Presidentti Tarja Halonen kyseenalaisti eduskunnassa (5.2.2008) valtionpäivien avajaispuheessaan melko selvin sanoin hallituksen omistajapolitiikan. Esimerkkinä presidentti käytti Stora Ensoa ja sen kohuttuja tehtaiden lopettamispäätöksiä.
Halosen mukaan ihmisiä kiinnostaa valtion ja kuntien omistajapolitiikka, koska siinä valtaa käyttävät kansan valitsemat edustajat, ja kysymys on yhteisistä rahoista. "Eduskunnalla on viime kädessä valta päättää valtion toiminnasta ja myös valtion omistajapolitiikasta. Toivon eduskunnalle viisautta päätöksenteossa", presidentti sanoi tummiin pukeutuneille kansanedustajille.
Uusi laki valtion omistajanohjauksesta
Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta tuli voimaan 1.1.2008. Valtion omistajaohjauksella tarkoitetaan valtion äänioikeuden käyttämistä yhtiökokouksissa sekä muita toimenpiteitä, joilla valtio osakkeenomistajana myötävaikuttaa yhtiöiden hallintoon ja toimintaperiaatteisiin.
Hallituksen esityksessä HE80/2007 lain perusteluiksi todetaan, että valtion omistajaohjauksella puolestaan tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimia, jotka perustuvat osakkeiden tuottaman äänivallan käyttämiseen.
Valtio käyttää äänivaltaansa virallisesti ja muodollisesti vain yhtiökokouksissa, mutta käytännössä yhtiön hallitus ja toimiva johto selvittävät ennalta suurimpien omistajien suhtautumisen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Näihin tilanteisiin liittyvä epävirallinen yhteydenpito ja omistukseen perustuvan vaikutusvallan käyttäminen ovat merkittävä osa omistajaohjausta ja aktiivista omistajuutta.
Stora Enso väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa?
Stora Enso syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, kun se kieltäytyy jopa myymästä tehdasta.
Kilpailunrajoituslain 2 luvun 4 §:ssä sanotaan näin:
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Ministerien toiminta
Suomen valtio ja Kela omistavat Stora Ensosta 35 % . Suomen valtion on lain mukaan käytettävä omistajanohjausta yhtiössä, mutta Paavo Lipposen hallituksen ministerit Erkki Tuomioja ja Sinikka Mönkäre sekä Matti Vanhasen hallituksen ministeri Jyri Häkämies ovat laiminlyöneet Suomen valtion edunvalvonnan tässä yhtiössä.
Suomen perustuslain 117 §:n mukaan ministerit ovat vahingonkorvausvelvollisia laiminlyöntiensä johdosta.
Kemijärven Massaliike on vedonnut voimakkaasti maan hallitukseen sellunkeiton jatkumiseksi paikkakunnalla.
Kemijärveläisten ja hallituksen tapaaminen ei tuottanut kuitenkaan uutisia. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toisti, että tärkeintä on uuden teollisen toiminnan hankkiminen ja puunhankinnan jatkuminen Lapissa ainakin nykyisellä tasolla. Sellunkeiton loppuminen Kemijärvellä on Vanhasen mukaan tosiasia.
Haluttomuus käyttää omistajanohjausta
Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) on tehnyt eduskuntakyselyn ministereiden haluttomuudesta käyttää omistajanohjausta.
Stora Enso ilmoitti 25.10.2007, että se lopettaa Kemijärven sellu- ja Summan paperitehtaan. Kemijärven sellutehdas perustettiin aikanaan presidentti Urho Kekkosen myötävaikutuksella. Eduskunnan kyselytunnilla 25.10.2007 pääministeri Vanhanen ja valtion yhtiöstä vastaava ministeri Kari Häkämies eivät vastanneet, kun heiltä kysyttiin, mikä on valtiovallan vastaus yrityksen toimivalle johdolle, kun he ottivat yhteyttä ministereihin.
Kansanedustaja Mustajärvi kysyy: „Milloin hallituksen ministerit saivat ensimmäisen kerran tiedon Stora Enson suunnitelmista, mikä oli valtion, eli ministereiden vastaus yrityksen toimivalle johdolle tehtaiden lakkautussunnitelmiin ja miksi hallitus ei käyttänyt yrityksessä omistajanohjausta, vaikka se oli voinut sen suurimpana osakkeenomistajana tehdä?“
Puukartelliepäily
Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas) on tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen puukartelliepäilyistä:
Kolme suurta metsäteollisuuskonsernia Stora Enso, Metsäliitto ja UPM, joutuivat jokin aika sitten outoon valoon, kun yksi osapuoli seuraamuksista vapautuakseen ilmianti epäterveen ja kilpailua rajoittaneen yhteenliittymän.
Viime syksynä Stora Enso ilmoitti lakkauttavansa Kemijärven sellutehtaan ja muita yksiköitä Kymeessä. Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen on useaan otteeseen todennut Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisen yhteydessä, että yhtiö ratkaisuillaan turvaa puunsaannin muille pohjoisen yksiköilleen. Stora Ensolla ei kuitenkaan ole omia metsiä, eikä huomattava puun toimittaja. Metsähallitus ei voi taata sen raaka-ainehuoltoa yksistään. Yksityiset metsänomistajat myyvät puut sinne, minne itse haluavat.
Toimitusjohtaja Jouko Karvisen lausunnoissa ihmetyttää se, että mihin perustuu hänen vahva uskonsa siihen, että se puu, joka jää jalostamatta Kemijärvellä, automaattisesti suuntautuu jalostettavaksi Stora Enson muilla tehtailla. Onko toimitusjohtaja Jouko Karvisella hallussaan sellaista tietoa, mikä ei ole julkista vai mihin hänen tällainen ajattelu perustuu?
Stora Enson päätöksiä voidaan tarkastella kilpailun rajoituslain näkökulmasta sekä raaka-aineen hankinnan että jalostamisenkin osalta. Kieltäytyyhän Stora Enso myymästä Kemijärven tehdasta. Samanlainen on tilanne Stora Ensolla Ruotsin Norrsundetissa. Ruotsin parlamentin jäsen Ulla Andersson on tehnyt asiasta välikysymyksen vastuumininsterille ja perää muun muassa ministerin vastausta kilpailulainsäädäntöön ja sen mahdolliseen tarkistamiseen sekä EU-tason säätelyyn kilpailurajoitusten poistamiseksi.
Kansanedustaja Markus Mustajärvi kysyy 21.1.2008 päivätyssä kysymyksessään edelleen, että kuinka hallitus aikoo turvata sen, että puukaupausta voidaan kitkeä sellaiset lainvastaiset ilmiöt kuin puukartellit ja onko metsäsektorin murrostilanteen syntynyt tilanne lainmukainen, kun kannattavia tehtaita sulkeva yritys kieltäytyy myymästä niitä edelleen ja sillä tavalla käyttää asemaansa väärin rajoittaen kilpailua?
Kemijärven pelastaja on pahasti velkaantunut
Kemijärvelle liimapuupalkkien tuotantoa suunnitteleva Anaika Group on pieni ja rajusti velkaantunut yritys. Silti se kaavailee Itä-Lappiin 24 miljoonaan euron investointia, jonka avulla korvataan osa Stora Enson lakkautettavan sellutehtaan työpaikoista.
Yhtiön taloudellinen tilanne käy ilmi tilinpäätöstiedoista, jotka se toimitti kaupparekisteriin viime viikolla. Numeroiden perusteella Anaika on riskiyritys.
Anaikan tilikausi oli poikkeuksellisen pitkä, sillä se sisälsi vuoden 2006 ja puolet viime vuodesta. Edellinen raportoitu tilikausi oli kalenterivuosi.
Puolentoista vuoden aikana yhtiö keräsi liikevaihtoa 1,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 251 000 euroa ja tulos ennen veroja 19 000 euroa.
Anaikan tase on kaukana normaalista. Omavaraisuusaste on vain 2,5 prosenttia, kun vakavaraiseksi luokiteltu yritys yltää 40 prosenttiin.
Omaa pääomaa Anaikalla on vain 24 000 euroa ja lainaa melkein kahdeksan miljoonaa euroa, mutta yhtiön mielestä valtaosa vieraasta pääomasta ei ole "oikeaa" velkaa, vaan pääomalainaa. Se maksetaan takaisin, kun yhtiön liiketoiminta joskus pääsee kunnolla vauhtiin. Jos bisnekset epäonnistuvat, laina vaihdetaan omaan pääomaan. Silloin omistajatkin vaihtuvat. Anaikan maksuvalmius on kireä. Taseen mukaan viime kesäkuun lopussa yhtiön rahat ja pankkisaamiset olivat vain 6 500 euroa.
Uuden liimapuutehtaan kustannusarvio vaikuttaa alamittaiselta. Kemijärvellä tarvitaan muun muassa tukkien lajittelulinja, kuorimo, sahakoneita, kuivaamot, puristinkoneita ja höyläämö sekä koneita pakkaamista ja kuormaamista varten. Kokeneiden sahamiesten mukaan 24 miljoonaa euroa ei riitä, vaikka osa investoinneista toteutettaisiin omana työnä.
Kemijärven uutta tehdasta arvostelevat kiivaasti muut palkintekijät ja paikalliset sahat. Vastarinta on luonnollista, sillä Anaika kiristää kilpailua raakapuusta ja liimapuun asiakkaista. Anaika aikoo valmistaa liimapalkkeja kuitupuusta. Stora Enson palkkimiehet ovat neljä kertaa selvittäneet tätä ideaa, ja aina lopputulos on ollut sama: se ei kannata. Tuotantoon tarvitaan järeämpiä runkoja. Stora Enson ohella valtio osallistuu Kemijärven jälkihoitoon tarjoamalla Anaikalle avustuksia.
Kilpailun vääristäminen
Suomen Sahat ry ihmettelee liimapuutehtaan perustamista Kemijärvelle ja pelkää tukin puutteen uhkaavan Lapissa jo toimivia sahoja.
”Hanke on todellinen isku alueella nykyisin toimivia sahoja vastaan”, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta sanoo. Hänen mukaansa Anaika Groupin johdon ilmoittama pyöreän puun tarve 150 000 – 250 000 kuutiometriä vuodessa on paha aliarvioi tai sitten tiedottaminen on ”tarkoitushakuista”. Anaika Group on kertonut suunnitelmistaan käyttää liimapuutuotantoon Kemijärvellä kuitupuuta tukin sijaan.
Ranta laskee 100 000 kuutiometrin liimapuun tuotantoon tarvittavan ”erityisesti pohjoisen oloissa” yli 500 000 kuutiometriä pyöreää puuta, oli sitten kyseessä järeä tukki, kuitupuu tai pikkutukki.Ranta muistuttaa, ettei kaikki sahatavara käy liimapuun tuotantoon, kolmasosa tuotannosta eli sivulaudat eivät kelpaa. Myös osa sydäntavarasta ei käy liimapuun tekoon. Ranta ihmettelee mahdollista valtion tuen käyttöä sahan ja liimapuutehtaan rakentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-keskukset ja Finnvera ovat jo vuosia korostaneet, ettei perussahatavaran tuotantoon pidä missään tapauksessa investoida.
Mikä on Kemijärven massaliike?
Kemijärven massaliike syntyi 31.10.2007 vastustamaan Kemijärven sellutehtaan lopetusta.
Massaliikkeen mukaan tehdas on:
- taloudellisesti tuottava,
- teknisesti hyvässä kunnossa ja
- raaka-aineen keskellä.
Liikkeessä ovat mukana:
- tehtaan henkilöstö,
- Kemijärvellä toimivat poliittiset puolueet,
- metsänomistajat,
- Itä-Lapin yrittäjät,
- kansalaisjärjestöjä ja ihmisiä eri puolilta Suomea ja Ruotsia.
Liike on poliittisesti sitoutumaton.
Maaherra Pokka ilmoittaa vastustavansa Kemijärven tehtaan lakkauttamista
Maaherra Hannele Pokka mukana perustamassa Kemijärven massaliikettä, uutisoi Lapin Kansa 1.11.2007. Vastuu syntyneestä tilanteesta kuuluu Stora Ensolle ja Suomen valtiolle, joka on edelleen Stora Enson merkittävä omistaja. Hallituksessa puolustusministeri Jyri Häkämies vastaa valtion omistajapolitiikasta. Nyt omistajapolitiikan linjausta tarvitaan ja ministerin kantaa Kemijärven tehtaan tulevaisuuteen.
Massaliike Helsingin herrojen luona
Kemijärven sellutehdasta ei saa lakkauttaa, vaati runsaat 400 mielenosoittajaa eilen (4.2.2008) Helsingissä eduskuntatalon edessä. Vihainen, mutta rauhallinen massaliike odotti eduskunnalta ja hallitukselta ripeitä toimia sellutehtaan pelastamiseksi.Viesti oli selkeä. Hallituksen pitäisi kutsua yhtenä suuromistajana Stora Enson ylimääräinen yhtiökokous koolle ja vaatia metsäyhtiötä perumaan tehty lakkauttamispäätös.
Massaliikkeen sekä Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivalan (kesk.) mielestä lopettamispäätöksen taustalla vaikuttavat perusteet ovat kestämättömiä. Etenkin puupula on huono peruste, koska sitä on tarjolla riittävästi. Sellutehdas on myös kannattava.
– Toimitusjohtaja Jouko Karvinen on lisäksi ilmoittanut, että Kemijärven tehdas ja työntekijät uhrataan yhtiön muiden tehtaiden pelastamiseksi. Lausunto on pöyristyttävä ja ihmisarvoa loukkaava, hän sanoi kymmenille opposition sekä hallitusryhmien kansanedustajille.
– Yhtiön johto on suhtautunut henkilöstöön, kansalaismielipiteeseen ja Suomen hallitukseen ylimielisesti ja vähättelevästi, hän sanoi.
Esko-Juhani Tennilän (vas.) mielestä hallituksessa omistajaohjauksesta vastaava Jyri Häkämies (kok,) on tyrinyt koko asian. Ministerillä oli tilaisuus vaikuttaa Stora Enson päätöksiin, kun hän keskusteli yhtiön kanssa, Tennilä sanoi.
Tennilä oudoksui myös pääministeri Matti Vanhasen roolia.
– Pääministeri on ollut kiistassa yhtä aktiivinen kuin rannalle ajautunut uppotukki, hän sanoi.
– Lapissa sanotaankin, että sen minkä Kekkonen loi, sen Vanhanen vei, hän lisäsi.
Mielenosoittajien lähetystö jätti eduskuntaryhmille 28 000 ihmisen allekirjoittaman adressin, jossa vedotaan Kemijärven tehtaan jatkon puolesta.
Erkin kommentti
Eduskunta vastaa omistajaohjauksesta. Kemijärven kannattavan sellutehtaan sulkeminen on eduskunnan käsissä. Pääministeri Matti Vanhanen on viime kädessä vastuussa hallituksen toimista.
Omistajaohjauksesta hallituksessa vastaa ministeri Jyri Häkämies. Eduskunta voi estää halutessaan Kemijärven tehtaan sulkemisen. Hallituksen toiminta vastuullisesta omistajanohjauksesta ei vastaa kansalaisten yleistä oikeustajua. Stora Enson toiminta on kilpailunrajoituslain vastaista. Korvaavien työpaikkojen järjestäminen liimapuutehtaan perustamisella on suuri hämäysoperaatio, jolla vääristetään alueen kilpailutilannetta ja pahimmassa tapauksessa tuhotaan olemassaolevia yrityksiä valtion toimesta. Anaika Group on pieni rajusti velkaantunut yritys. Sen varaan ei voi tulevaisuutta rakentaa.
Kumpi on yhteiskunnalle tärkeämpää, taloudellisesti kannattava Kemijärven sellutehdas vai pörssiyhtiö Stora Enson osakkeenomistajien voitot? Onko Vanhasen hallitus vastoin lakia toimivan Stora Enson puolella? Missä ovat arvokeskustelu ja toiminnan moraali?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti