Nyt tiedetään kuka voiteli pääministeri Matti Vanhasen sukset. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut, että idea eläkeiän nostoon tuli valtionvarainministeriöstä. Mistä Jyrki Katainen sai idean eläkeiän nostoon? Ehkä syynä on se, että valtionvarainministeriö laiminlöi eläkevarojojen sijoittamisen valvonnan ja siksi eläkerahoista hävisi peräti 22 miljardia euroja taivaan tuliin. Eläkeikää nostamalla pyrittiin siihen, että eläkkeet pienenisivät ja maksettavaa eläkeläisille tulisi vähemmän. Edellisen kerran eläkevarat tuhottiin edellisen laman yhteydessä jolloin presidentti Mauno Koiviston toimesta eläkevarat käytettiin ulkomaisten velkojen maksuun. Sen takia eläkeläisten eläkkeitä leikkattiin ja eläkeläisiä kohdeltiin toisen luokan kansalaisina. Miksi todelliset syylliset eivät joudu vastuuseen teoistaan? 22 miljardia euroa on lähes käsittämättömän suuri rahamäärä!
Hullun rahan tauti
Europarlamentaarikko Esko Seppänen on kirjoittanut kirjan Hullun rahan tauti. Siinä hän asiantuntevaan tyyliinsä analysoi tämän hetkistä lamaa. Seppäsen mukaan tauti on amerikantauti, jonka on aiheuttanut virus nimeltä velka. Maailman suurin velallinen USA levitit taudin maailman kaikkiin ääriin. Pörssien kautta hullun rahan tauti levisikuin kulkutauti kaikkialle maailmaan, mutta siihen vaikutti sekin, mitä kutsutaan globalisaatioksi. Globalisaatio on ollut pääomamarkkinoiden liberalisointia pääomien vapaasti tulla ja mennä politiikkaa. Se on ollut kuin sekä tulo- ja menovesi samassa putkessa. Se on amerikkalainen rahanvalta, joka valloitti maailman markkinat: omaisuuden arvot määräytyivät koko maapallolla samojen perusteiden mukaan ja hallitsevassa asemassa oli tuotto. Ei ollut mitään muuta Jumalaa kuin raha ja sen isäntärenki velka.
Kiinteistö- ja pörssimarkkinat inflatoitiin, ja riskit levisivät kaikkialle kuin siitepöly tuulessa.
Laman oireet tulivat ensiksi esille USA:n asuntomarkkinoilla. Kun velalliset, joista monet olivat alun alkaen ihan persaukisia, eivät tosi paikan tullen kyenneet maksamaan velkojaan ja pankit menettivät tulonsa, josta syntyi finanssikriisi, josta syntyi kapitalismin perusteisiin ulottuva systeemikriisi.
Amerikantautia on hötöraha. Se on rahaa, jonka pankit ovat siittäneet tyhjästä ilman että asialle on pantu Pyhä Henki niin kuin erään aikaisemman neitseellisen synnytyksen yhteydessä. Hötörahalla ei ole mitään katetta. Avainasemassa uuden rahan liikkeelle laskemisessa eivät ole olleet valtiot vaan pankit. Liikkeellä olevasta rahamäärästä 95 % on pankkien liikkeellelaskemaa velkaa.
Lama iski työeläkerahoihin
Työeläkelaitokset ovat sijoittaneet osakekurssien nousun vuosina entistä suuremman osuuden tulevien työeläkeläisten varoista sellaisiin ulkomaisiin osakkeisiin, joita nyt saa halvalla. Viime vuoden puolella hyväksytyllä lakimuutoksella työeläkeyhtiöille tehtiin niiden taseiden pelastamiseksi miljardin tulonsiirto eläkeläisten varoista.
Finanssialan Keskusliiton toimintakertomuksesta 27.5.2008 selviää ketkä pankkitukea todellisuudessa tarvitsevat. Vakuutusyhtiöiden yhteenslaskettujen sijoitusten käypä arvo oli 31.12.2007 yhteensä 112 miljardia euroa. Sijoituksista 47 % oli osakkeissa, 40 % rahoitusmarkkinavälineissä ja 9 % kiinteistöissä. Osakkeiden ja osuuksien arvo nousi 52 miljardiin euroon. Rahoitusmarkkinasijoituksia oli yhteensä 45 miljardia euroa. Niistä 38 miljardia euroa oli joukkovelkakirjalainoja, joista 86 % eli 32,7 miljardia euroa oli ulkomaisia. Kiinteistösijoituksia yhtiöillä oli runsaan 10 miljardin euron arvosta. Kaikista sijoituksista oli tehty ulkomaille 59 % eli yli 66 miljardin euron arvosta.
