Perussuomalaisten ehdokasasettelu Oulun vaalipiirissä

Eduskuntavaalitulokset 2023 Oulun vaalipiiri

https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/electoral-districts/12/

Putoaako perussuomalaisten kansanedustajien määrä seuraavissa vaaleissa Oulun vaalipiirissä 2 kansanedustajaan? Jenna Simula ja Merja Rasinkangas ovat vahvoilla, koska he ovat istuvia kansanedustajia Oulusta.

Hyväksytyt eduskuntavaaliehdokkaat ovat yo-merkonomi, kaupunginvaltuutettu Meeri Pääkkö Raahesta, sairaanhoitaja (AMK), aluevaltuutettu Aleksi Hintta Haapavedeltä ja työnjohtaja, kaupunginvaltuutettu Tero Kokko Kuusamosta. Valitut ehdokkaat ovat kansanedustajat Merja Rasinkangas ja Ville Vähämäki sekä yrittäjä Simo Tolonen.

Piirin puheenjohtaja on Maria Sorvisto Ylivieskasta. Istuvista kansanedustajista Jenna Simula ja Merja Rasinkangas varmasti haluavat jatkaa. Miten on Olli Immosen tilanne? Mikä Pekka Aiittakummun tilanne? Haluaako piirin puheenjohtaja Maria Sorvisto vaikuttaa asioihin niin, että hänen omat mahdollisuudet tulla valituksi ovat mahdollisimman hyvät jos ja kun hän ehdokkaaksi asettuu.

Puoluekannatusmittaus maaliskuu 2026

 

Ylen kannatus­mittaus: SDP:n etumatka kokoomukseen on nyt isompi kuin kertaakaan tällä hallitus­kaudella

https://yle.fi/a/74-20213575

Oppositiopuolue SDP:n kannatuksen etumatka pääministeripuolue kokoomukseen nähden on kasvanut kuluvan hallituskauden suurimmaksi Ylen maaliskuun kannatusmittauksessa.

Ero on nyt 7,1 prosenttiyksikköä SDP:n hyväksi, jonka kannatus säilyi muuttumattomana. Kokoomuksen kannatus puolestaan laski helmikuusta 0,9 prosenttiyksikköä, ja on nyt alimmillaan sitten joulukuun 2020.

Kokoomuksen kannatus on alentunut ennen kaikkea naisten keskuudessa. Kannattajia on siirtynyt lähinnä katsomoon eli kannastaan epätietoisten joukkoon, ei niinkään muiden puolueiden taakse, kertoo kannatusmittauksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtajaTuomo Turja.

Maaliskuun mittauksessa kolmossijalle nousi perussuomalaiset, joka on kasvattanut kannatustaan helmikuulta 1,6 prosenttiyksikköä. Tosin helmikuussa perussuomalaisten kannatus oli pudonnut selvästi. Nyt se on palannut samalle tasolle, jolla se on ollut syksystä saakka.

Perussuomalaiset vaihtoi mittausjakson aikana ministeriä, kun Wille Rydman nostettiin tehtävästään eronneen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson tilalle.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu jätti neljännelle sijalle keskustan, jonka suosio oli loivassa laskussa. Turjan mukaan keskusta ei kuitenkaan menetä äänestäjiä perussuomalaisille vaan kannastaan epätietoisten joukkoon.

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus ei juuri värähtänyt maaliskuussa, kun perussuomalaisten suosion nousu tasapainotti kokoomuksen laskua. Pienemmistä hallituspuolueista RKP:n kannatus on laskenut viime eduskuntavaaleista liki kolmanneksen ja on nyt samoissa lukemissa kristillisdemokraattien kanssa.

Vasemmistopuolueiden ja vihreiden oppositioblokissa ei juuri muutoksia tapahtunut. Sekä SDP:n että velkajarrusovun ulkopuolelle jättäytyneen vasemmistoliiton kannatus on lähellä viimeaikaisen historian ylälaitaa. Vasemmistopuolueille äänensä antaisi 36 prosenttia suomalaisista. Vihreiden kannatus nousi hieman.

Oulun piirin ehdokkaita eduskuntavaaleissa 2027

 

Pekka Aittakumpu

Mikko Kinnunen

Hanna-Leena Mattila

Lauri Nikula

Tytti Tuppurainen

Miina-Anniina Heiskanen

Ville Vähämäki 

Ehdokkaita ovat muun muassa kansanedustaja Hanna-Leena Mattila, kansanedustaja Timo Mehtälä, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, vanhempi rikoskonstaapeli Lauri Nikula, kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, entinen kansanedustaja Mikko Kinnunen sekä aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.

Pohjois-Pohjanmaan Keskustan julkaisemassa tiedotteessa kerrottaan, että se on nyt asettanut Oulun vaalipiiriin yhteensä 14 ehdokasta. Myöhemmin asetetaan vielä neljä ehdokasta, joista kolme on Kainuusta. Ylivieskan kirkkoherra Eija Nivala on ilmoittanut omasta ehdokuudestaan. Onko perussuomalaisista loikannut Mikko Polvinen Keskustan ehdokkaana?

Kokoomuksen tilanne

https://www.kokoomus.fi/eduskuntavaalit/

SDP:n ehdokasasettelu vuoden 2027 eduskuntavaaleihin on Oulun vaalipiirissä vielä alkuvaiheessa. Piiri on kuitenkin jo alkanut nimetä ensimmäisiä ehdokkaitaan.

Seuraavat henkilöt on toistaiseksi vahvistettu tai he ovat ilmoittaneet ehdokkuudestaan:

• Heidi Verkama (Kuusamo) – Oulun piiri vahvisti ehdokkuuden helmikuussa 2026

• Miina-Anniina Heiskanen (Oulu) – On ilmoittanut olevansa ehdolla vuoden 2027 vaaleissa

Huomioitavaa ehdokasasettelusta:

• Istuvat kansanedustajat: Perinteisesti istuvat kansanedustajat, kuten Tytti Tuppurainen ja Pia Hiltunen, ovat vahvoja ehdokasehdokkaita, mikäli he päättävät jatkaa.

• Ehdokaslista:SDP tavoitteena on tyypillisesti täysi 18 ehdokkaan lista Oulun vaalipiirissä

Nykyiset kansanedustajat (2023–2027): Oulun vaalipiirin perussuomalaisia kansanedustajia, jotka ovat todennäköisiä ehdokkaita myös 2027, ovat:

• Jenna Simula

• Ville Vähämäki (paikkakuntatieto/vaalikausi 2023–2027)

• Merja Rasinkangas (aktiivinen myös aluepolitiikassa)

• Loikkaukset: Mediatietojen mukaan Pekka Aittakumpu on loikannut keskustasta perussuomalaisiin, mikä voi vaikuttaa ehdokasasetteluun. Onko Olli Immonen ehdokkaana? Onko Ylivieska ehdokkaana Maria Sorvisto ja Kalajoelta Matti Nikkola?

• Ehdokasasettelun eteneminen: Oulun Perussuomalaiset ovat aloittaneet valmistautumisen vaaleihin ja yhdistyksen hallitusta on uudistettu, mikä ennakoi ehdokaslistojen vahvistamista.

Puolueiden kannatus ja tulevat eduskuntavaalit

 SDP:n kannatus on nyt 25,1 prosenttia. Toisena on kokoomus, jonka kannatus laski 17,9 prosenttiin. Puolueelle 18 prosentin rajan alittaminen on heikoin tulos koko pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden aikana.

Kolmantena on keskusta 14,1 prosentin ja neljäntenä perussuomalaiset 13,0 prosentin kannatuksella. Kummankin tulos heikkeni hieman edellisestä mittauksesta.

Viidenneksi suosituin oli vasemmistoliitto 10,4 prosentilla. Puolueen kannatus on nyt korkeimmalla tasolla koko 15 vuoden mittaushistorian aikana.

Verian toteutti kyselyn internetpaneelissa tammi-helmikuussa. Siihen haastateltiin yli 4 000:ta ihmistä. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Eduskuntavaalit lähestyvät. Aiotko ryhtyä kansanedustajaehdokkaaksi? Viime eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdokas käytti 32 000 euroa rahaa tullakseen valituksi kandanedustajaksi.

Eduskuntavaalien tulokset 2023

https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/

Ouln vaalipiirin tulokset

https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/electoral-districts/12/

Oulun vaalipiirissä kuohuu: loikkarit ja sisäiset riidat ravistelevat puolueita

https://yle.fi/a/74-20208906

Oulun vaalipiirissä perussuomalaiset tulevat kärsimään suuren vaalitappio, koska Sebastian Tynkkynen 17378 ääntä, Antti Kangas 5566 ääntä ja Mikko Polvinen 4291 ääntä eivät ole perussuomalaisten ehdokkaana. Aittakumpu on siirtynyt keskustasta perussuomalaisiin. On hyvin todennäköistä, että Aittakumpu ei tule valituksi perussuomalaisten listalta. Perussuomalaisista tullee valituksi Jenna Simula 9481 ääntä. Vielä on liian aikaista arvioida kuka on se toinen perussuomalaisten kansanedustaja Oulun vaalipiiristä seuraavassa eduskunnassa.

Valtiopäivät on avattu

 

Puhemies Jussi Halla-ahon pysäyttävä puhe eduskunnalle ja tasavallan presidentille.

https://www.youtube.com/watch?v=QtLYkc9RY1Y

Ben Zyskowicz liikuttui vuolaisiin kyyneliin Jussi Halla-ahon kiitoksista

https://yle.fi/a/74-20208613

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) aloitti kyselytunnin onnittelemalla sairauslomalta eduskuntatyöhön palannutta kansanedustajaa Ben Zyskowiczia (kok.) tämän ennätyspitkästä eduskuntaurasta.

Yhteenlaskettuna Zyskowicz on ollut yhtäjaksoisesti kansanedustajana 17 121 päivää eli lähes 47 vuotta.

– Teidät tunnetaan intohimoisena ja asioihin rivien välejä myöten perehtyvänä salikeskustelijana, jolle yleinen oikeustaju ja maalaisjärki ovat keskeisiä ohjenuoria, Halla-aho sanoi.

– Kiitän teitä pitkäjänteisestä työstä suomalaisen kansanvallan hyväksi.

Zyskowicz kuunteli onnittelupuhetta silmin nähden liikuttuneena.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena

SDP jatkaa suosituimpana 25,0 prosentin kannatuksella Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa. SDP:n kannatus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä.

Toisena on kokoomus 18,8 prosentilla. Keskusta (14,3 %) nousi kolmanneksi suosituimmaksi ohi perussuomalaisten (13,3 %), jonka kannatus laski lähes kaksi prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset on menettänyt otettaan työläisten keskuudessa.

Keskisuurista puolueista vasemmistoliiton (11,1 %) kannatus

näyttää jatkavan myötätuulessa.

Mikko Polvinen siirtyy keskustaan

Entinen perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen siirtyy

keskustan eduskuntaryhmään. Asiasta kertoi keskustan

eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Polvinen erotettiin viime lokakuussa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä määräajaksi. Syynä oli että Polvinen, joka on Kajaanista, äänesti Oulaskankaan yöpäivystyksestä hallituksen esitystä vastaan.

YLE:n puoluekannatusmittaius tammikuussa 2026

 

Kokoomus, perus­suomalaiset, vihreät ja vasemmisto­liitto kohensivat tulostaan Ylen tammikuun puoluekannatus­mittauksessa.

Antti Lindtmanin johtama SDP jatkaa tuntuvassa johdossa Ylen puoluekannatusmittauksessa 23,9 prosentin kannatuksellaan. Tulos on kuitenkin tullut alas huippulukemistaan ja laski 0,8 prosenttiyksikköä kuun takaisesta.

Ero toisena olevaan pääministeripuolue kokoomukseen on viime kuuhun verrattuna hieman kaventunut. Kokoomus paransi tulostaan 0,9 prosenttiyksikköä. 19,6 prosentin tulos on puolueen paras sitten viime kesäkuun.

Kärkirintamalla ei siis järisyttäviä muutoksia.

Tuoreimman mittauksen kiinnostavin anti onkin ihan toisaalla. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton pidemmän aikavälin kannatusnousuista nimittäin löytyy tarkemmalla tarkastelulla mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Puoluekannatus

Tammikuu 2026

SDP−0,8 23,9

Kok.+0,9 19,6

PS+0,9 15,1

Kesk.−0,4 13,5

Vas.+0,5 10,7

Vihr.+0,8 8,4

RKP−0,6 3,2

KD−0,3 3,1

Liik.−0,8 0,7

muut−0,2 1,8

Ajankohta: 8.12.2025–2.1.2026. Otos: 2 024, kantansa ilmoittaneet: 1 572 (77,7 %).

Virhemarginaali: maks. ±2,1 %-yksikköä.

Lähde: Yle / Taloustutkimus

Perussuomalaiset näyttää päässeen yli huhtikuun 2025 alue- ja kuntavaalien jälkeisestä kannatusalhostaan. Joulukuussa tehdyssä kyselyssä puolue sai yli 15 prosentin kannatuksen ensimmäistä kertaa viime maaliskuun jälkeen.

