Suomalaisten eturivin oikeustieteilijöiden mukaan Irakin sota on laiton ja uhkaa kansainvälistä oikeusjärjestystä. Sotatoimille ei löydy oikeutusta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista, eikä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. YK:n päätöslauselma 687 huhtikuulta 1991 ei oikeuta Yhdysvalloille avointa valtakirjaa Irakin sotaan eikä turvallisuusneuvosto tukenut millään tavalla Yhdysvaltain näkökantaa oikeutettuun sotaan.
Oikeusoppineet huomauttavat, ettei valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kannanotossa todettu sotatoimien laittomuutta, vaikka asiasta ei ole epäselvyyttä. Suomen ulkopoliittisen johdon kannanotossa pidettiin valitettavana, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat ryhtyneet sotilaallisiin toimiin Irakia vastaan ilman YK:n turvallisuusneuvoston yksimielistä valtuutusta ja todettiin, että voimakäyttö ilman turvallisuusneuvoston nimenomaista valtuutusta ei ole hyväksyttävää.
Huvudstadsbladetissa julkaistun oikeusoppineiden kannanoton olivat allekirjoittaneet Helsingin Yliopiston kansainvälisen oikeuden professorit Jan Klabbers, Martti Koskenniemi ja Tuomas Kuokkanen sekä professorit Kari Hakanpää Lapin Yliopistosta, rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuuttila Turun Yliopistosta ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin professorit Martin Scheinin ja Markku Suksi. Suomalaiset oikeusoppineet pitävät sotaa laittomana ja silloisella pääministeri Paavo Lipposella ei ollut oikeutta ilman eduskunnan lupaa Suomen liittämiseen mukaan USA:n koalitioon Irakia vastaan.
Lipposen Washingtonin vierailu
Pääministeri Lipponen vehkeili USA:n sotakoneiston kanssa eduskunnan tietämättä ja on syytä epäillä, että hän ylitti toimivaltuutensa luvatessaan Suomen virallisen ulkopolitiikan vastaisesti Suomen olevan mukana USA:n kelkassa. Paavo Lipponen vieraili 7-9.12.2002 Washingtonissa ja tapasi presidentti George W.Bushin. Keskusteluissa oli esillä muun muassa Irakin tilanne ja Suomen kanta siihen. Suomen Washingtonin lähetystö laati keskusteluista muistion, joka leimattiin salaiseksi. Salaisen muistion mukaan ”presidentti George W. Bush ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon”. Hymy-lehden mukaan Lipponen kauppasi USA:lle aseita Irakin sodan kynnyksellä. Lehden mukaan ”Lipponen nosti esille Suomen kiinnostuksen yhteistyöhön puolustusmateriaaliteollisuudessa. Suomi tarjoaa Yhdysvalloille tuotteita, kuten AMOS-kranaatinheitinjärjestelmää, joka on paras alallaan”. Tiettävästi Lipposen hallitus myönsi 21.2.2003 Patria Hägglundsille luvan myydä AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän lisenssin yhdysvaltalaiselle AAI-yhtymälle.
Suomen rikoslain 13 luvun 4 §:n mukaan ”Joka laittomasti perustaa, organisoi tai varustaa sotilaallisesti järjestäytyneen yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, toimii sellaisessa yhteenliittymässä johtavassa asemassa, taloudellisesti tai muutoin merkittävällä tavalla tukee sitä tai siinä toimeenpanee tai antaa sotilaallista koulutusta, on tuomittava laittomasta sotilaallisesta toiminnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”.
Silloinen oppositiojohtaja Anneli Jäättenmäki sanoi 11.11.2003 Kaleva-lehden haastattelussa, että Lipponen on hätiköinyt luvatessaan Suomelta apua Irakin jälleenrakentamiseen ja tukee sitä kautta sotaa. Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Marc Grossman järjesti 28.2.2003 tiedotustilaisuuden 30 maan diplomaateille Washingtonissa. Suomen lähetystön virkamies oli paikalla, mutta Irakin sotavalmisteluja kritisoineet Ruotsi, Ranska ja Saksa eivät olleet mukana.
Irakin sota
Amerikkalaiset William Pitt ja Scott Ritter kirjoittivat kirjan Irakin sota. Scott Ritter on entinen YK:n asetarkastaja, joka tietää sodan todelliset riskit. Willian Pitt on poliittinen toimittaja ja Lähi-Idän asiantuntija. Teoksessaan he vievät pohjan pois kaikilta argumenteilta, joita Bush on käyttänyt USA:n hyökkäyksen puolesta. USA:lla oli tavoitteena saada sillanpääasema Lähi-Itään ja päästä mukaan öljybisnekseen. Irakin sota suunniteltiin jo ennen Bushin valitsemista USA:n presidentiksi ja sodan alkamispäiväkin oli tiedossa jo vuosia etukäteen. Irakin sota on siis valloitussota ja tavoitteena on USA:n maailman poliisin aseman vahvistaminen. Irakilla on mittavat maaöljyreservit.
Yhdysvallat ilmaisi YK:n turvallisuusneuvostossa pääasiallisen syyn vaatimuksilleen saada mandaatti voimakäyttöön on huoli Irakin väitetyistä joukkotuhoaseista. YK:n turvallisuusneuvosto antoi YK:n alaisen IAEA:n tehtäväksi selvittää tarkastuksin löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. IAEA:n tarkastajat eivät löytäneet merkkejä joukkotuhoaseista, mutta joutuivat poistumaan maasta kun Yhdysvallat ilmoitti hyökkäävänsä maahan joka tapauksessa. IAEA:n asetarkastajien puheenjohtajana toimi ruotsalainen Hans Blix.
Varsinaiset sotatoimet
USA:n johtama koalitio aloitti maahyökkäyksen Irakiin 20.3.2003. Nopean etenemisen myötä koalition joukot valtasivat Bashran 6.4.2003 ja Bagdadin 9.4.2003. Yhdysvaltain joukot nappasivat 13.12.2003 Saddam Husseinin erään maatilan piilokuopasta lähellä Tikritiä. Saddam esitettiin tämän jälkeen televisiossa risupartaisena lääkärin tutkiessa häntä. Saddam Hussein tuomittiin kuolemaan ja hänet teloitettiin hirttämällä 30.12.2006 hieman ennen kello kuutta paikallista aikaa. Video hirttämisestä löytyy osoitteesta
Irakin sodassa on menehtynyt noin 50 000 siviiliuhria. The Lancet-lehden mukaan uhrien määrä on paljon suurempi eli yli 100 000. Yksistään irakilaisia sotapoliiseja on kuollut jo 12 000. Amerikkalaisia sotilaita on kuollut yli 3000 ja haavoittunut yli 20 000. Irakin sodan pakolaisia on kaikkiaan lähes neljä miljoonaa ihmistä.
Kritiikkiä sotaa kohtaan
Suomessa vastustettiin sotaa järjestämällä Suomen itsenäisyyden historian suurimpiin kuuluvia mielenosoituksia. YK:n pääsihteeri Kofi Annan ja YK:n asetarkastusryhmän johtaja Hans Blixin mukaan sota on laiton. Useiden kriitikoiden mukaan öljy ja yhdysvaltalaisten joukkojen siirtäminen pois Saudi-Arabiasta olivat Irakin sodan motiiveja. Presidentti Halosen mukaan kansainvälisen oikeuden määräykset eivät täyttyneet.
Olen oikeusoppineiden kanssa samaa mieltä siitä, että Irakin sota on laiton. En myöskään voi hyväksyä USA:n perusteita Irakin sodalle, enkä niitä toimenpiteitä ja sitä inhimillistä kärsimystä ja törkeää sodan hyväksikäyttöä yritysmaailmassa, mitä presidentti Bush on toimillaan aikaansaanut.
Lähteet
Newsweek-lehti tammikuu 2006
Scott Ritter ja William Pitt Irakin sota-kirja
Hymy-lehti
Kaleva
Kritiikkiä sotaa kohtaan
Suomessa vastustettiin sotaa järjestämällä Suomen itsenäisyyden historian suurimpiin kuuluvia mielenosoituksia. YK:n pääsihteeri Kofi Annan ja YK:n asetarkastusryhmän johtaja Hans Blixin mukaan sota on laiton. Useiden kriitikoiden mukaan öljy ja yhdysvaltalaisten joukkojen siirtäminen pois Saudi-Arabiasta olivat Irakin sodan motiiveja. Presidentti Halosen mukaan kansainvälisen oikeuden määräykset eivät täyttyneet.
Olen oikeusoppineiden kanssa samaa mieltä siitä, että Irakin sota on laiton. En myöskään voi hyväksyä USA:n perusteita Irakin sodalle, enkä niitä toimenpiteitä ja sitä inhimillistä kärsimystä ja törkeää sodan hyväksikäyttöä yritysmaailmassa, mitä presidentti Bush on toimillaan aikaansaanut.
Lähteet
Newsweek-lehti tammikuu 2006
Scott Ritter ja William Pitt Irakin sota-kirja
Hymy-lehti
Kaleva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti