Viimeisin puoluekannatus gallup

 Viimeisimmän, elokuussa 2026 julkaistun Helsingin Sanomien puoluekannatusmittauksen mukaan Suomen suosituimpana puolueena jatkaa SDP 23,8 prosentin kannatuksella.

Pääministeripuolue Kokoomuksen kannatus puolestaan laski vaalikauden pohjalukemiin ja on nyt 16,5 prosenttia. Hallituskumppani Perussuomalaiset nousi puolestaan kolmanneksi 14,6 prosentilla.

Puolueiden kannatusprosentit (Elokuu 2026)

Puolue	Kannatus	Muutos heinäkuusta
SDP	23,8 %	0,0 %
Kokoomus	16,5 %	-0,2 %
Perussuomalaiset	14,6 %	+0,4 %
Keskusta	13,7 %	-
Vasemmistoliitto	11,3 %	-0,2 %
Vihreät	8,8 %	0,0 %

Keskeiset havainnot kyselystä

• Kokoomuksen lasku: Kokoomuksen suosio on Ylen uutisoiman HS-gallupin mukaan matalimmillaan yli viiteen vuoteen. Taustalla on vaikuttanut muun muassa Garden Helsinki -areenahankkeeseen liittyvä kohu.

• Perussuomalaisten nousu: Puolue on kasvattanut suosiotaan eniten edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja vakiinnuttanut paikkansa kolmantena ohi Keskustan.

• Virhemarginaali: Verianin toteuttaman kyselyn virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselyä varten haastateltiin 2 946 ihmistä välillä 14.7.–17.8.2026.

Mitä tämä merkitsee eduskunnan paikkajaoksi muutettuna

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tai politiikan tutkijoiden käyttämien ennustemallien mukaan tämä kannatustilanne muuttaisi eduskunnan voimasuhteita merkittävästi. Koska Suomessa eduskuntavaalien paikkajako lasketaan vaalipiireittäin d'Hondtin menetelmällä, pelkkä valtakunnallinen kannatus ei suoraan kerro paikkoja, mutta arvio näyttäisi tältä:

Arvioitu eduskunnan paikkajako (200 paikkaa)

Puolue	Arvioidut paikat	Muutos vuoden 2023 vaaleihin
SDP	52	+9
Kokoomus	36	-12
Perussuomalaiset	31	-15
Keskusta	29	+6
Vasemmistoliitto	23	+12
Vihreät	17	+4
Muut (RKP, KD, Liik jne.)	12	-4

Keskeiset poliittiset seuraukset

• Hallituspuolueiden romahdus: Nykyisellä neljän puolueen hallituspohjalla (Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP, KD) ei olisi enää enemmistöä. Niiden yhteinen paikkamäärä putoaisi noin 75–80 paikkaan (nykyisen 108 sijaan).

• SDP:n johdolla uusi pohja: SDP nousisi selkeästi suurimmaksi puolueeksi ja saisi ensimmäisenä oikeuden yrittää hallituksen muodostamista.

• Vasemmiston vahvistuminen: SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu paikkamäärä nousisi 75 paikkaan, mikä tekisi punavihreästä blokista (SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät) vahvan rungon (yhteensä 92 paikkaa). Enemmistöhallitukseen tarvittaisiin silti lisäksi Keskusta tai jompikumpi suurista oikeistopuolueista.

Ketkä kansanedustajat olisivat vaarassa pudota eduskunnasta

Yksittäisten kansanedustajien putoamisvaaraa ei voi ennustaa pelkän valtakunnallisen gallupin perusteella varmasti, sillä se riippuu vaalipiirien sisäisistä äänimääristä ja siitä, ketkä asettuvat uudelleen ehdolle.

Elokuun 2026 kannatustilanteen pohjalta voidaan kuitenkin vetää suoria johtopäätöksiä siitä, minkä tyyppiset edustajat ja millä alueilla ovat suurimmassa vaarassa pudota, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

1. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten "viimeisinä sisäänpäässeet"

Koska Kokoomus menettäisi ennusteen mukaan 12 paikkaa ja Perussuomalaiset 15 paikkaa, vaarassa ovat erityisesti ne edustajat, jotka uusivat paikkansa tai nousivat eduskuntaan vuoden 2023 vaaleissa vaalipiirinsä pienimmillä äänimäärillä (niin sanotulta vertauslukulistan hännältä).

• Uudet, ensikertalaisten kansanedustajat: Vuonna 2023 kummankin puolueen riveistä nousi ennätysmäärä uusia kasvoja eduskuntaan. Kun puolueiden paikkamäärä kutistuu, äänestäjät keskittävät usein äänensä tunnetuimmille ministereille ja konkareille, jolloin istuvat ensimmäisen kauden edustajat putoavat helposti.

• Uudenmaan ja Helsingin edustajat: Kokoomuksen kannatuksen lasku (16,5 %:iin) tuntuu kipeimmin sen vahvimmilla alueilla, kuten Uudellamaalla ja Helsingissä. Puolueen sisäinen kilpailu näissä vaalipiireissä on poikkeuksellisen kovaa, ja Garden Helsinki -areenahankkeen kaltaiset paikalliset kohut saattavat syödä erityisesti pääkaupunkiseudun edustajien äänipottia.

2. Hallituspuolueiden "rivikansanedustajat" vs. Ministerit

Suomen vaalijärjestelmässä ministerit ja puoluejohdon näkyvät hahmot keräävät vaaleissa lähes poikkeuksetta valtavia äänivyöryjä, jotka vetävät puolueen listalta muitakin läpi.

• "Ääniharavien varjossa" olevat: Kun puolueen kokonaispaikkamäärä laskee, ministerit (kuten Petteri Orpo tai Riikka Purra) pitävät lähes varmasti paikkansa. Heidän keräämänsä suuri äänipotti ei kuitenkaan enää riitä nostamaan listan loppupään rivikansanedustajia eduskuntaan asti.

3. Pienten hallituspuolueiden (RKP ja KD) edustajat vaaleissa ilman vaaliliittoja

Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannatus on pysynyt matalana ja tasaisena. Erityisesti KD on monessa vaalipiirissä riippuvainen vaaliliitoista (esimerkiksi Keskustan tai Kokoomuksen kanssa). Jos kumppanipuolueiden (kuten Kokoomuksen) kannatus sulaa, vaaliliiton kokonaisäänimäärä voi jäädä niin pieneksi, että KD:n istuva edustaja putoaa kokonaan pois.

4. Vasemmistoliiton ja SDP:n sisäinen paine

Vaikka SDP ja Vasemmistoliitto nostaisivat paikkamääriään huomattavasti (+9 ja +12 paikkaa), tämä luo painetta tietyille istuville edustajille:

• Uudet haastajat kiilaavat ohi: Etenkin Vasemmistoliiton vahva vire (11,3 %) houkuttelee listoille uusia, nuoria ja vetovoimaisia ehdokkaita. Tämä tarkoittaa, että osa puolueen nykyisistä, vähemmän julkisuudessa olleista istuvista kansanedustajista saattaa hävitä puolueen sisäisen kisan uusille ääniharavoille, vaikka puolue saisikin vaalipiiristä lisäpaikan.

Miten tilanne vielä voi muuttua jos verrataan aikaisempiin vaaleihin?

Gallupit kuvaavat aina vain haastatteluhetken mielipidettä, ja tilanne voi muuttua radikaalisti ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja, kuten aiempien vaalikausien historia osoittaa. Suomen poliittisessa historiassa vaalikampanjat, hallituksen loppukauden onnistumiset ja strategiset äänestyspäätökset ovat usein kääntäneet asetelmat päälaelleen viimeisten kuukausien aikana.

Tilanteen muuttumiseen vaikuttavat erityisesti seuraavat historialliset ja strategiset ilmiöt:

1. Taktinen äänestäminen (Blokkivaalit)

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa nähtiin poikkeuksellisen voimakas taktisen äänestämisen aalto, joka voi toistua.

• Keskustan ja pienten puolueiden sulaminen vaalipäivänä: Vuonna 2023 SDP imi vasemmistoliiton ja vihreiden ääniä loppumetreillä, kun taas Kokoomus ja Perussuomalaiset hyötyivät porvarillisten äänestäjien keskittämisestä.

• Nykyinen tilanne: Jos pääministeripuolueen paikka näyttää vaalien alla olevan kahden kauppa (esimerkiksi SDP:n ja Kokoomuksen tai Perussuomalaisten välillä), äänestäjät saattavat jälleen hylätä välimatkan puolueet (kuten Keskustan tai Vihreät) ja keskittää äänensä varmistaakseen haluamansa pääministerin.

2. Hallituksen loppukiri tai kriisit

Vaalikauden viimeinen vuosi on kriittinen hallituksen suosiolle.

• Vuoden 2019 opetus: Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kannatus suli loppumetreillä sote-uudistuksen kaatumiseen ja hallituksen eroon vain kuukausi ennen vaaleja, mikä nosti SDP:n niukkaan voittoon.

• Nykyinen tilanne: Jos Orpon hallitus saa talouden käännettyä tai loppukauden suuret hankkeet maaliin, Kokoomus voi kuroa nykyisen kaulan umpeen. Toisaalta uudet sisäiset riidat tai talouden sakkaaminen voivat syventää hallituspuolueiden alamäkeä entisestään.

3. Historialliset gallup-vaihtelut vaalikauden aikana

Puolueiden kannatus ailahtelee usein sykleissä, ja "varmalta" näyttänyt voitto on sulanut ennenkin:

Vaalikausi	Gallup-johtaja puolivälissä	Vaalien todellinen voittaja	Mitä tapahtui?
2011–2015	Keskusta johti pitkään jopa 26 % lukemilla	Keskusta voitti, mutta paljon pienemmällä tuloksella (21,1 %)	Kannatus suli vaalikampanjan aikana, Kokoomus ja PS nousivat kantaan.
2015–2019	SDP johti selvästi loppukaudesta	SDP voitti täpärästi (17,7 %)	Perussuomalaiset (Jussi Halla-aho) teki historiallisen loppukirin gallupien ulkopuolelta ja jäi vain 0,2 % voittajasta.
2019–2023	SDP (Sanna Marin) johti koronan aikana	Kokoomus voitti vaalit (20,8 %)	Kokoomus rakensi tasaisen nousun talousteemoilla, ja Perussuomalaiset ohitti loppumetreillä SDP:n.

4. Nukkuvien puolue ja vaaliaktivointi

Gallup-kyselyissä suuri osa vastaajista (usein 20–30 %) ei osaa tai halua sanoa kantaansa. Vaalipäivän ratkaisee se, kuka saa nämä ihmiset liikkeelle.

• Perussuomalaisten "piilokannatus": Perussuomalaisten äänestäjät ovat perinteisesti olleet vaikeammin tavoitettavissa gallupeissa, ja puolue on usein saanut vaaleissa paremman tuloksen kuin loppumetrien kyselyt ennustavat.

• SDP:n mobilisaatio: SDP:n nykyinen korkea kannatus (23,8 %) edellyttää, että heidän kannattajansa todella lähtevät uurnille. Jos vasemmiston äänestysaktiivisuus jää matalaksi, ero oikeistoon kapenee välittömästi.

Laadi ennuste tämän perusteella

Tämänhetkisen poliittisen tilanteen, historiallisten vaalitrendien ja d’Hondtin paikkajakojärjestelmän pohjalta laadittu ennuste vuoden 2027 eduskuntavaalien lopputuloksesta ja sitä seuraavasta hallitusmuodostuksesta näyttää seuraavalta:

1. Vaalituloksen ennuste: SDP voittaa, Kokoomus korjaa loppukirillä

Vaikka tämänhetkinen gallup-kaula on SDP:n eduksi poikkeuksellisen suuri, vaalikampanja ja taktinen äänestäminen tulevat kaventamaan eroja.

• SDP (ennuste: 21,5 % – 22,5 %): Puolue voittaa vaalit ja nousee suurimmaksi puolueeksi. Elokuun huippulukemista (23,8 %) tullaan kuitenkin hieman alaspäin, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto onnistuvat vaalikampanjan aikana palauttamaan osan taktisista äänestäjistään omille listoilleen.

• Kokoomus (ennuste: 18,5 % – 19,5 %): Puolue tekee perinteisen vahvan vaalikampanjan ja hyötyy porvarillisten äänestäjien halusta estää puhtaasti vasemmistolainen hallitus. Kokoomus nousee vaalipäivänä toiseksi ohi Perussuomalaisten, mutta häviää SDP:lle.

• Perussuomalaiset (ennuste: 15,5 % – 16,5 %): Puolue aktivoi "nukkuvien puolueesta" oman ydinkannattajakuntansa loppumetreillä. Galluphuippu tasoittuu, mutta puolue säilyttää asemansa kolmantena suurena voimana.

• Keskusta (ennuste: 12,0 % – 13,0 %): Keskusta kärsii jälleen vaalipäivän taktisesta äänestämisestä, kun oikeisto-vasemmisto-akseli kärjistyy. Puolue pysyy keskisuurena, mutta vailla merkittävää vaalivoittoa.

2. Arvioitu paikkajako eduskunnassa (200 paikkaa)

Puolublokki / Puolue	Arvioidut paikat	Rooli seuraavassa eduskunnassa
SDP	47–49	Hallitustunnustelija, suurin puolue
Kokoomus	41–43	Vaalituloksen kakkonen, avainasemassa hallitukseen
Perussuomalaiset	34–36	Suuri oppositiopuolue
Keskusta	24–26	Vaa'ankielen asemassa, vaikea hallituskumppani
Vasemmistoliitto	18–20	Vasemmistoblokin vahva tuki
Vihreät	14–16	Pyrkii takaisin hallitusvastuuseen
Muut (RKP, KD jne.)	12–14	Apupuolueita tarpeen mukaan

3. Hallitusskenariot: Miten uusi hallitus muodostetaan?

Koska mikään blokki ei saa suoraa enemmistöä, Suomeen muodostetaan vaalien jälkeen monipuoluehallitus, jonka runkona on joko sinipunainen yhteistyö tai keskustavasemmistolainen pohja.

Vaihtoehto A: "Sinipunainen" yhteistyö (Todennäköisyys: Suuri)

• Pohja: SDP + Kokoomus + Vihreät + RKP (tai KD)

• Paikkamäärä: Noin 115–120 paikkaa.

• Logiikka: SDP ja Kokoomus joutuvat hautaamaan vaalitaistelun sotakirveensä ja muodostamaan maan johtavan akselin. Tämä vakauttaisi talouspolitiikkaa (Kokoomuksen vaatimus) mutta toisi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja palvelut keskiöön (SDP:n vaatimus). Perussuomalaiset jäisi tällöin suureksi oppositiopuolueeksi.

Vaihtoehto B: "Kansanrintama" uusin maustein (Todennäköisyys: Keskitaso)

• Pohja: SDP + Keskusta + Vasemmistoliitto + Vihreät + RKP

• Paikkamäärä: Noin 115–118 paikkaa.

• Logiikka: Mikäli SDP:n ja Kokoomuksen näkemykset taloudesta ovat täysin sovittamattomat, SDP pyrkii muodostamaan Sanna Marinin hallituskautta muistuttavan pohjan. Ongelmaksi muodostuu Keskusta, joka on aiemmin ilmoittanut, ettei se lähde helpolla mukaan puhtaasti vasemmistovetoiseen hallitukseen ilman merkittäviä aluepoliittisia myönnytyksiä.

Vaihtoehto C: Nykyisen porvaripohjan jatko (Todennäköisyys: Pieni)

• Pohja: Kokoomus + Perussuomalaiset + Keskusta + KD/RKP

• Paikkamäärä: Noin 100–105 paikkaa.

• Logiikka: Tämä toteutuisi vain, jos Kokoomus ja Perussuomalaiset onnistuisivat loppukirissään niin rajusti, että ne ohittaisivat SDP:n, ja saisivat houkuteltua Keskustan mukaan hallitukseen. Nykyisellä kannatustrendillä tämä on epätodennäköistä.

Nämä 9 perussuomalaisten kansanedustajaa on vaarassa pudota eduskunnasta seuraavissa eduskuntavaaleissa

 Ennusteen mukaan Perussuomalaiset menettävät seuraavissa eduskuntavaaleissa 14 kansanedustajapaikkaa. Vapaaehtoisesti luopuvat Antti Kangas, Laura Huhtasaai ja Kaisa Juuso sekä Mikko Polvinen on loikannut Keskustapuolueeseen ja Timo Vornanen on erotettu puolueesta. Ketkä ovat ne 9 perussuomalaisten kansenedustajaa, jotka ovat vaarassa pudota eduskunnasta?

Perussuomalaiset: 31 paikkaa (-14 verrattuna nykyiseen 45 paikkaan) – Vaikka kannatuksessa on kesän aikana ollut nousutrendi, se jäisi silti selvästi viime eduskuntavaalien tuloksestaan vaalipiirikohtaisten kynnysten vuoksi.

Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa neljä perussuomalaisten kansanedustajaa. Jos puolueen kannatus laskee valtakunnallisesti ja vaalipiirikohtaisesti ennustetulla tavalla, perussuomalaiset ovat vaarassa menettää Kaakkois-Suomessa vähintään yhden, mahdollisesti jopa kaksi paikkaa.

Koska kaikki neljä istuvaa edustajaa ovat alustavasti ilmoittaneet hakevansa jatkokaudelle, he kilpailevat samoista vähentyvistä paikoista.

Kaakkois-Suomen istuvat perussuomalaiset edustajat

Istuvat kansanedustajat on lueteltu alla vuoden 2023 vaalien henkilökohtaisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä:

• Sheikki Laakso (Kouvola) – 7 632 ääntä

• Juho Eerola (Kotka) – 5 971 ääntä

• Jani Mäkelä (Lappeenranta) – 5 160 ääntä

• Jaana Strandman (Mikkeli) – 4 832 ääntä

Kuka on suurimmassa vaarassa?

Puolueen sisäisessä vertailussa ja d'Hondtin vaalitavan mukaisessa paikkajaossa suurimmassa vaarassa ovat ne, joiden henkilökohtainen äänipotti tai puolueen sisäinen vertausluku jäi viimeksi pienimmäksi:

Jos perussuomalaiset menettävät vaalipiiristä paikkoja, pudotuslistalle joutuvat puolueen sisäisessä äänestyksessä vähiten ääniä saaneet. Oikea järjestys alimmasta äänimäärästä alkaen on seuraava:

1. Jaana Strandman (4 832 ääntä) – Suurin vaara: Hän sai istuvista edustajista vähiten ääniä. Jos puolue menettää yhden paikan, Strandman putoaa ensimmäisenä, ellei hän onnistu ohittamaan muita äänimäärässä.

2. Jani Mäkelä (5 160 ääntä) – Toiseksi suurin vaara: Mikäli puolueen kannatus nousee hieman ja paikkoja menee vain yksi, hän saattaa säilyttää paikkansa. Jos paikkoja menee kaksi, myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mäkelä on erittäin suuressa vaarassa pudota.

3. Juho Eerola (5 971 ääntä) – Kolmanneksi suurin vaara: Eerolan etumatka Mäkelään ja Strandmaniin on noin tuhat ääntä, joten hän on suhteellisen vahvoilla, mutta puolueen suuri romahdus voisi uhata häntäkin.

Häme ja Satakunta

Katsotaan sekä Hämeen että Satakunnan vaalipiirit oikeaoppisesti istuvien edustajien vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien perusteella, jotta näemme ketkä ovat tilastollisesti suurimmassa putoamisvaarassa, jos paikkoja menetetään.

---

1. Hämeen vaalipiiri (Nykyisin 4 paikkaa)

Perussuomalaiset saivat Hämeestä vuoden 2023 vaaleissa vahvan tuloksen ja neljä kansanedustajaa. Mikäli puolue menettää täällä paikkoja SDP:n tai kokoomuksen nousun vuoksi, vaarassa ovat puolueen sisäisessä äänipotissa viimeisiksi jääneet.

Istuvat edustajat äänijärjestyksessä:

1. Lulu Ranne – 10 665 ääntä (Ääniharavana paikka on täysin turvattu)

2. Jari Ronkainen – 5 638 ääntä

3. Rami Lehtinen – 5 636 ääntä

4. Mira Nieminen – 5 388 ääntä

Putoamisvaarassa Hämeessä:

• Mira Nieminen – Suurin vaara: Nieminen sai istuvista edustajista matalimman äänimäärän (5 388 ääntä). Mikäli perussuomalaiset menettävät Hämeestä yhden paikan, Nieminen putoaa ensimmäisenä, ellei hän onnistu vaalikampanjassaan ohittamaan muita.

• Rami Lehtinen – Toiseksi suurin vaara: Lehtinen ja Ronkainen olivat lähes tasoissa (eroa vain 2 ääntä). Jos puolue kokee Hämeessä kovemman kolauksen ja menettää kaksi paikkaa, Lehtinen on erittäin suuressa vaarassa pudota Niemisen ohella.

---

2. Satakunnan vaalipiiri (Nykyisin 3 paikkaa)

Satakunnassa perussuomalaiset olivat viime vaaleissa suurin puolue 26,6 prosentin kannatuksella ja saivat kolme paikkaa. Täällä tilanne on poikkeuksellinen, sillä äänikuningatar Laura Huhtasaari (8 393 ääntä) on ilmoittanut, ettei hän lähde enää ehdolle.

Tämä tarkoittaa, että Huhtasaaren jättämä jättimäinen äänipotti (yli 8 000 ääntä) vapautuu kokonaan jakoon. Jos puolueen kokonaiskannatus laskee gallupien mukaisesti, Satakunnan kolmas paikka voi kadota kokonaan toiselle puolueelle, jolloin kahdesta jäljelle jäävästä edustajasta toinen putoaa.

Jäljelle jäävät istuvat edustajat äänijärjestyksessä:

1. Petri Huru – 4 943 ääntä (Huru sai Huhtasaaren jälkeen toiseksi eniten ääniä)

2. Jari Koskela – 4 912 ääntä

(Huom. Hurun ja Koskelan tarkat äänimäärät olivat viime vaaleissa äärimmäisen lähellä toisiaan, eroa oli vain noin 31 ääntä.)

Putoamisvaarassa Satakunnassa:

• Jari Koskela – Suurin vaara: Koskela nousi eduskuntaan puolueen viimeisenä edustajana. Koska eroa Petri Huruun oli olemattoman vähän, he ovat käytännössä molemmat tasavertaisessa vaarassa.

• Kansanedustajien välinen taistelu: Koska Huhtasaaren paikka vapautuu, ratkaisevaksi nousee se, kumpi istuvista miehistä (Huru vai Koskela) pystyy imemään enemmän Huhtasaaren vanhoja äänestäjiä puolelleen, tai nouseeko takaa kokonaan uusi haastaja puolueen sisäisellä listalla heidän ohitseen. Jos paikkoja menee Satakunnassa vain kaksi, heistä vähiten ääniä saanut putoaa.

Uudenmaan vaalipiiri on Suomen suurin, ja perussuomalaiset saivat sieltä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa historiallisen kovan tuloksen: peräti seitsemän kansanedustajaa. Mikäli valtakunnallinen paikkamäärä putoaa ennusteen mukaisesti 45 paikasta 31 paikkaan, Uusimaa on yksi niistä alueista, joissa puolueen paikkamäärä vähenee väistämättä (todennäköisesti 1–2 paikkaa).

Koska eduskuntavaaleissa läpimenijät ratkaistaan puolueen sisäisellä henkilökohtaisella äänimäärällä, katsotaan Uudenmaan istuvien edustajien todellinen järjestys vaarassa olemisen näkökulmasta. [

Uudenmaan istuvat perussuomalaiset edustajat

Edustajat on lueteltu vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Riikka Purra – 42 594 ääntä (Koko maan äänikuningatar, paikka täysin koskematon)

2. Teemu Keskisarja – 9 163 ääntä

3. Leena Meri – 6 215 ääntä

4. Jorma Piisinen – 7 131 ääntä (Remontti-Reiska nousi korkealla vertausluvulla)

5. Arja Juvonen – n. 5 500 ääntä

6. Ari Koponen – n. 4 800 ääntä (Kannatus liki puolittui edellisvaaleista)

7. Onni Rostila – (Nouseva Youtube-kasvo, joka lunasti puolueen viimeisiä paikkoja)

---

Ketkä ovat suurimmassa vaarassa pudota Uudellamaalla?

Uudenmaan perussuomalaisten listan loppupäässä käydään äärimmäisen tiukka kamppailu, sillä äänierot sijoilla 5–7 olivat suhteellisen pieniä, ja puolueen kokonaiskannatuksen lasku syö listan häntäpään paikat ensimmäisenä.

1. Onni Rostila – Suurin vaara: Rostila nousi eduskuntaan perussuomalaisten viimeisenä eli seitsemäntenä edustajana Uudellamaalla. Tilastollisesti, jos puolue menettää Uudeltamaalta yhdenkin paikan kannatuksen mataloituessa, Rostilan paikka putoaa listalta ensimmäisenä, ellei hän onnistu kasvattamaan henkilökohtaista äänipottiaan muiden ohitse.

2. Ari Koponen – Toiseksi suurin vaara: Koposen ("Sössö") henkilökohtainen kannatus koki kovan kolauksen vuoden 2023 vaaleissa verrattuna vuoden 2019 jättipottiin. Hän on vaalipiirin toiseksi matalimmalla äänimäärällä sisään päässyt istuva edustaja, joten jos puolue menettää Uudeltamaalta kaksi paikkaa, myös Koponen on erittäin suuressa putoamisvaarassa.

3. Arja Juvonen – Kolmanneksi suurin vaara: Kokenut espoolaisedustaja Juvonen nojaa vahvasti sote-alan äänestäjiinsä. Vaikka hän on Koposta ja Rostilaa vakaammalla pohjalla, Uudenmaan kaltaisessa jättivaalipiirissä uudet takaa tulevat haastajat voivat herkästi ohittaa istuvan edustajan puolueen sisäisellä listalla, jos puolueen kokonaispaikat vähenevät.

Uudellamaalla tilannetta mutkistaa entisestään se, että Riikka Purran viimevaalien poikkeuksellinen yli 42 000 äänen jättipotti veti puolueen vertausluvut niin korkeiksi, että se auttoi tasaisella "vetovoimalla" useamman takarivin edustajan eduskuntaan. Jos Purran henkilökohtainen äänimäärä laskee valtiovarainministerikauden myötä, Uudenmaan kokonaispaikkamäärä voi supistua rajusti.

Pirkanmaan vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa historiallisen monta eli peräti viisi perussuomalaisten kansanedustajaa. Tämä johtui pitkälti siitä, että kaksi nuorta uutta nimeä (Miko Bergbom ja Joakim Vigelius) nousivat valtakunnallisiksi some-ilmiöiksi ja keräsivät valtavat äänipotit.

Jos perussuomalaisten kokonaiskannatus laskee paikkaennusteen mukaisesti, puolue menettää Pirkanmaalta todennäköisesti yhden tai kaksi paikkaa.

Pirkanmaan istuvat perussuomalaiset edustajat

Istuvat edustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Miko Bergbom – 10 525 ääntä (Paikka erittäin turvattu vahvan somenäkyvyyden ansiosta)

2. Sami Savio – 10 121 ääntä (Kokenut ylöjärveläisedustaja ja puolueen pitkäaikainen ääniharava)

3. Joakim Vigelius – 10 113 ääntä (Puolueen varapuheenjohtaja, jolla on vankka nuorisokannatus)

4. Sakari Puisto – 6 591 ääntä (Tampereen kärkipoliitikkoja, toimi talousvaliokunnan puheenjohtajana)

5. Veijo Niemi – 3 709 ääntä (Rikosylikonstaapeli, joka nousi eduskuntaan listan viimeisenä)

---

Ketkä ovat suurimmassa vaarassa pudota Pirkanmaalla?

Pirkanmaan sisäinen asetelma on jakautunut selkeästi yli 10 000 äänen "kärkikolmikkoon" ja selvästi matalamman äänimäärän edustajiin, mikä tekee häntäpään edustajien tilanteesta vaikean puolueen kannatuksen sulaessa.

1. Veijo Niemi – Suurin vaara: Niemi pääsi viimeksi eduskuntaan selvästi puolueen matalimmalla äänimäärällä (3 709 ääntä). Mikäli perussuomalaiset menettävät Pirkanmaalta yhdenkin paikan, Niemi putoaa tilastollisesti ensimmäisenä, ellei hän pysty merkittävästi kasvattamaan omaa äänipottiaan.

2. Sakari Puisto – Toiseksi suurin vaara: Puistolla on vakaa noin 6 500 äänen pohja. Mikäli puolueen romahdus vaalipiirissä on kuitenkin niin suuri, että paikkoja katoaa kaksi, myös Puiston paikka on uhattuna. Hänen asemaansa saattaa helpottaa se, että edellisvaaleissa ehdokkaana ollut Veikko Vallin (4 567 ääntä) jätti eduskunnan, ja näitä vapaita tamperelaisääniä on jaossa erityisesti Puistolle.

Varsinais-Suomen vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa neljä perussuomalaisten kansanedustajaa. Mikäli puolueen valtakunnallinen ja alueellinen kannatus laskee ennustetulla tavalla, perussuomalaiset ovat vaarassa menettää Varsinais-Suomessa yhden paikan, jolloin edustajien määrä putoaisi kolmeen.

Varsinais-Suomen istuvat perussuomalaiset edustajat

Istuvat kansanedustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Vilhelm Junnila (Naantali) – 8 303 ääntä

2. Kaisa Garedew (Turku) – 4 307 ääntä

3. Mikko Lundén (Salo) – 4 055 ääntä

4. Ritva Elomaa (Salo) – 3 723 ääntä

---

Ketkä ovat suurimmassa vaarassa pudota Varsinais-Suomessa?

Varsinais-Suomen perussuomalaisten listalla Vilhelm Junnila on omassa luokassaan yli 8 000 äänellään, joten hänen paikkansa on täysin turvattu. Kolme muuta istuvaa edustajaa ovat puolestaan äärimmäisen tasaisessa rintamassa 3 700 ja 4 300 äänen välillä.

1. Ritva "Kike" Elomaa – Suurin vaara: Pitkäaikainen kansanedustaja Elomaa sai istuvista edustajista matalimman äänimäärän (3 723 ääntä). Mikäli puolue menettää vaalipiiristä yhden paikan, Elomaa on tilastollisesti ensimmäisenä putoamisvaarassa, ellei hän onnistu vaaleissa kirimään muiden ohi.

2. Mikko Lundén – Toiseksi suurin vaara: Lundénin ero Elomaahan oli viime vaaleissa vain runsaat 300 ääntä. Salossa asuvat Lundén ja Elomaa kilpailevat pitkälti samoista seutukunnan äänestäjistä, joten heidän välinen keskinäinen kisansa ratkaisee pitkälti sen, kumpi pitää paikkansa, jos puolueen kokonaispaikat alueella vähenevät.

3. Kaisa Garedew – Kolmanneksi suurin vaara: Vaikka Garedew oli istuvan kolmikon kärjessä, runsaan 4 300 äänen potti ei anna suurta turvamarginaalia. Hänen etunsa on turkulaisuus vaalipiirin pääkaupungissa, mutta puolueen yleisen kannatuksen laskiessa ja uusien haastajien noustessa myös hänen paikkansa vaatii tarkan onnistumisen vaalikampanjassa.

Vaasan vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa neljä perussuomalaisten kansanedustajaa. Puolue teki alueella vahvan tuloksen ja sai yhden lisäpaikan. Mikäli valtakunnallinen ja alueellinen kannatus laskee ennustetun paikkaennusteen mukaisesti, perussuomalaiset ovat vaarassa menettää Vaasan vaalipiiristä tämän viimeisimmän lisäpaikkansa, jolloin edustajamäärä putoaisi takaisin kolmeen.

Vaasan vaalipiirin istuvat perussuomalaiset edustajat

Istuvat kansanedustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Mauri Peltokangas (Kokkola) – 14 548 ääntä (Koko vaalipiirin ääniharava, paikka täysin turvattu)

2. Juha Mäenpää (Ilmajoki) – 8 045 ääntä (Erittäin vahva oma äänipohja, paikka käytännössä turvattu)

3. Anne Rintamäki (Vaasa) – 5 492 ääntä (Uusi edustaja, jolla vakaa kaupunkilaiskannatus)

4. Pia Sillanpää (Kokkola) – 3 776 ääntä (Uusi edustaja, joka nousi eduskuntaan listan viimeisenä)

---

Kuka on suurimmassa vaarassa pudota Vaasan vaalipiirissä?

Vaasan vaalipiirin perussuomalaisten sisäinen jako ääniharaviin ja matalamman äänimäärän edustajiin on erittäin selkeä. Peltokangas ja Mäenpää ovat omassa ääniluokassaan, joten riski kohdistuu listan häntäpäähän.

1. Pia Sillanpää – Suurin vaara: Sillanpää lunasti perussuomalaisten viimeisen paikan selvästi matalimmalla äänimäärällä (3 776 ääntä). Mikäli puolueen kokonaiskannatus alueella laskee ja paikkoja menetetään yksi, Sillanpää on tilastollisesti ensimmäisenä putoamisvaarassa, ellei hän onnistu vaaleissa merkittävästi kasvattamaan omaa äänisaatettaan muiden ohi.

2. Anne Rintamäki – Toiseksi suurin vaara: Rintamäellä on noin 1 700 äänen kaula Sillanpäähän, mikä antaa hänelle paremman suojan. Mikäli puolue kuitenkin kokisi poikkeuksellisen suuren romahduksen tai puolueen sisälle nousisi erittäin vahvoja uusia haastajia viemään keskisuuria äänipotteja, myös Rintamäki joutuisi tiukkaan paikkataisteluun.

Savo-Karjalan vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa viisi perussuomalaisten kansanedustajaa. Mikäli puolueen valtakunnallinen ja alueellinen kannatus laskee ennusteiden mukaisesti, perussuomalaiset ovat vaarassa menettää Savo-Karjalassa ainakin yhden, mahdollisesti jopa kaksi paikkaa.

Savo-Karjalan istuvat perussuomalaiset edustajat

Istuvat kansanedustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Sanna Antikainen (Outokumpu) – 7 620 ääntä

2. Minna Reijonen (Kuopio) – 6 687 ääntä

3. Timo Vornanen (Joensuu) – 6 413 ääntä (Erotettu eduskuntaryhmästä keväällä 2024, toimii nykyään omassa ryhmässään)

4. Hannu Hoskonen (Ilomantsi) – 5 024 ääntä

5. Karoliina Partanen (Kuopio) – 4 303 ääntä

---

Perussuomalaiset Savo-Karjalassa

Perussuomalaiset saivat Savo-Karjalan vaalipiiristä vuoden 2023 vaaleissa kolme kansanedustajaa (eivät viisi).

Oikeat istuvat edustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä ovat:

1. Sanna Antikainen – 7 620 ääntä (Paikka puolueen sisällä vakain)

2. Minna Reijonen – 6 687 ääntä

3. Timo Vornanen – 6 413 ääntä (Erotettu perussuomalaisten eduskuntaryhmästä keväällä 2024, toimii nykyään omassa yhden hengen ryhmässään)

Kuka on vaarassa pudota Savo-Karjalassa?

Savo-Karjalan vaalipiirin paikkamäärä on perussuomalaisilla jo valmiiksi pieni, joten valtakunnallinen kannatuksen lasku asettaa puolueen vaikeaan asemaan.

• Timo Vornasen paikka on jo käytännössä menetetty puolueelle: Koska Vornanen ei kuulu enää perussuomalaisten eduskuntaryhmään, perussuomalaisilla on tällä hetkellä vaalipiiristä vain kaksi istuvaa edustajaa (Antikainen ja Reijonen).

• Taistelu kahdesta paikasta: Jotta perussuomalaiset saisivat pidettyä edes nykyiset kaksi paikkaansa, ehdokaslistan täytyy pystyä paikkaamaan Vornasen mukana mennyt yli 6 400 äänen potti.

• Minna Reijonen – Tilastollisessa vaarassa: Mikäli perussuomalaisten vaalipiirikohtainen kokonaisäänimäärä romahtaa Vornasen puuttumisen ja yleisen gallup-laskun vuoksi niin paljon, että puolue saa alueelta vain yhden edustajan, Minna Reijonen on istuvista edustajista ensimmäisenä putoamisvaarassa, ellei hän ohita äänissä Antikaista.

Oulun vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa historialliset viisi perussuomalaisten kansanedustajaa, kun puolue kiilasi täpärästi keskustan ohi vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi.

Kuten alussa mainitsit, puolueen kokoonpano on jo valmiiksi muuttunut vaalikauden aikana: Antti Kangas on ilmoittanut luopuvansa ja Mikko Polvinen on loikannut keskustaan. Nämä kaksi muutosta muuttavat asetelmaa merkittävästi ja antavat muille ehdokkaille hieman lisätilaa, vaikka puolueen kokonaiskannatus alueella laskisi.

Katsotaan Oulun vaalipiirin viisi paikkaa lunastaneet edustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Sebastian Tynkkynen – 17 255 ääntä (Poikkeuksellinen äänisaalis, nykyinen europarlamentaarikko)

2. Jenna Simula – 9 416 ääntä (Erittäin vahva ja turvattu äänipohja)

3. Antti Kangas – 5 566 ääntä (Vapaaehtoisesti luopuva, kuten mainitsit)

4. Ville Vähämäki – 4 902 ääntä

5. Mikko Polvinen – 4 282 ääntä (Loikannut keskustapuolueeseen, kuten mainitsit)

---

Kuka on vaarassa pudota Oulun vaalipiirissä?

Koska Kangas ja Polvinen ovat poissa perussuomalaisten tulevasta vaalilaskennasta, heidän mukanaan listalta poistuu yhteensä lähes 10 000 annettua ääntä.

• Ville Vähämäki – Tilastollisessa vaarassa: Vähämäki on viidestä paikan saaneesta ainoa jäljellä oleva edustaja, jonka äänimäärä jäi alle 5 000 äänen (4 902 ääntä). Mikäli perussuomalaisten kokonaiskannatus Oulun vaalipiirissä laskee ennusteen mukaisesti niin rajusti, että puolue saa alueelta enää kaksi paikkaa (jotka menisivät Tynkkyselle ja Simulalle), Vähämäki on istuvista edustajista ensimmäisenä vaarassa pudota. 

• Uusien haastajien uhka: Koska Kankaan ja Polvisen jättämät paikat ja äänet vapautuvat puolueen sisäisellä listalla täysin auki, perussuomalaisten listalle nousee väistämättä uusia haastajia (esimerkiksi viime vaaleissa varasijalle jäänyt Merja Rasinkangas 3 947 äänellä). Jos joku näistä haastajista onnistuu keräämään kovemman äänipotin kuin Vähämäki, voi Vähämäki pudota eduskunnasta, vaikka puolue onnistuisi pitämään kolme paikkaa alueella.

• 
  

Katsotaanpa tarkalla vaalimatematiikalla, mitä neljännen paikan saavuttaminen ja Ville Vähämäen pelastuminen vaatii Sebastian Tynkkysen jättämästä 17 255 äänen perinnöstä [Kaleva].

Vuoden 2023 vaaleissa perussuomalaisten kokonaisäänimäärä Oulun vaalipiirissä oli 65 558 ääntä, millä irtosi 5 paikkaa. Viimeisen eli viidennen paikan (Mikko Polvinen) vertausluku oli 13 111.

Jos perussuomalaisten kannatus laskee ennusteen mukaisesti noin 20 % vaalipiirissä, puolueen kokonaispotiksi jää noin 52 500 ääntä. D'Hondtin vaalitavalla paikat jakautuvat puolueen sisällä seuraavasti:

• 1. paikka (puolueen ääniharava): vertausluku 52 500
• 2. paikka: vertausluku 26 250
• 3. paikka: vertausluku 17 500
• 4. paikka (kriittinen raja): vertausluku 13 125

Jotta perussuomalaiset saavat pidettyä sen 4. paikan, puolueen kokonaisäänimäärän on pysyttävä vähintään 52 500 äänessä, jolloin neljännen paikan vertausluku riittää kilpailussa keskustaa ja SDP:tä vastaan.

Kuinka paljon Tynkkysen äänistä tarvitaan?

Kun Tynkkysen 17 255 ääntä, Kankaan 5 566 ääntä ja Polvisen 4 282 ääntä poistuvat, puolueelta katoaa suoraan 27 103 henkilökohtaista ääntä [Kaleva]. Jäljelle jäävien Simulan ja Vähämäen vanha pohja on yhteensä 14 318 ääntä.

Jotta puolue saavuttaa turvallisen 52 500 äänen rajan ja 4 paikkaa, poistuneista äänistä (27 103 ääntä) on pystyttävä pitämään puolueen listalla vähintään 38 182 ääntä (sisältäen muiden listalaisten äänet). Koska Tynkkysen potti on tästä leijonanosuus, listan on imettävä Tynkkysen äänistä:

• Vähintään 65–70 % (n. 11 500 – 12 000 ääntä): Tämän verran Tynkkysen vanhoista äänistä on jäätävä Oulun alueen perussuomalaisille ehdokkaille (kuten Rasinkankaalle ja Vähämäelle), jotta puolueen kokonaispotku riittää pitämään vaalipiirin 4. paikan. Jos tästä perinnöstä yli 35 % valuu nukkuviin tai muihin puolueisiin, paikkamäärä tippuu auttamatta kolmeen.

Mitä tämä vaatii Ville Vähämäeltä henkilökohtaisesti?

Mikäli puolue saa pidettyä tuon 4. paikan, Vähämäen on varmistettava, ettei hän putoa puolueen sisäisellä listalla viidenneksi.

• Maksimum 15 % Tynkkysen perinnöstä: Vähämäki tarvitsee omalle 4 902 äänen pohjalleen [Kaleva] noin 2 000–2 500 lisäääntä Tynkkysen vanhoilta oululaisilta äänestäjiltä.
• Tämä tarkoittaa, että Vähämäen täytyy onnistua brändäämään itsensä Oulun seudulla Tynkkysen työn jatkajaksi edes 15 % teholla. Jos Jenna Simula ja Merja Rasinkangas imevät itseensä yli 85 % Tynkkysen perinnöstä, Vähämäki jää puolueen sisällä jälkeen ja putoaa, vaikka puolue saisi neljä paikkaa.

Lapin vaalipiiristä valittiin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa. Koska vaalipiiri on kokonaisuudessaan pieni ja perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus on laskussa, puolue on tilastollisesti suuressa vaarassa menettää toisen näistä paikoistaan keskustalle tai vasemmistoliitolle.

Asetelma Lapissa on täysin auki, sillä vaalipiirin ääniharava, nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, on ilmoittanut, ettei hän enää asetu ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa [Juuso].

Katsotaan Lapin paikat lunastaneet edustajat vuoden 2023 henkilökohtaisten äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

1. Kaisa Juuso – 3 961 ääntä (Vapaaehtoisesti luopuva ministeri)

2. Sara Seppänen – 2 092 ääntä

---

Kuka on vaarassa pudota Lapin vaalipiirissä?

Koska Kaisa Juuso jättää eduskunnan, Sara Seppänen jää puolueen ainoaksi istuvaksi ehdokkaaksi Lapissa. Hänen tilanteensa on tilastollisesti erittäin kriittinen:

• Sara Seppänen – Suurin vaara: Seppänen nousi eduskuntaan hyvin matalalla henkilökohtaisella äänimäärällä (2 092 ääntä). Mikäli perussuomalaisten kokonaiskannatus Lapissa laskee ja puolue menettää toisen paikkansa, Seppänen putoaa eduskunnasta, ellei puolueen vaalilista onnistu keräämään Juusolta vapautuneita ääniä tarpeeksi paljon kasaan.

• Haasto puolueen sisältä: Kaisa Juuson jättämä lähes 4 000 äänen potti on Lapissa valtava määrä. Jos puolue onnistuu pitämään kaksi paikkaa, Seppäsen on silti kyettävä pitämään pintansa puolueen sisäisiä uusia haastajia vastaan. Viime vaaleissa ensimmäiselle varasijalle jäi rovaniemeläinen Matti Henttunen (1 423 ääntä), joka voi uusilla äänillä nousta Seppäsen ohi puolueen ykkösnimeksi.

Suurimmassa putoamisvaarassa olevat 9 istuvaa edustajaa

1. Jaana Strandman (Kaakkois-Suomi) – Puolueen viimeinen läpimenijä alueella (4 832 ääntä). Kaakkois-Suomen paikkamenetys uhkaa häntä ensimmäisenä.

2. Mira Nieminen (Häme) – Hämeen listan viimeinen neljästä edustajasta (5 388 ääntä). Putoaa ensimmäisenä alueellisen kannatuksen laskiessa.

3. Jari Koskela (Satakunta) – Sai viimeksi 4 912 ääntä. Koska Laura Huhtasaari luopuu [Huhtasaari], puolueen Satakunnan kolmas paikka on vaarassa kadota, jolloin Koskela putoaa ilman kovaa äänikiritystä.

4. Onni Rostila (Uusimaa) – Uudenmaan vaalipiirin viimeinen läpimenijä. Uudenmaan paikkakato iskee suoraan listan häntäpäähän.

5. Veijo Niemi (Pirkanmaa) – Pääsi eduskuntaan selvästi muita matalammalla äänimäärällä (3 709 ääntä). Ensimmäinen putoaja Pirkanmaan paikkakadossa.

6. Ritva "Kike" Elomaa (Varsinais-Suomi) – Ryhmän matalin äänipotti (3 723 ääntä). Vaarassa, jos vaalipiirin paikkamäärä tippuu neljästä kolmeen.

7. Pia Sillanpää (Vaasan vaalipiiri) – Vaasan listan viimeinen läpimenijä 3 776 äänellä. Puolueen edellinen lisäpaikka alueella on vaarassa sulata.

8. Sara Seppänen (Lappi) – Sai vain 2 092 ääntä. Kaisa Juuson luopumisen myötä [Juuso] koko Lapin perussuomalaisten paikka on vaakalaudalla keskustan paineessa.

9. Ville Vähämäki (Oulu) – Koska osoitit Oulun vaalipiirin menettävän vähintään kaksi paikkaa, ja Kangas sekä Polvinen kattavat nämä kaksi poistuvaa paikkaa, Vähämäki on silti äärimmäisessä vaarassa puolueen sisäisen listan vuoksi. Hän sai viimeksi alle 5 000 ääntä (4 902), ja jos takaa tulevat uudet haastajat (kuten viime vaalien varasijalta lähtevät) ohittavat hänet äänissä puolueen kokonaiskannatuksen laskiessa, Vähämäki putoaa kolmannelta jäljelle jäävältä paikalta.