Puolueiden välisessä listauksessa se piti kolmannen sijansa ja otti kannatusnousun myötä hieman lisäkaulaa neljäntenä olevaan keskustaan. Puolueiden välinen järjestys on kesän jälkeen vakiintunut.

– Perussuomalaisten kannatuksen nousu tulee tällä hetkellä ”Ruuhka-Suomesta” eli Helsingistä, Uudeltamaalta ja muutenkin Etelä-Suomesta, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Puolueella on kuitenkin yhä matkaa vuoden 2023 eduskuntavaalituloksen mukaisiin lukemiin, Turja muistuttaa. Tuolloin se sai 20,1 prosenttia annetuista äänistä.

Joulukuun mittausajanjaksolle osui hallituksen viimeisin rasismikohu, joka paisui kansainväliseksi skandaaliksi. Niin sanottu silmienvääntelykohu ei vaikuttanut perussuomalaisten kannatukseen laskevasti.

– Kun kohu oli suurimmillaan, perussuomalaisilla oli mittausjakson parhaat viikot. Vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida, sillä sen jälkeen kannatus on tullut vähän alaspäin, Turja kommentoi.

Kohuilla ei Turjan mukaan ole usein ollut kovinkaan paljoa vaikutusta perussuomalaisten kannatukseen.

Vasemmistoliitto taas on onnistunut tekemään vuoden aikana tuntuvan, 1,5 prosenttiyksikön loikan kannatuksessaan. Puolueen kannatuskehitys on ollut noususuuntainen lähes koko vuoden.

10,7 prosentin tulos on puolueelle kova, Taloustutkimuksen Turja sanoo.

– Tässä voi näkyä se, että puolue jäi ainoana ulos velkajarrusopimuksesta. Toisaalta myös hallituksen epäsuosio, kasvanut työttömyys ja jatkuva talouskasvun odottelu saattavat olla vasemmistoliiton kannatusta kasvattavia tekijöitä, Turja sanoo.

Vasemmistoliiton huippulukemat nähtiin vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen. Tuolloin poikkeuksellisen hyvä vaalitulos nostatti puolueen 11,6 prosenttiin kannatusmittauksessa.

Vasemmistoliittoon valuu nyt kannattajia SDP:stä, Turja sanoo. Suurin osa puolueen kannatuksesta tulee naisilta, mutta viime kuukausien kannatusnousun aikana mukaan on tullut enemmän mieskannattajia.

Puolue toisaalta myös menettää kannattajiaan vihreille, joka myös kohensi tulostaan viime kuusta.

Harjoittelijavalinnasta käyty kohu

Oliver Stubb

Olen pitkin vuotta seurannut harjoittelijavalintakohua. Mielestäni se on ollut tarpeeton kohu. Olen itse ollut useissa isommissakin yrityksissä ollut henkilöstöpäällikönä ja lisäksi omassa yrityksessäni Leiribaari Ky:ssä yrittäjänä. Työllistin joka kesä yli 30 ihmistä. Yrityksessäni työntekijät olivat motivoituneita ja tyytyväisiä. Ilmapiiri oli erittäin hyvä. Hyvän henkilokunnan avulla yritykseni teki erinomaista tulosta. Henkilökunta ja asiakkaat olivat tyytyväisiä. Itse oli erittäin tyytyväinen yritykseni työntekijöiden suorituksiin.

Valintaprosessissa minulla oli oma lomake käytössä johon merkitsin tietoja työhönhakijasta. Hänen todistuksensa piti olla parempi kuin minulla oli. Lukion todistuksen keskiarvo yli 8.3, liikunta kiitettävä, kielet kiitettävät. Lisäksi hänen tuli olla motivoitunut, ystävällinen, kohtelias. Hänen piti osata käyttäytyä työssä ja sen ulkopuolella. Tietenkin helpotti valintaa, jos tunsin työntekijän vanhemmat. Silloin tiesin millaisia he ovat. Minä valitsin vain huippuyksilöitä ja sen näkyi työntekijöiden motivaatiossa ja asiakaspalvelun laadussa. Olen äärettömän tyytyväinen henilökuntani toimintaan.

Ennen koulutodistuksissa oli maininta käytöksestä ja käyttäytymisestä. Työtodistuksissa oli maininta käytöksestä työssä ja sen ulkopuolella. Työnantajalla on ns. direktio-oikeus. "Direktio-oikeus" (työnjohto-oikeus) on työnantajan lakiin perustuva oikeus johtaa, valvoa ja ohjata työtä sekä antaa työntekijöille määräyksiä siitä, mitä, miten, missä ja milloin työtä tehdään, työntekijän velvollisuutena on noudattaa näitä ohjeita, mutta oikeus ei ole rajoittamaton, vaan sitä rajaavat lainsäädäntö, työsopimus ja työehtosopimus. Se on keskeinen työkalu työn organisointiin ja toteutukseen, ja se antaa työnantajalle päätösvallan työn sisältöön ja järjestelyihin.

Yritykseni oli niin menestyksellinen että kateelliset ihmiset yrittivät kaikin keinoin sabotoida yritykseni toimintaa. Ennenkaikkea sabotointiin syyllistyi Kalajoen kunta ja kateelliset kalajokiset paikallispoliitikot, jotka sitten lopulta tuhosivat yritykseni siten, että Kalajoen kunta ei enää vuokrannut tiloja minulle, vaan siirsi ne ilman kilpailutusta omistamalleen Kalajen Hiekkasärkät Oy:lle. Näin pelastettiin kunnallinen Hiekkasärkät Oy konkurssilta.

Palaan vielä Stubbin pojan kohteluun. Mielestäni eduskunnnan oikeusasiamiehen päätös on oikea. UPI ei ole syyllistynyt lainvastaiseen toimintaan. Jos UPI:n toiminnassa on eduskunnan oikeusasiamiehen havitsemia puutteita niin ne ovat aiheellisia. Olen varma, että UPI on valinnut harjoittelijaksi parhaan mahdollisen hakijan. Siihen sillä on ollut oikeus. Hakijan motivaatio ja paikan hakemiseen täyttävä koulutus on riittävä syy valinnalle. Sen jälkeen valinnan ratkaiseen hakijasta saatu yleiskuva. Millainen hän on ihmisenä ja osa siitä on se millaiset ovat hänen vanhempansa. Jokainen yrittäjä valitsee parhaaksi arviomansa työnhakijan yritykseensä varmistaakseen parhaan mahdollisen tuloksen.

En näe UPIn toiminnasta mitään virhettä ellei oteta huomoon eduskunnan oikeusasiamiehen huomaamia puutteita. Jos itse olisin ollut valitsemassa harjoittelijaa,  niin varmasti valintani olisi osunnut Oliver Subbiin parhaista parhaimpaan.

Oikeusasiamies moittii Ulkopoliittista instituuttia Stubbin pojan harjoittelijavalinnasta

https://www.ts.fi/uutiset/6854936

Eduskunnan oikeusasiamies on antanut ratkaisun Ulkopoliittisen instituutin (Upi) korkeakouluharjoittelijan valintaprosessia koskevassa asiassa. Päätöksen mukaan instituutti ei ylittänyt harkintavaltaansa harjoittelijan valinnassa, mutta menettelyssä havaittiin useita puutteita, joista oikeusasiamies esittää huomautuksia.

Valintaprosessi herätti keskustelua, sillä korkeakouluharjoittelijan paikalle valittiin Exeterin yliopistossa Britanniassa ensimmäistä vuotta opiskeleva presidentti Alexander Stubbin poika Oliver Stubb.

Oikeusasiamiehelle tehtiin yhteensä 12 kantelua. Kanteluissa arvosteltiin valintamenettelyä, sillä haastattelussa oli ollut opinnoissaan selvästi pidemmälle edenneitä hakijoita.

Oikeusasiamies kiinnitti erityistä huomiota siihen, että harjoittelijan hakuilmoitus julkaistiin kahdessa eri kanavassa eri sisällöillä, joiden ero vaikutti ratkaisevasti siihen, miten hakemukset käsiteltiin. Lisäksi henkilöstövastaavan viestintä hakijoille oli päätöksen mukaan epäjohdonmukaista. Hakuilmoituksessa ilmoitettujen edellytysten soveltamisessa oli poikkeamia, eikä kaikkia hakijoita arvioitu saman kriteeristön mukaan. Osa käytännössä sovelletuista vaatimuksista ei ilmennyt hakuilmoituksesta lainkaan. Oikeusasiamies huomautti myös, että instituutti laiminlöi velvollisuutensa toimittaa kaikki pyydetyt tiedot viranomaiselle.

Mielestäni asian ympärillä käyty kohu on ollut turha ja tiedotusvälineiden aikaansaama.