Vuoden 2007 lopussa yhtiöillä oli suorassa omistuksessaan 15 121 asuntoa. Yhtöiden omistamien asuntojen keskikoko on 58 m2. Liike- ja teollisuustilaa yhtiöillä oli viime vuoden lopussa yli 5 miljoonaa neliömetriä. Merkittävä osa eläkevakuutusrahoja on sijoitettu ulkomaille. Riski on todella suuri. Edellisen laman aikana Koivisto tyhjensi eläkerahastot ulkomaisten lainojen maksuun. Eläkeläisten eläkkeet leikattiin. Köyhät eläkeläiset olivat pankkikriisin maksajia. Nyt tilanne on hieman toinen. Vakuutusyhtiöt itse ovat sijoittaneet eläkerahastovarat ulkomaille riskejä pelkäämättä. Onko valtio varautunut kansalaisten verovaroilla eli pankkituella korvaamaan mahdollisia eläkerahastojen sijoitustappioita?
Sijoitusrahastoilla ankea syksy
Sijoitusrahastoilla on ollut kalsea syksy. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma on painunut 50,6 miljardiin euroon. Rahastojen pääomaa on syönyt kurssilasku. Sijoitusrahasto on esimerkiksi osakkeista, arvopapereista tai kiinteistöistä koostuva rahasto. Rahaston omistavat ne, jotka siihen ovat sijoittaneet. Rahastoja käytetään hyvin moniin tarkoituksiin. Perinteiset osakerahastot sijoittavat osakkeisiin osinkotuoton tai myyntivoiton toivossa. Eläkerahastot säilyttävät ja kartuttavat pääomaa eläkkeiden maksamista varten. Sijoituskohteiden valintojen perusteella sijoitusrahastot jaetaan osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkiin korkorahastoihin ja lyhyisiin korkorahastoihin.
On mahdollista perustaa myös rahasto, jonka varoista osa sijoitetaan kiinteistöihin tai asunto-osakkeisiin. Sijoitusrahastot voivat keskittyä tietylle maantieteelliselle alueelle tai johonkin toimialaan. Eläkerahat sulivat pörssipelissä Taantuma on vienyt suomalaiset työeläkeyhtiöt kriisin partaalle. Osakesijoitusten tappiot sulattivat suomalaisten eläkepotista viime vuonna 22 miljardia euroa. Ovatko eläkeyhtiöt ottaneet liian suuria riskejä eläkerahoilla? Kaatuuko riskipeli kansalaisten maksettavaksi korkeampina eläkemaksuina? Työeläkeyhtiöt ovat vakuuttaneet, että sijoitustappiot eivät uhkaa tulevien eläkkeiden maksua.
Vuonna 2007 eduskunta paransi työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia riskisijoituksiin. Eläkerahoille haettiin parempaa tuottoa, koska haluttiin hillitä eläkemaksujen nousupainetta. Eläkeyhtiöt ovatkin riskeeranneet ja sijoittaneet muun muassa salaperäisiin hedge-rahastoihin, jotka lupaavat tuottoa myös osakekurssien laskiessa. Sijoitusinto osui kuitenkin huonoon saumaan, kun osakekurssit alkoivat laskea. Eduskunta joutuikin säätämään viime syksynä pikavauhtia poikkeuslain, jolla pyrittiin estämään eläkeyhtiöiden osakeomistusten pakkomyynti.
Esko Seppänen on europarlamentaarikko (Vas.) ja julkaissut äskettäin kirjan Hullun rahan tauti. Hän sanoo, että eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet harvinaisen huonosti kansalaisten rahoja. Hänen mielestään valtion täytyy asettaa tiukemmat rajat eläkeyhtiöiden sijoituksille.
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1982317.asx?bitrate=1
Pankkitukeen 54 miljardia euroa
Pankkikriisi ulottaa lonkeronsa myös Suomeen. Valtio on valmis takamaan suomalaispankkien luotonottoa 50 miljardin arvosta ja tekemään suoria pääomasijoituksia neljän miljardin euron arvosta. Kaikki merkittävät suomalaiset pankit ovat kuitenkin arvioineet, etteivät ne tarvitse valtion tukea. Kansalaisia ihmetyttääkin, miksi pankkitukea pitää maksaa näin valtava määrä, jos pankit eivät sitä tarvitse.Eduskunta antoi perjantaina 24.10.2008 hallitukselle valtuudet äänin 127-5 lähteä mukaan järjestelyyn, jolla taataan islantilaisen Kaupting-pankin Suomen-konttorin talletukset 115 miljoonaan euroon. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen talletusten maksamiseksi
Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki Oyj ovat antaneet määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen tallettajille (noin 10 000 asiakasta) maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa. Sivuliikkeen varallisuutta pantataan rahoituksen vakuudeksi. Järjestelyn tavoite on vähentää Islannin rahoitussektorin ongelmien haitallisia vaikutuksia suomalaisille tallettajille sekä Suomen rahoitusmarkkinoille. Islantilaispankkiin ovat sijoittaneet rahansa ne suomalaiset, jotka ahneudessaan halusivat korkeampaa korkoa. Miksi Suomen valtion pitää lähteä verovaroilla tukemaan keinottelua ja riskinottoa ilman vastiketta?
