Liikenneturvallisuutta on parannettava

Kansanedustaja Marjukka Karttunen/kok ynnä muut ovat tehneet talousarvioesityksen 362/2006 valtion 2007 talousarvioon. Siinä todetaan näin:

Jos ajattelemme esimerkiksi lasten ja nuorten liikennekäyttäytymisen tulevaisuutta, on äärimmäisen ongelmallista, että liikennekasvatuksen parantamiseen liittyvään tutkimustoimintaan ei ole riittävästi varoja. Liikenneturvallisuus puhuttaa vuodesta toiseen. Esimerkiksi viime vuonna liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Matti Roine totesi (HS 25.08.05) eräänä johtopäätöksenään, että "liikenneturvallisuustyön tuloksellisuutta eivät näytä olennaisesti rajaavan ideoiden tai periaatteiden puuttuminen, vaan resurssit, osaaminen ja tahto".

Karttunen ja ryhmä muita kansanedustajia esittivät 200 000 euron määrärahan ottamista valtion 2007 talousarvioon lasten ja nuorten liikennekasvatuksen parantamiseen liittyvään tutkimustoimintaan.

Torstaina 9. lokakuuta 2003 kansanedustaja Kalevi Lamminen esitti suullisen kysymyksen hallitukselle rattijuoppouden lisääntymisestä. Lamminen kysyi:

"Arvoisa puhemies, säännöllisesti viikonloppuina on mediassa lukuisia uutisia rattijuoppojen aiheuttamista onnettomuuksista, josta liian monet aiheuttavat kuolonuhreja. Mitä hallitus aikoo tehdä kasvavalle rattijuoppoudelle? ( Eduskunnasta välihuuto: Alentaa viinan hintaa.)"

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen vastasi näin:

"Arvoisa herra puhemies, minä voisin pieneltä osaltani vastata tähän. Toki tämä on erittäin laaja kysymys, ja vastaan siltä osin, että tämä rattijuoppous on todella vakava ongelma kaiken kaikkiaan, mutta hyvin mieluusti täällä eduskunnassa tuon esiin sen, että eduskunta-aloitteen johdosta meillä on kokeiluasteella tämä niin sanottu alkolukkokokeilu. Kun kokeilu päättyy, uskon siitä olevan myönteiset tulokset."

Marraskuun 14. päivänä 2006 kansanedustaja Lea Rauhala/kd kysyi nollatoleranssin käyttöönotosta liikenteessä. Ratsiatutkimusten mukaan liikennevirrassa noin joka 600. autolijalla veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rajan eli 0,5 promillea. Vuosittain jää kiinni noin 27 000 rattijuoppoa. Tässä luvussa eivät ole mukana ne autoilijat, joiden veressä on alkoholia alle 0,5 promillea. Vuosittain liikenteessä surmansa noin 400 ihmistä. Rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolemantapaukset ja vammautumiset ovat tavallisempia kuin muissa onnettomuuksissa.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen vastasi kansanedustaja Rauhalan kysymykseen, että yhtenä merkittävänä tekijänä promillerajan alentamiselle on ollut valvonnan vaikeus. Muutoksen onnistuminen edellyttäisi huomattavaa lisäpanostusta poliisin valvontavälineistöön, erityisesti tarkkuusalkometreihin.

Torstaina 3.6.2004 Keskustan kansanedustaja Eero Lämsä esitti eduskunnassa pääministeri Matti Vanhaselle seuraavan kysymyksen:

"Arvoisa puhemies, nuorten kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Onnettomuuskuskit ovat yleensä äskettäin ajokortin saaneita nuoria, miehiä pääasiassa. Nuorten kuljettajien onnettomuusriski on huomattavasti muita kuljettajia suurempi. Osa riskeistä selittyy kokemattomuudella, osa tietysti perustuu yksilölliseen riskinottoon. Kaasujalan raskauteen vaikuttaa entistä useammin myös alkoholi. Onko hallituksen piirissä pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta nämä järjettömät, nuorten ihmisten kuolemaan johtaneet kolarit voitaisiin estää?"

Kansanedustaja Eero Lämsä esitti vielä lisäkysymyksen:

"Arvoisa puhemies, rattijuoppojen määrä on kasvanut hälyttävästi. Alholista johtuvat rattijuopumustapaukset olivat lisääntyneet vuoden alusta huhtikuun loppuun mennessä 17 prosentilla viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Myös huumeiden vaikutuksen alaisena ajavien määrä on rajussa kasvussa. Rattijuoppo on mukana joka viidennessä liikennekuolemassa, ja keskimäärin joka kymmenes kaikista rattijuopumisonnettomuuksissa kuolleista on sivullinen.Miten hallitus aikoo toimia rattijuoppojen kuriin saamiseksi? Ollaanko rangaistuksia koventamassa? Kohdennan tämän kysymyksen oikeusministerille."

Mielestäni sisäministeri Kari Rajamäen ja oikeusministeri Johannes Koskisen vastaukset kansanedustaja Eero Lämsän kysymykseen olivat yhtä tyhjän kanssa eli ministerit vastasivat sitä mitä sylki suuhun toi.Sisäministeri Kari Rajamäki vastasi näin:

"Herra Puhemies! Kuten pääministeri totesi, konkreettisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön kesken tehdään yhteistyötä, ja parhaillaan valmistuvassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on hyvin laajasti myös asiaa laajasti käsitelty. Poliisin toimesta olemme huomattavasti lisänneet valvontaa. Tämä ilmenee huomattavasti lukuisimpina puhalluslukuina. Kyllä myöskin nuorten kuolonkolareissa tämä kesä ja koko vuosi on alkanut erittäin huonosti, surullisesti."

Näyttää siltä, että kansanedustaja Eero Lämsä ampui kysymyksellään ilmaan, mutta ei osunut. Sen sijaan nuoret, joiden toimintaan pääministeri Matti Vanhasen hallitukset eivät ole riittävästi puuttuneet, "vastasivat" kansanedustaja Eero Lämsän kysymykseen .

Miksi rysähti?

Vain Suomessa kaikkien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt, kulku, lähtökohtatilanne, olosuhteet ja taustat tutkitaan ja niiden pohjalta tehdään parannusehdotuksia. Matti Korjula on koonnut ja analysoinut 1998-2001 kuolemaan päättyneet liikenneonnettomuudet.

Kirjassa on kaikki kuolemankolarit luokiteltu kuukausittain. Jokainen tapaus on kuvattu erikseen ja siihen on liitetty symbolit kuvastamaan onnettomuuden kolmea pääasiallista syytä. Näin eri vuosien saman ajankohdan onnettomuudet ja niiden syyt ovat havainnollisesti ja helposti verrattavissa. Koska mukana on kaikki kuolemaan päättyneet onnettomuudet, niin lukijalle muodostuu kokonaiskuva siitä, millaiset eri tekijät vaarantavat turvallisuutta. Joka kolmannen kuolonkolarin taustalla on väsymys tai sairaskohtaus.

Vuonna 2000 Suomessa kuoli tieliikenneonnettomuuksissa 396 ja loukkaantui 8 505 henkilöä. Niissä onnettomuuksissa, joissa joku osapuolista oli alkoholin vaikutuksen alaisena, kuoli 94 ja loukkaantui 1 191 henkilöä, ja valtaosa näistä onnettomuuksista oli rattijuopumustapauksia. Vuonna 2000 Suomessa tuli poliisin tietoon 9 123 rattijuopumusta ja 12 817 törkeää rattijuopumusta. Liikennejuopumus on laaja alkoholismiin liittyvä ongelma. Liikennejuopumukseen syyllistymisistä ainoastaan pieni osa tulee poliisin tietoon. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuonna 1996 tutkimista kuolemaan johtaneista nuorten liikenneonnettomuuksista alkoholi oli riskitekijänä 37 %:ssa.

Nollavisioon vähitellen

Poliisin liikenneturvallisuustyön taustalla on hallituksen ajatus nollavisiosta, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemia tulisi olla alle 250. Uusi tieliikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2006-2010 on valmistumassa. Näyttää siltä, että hallitukselta puuttuvat konkreettiset suunnitelmat ongelman ratkaisemiseksi.Mielestäni rattijuoppouden vähentämiseksi tulee tehdä lain muutos, mikä selkeästi määrää rattijuopon auton valtiolle. Mielestäni törkeän rattijuoppouden alarajaa tulee laskea. Nuorten koulutuksen ja valitukseen tulee varata riittävästi henkilö-, raha-, koulutus- ja tekniikkaresursseja. Myös vanhusten ja sairaiden henkilöiden ajoluvat on otettava tarkempaan valvontaan. Väsyneenä ajamisen ongelmaan on kiinnitettävä suurempaa huomiota julkisessa keskustelussa. Tärkeää on myös teiden turvallisuuden parantaminen.

Lähdeaineisto Eduskunnan pöytäkirjat

Kuvat E.Aho