Alan epäillä, ettei satu hölmöläisistä olekaan satu, vaan todellisuuteen perustuva tarina eduskunnan päätöksenteosta. Fortum Oyj toimii alalla, jolla on markkina-alueellaan luonnollinen monopoli. Siis ei kilpailua. Fortum Oyj tuottaa jokaiselle kansalaiselle välttämätöntä lämpöä ja sähköä.
Suomen valtio omistaa Fortum Oyj:stä 50,6 % eli enemmistön. Kansanedustajat voivat vaikuttaa omistajanohjauksen kautta Fortum Oyj:n optioihin ja johtajien palkkoihin.
Mikä on optio?
Optiolla tarkoitetaan osakeyhtiölain 4 luvussa määriteltyjä optio-oikeuksia. Optio-oikeus on mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita johonkin määrättyyn merkintähintaan (mahdollisuus ostaa osakkeita halvemmalla kuin osakkeitten hinta pörssissä). Optio on sopimus, jossa option asettaja lupaa myydä tai ostaa sovitun kohteen sovittuun hintaan sovittuna hetkenä tai ajanjaksona. Tällaisista ns. henkilökuntaoptioista saatavat optiotulot ovat saajalleen ansiotuloa, josta maksetaan palkkaveron mukaisesti veroa. Kun yhtiön osakekurssi kasvaa, vaurastuvat yhtiön omistajat, ja tämän takia omistajat haluavat, että työntekijät kiinnittävät yhtiön arvoon huomiota. Fortum voi nostaa yhtiönsä kurssia nostamalla energian hintaa mielivaltaisesti, koska todellista kilpailua alalla ei ole. Näin Fortum johtajat voivat itse vaikuttaa omien optioidensa määrään yrityksen toimiessa monopoliasemassa.
Kansanedustajien ja ministeri Häkämiehen myötävaikutuksella
Kansanedustajien välinpitämättömyyden seurauksena Fortum Oyj:ssa optiot ja palkat ovat käsittämättömän suuret. Voidaan väittää kansanedustajien laiminlyöneen tehtävänsä, kun Fortum Oyj:n johtajat käytännössä laillisesti varastavat yhteiskunnan varallisuutta jättioptioilla ja hirmupalkoilla. Vastaavaa optiojärjestelmää ei ole käytössä missään muussa Suomen yrityksessä.
Optiojärjestelmän mukaan vuosina 2003-2004 kaksi syrjään siirrettyä johtokunnan jäsentä kuittaa vielä vuonna 2006 miljoonien eurojen arvoiset optiot. Näistä johtajista toinen lopetti työnteon neljä vuotta sitten ja toinen kolme vuotta sitten.
On järkyttävää, miten perushyödykkeitä tuottavan, käytännössä monopoliasemassa olevan yrityksen johtajille maksetaan tällaisia optioita ja palkkoja:
Mikael Lilius (1949), toimitusjohtaja Helsinki
optiot 9 130 000 euroa + palkka 11 278 932 euroa
Tapio Kuula (1950), johtaja Espoo
optiot 5 298 000 euroa + palkka 5 895 592 euroa
Juha Laaksonen (1950), talousjohtaja Helsinki
optiot 4 578 000 euroa + palkka 5 065 877 euroa
Mikael Frisk (1962), henkilöstöjohtaja Kauniainen
optiot 4 193 000 euroa + palkka 4 718 422 euroa
Timo Karttinen, Fortum Espoo toimitusjohtaja
optiot 3 417 000 euroa + palkka 4 506 970 euroa
Carola Teir-Lehtinen, entinen viestintäjohtaja
optiot 3 275 780 euroa + palkka 3 593 189 euroa
Christian Lundberg, johtaja
optiot 3 179 750 euroa + palkka 3 335 000 euroa
Risto Rinne, Neste Oilin toimitusjohtaja ent. Fortum
optiot 2 380 250 euroa + palkka 3 100 000 euroa
Erkki Kari-Koskinen, vähittäismyynnin johtaja
optiot 1 530 500 + palkka 1 600 000 euroa
Kim Kronstedt, turvallisuusjohtaja
optiot 1 577 500 + palkka 1 600 000 euroa
Lars Crefberg, sähkönjakelun johtaja
optiot 1 166 000 euroa + palkka 1 200 000 euroa
Per Langer, lämmöntuotannon johtaja
optiot 1 153 200 euroa + palkka 1 200 000 euroa
Tällaiset palkkaedut eivät ole mitenkään hyväksyttävissä.
Ongelmaa ei haluta korjata
Kansalaisten kovan kritiikin takia palkkiojärjestelmää on uudistettu, mutta uudistus ei karsi miljoonatuloja. Uudistus on pelkkää silmänlumetta. Fortumin toimitusjohtajalle Mikael Liliukselle on tiedossa ensi vuonna 2,3 miljoonan euron arvosta osakepalkkioita, mikäli osakkeen kurssi pysyy nykytasolla. Summa on kolminkertainen Liliuksen normaaliin kuukausipalkkaan verrattuna. Optiojärjestelmä on korvattu osakepalkkiojärjestelmällä ja sekin on täysin epäonnistunut.
Kohtuuttomuudet jatkuvat. Osakepalkkiot maksetaan, verotetaan ja leikataan kesken palkkio-ohjelman, eikä vasta sen päätyttyä. Mikään ei kuitenkaan muutu. Ainoastaan se, että johtajat voivat selvitä vähemmillä veroilla. Palkkioina saadun osakepotin arvo näkyy pääomatuloissa, jos osakkeet myydään.
Fortumissa ongelmaa ei haluta korjata ja ministeri Jyri Häkämies on täysin haluton, kyvytön ja avuton korjaamaan tilannetta. Miksi palkkioille ei laiteta kattoa? Esimerkiksi siten, että palkkio voi olla korkeitaan 50 % palkan määrästä. Miksi Fortumin johtajien palkkoja ei voida kohtuullistaa, ministeri Häkämies? Fortum-johtajien palkat eivät ole suomalaisten oikeustajun mukaisia.
Kansalaisten oikeustajulle on Suomessa kolme uhkaa: Fortum, Fortum, Fortum!
Yli 600 000 köyhää
Köyhyys Suomessa on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Suomessa elää noin 12 % köyhyysrajan alapuolella. Siis yli 600 000 ihmistä. Laskennallinen köyhyysraja on 800 euroa kuukaudessa. Riskiryhmiä ovat työelämästä vasten omaa tahtoaan poissaolevat pitkäaikaistyöttömät, kasvavassa määrin lapsiperheet ja vähimmäiseläketurvan piirissä elävät. Syynä köyhyyden kasvuun on pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu ja työttömien toimeentuloturvan heikkous. Pitkäaikaistyöttömät on köyhälistö, jonka etuja puolustavat vain työttömien yhdistykset. Pitkäaikaistyöttömillä ei ole mahdollisuutta elää ihmisarvoista elämää.
Keskeisimmät vähimmäisturvan etuudet ovat kymmenen viime vuoden aikana heikentyneet neljänneksellä suhteessa ansiotulojen kehitykseen. Siksi leipäjonot pitenevät ja kirpputorit sekä kierrätyskeskukset ovat tulleet osaksi epävirallista taloutta. Pelastusarmeijan ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Ruokajonot ovat jopa tuhannen henkilön mittaisia. Köyhien lapsille leimautuminen aiheuttaa katkeruutta. Suomen köyhyysaste on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.
Perustuslain vastaista toimintaa?
Kysymys on Suomen valtion perustuslain vastaisesta toiminnasta. Lain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin laissa säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Häikäilemätöntä toimintaa!
Omatunnon oletetaan neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon olemassaolo huomataan, kun ihminen tuntee katumusta tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon. Minulle on muodostunut sellainen kuva, että Fortum Oyj:n johtajilla on puhdas omatunto, koska se on käyttämätön.
Mielestäni Fortum Oyj:n johtajat ovat häikäilemättömiä oman edun saalistajia. Häikäilemättömyys eläinmaailmassa tarkoittaa aggressiota, jonka avulla eläimet ottavat oman osansa ravinnosta ja muusta hyvästä muiden lauman tai saman lajin kustannuksella. Ihmisen aggressiivinen käyttäytyminen on suoraan johdettavissa eläinten aggressioista.
Pieni yksinkertainen laskutoimitus paljastaa miten paljon (köyhän) kansan elintaso parantuisi, jos eduskunnan ihan turhaan Fortumin johdolle jakamasta potista edes se häikäilemätön yliosuus ohjattaisiin normaaliin työelämään. Yksikin euro siellä alapäässä ihmistä kohden vaikuttaa koko kansan hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen moninkertaisesti verrattuna yksille jo ennestään rikkaille sijoitetun osuuden sijasta. Kysymys on bruttokansantuotteen hyötysuhteesta. Ihan sama tarkastellaanko laskutoimitusta sosialistisen, kapitalistisen vai jonkun muun ideologian värityksellä. Miksi eduskunta hyväksyy tällaisen hölmöläisyyden?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti