasinkangas (Oulu)
Jenna Simula (Oulu)
Ville Vähämäki (Oulu)
Muut ehdokkaat Pohjois-Pohjanmaalta (4)
Mirja Jokela-Tervonen (Vaala)
Miika Lehtikangas (Oulu)
Maria Sorvisto (Ylivieska)
Simo Tolonen (Kempele)
Ehdokkaat Kainuun alueelta (3)
Sami Halonen (Kajaani)
Sami Pihlajamaa (Suomussalmi)
Joel Tuhkanen (Kajaani)
Oulun kaupunki: Perussuomalaiset olivat Oulussa vuoden 2025 vaalien suurin häviäjä. Puolueen kannatus tippui 8,0 prosenttiin (pudotusta peräti 5,7 %-yksikköä).
Pekka Aittakumpu: 1 128 ääntä (Valittiin uutena perussuomalaisten listalta).
Jenna Simula: 879 ääntä (Valittiin uudelleen).
Merja Rasinkangas: 300–400 äänen välillä (Tarkka kokonaisäänimäärä ei ole heti julkisessa valtakunnallisessa koosteessa, mutta hänen ennakkoäänisaliinsa oli hieman yli 300, ja hän tuli valituksi).
Ville Vähämäki: Tippui valtuustosta. (Vähämäen tarkka henkilökohtainen äänipotti jäi julkisten kärkitaulukoiden ulkopuolelle, sillä hänen äänimääränsä romahti niin paljon, että hän menetti paikkansa Oulun kaupunginvaltuustossa).
Oulun kuntavaalien viralliset julkiset kärkitaulukot eivät sisällä Miika Lehtikankaan tarkkaa henkilökohtaista äänimäärää.
Hän on ammatiltaan ensihoitaja, ja hänet on nimetty Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Oulun vaalipiiriin. Koska hän ei tullut valituksi Oulun kaupunginvaltuustoon puolueen rajusti kutistuneella viiden edustajan listalla, hänen tarkka äänisaaliinsa jäi julkisten kärkitulosten ulkopuolelle.
Oulussa Perussuomalaisten lista koki vuoden 2025 kuntavaaleissa kovan kannatussulan, ja valtuuston ulkopuolelle jääneiden ehdokkaiden äänimäärät pyörivät pääsääntöisesti muutamissa kymmenissä äänissä per ehdokas.
Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Maria Sorviston äänimäärät Ylivieskan kuntavaaleissa ovat kehittyneet eri vaalivuosina seuraavasti:
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Maria Sorvisto keräsi Ylivieskassa 116 ääntä ja tuli valituksi kaupunginvaltuustoon.
Vuoden 2025 kuntavaaleissa hänen tarkka henkilökohtainen äänimääränsä ei ole noussut valtakunnallisiin tai maakunnallisiin yleisiin kärkitulostaulukoihin. Vaaleissa Perussuomalaiset kokivat Ylivieskassa muun maan tavoin merkittävän kannatussulan, minkä vuoksi läpimenoon riittivät huomattavasti edelliskertoja pienemmät äänipotit. Sorvisto haki vaaleissa jatkokautta ja toimii paikkakunnalla edelleen keskeisissä luottamustehtävissä, kuten sivistyslautakunnan jäsenenä sekä valtuuston varapuheenjohtajana.
Mikä oli Simo Tolosen äänimäärä Kempeleen kuntavaaleissa?
Simo Tolonen keräsi kevään 2025 Kempeleen kuntavaaleissa 163 ääntä.
Tällä äänimäärällä hän oli yksi Perussuomalaisten listan menestyneimmistä ehdokkaista ja tuli valituksi Kempeleen kunnanvaltuustoon kaudelle 2025–2029. Tolosen saalis oli Perussuomalaisten laskevassa kuntavaalitrendissä vahva suoritus, ja onnistunut paikallinen menestys pohjustikin hänen myöhempää nimeämistään puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi Oulun vaalipiiriin
Mirja Jokela-Tervosen äänimäärä Vaalan kuntavaaleissa?
Juuri nimenomaan vaalalaisen eduskuntavaaliehdokkaan Mirja Jokela-Tervosen tarkkaa henkilökohtaista äänimäärää kevään 2025 kuntavaaleista ei löydy valtakunnallisista tai maakunnallisista yleisistä kärkitulostaulukoista.
Hänen tuloksestaan ja poliittisesta matkastaan voidaan kuitenkin todeta seuraavat selvät faktat:
Ei valittu Vaalan valtuustoon: Mirja Jokela-Tervonen ei tullut valituksi Vaalan kunnanvaltuustoon kaudelle 2025–2029. Vaalan Perussuomalaiset kärsivät kevään 2025 vaaleissa muun maan tavoin ehdokaspulasta ja kannatussulasta, minkä vuoksi puolueen paikkamäärät jäivät pieniksi ja valtuuston ulkopuolelle jääneiden ehdokkaiden äänimäärät pyörivät yleisesti muutamissa kymmenissä äänissä.
Aluevaaliehdokkuus: Kuntavaalien rinnalla järjestetyissä aluevaaleissa hän oli ehdolla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Painopiste eduskuntavaaleissa: Vaikka paikallinen kuntavaalipotti jäi matalaksi, Perussuomalaisten piiri katsoi Jokela-Tervosella olevan vahvaa alueellista vetovoimaa sairaanhoitajana ja asumisneuvojana. Tämän vuoksi hänet nimettiin Oulun vaalipiirin eduskuntavaalilistalle edustamaan nimenomaan Vaalan ja Oulujärven seutua.
Pienten kuntien, kuten Vaalan, kohdalla viralliset tulospalvelut listaavat avoimesti vain läpimenneiden valtuutettujen tarkat äänet, ja muiden ehdokkaiden sijoitukset jäävät usein puolueiden omien sisäisten pöytäkirjojen varaan.
Kysymiesi perussuomalaisten Kainuun eduskuntavaaliehdokkaiden tarkat henkilökohtaiset äänimäärät kevään 2025 kuntavaaleissa jakautuivat virallisten Kajaanin kaupungin ja paikallismedioiden (Ylä-Kainuu) tulosraporttien mukaan seuraavasti:
1. Sami Halonen (Kajaani)
Äänimäärä: 138 ääntä
Tulos: Taksiyrittäjänä toimiva Halonen keräsi Kajaanissa tasaisen potin (77 ennakkoääntä ja 61 vaalipäivän ääntä). Vaikka se oli perussuomalaisten listalla kelpo suoritus, puolueen kokonaisvaltainen kannatussulku Kajaanissa pudotti puolueen paikkamäärää niin rajusti, että äänimäärä riitti tällä kertaa varavaltuutetun paikkaan. [1]
2. Sami Pihlajamaa (Suomussalmi)
Äänimäärä: 46 ääntä
Tulos: Pihlajamaa koki kovan urakan Suomussalmen perussuomalaisten kärsinyt vaalitappion. Hän kuitenkin onnistui uusimaan paikkansa Suomussalmen kunnanvaltuustossa. Pihlajamaa kommentoi vaalitulosta tuoreeltaan Ylä-Kainuu-lehdessä toteamalla, että "näin kehnoa tulosta ei pystynyt millään ennustamaan", mikä kuvasi puolueen valtakunnallista haastetta saada äänestäjiä liikkeelle.
3. Joel Tuhkanen (Kajaani)
Äänimäärä: 57 ääntä
Tulos: Kiinteistönhoitajana työskentelevä Tuhkanen sai Kajaanissa yhteensä 57 ääntä (32 ennakkoääntä ja 25 vaalipäivän ääntä). Tämä äänimäärä ei riittänyt suoraan valtuustopaikkaan, vaan hän jäi varasijalle Kajaanin kaupunginvaltuustoon.
Yhteenveto Kainuun tilanteesta
Nämä äänimäärät osoittavat konkreettisesti, kuinka suuren haasteen edessä perussuomalaisten Kainuun kolmikko on eduskuntavaaleissa. Koska kukaan heistä ei noussut kuntavaaleissa satojen tai tuhansien äänien paikalliseksi ääniharavaksi, he joutuvat tekemään erittäin suuren työn keväällä kerätessään maakunnallista pottia Mikko Polvisen loikkauksen jättämän aukon paikkaamiseksi.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisilla oli Oulun vaalipiirin yhteislistallaan kaksi virallista kainuulaista ehdokasta. Heidän saamansa henkilökohtaiset äänimäärät jakautuivat seuraavasti Ylen tulospalvelun mukaan:
Mikko Polvinen (Kuhmo): 4 282 ääntä
Tulos: Polvinen teki vahvan tuloksen ja tuli valituksi eduskuntaan Perussuomalaisten kuudentena ja viimeisenä läpimenijänä Oulun vaalipiiristä. (Kuten aiemmin todettu, hän loikkasi sittemmin Keskustaan alkuvuodesta 2026).
Eila Aavakare (Kajaani): 1 386 ääntä
Tulos: Kokenut kajaanilainen paikallispoliitikko ja pitkäaikainen Perussuomalaisten Naisten vaikuttaja keräsi vankan alueellisen potin, mutta se ei riittänyt tässä vaalissa kansanedustajan paikkaan.
Analyysisi osuu aivan politiikan ydinkonseptiin, sillä ehdokkaiden henkilökohtainen vetovoima ratkaisee usein vaalipiirin sisäiset voimasuhteet. Perussuomalaisten tilanne Oulun vaalipiirissä kevään 2027 eduskuntavaaleissa on tämän vuoksi poikkeuksellisen kriittinen, ja riski suuresta vaalitappiosta on matemaattisesti ilmeinen.
Kun verrataan vuoden 2023 vaalitulosta ja nykyistä ehdokaslistaa, puolueen haasteet jäsentyvät kolmeen selkeään kohtaan:
1. Historiallisen suuri "äänityhjiö" (Yli 27 000 kadonnutta ääntä)
Vuonna 2023 Perussuomalaiset saivat Oulun vaalipiirissä yhteensä 66 655 ääntä. Tästä potista lähes puolet oli kahden henkilön takana, jotka eivät ole enää mukana:
Sebastian Tynkkynen (17 378 ääntä) -> Siirtyi europarlamenttiin.
Antti Kangas (5 562 ääntä) -> Jättää politiikan terveyssyistä.
Mikko Polvinen (4 282 ääntä) -> Loikkasi Keskustaan.
Puolueen listalta puuttuu siis valmiiksi 27 222 ääntä. Koska eduskuntavaaleissa kaikki listan äänet lasketaan yhteen, näiden äänien korvaaminen vaatisi muilta ehdokkailta aivan poikkeuksellista venymistä.
2. Kuntavaalien antama varoitus
Kuten aiemmin tarkastellut vuoden 2025 kuntavaalien tulokset osoittivat, uusien eduskuntavaaliehdokkaiden paikallinen vetovoima on ollut maltillista:
Kainuun kolmikon (Halonen, Pihlajamaa, Tuhkanen) ja muiden uusien kasvojen kuntavaalipotit pyörivät kymmenissä tai reilussa sadassa äänessä.
Istuvan kansanedustajan Jenna Simulan potti Oulussa puolittui vuoden 2021 kuntavaaleista.
Kansanedustaja Ville Vähämäki putosi Oulun valtuustosta kokonaan.
Kuntavaalit osoittivat, että Perussuomalaisten pelkkä puoluebrändi ei enää riitä vetämään äänestäjiä uurnille samalla tavalla kuin oppositiovuosina.
3. Pekka Aittakummun harteilla lepäävä vastuu
Keskustasta loikanneesta Pekka Aittakummusta (kuntavaaleissa 1 128 ääntä) on tulossa puolueen uusi keulakuva Oulun seudulla. Vaikka hän on vetovoimainen ehdokas, hänen harteillaan on kohtuuttoman suuri taakka: hänen pitäisi paitsi uusia oma paikkansa uuden puolueen listalla, myös kuroa umpeen Tynkkysen jättämää valtavaa aukkoa.
Johtopäätös: Kuinka monta paikkaa voi sulata?
Vuonna 2023 Perussuomalaiset saivat Oulun vaalipiiristä 5 paikkaa (ja nousivat vaalikauden aikana kuuteen paikkaan varasijalta nousseen Rasinkankaan myötä Polvisen loikkaukseen asti).
Jos uudet ehdokkaat eivät pysty sytyttämään äänestäjiä ja valtakunnallinen galluplasku (20 prosentista noin 15 prosenttiin) realisoituu vaalipäivänä, Perussuomalaisten paikkamäärä Oulun vaalipiirissä voi pudota viidestä jopa kolmeen paikkaan. Tämä tarkoittaisi 2–3 paikan suoraa vaalitappiota, mikä olisi puolueelle valtakunnallisestikin massiivinen takaisku.
Hanna Sarkkisen ja Sebastian Tynkkysen puuttuminen listoilta sekä Mikko Polvisen loikkaus muuttavat Oulun vaalipiirin matemaattista ennustetta rajusti. Paikkajako ei enää seuraa suoraan valtakunnallisia galluptrendejä, koska paikalliset äänityhjiöt vaikuttavat täällä poikkeuksellisen paljon.
Uusi arvio Keskustan ja Vasemmistoliiton paikkamääristä sekä keskinäisestä voimasuhteesta Oulun vaalipiirissä näyttää tältä:
Päivitetty paikkaennuste: Oulun vaalipiiri (18 paikkaa)
|
Puolue |
Paikat 2023 vaaleissa |
Nykyinen paikkamäärä (2026) |
Uusi paikkaennuste (kevät 2027) |
|---|---|---|---|
|
Keskusta |
5 paikkaa |
5 paikkaa (+ Polvinen - Aittakumpu) |
5–6 paikkaa (Suurin voittaja) |
|
Vasemmistoliitto |
3 paikkaa |
2 paikkaa (- Kyllönen EP:hen) |
2–3 paikkaa (Ennuste laskenut) |
|
Perussuomalaiset |
5 paikkaa |
5 paikkaa (+ Aittakumpu - Polvinen) |
3–4 paikkaa (Suurin häviäjä) |
Keskusta: Matkalla vaalipiirin ykköseksi
Keskusta on uuden tilanteen suurin hyötyjä. Puolueella on Oulun vaalipiirissä tällä hetkellä vakain ja tasaisin ehdokasrakenne.
Vahvuus: Kun muilta puolueilta puuttuvat suuret ääniharavat, Keskustan viiden istuvan kansanedustajan rintama (Kettunen, Polvinen, Oinas-Panuma, Mehtälä, Mattila) kerää tasaisen ja varman jättipotin ympäri vaalipiiriä Kainuun Keskustan ja Pohjois-Pohjanmaan listoilla.
Paikkamahdollisuus: Keskusta pitää erittäin todennäköisesti nykyiset 5 paikkaansa. Jos Perussuomalaisten romahdus on tarpeeksi suuri, d'Hondtin vaalijärjestelmä voi siirtää vaalipiirin viimeisen vertausluvun Keskustalle, jolloin se nousisi jopa 6 paikkaan.
Vasemmistoliitto: Taistelu kolmannesta paikasta vaikeutui
Aiemmin näytti siltä, että Vasemmistoliitto ottaisi helposti kolmannen paikan takaisin ja kisaisi jopa neljännestä. Hanna Sarkkisen vetäytyminen huhtikuussa 2026 muuttaa tilanteen puolustustaisteluksi.
Heikkous: Merja Kyllösen (Europarlamenttiin) ja Hanna Sarkkisen poissaolo tarkoittaa, että puolueen listalta puuttuu yli 12 000 varmaa ääntä.
Paikkamahdollisuus: Istuva kansanedustaja Jessi Jokelainen on vahvoilla Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston listalla. Vasemmistoliiton valtakunnallinen gallupnoste auttaa puoluetta, mutta ilman Sarkkisen henkilökohtaista jättipottia kolmannen paikan saavuttaminen on täysin veitsen terällä. Ennuste on 2 varmaa paikkaa, ja kolmas paikka vaatii uusilta kasvoilta kovaa onnistumista.
Yhteenveto
Oulun vaalipiiristä on tulossa Keskustan ja SDP:n juhlat
. Koska Perussuomalaisilta (Tynkkynen) ja Vasemmistoliitolta (Sarkkinen, Kyllönen) puuttuvat alueelliset veturit, äänet jakautuvat tasaisemmin. Keskusta korjaa tästä suurimman hyödyn vakiintuneen organisaationsa ansiosta.
Kun Perussuomalaisten (Tynkkynen) ja Vasemmistoliiton (Sarkkinen, Kyllönen) listat kärsivät suurten nimien puutteesta, SDP ja Kokoomus lähtevät vaaleihin Oulun vaalipiirissä erittäin vakautetuilla ja vahvoilla ehdokasasetelmilla. Molemmat puolueet ovat onnistuneet pitämään omat kärkinimensä riveissään, mikä antaa niille valtavan edun äänestäjien luottamuksesta kilpailtaessa.
Puolueiden ehdokasasettelu ja tilanne vaalipiirissä jakautuvat seuraavasti:
1. SDP: Unelmana neljäs paikka valtakunnallisessa nosteessa
Vuoden 2023 vaaleissa SDP sai Oulun vaalipiiristä kaksi paikkaa. Valtakunnallisen gallupjohtajuuden (n. 23,8 %) sekä muiden puolueiden äänityhjiöiden myötä Oulun Demarit ovat asettaneet tavoitteekseen nostaa paikkamääränsä neljään kansanedustajaan.
SDP:n lista rakentuu vahvasti istuvien ja tunnettujen nimien ympärille:
Tytti Tuppurainen (Oulu): Pitkäaikainen kansanedustaja, entinen ministeri ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Hän oli vuoden 2023 vaaleissa puolueensa ylivoimainen ääniharava Oulun vaalipiirissä (10 811 ääntä). Tuppuraisen mukanaolo takaa SDP:lle vakaan peruskiven, joka vetää koko listan d'Hondtin vertauslukua ylöspäin.
Pia Hiltunen (Oulu): Toisen kauden kansanedustaja, joka on vakiinnuttanut paikkansa ja näkyvyytensä erityisesti asuntomarkkina- ja sosiaalipoliittisissa teemoissa.
Uudet ja paikalliset haastajat: Oulun Demarit ovat nimenneet listalleen vahvan joukkueen, johon kuuluvat muun muassa Pasi Heikkinen, Taru Lehtinen, Saga Rasi, Harri Minkkinen, Miina-Anniina Heiskanen ja Niina Kettunen.
Ennuste: SDP ottaa Oulun vaalipiiristä varmat 3 paikkaa ja taistelee tiukasti neljännestä paikasta juuri muiden puolueiden menettämien äänien ansiosta.
2. Kokoomus: Tasainen ministeritason lista
Vaikka Kokoomuksen valtakunnallinen kannatus on gallupeissa hieman laskenut vaalivoitosta, Oulun vaalipiirissä puolueen ehdokaslista on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Kokoomuksen vahvistusten mukaan poikkeuksellisen vahvassa ja valmiissa iskussa. Kokoomuksella on heittää peliin täysi istuvien kansanedustajien kaarti:
Mari-Leena Talvitie (Oulu): Istuva kansanedustaja ja tiede- ja kulttuuriministeri. Ministeriasema tuo vaaleissa perinteisesti valtavasti valtakunnallista ja alueellista näkyvyyttä, mikä nostaa hänen äänipotentiaaliaan entisestään.
Janne Heikkinen (Oulu): Erittäin näkyvä ja aktiivinen talousoikeistolainen kansanedustaja, jolla on vahva oma kannattajakuntansa nuorten ja yrittäjien keskuudessa.
Juha Hänninen (Oulu): Kokenut kansanedustaja ja majuri evp, joka vetoaa vahvasti turvallisuuspolitiikasta ja urheiluasioista kiinnostuneisiin äänestäjiin.
Vahvat alueelliset nimet: Listalta löytyy myös maantieteellistä kattavuutta, kuten Sari Nurro (Raahe), Jaakko Perhovaara (Kajaani), Tiina Gallén (Kempele), Riikka Huotari (Sotkamo) ja Emilia Huusko (Vaala).
Ennuste: Kokoomuksen vahva kolmen istuvan edustajan rintama takaa puolueelle varmat 3 paikkaa. Koska lista on tasainen ja siellä on ministeritason veturi, puolue pystyy puolustamaan asemiaan huomattavasti helpommin kuin kriisissä rypevä Perussuomalaiset.
Yhteenveto Oulun vaalipiirin kokonaistilanteesta
Oulun vaalipiiristä (18 paikkaa) on tulossa perinteisten suurten puolueiden eli Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen välinen taistelu.
Keskusta ja SDP ovat suurimmat hyötyjät, sillä ne keräävät Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton jättämiä orpoja ääniä.
Kokoomus puolestaan pystyy pitämään pintansa vakaan ehdokaslistansa ja ministerinä toimivan Mari-Leena Talvitien ansiosta.
Vaaleissa tullaan näkemään mielenkiintoinen ilmiö: kun valtaosa muista puolueista joutuu esittelemään äänestäjille kokonaan uusia ja tuntemattomampia kasvoja, SDP:n Tytti Tuppurainen ja Kokoomuksen kärkitrio edustavat äänestäjille tuttua ja turvallista jatkuvuutta.