Hullun rahan tauti
Europarlamentaarikko Esko Seppänen on kirjoittanut kirjan Hullun rahan tauti. Siinä hän asiantuntevaan tyyliinsä analysoi tämän hetkistä lamaa. Seppäsen mukaan tauti on amerikantauti, jonka on aiheuttanut virus nimeltä velka. Maailman suurin velallinen USA levitit taudin maailman kaikkiin ääriin. Pörssien kautta hullun rahan tauti levisikuin kulkutauti kaikkialle maailmaan, mutta siihen vaikutti sekin, mitä kutsutaan globalisaatioksi. Globalisaatio on ollut pääomamarkkinoiden liberalisointia pääomien vapaasti tulla ja mennä politiikkaa. Se on ollut kuin sekä tulo- ja menovesi samassa putkessa. Se on amerikkalainen rahanvalta, joka valloitti maailman markkinat: omaisuuden arvot määräytyivät koko maapallolla samojen perusteiden mukaan ja hallitsevassa asemassa oli tuotto. Ei ollut mitään muuta Jumalaa kuin raha ja sen isäntärenki velka.
Kiinteistö- ja pörssimarkkinat inflatoitiin, ja riskit levisivät kaikkialle kuin siitepöly tuulessa.
Laman oireet tulivat ensiksi esille USA:n asuntomarkkinoilla. Kun velalliset, joista monet olivat alun alkaen ihan persaukisia, eivät tosi paikan tullen kyenneet maksamaan velkojaan ja pankit menettivät tulonsa, josta syntyi finanssikriisi, josta syntyi kapitalismin perusteisiin ulottuva systeemikriisi.
Amerikantautia on hötöraha. Se on rahaa, jonka pankit ovat siittäneet tyhjästä ilman että asialle on pantu Pyhä Henki niin kuin erään aikaisemman neitseellisen synnytyksen yhteydessä. Hötörahalla ei ole mitään katetta. Avainasemassa uuden rahan liikkeelle laskemisessa eivät ole olleet valtiot vaan pankit. Liikkeellä olevasta rahamäärästä 95 % on pankkien liikkeellelaskemaa velkaa.
Lama iski työeläkerahoihin
Työeläkelaitokset ovat sijoittaneet osakekurssien nousun vuosina entistä suuremman osuuden tulevien työeläkeläisten varoista sellaisiin ulkomaisiin osakkeisiin, joita nyt saa halvalla. Viime vuoden puolella hyväksytyllä lakimuutoksella työeläkeyhtiöille tehtiin niiden taseiden pelastamiseksi miljardin tulonsiirto eläkeläisten varoista.
Finanssialan Keskusliiton toimintakertomuksesta 27.5.2008 selviää ketkä pankkitukea todellisuudessa tarvitsevat. Vakuutusyhtiöiden yhteenslaskettujen sijoitusten käypä arvo oli 31.12.2007 yhteensä 112 miljardia euroa. Sijoituksista 47 % oli osakkeissa, 40 % rahoitusmarkkinavälineissä ja 9 % kiinteistöissä. Osakkeiden ja osuuksien arvo nousi 52 miljardiin euroon. Rahoitusmarkkinasijoituksia oli yhteensä 45 miljardia euroa. Niistä 38 miljardia euroa oli joukkovelkakirjalainoja, joista 86 % eli 32,7 miljardia euroa oli ulkomaisia. Kiinteistösijoituksia yhtiöillä oli runsaan 10 miljardin euron arvosta. Kaikista sijoituksista oli tehty ulkomaille 59 % eli yli 66 miljardin euron arvosta.
Vuoden 2007 lopussa yhtiöillä oli suorassa omistuksessaan 15 121 asuntoa. Yhtöiden omistamien asuntojen keskikoko on 58 m2. Liike- ja teollisuustilaa yhtiöillä oli viime vuoden lopussa yli 5 miljoonaa neliömetriä. Merkittävä osa eläkevakuutusrahoja on sijoitettu ulkomaille. Riski on todella suuri. Edellisen laman aikana Koivisto tyhjensi eläkerahastot ulkomaisten lainojen maksuun. Eläkeläisten eläkkeet leikattiin. Köyhät eläkeläiset olivat pankkikriisin maksajia. Nyt tilanne on hieman toinen. Vakuutusyhtiöt itse ovat sijoittaneet eläkerahastovarat ulkomaille riskejä pelkäämättä. Onko valtio varautunut kansalaisten verovaroilla eli pankkituella korvaamaan mahdollisia eläkerahastojen sijoitustappioita?
