perjantai 21. marraskuuta 2008

Sipoon alueiden laillinen ryöstö



Valtioneuvosto on päättänyt 28.6.2007 kuntajaon muutoksesta Sipoon, Vantaan ja Helsingin osalta siten, että että Helsingin kaupunkiin liitetään niin sanottu Västerkullan kiilan alue Vantaan kaupungista sekä lounaisosa Sipoon kunnasta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asiasta tehdyt valitukset 15.1.2008.
Tämä niin sanottu Sipoo-päätös käsittelee Sipoon maa-alueiden ryöstämistä kuntajakolakiin ja erityisen painavaan syyhyn perustuen.

Yleisen oikeustajun vastainen

KHO:n päätös on kansalaisten yleisen oikeustajun vastainen. Kansalaiset eivät ymmärrä miten toisen maata noin vain voidaan anastaa, siirtää toisen nimiin. Ihmisen oikeustaju perustuu jo kotona ja kouluissa opittuihin asioihin. Kymmenen käskyä on monelle ollut oikeustajun perustan luoja. Yhdeksäs käsky, älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta, on oikeastaan kaikille itsestään selvä oikeudenmukaisuuden ohje. Käskyn selityksessä sanotaan, että meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme petokseen turvautuen tavoittele lähimmäisemme perintöä tai kotia, emmekä ota sitä haltuumme lain ja oikeuden varjolla, vaan auliisti autamme häntä säilyttämään sen.

Nettikeskusteluissa eräs koiranleuka kyseli, että voiko hän oikeusteitse vaatia naapurin vaimoa itselleen, kun hän huomannut, että naapuri käyttää vaimoaan liian vähän. Kirjoittajalla oli varmaan mielessä 10. käsky. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. Isä Meidän -rukouksessakin me rukoilemme, että älä saata meitä kiusaukseen.

Sipoon maa-alueet ovat saattaneet Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen kiusaukseen. On saatava keinolla millä hyvänsä naapurin maatkin omaan käyttöön. Johtaja Jussi Pajuselta näyttävät 10 käskyä ja Isä Meidän rukous unohtuneen, vai onko hän niitä koskaan omaksunutkaan?

Poliittinen päätös?

Suomessa rosvot ja laillisuusvalvojat toimivat yhteneväisellä tavalla. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on ollut valtioneuvoston istunnossa valvomassa valtioneuvoston päätöksen lainmukaisuutta 28.6.2007. Jonkka on silloin hyväksynyt valtioneuvoston päätöksen, jonka mukaan Sipoon kunnasta siirretään alueita Helsingin kaupunkiin. Siirrettäväksi esitetyllä alueella asuu 2 017 henkilöä, mikä on noin 10,6 prosenttia Sipoon kunnan asukasmäärästä (19 060 asukasta) ja 0,4 prosenttia Helsingin kaupungin asukasmäärästä (564 521 asukasta). Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitetyllä alueella asuu 30 henkilöä, mikä on noin 0,02 prosenttia Vantaan kaupungin asukasmäärästä (189 711 asukasta) ja 0,005 prosenttia Helsingin kaupungin asukasmäärästä (564 521 asukasta).

Korkein hallinto-oikeus ei ole voinut tehdä erilaista päätöstä kuin oikeuskansleri. Suomen perustuslain 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

KHO:lle jäi vain päätöksen perustelujen keksiminen oikeuskanslerin poliittiselle päätökselle. Oikeuskanslerin toimia valvoo eduskunta. Laillisuusvalvonta on poliittisessa valvonnassa. Tässä tulee selkeästi todistetuksi miten Suomen riippumaton oikeuslaitos on alistettu poliittiseen valvontaan Suomen perustuslain vastaisesti.

Kuntajakolaki

Kuntajakolaki 19.12.1997/1196 käsittelee kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Lain 3 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Miten on todistettu, että Helsinki hoitaa nämä asiat paremmin kuin Sipoo?
Miten on todistettu, ettei kuntien välisellä yhteistyöllä olisi päästy vähintäänkin samaan tulokseen kuin alueen laillisella ryöstämisellä?
Suomen perustuslain 2 § mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Missä laissa on määritelty kriteerit näille kuntajakolain 3 §:n asioille? Minun tietojeni mukaan ei missään laissa. Jälleen kerran ala-arvoista lainsäädäntöä. Siksi KHO:n päätös ei perustu lakiin, vaan mielivaltaan.

Korkein hallinto-oikeus, Valtioneuvosto eikä Helsingin kaupunginvaltuusto ole pystynyt osoittamaan, että Helsinki pystyy hoitamaan Sipoon alueen asiat paremmin kuin Sipoon kunta.
Helsingin valtuuston päätös on melkoista taivastelua metropolialueesta. Päätökset perustuvat poliittiseen mielivaltaan, eivätkä lakiin. Asunnontarve ei ole riittävä perustelu, koska Helsingillä on riittävästi jo entuudestaan kaavoittamatonta maata. Miten Helsinki pystyy kaavoittamaan alueen paremmin kuin Sipoo?

Toteutuvatko esitetyt perustelut lain edellyttämällä tavalla painavina? Minun oikeustajuni mukaan kuntalaisten on itse saatava päättää mihin kuntaan he haluavat kuulua. Lisäksi kuntajakolain 3 §:n asiat on määriteltävä tarkemmin kuin KHO on päätöksessään tehnyt. Yhtään erityisen painavaa syytä ei KHO:n päätöksestä löydy tikullakaan kaivamalla.
Päätös on poliittinen ja selkeä alueen ryöstö. Tämä on päätös, missä kansalaisten syvimpiä perusoikeuksia ja oikeusturvaa loukataan mitä törkeimmin.

Perustuslain vastainen päätös

Suomen perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. KHO:n päätös on perustuslain vastainen, koska KHO:n päätöksellä sipoolaisilta otetaan pois asuinpaikan valintaoikeus. Heidät määrätään KHO:n päätöksellä helsinkiläisiksi.
Suomen perustuslain 106 §:n mukaan jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Suomen perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva perusteltu päätös. Saivatko sipoolaiset perustellun päätöksen siitä miksi heidän pitää perustuslain vastaisesti siirtyä helsinkiläisiksi?
Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvaukseen julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. KHO:n päätös loukkaa perus- ja ihmisoikeuksia.

EY-tuomioistuimeen

Olen sitä mieltä, että tämä liitosasia on vietävä EY-tuomioistuimeen, koska KHO:n päätös on lainvastainen. Minua ihmetyttää Helsingin hallinto-oikeuden toiminta, kun se jätti Sipoon kunnan valituksen tutkimatta. KHO:n päätös on myös Sipoon kunnalle erittäin raskas, koska Sipoo menettää 14 prosenttia verotuloistaan, joilla pitää turvata kansalaisten peruspalvelut. Menetys ei koske vain yhtä vuotta, vaan ikuisuutta. Sipoon on saatava täysimääräiset korvaukset maa-alueista ja verotulojen menetyksistä. Ja mitä se tarkoittaa? Kuka osaa määritellä tulevaisuuden hinnan? Toivon, että sipoolaiset eivät antaudu laittomuuksien edessä, vaan vievät asiat EY-tuomioistuimen käsittelyyn.
Erikoista Sipoo-päätöksen julkisuuspelissä on lausuntoautomaattien Prättälä ja Mäenpää käyttö yleisen mielipiteen muokkaamiseksi laillisen ryöstön kannalle. Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

Näemmä pelkästään 52 sivuisella paperinivaskalla on Suomen tasavallassa mahdollista rikkoa yleisesti oikeiksi hyväksyttyjä periaatteita ja ryöstää joltakin huomattavia maa-alueita ja muuttaa ihmisiltä elämän perusasetelmia mielin korein. Mitään pyssyjä, saatikka sotajoukkoja ei edes tarvita. Kuinka alas olemmekaan vajonneet?
Minun oikeustajuni mukaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on laiton.

Lisätietoja
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, vuosikirjanumero KHO:2008:1, 15.1.2008.
Taltionumero 33 Diaarinumerot 2024, 2161, 2162, 2163, 2286, 2343, 2385, 2400, 2428, 2429, 2437, 2462, 2463, 2464, 2465, 2466, 2467, 2469, 2471, 2472, 2474, 2475, 2476, 2477 ja 2478/1/07.
Tämä on niin sanottu Sipoo-päätös ja se löytyy netistä: http://www.kho.fi/paatokset/42158.htm

Ei kommentteja: