Fennovoiman osakkailla on visainen pähkinä purtavana. Voimalan hintaa vaikuttaa oleellisesti rakentamiseen tarvittavan rahan kustannus. Tähän taas vaikuttaa oleellisesti se, tuleeko Rosatom Fennovooiman osakkaakkaaksi 34 prosentin osuudella ja onko venäläisyhtiö mukana järjestämässä voimalan rakentamista myös muulla tavalla. Fennovoiman ja Rosatomin tavoite on allekirjoittaa Hanhikivi 1:n laitostoimitussopimus tämän vuoden lopulla. Samassa yhteydessä on tarkoitus sopia hankkeen tarkasta aikataulusta, rahoituksen järjestämisestä sekä Rosatomin tulosta Fennovooiman omistajaksi.

Ydinvoimayhtiö Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, ovat sopineet esityksestä, joka tähtää investointipäätöksen ja laitostoimitussopimuksen tekoon tämän vuoden loppuun mennessä. Neuvottelujen tuloksena Fennovoima tarjoaa omistajilleen ydinvoimalaa, joa Rosatomin kanssa sovitun tavoiteaikataulun mukaan tuottaisi sähköä vuonna 2024. Alunperin Fennovoiman tavoitteena oli aloittaa voimalan rakennustyöt jo vuonna 2012 ja käynnistää uusi voimala tuotantoon vuoteen 2020 mennessä.

Saksalaisen EONin vetäydyttyä hankkeesta sekä voimalan valmistaja että hinta meni uuteen pohdintaan. Fennovoima hylkäsi niin Arevan kuin Toshiban voimalatarjoukset. Nyt Fennovoiman 60 suomalaisella omistajalla on pari kuukautta eli lokakuun loppuun saakka aikaa päättää omasta jatkostaan Fennovoiman alustavasta sopimuksesta Rosatomin kanssa. Fennovoima ei kerro sopimuksen hintaa, mutta YLE:n mukaan Rosatomin noin 1200 megawatin ydinvoimalan hinta olisi 6,4 miljardia euroa.

Vajaa vuosi sitten Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen arvoi Talouselämässä, että pienemmässä voimalassa investintihinta laskee kyllä jonkin verran, mutta sähkön omakustannushinta voimalassa nousisi selvästi yli 60 euroon megawattitunnilta. Voimalan tarvitsemaan infrastruktuuriin pienemmällä koolla ei ole suurta merkitystä, koska infraa tarvitaan joka tapauksessa. Vakkilainen ryhmineen on laskenut, että suuri 1600 megawatin voimalla neitseellisellä alueella kuten Pyhäjoella, voisi maksaa lähes 8,6 miljardia euroa.

Fennovoiman omistuspohja on muuttunut. Saksalainen, yksityinen EON, on poistunut ja tilalle on tullut venäläinen, valtiollinen Rosatom. Muitakin alkuperäiseen omistajakatraaseen kuuluneita yrityksiä ja yhteisöjä on karisut matkalla. Lupaan on kirjattu voimalan koko on vaihtunut. Suurelle on lupa, pieni tehdään. Lisäksi nyt suunitelu ydinvoimala on kokonaan uusi malli, siis prototyyppi ja koepaikaksi tälle voimalatyypille on suunniteltu Pyhäjokea. Ydinjätteiden sijoitusta ei ole ratkaistu, sillä se varastoitaisiin aluksi ydinvoimalan alueelle väliaikaisesti. Useasti väliaikainen on melkein lopullista. Eduskunta ei periaatepäätöstä tehdesään kesällä 2010 tiennyt, että laitostoimittaja voisi olla venäläinen valtiollinen Rosatom. Puhuttiin Arevasta ja Toshibasta. Luvan myöntämisen jälkeen energianäkymät ovat hiljalleen muuttuneet. Suomi siirtyy kohti tehokkaampaa energiakulutusta, Energiasyöppöteollisuus muuttuu vähemmän syöpöksi tai muuttaa maasta. Vanhasta periaatepäätöksestä on jäljellä vain raamit – sisältö on vaihtunut.

Kun vuoden vuosituotetermiinien hinnan arvioidaan Euroopan ja Yhdysvaltojen taantuma, ja Kiinan kasvun seurauksena painuvan 32-38 euroon megawattitunnilta, ydinvoimalainvestoinnin kannattavuus lyhyellä tähtäimellä on kyseenalainen.

Pellervon tutkimuslaitoksen tooimitusjohtaja Pasi Holm esitteli Energiakolmion sähkömarkkinaseminaarissa Helsingissä PTT:n vuonna 2011 tekemiä kannattavuuslaskelmia ydinvoimainvestoinneile. PTT arvioi tuolloin 1500 megawatin tehoisen uuden ydinvoimalan sähköntuotantokustannuksiksi 41,3 euora megawattitunnilta, kun voimala pyörii korkealla 91,3 prosentin käyttökeetoimella ja 8000 tunnin huippukäyttöajala vuodessa.

Fennovoima perustettiin vuonna 2007 ja Rauma on ollut mukana alusta yhtiön perustajanosakkaana. Kaupungin energiayhtiöllä on 4,9 prosentin omistajaosuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka on ydinvoimayhtiön pääomistusyhtiö. Näillä laskelmilla Rauman pitäisi olla esimerkin näyttäjä lopullisessa investointipäätöksessä. Päätös on kuitenkin vaikea. Ruman omistusosuus merkitsisi 20-30 miljoonan euron sijoitusta ydinvoimayhtiön pääomaan sekä ylin sadan miljoonan takausvastuuta Fennovoiman ydinvoimalaitoksen lainarahoitukseen, mikäli ennakkoasetelmat toteutuvat.

Lopullinen niitti ydinvoimalayhtiön tarulle on Kataisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013). Esimerksiki hyvän kuntatalouden omaavalle Kalajoen kaupungille Kataisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma merkitsee tuloveroprosentin nostamista 18.50 prosentista 27,75:een tai sopetusmistarvetta 13,73 miljoonaa euroa. Koska kaupungin menoista noin 70 prosenttia on palkkamenoja niin se merkitsee sitä, että mittavat henkilöstövähennykset ovat edessä.

Koska Kataisen hallitus on kurjistanut kuntien asemaa merkittävästi, niin on täysin selvää, että kunnat eivät voi sitoutua Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen suunnitelulla tavalla. Sitoumista odotetaan turhaan seuraavilta paikkakunnilta:

Mikkeli
Hamina
Haukipudas
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Imatra
Rautjärvi
Ruokolahti
Kemijärvi
Salla
Pelkoseniemi
Kemi
Keminmaa
Kerava
Sipoo
Virrat
Töysä
Ähtäri
Alavus
Töysä
Keuruu
Kihniö
Kotka
Kruunupy
Kouvola
Köyliö
Säkylä
Lahti
Lehtimäki
Mäntsälä
Naantali
Nurmijärvi
Oulu
Parikkala
Porvoo
Raahe
Rauma
Rovaniemi
Kittilä
Sodankylä
Seinäjoki
Tammisaari
Tornio
Turku
Uusikaarlepyy
Vaasa
Valkeakoski
Vantaa
Helsinki
Karvia
Kankaanpää
Vimpeli
Äänekoski

Kun katsotaan näiden kuntien talousnäkymiä Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuksen valossa, niin ydinvoimalalle ei löydy kotimaista rahoitusta.

Fennovoimalta penätään lisäselvityksiä maanjäristysriskistä

http://yle.fi/uutiset/fennovoimalta_penataan_lisaselvityksia_maanjaristysriskista/2656593

Olkiluoto-3:n likapyykki
http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/olkiluoto-3n_likapyykki_52933.html#media=52943