Sijoitusrahastoilla ankea syksy
Sijoitusrahastoilla on ollut kalsea syksy. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma on painunut 50,6 miljardiin euroon. Rahastojen pääomaa on syönyt kurssilasku. Sijoitusrahasto on esimerkiksi osakkeista, arvopapereista tai kiinteistöistä koostuva rahasto. Rahaston omistavat ne, jotka siihen ovat sijoittaneet. Rahastoja käytetään hyvin moniin tarkoituksiin. Perinteiset osakerahastot sijoittavat osakkeisiin osinkotuoton tai myyntivoiton toivossa. Eläkerahastot säilyttävät ja kartuttavat pääomaa eläkkeiden maksamista varten. Sijoituskohteiden valintojen perusteella sijoitusrahastot jaetaan osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, pitkiin korkorahastoihin ja lyhyisiin korkorahastoihin.
On mahdollista perustaa myös rahasto, jonka varoista osa sijoitetaan kiinteistöihin tai asunto-osakkeisiin. Sijoitusrahastot voivat keskittyä tietylle maantieteelliselle alueelle tai johonkin toimialaan. Eläkerahat sulivat pörssipelissä Taantuma on vienyt suomalaiset työeläkeyhtiöt kriisin partaalle. Osakesijoitusten tappiot sulattivat suomalaisten eläkepotista viime vuonna 22 miljardia euroa. Ovatko eläkeyhtiöt ottaneet liian suuria riskejä eläkerahoilla? Kaatuuko riskipeli kansalaisten maksettavaksi korkeampina eläkemaksuina? Työeläkeyhtiöt ovat vakuuttaneet, että sijoitustappiot eivät uhkaa tulevien eläkkeiden maksua.
Vuonna 2007 eduskunta paransi työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia riskisijoituksiin. Eläkerahoille haettiin parempaa tuottoa, koska haluttiin hillitä eläkemaksujen nousupainetta. Eläkeyhtiöt ovatkin riskeeranneet ja sijoittaneet muun muassa salaperäisiin hedge-rahastoihin, jotka lupaavat tuottoa myös osakekurssien laskiessa. Sijoitusinto osui kuitenkin huonoon saumaan, kun osakekurssit alkoivat laskea. Eduskunta joutuikin säätämään viime syksynä pikavauhtia poikkeuslain, jolla pyrittiin estämään eläkeyhtiöiden osakeomistusten pakkomyynti.
Esko Seppänen on europarlamentaarikko (Vas.) ja julkaissut äskettäin kirjan Hullun rahan tauti. Hän sanoo, että eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet harvinaisen huonosti kansalaisten rahoja. Hänen mielestään valtion täytyy asettaa tiukemmat rajat eläkeyhtiöiden sijoituksille.
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1982317.asx?bitrate=1
Pankkitukeen 54 miljardia euroa
Pankkikriisi ulottaa lonkeronsa myös Suomeen. Valtio on valmis takamaan suomalaispankkien luotonottoa 50 miljardin arvosta ja tekemään suoria pääomasijoituksia neljän miljardin euron arvosta. Kaikki merkittävät suomalaiset pankit ovat kuitenkin arvioineet, etteivät ne tarvitse valtion tukea. Kansalaisia ihmetyttääkin, miksi pankkitukea pitää maksaa näin valtava määrä, jos pankit eivät sitä tarvitse.Eduskunta antoi perjantaina 24.10.2008 hallitukselle valtuudet äänin 127-5 lähteä mukaan järjestelyyn, jolla taataan islantilaisen Kaupting-pankin Suomen-konttorin talletukset 115 miljoonaan euroon. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen talletusten maksamiseksi
Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki Oyj ovat antaneet määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen tallettajille (noin 10 000 asiakasta) maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa. Sivuliikkeen varallisuutta pantataan rahoituksen vakuudeksi. Järjestelyn tavoite on vähentää Islannin rahoitussektorin ongelmien haitallisia vaikutuksia suomalaisille tallettajille sekä Suomen rahoitusmarkkinoille. Islantilaispankkiin ovat sijoittaneet rahansa ne suomalaiset, jotka ahneudessaan halusivat korkeampaa korkoa. Miksi Suomen valtion pitää lähteä verovaroilla tukemaan keinottelua ja riskinottoa ilman vastiketta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti