Viimeisin puoluekannatus gallup

 Viimeisimmän, elokuussa 2026 julkaistun Helsingin Sanomien puoluekannatusmittauksen mukaan Suomen suosituimpana puolueena jatkaa SDP 23,8 prosentin kannatuksella.

Pääministeripuolue Kokoomuksen kannatus puolestaan laski vaalikauden pohjalukemiin ja on nyt 16,5 prosenttia. Hallituskumppani Perussuomalaiset nousi puolestaan kolmanneksi 14,6 prosentilla.

Puolueiden kannatusprosentit (Elokuu 2026)

Puolue	Kannatus	Muutos heinäkuusta
SDP	23,8 %	0,0 %
Kokoomus	16,5 %	-0,2 %
Perussuomalaiset	14,6 %	+0,4 %
Keskusta	13,7 %	-
Vasemmistoliitto	11,3 %	-0,2 %
Vihreät	8,8 %	0,0 %

Keskeiset havainnot kyselystä

• Kokoomuksen lasku: Kokoomuksen suosio on Ylen uutisoiman HS-gallupin mukaan matalimmillaan yli viiteen vuoteen. Taustalla on vaikuttanut muun muassa Garden Helsinki -areenahankkeeseen liittyvä kohu.

• Perussuomalaisten nousu: Puolue on kasvattanut suosiotaan eniten edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja vakiinnuttanut paikkansa kolmantena ohi Keskustan.

• Virhemarginaali: Verianin toteuttaman kyselyn virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselyä varten haastateltiin 2 946 ihmistä välillä 14.7.–17.8.2026.

Mitä tämä merkitsee eduskunnan paikkajaoksi muutettuna

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tai politiikan tutkijoiden käyttämien ennustemallien mukaan tämä kannatustilanne muuttaisi eduskunnan voimasuhteita merkittävästi. Koska Suomessa eduskuntavaalien paikkajako lasketaan vaalipiireittäin d'Hondtin menetelmällä, pelkkä valtakunnallinen kannatus ei suoraan kerro paikkoja, mutta arvio näyttäisi tältä:

Arvioitu eduskunnan paikkajako (200 paikkaa)

Puolue	Arvioidut paikat	Muutos vuoden 2023 vaaleihin
SDP	52	+9
Kokoomus	36	-12
Perussuomalaiset	31	-15
Keskusta	29	+6
Vasemmistoliitto	23	+12
Vihreät	17	+4
Muut (RKP, KD, Liik jne.)	12	-4

Keskeiset poliittiset seuraukset

• Hallituspuolueiden romahdus: Nykyisellä neljän puolueen hallituspohjalla (Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP, KD) ei olisi enää enemmistöä. Niiden yhteinen paikkamäärä putoaisi noin 75–80 paikkaan (nykyisen 108 sijaan).

• SDP:n johdolla uusi pohja: SDP nousisi selkeästi suurimmaksi puolueeksi ja saisi ensimmäisenä oikeuden yrittää hallituksen muodostamista.

• Vasemmiston vahvistuminen: SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu paikkamäärä nousisi 75 paikkaan, mikä tekisi punavihreästä blokista (SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät) vahvan rungon (yhteensä 92 paikkaa). Enemmistöhallitukseen tarvittaisiin silti lisäksi Keskusta tai jompikumpi suurista oikeistopuolueista.

Ketkä kansanedustajat olisivat vaarassa pudota eduskunnasta

Yksittäisten kansanedustajien putoamisvaaraa ei voi ennustaa pelkän valtakunnallisen gallupin perusteella varmasti, sillä se riippuu vaalipiirien sisäisistä äänimääristä ja siitä, ketkä asettuvat uudelleen ehdolle.

Elokuun 2026 kannatustilanteen pohjalta voidaan kuitenkin vetää suoria johtopäätöksiä siitä, minkä tyyppiset edustajat ja millä alueilla ovat suurimmassa vaarassa pudota, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

1. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten "viimeisinä sisäänpäässeet"

Koska Kokoomus menettäisi ennusteen mukaan 12 paikkaa ja Perussuomalaiset 15 paikkaa, vaarassa ovat erityisesti ne edustajat, jotka uusivat paikkansa tai nousivat eduskuntaan vuoden 2023 vaaleissa vaalipiirinsä pienimmillä äänimäärillä (niin sanotulta vertauslukulistan hännältä).

• Uudet, ensikertalaisten kansanedustajat: Vuonna 2023 kummankin puolueen riveistä nousi ennätysmäärä uusia kasvoja eduskuntaan. Kun puolueiden paikkamäärä kutistuu, äänestäjät keskittävät usein äänensä tunnetuimmille ministereille ja konkareille, jolloin istuvat ensimmäisen kauden edustajat putoavat helposti.

• Uudenmaan ja Helsingin edustajat: Kokoomuksen kannatuksen lasku (16,5 %:iin) tuntuu kipeimmin sen vahvimmilla alueilla, kuten Uudellamaalla ja Helsingissä. Puolueen sisäinen kilpailu näissä vaalipiireissä on poikkeuksellisen kovaa, ja Garden Helsinki -areenahankkeen kaltaiset paikalliset kohut saattavat syödä erityisesti pääkaupunkiseudun edustajien äänipottia.

2. Hallituspuolueiden "rivikansanedustajat" vs. Ministerit

Suomen vaalijärjestelmässä ministerit ja puoluejohdon näkyvät hahmot keräävät vaaleissa lähes poikkeuksetta valtavia äänivyöryjä, jotka vetävät puolueen listalta muitakin läpi.

• "Ääniharavien varjossa" olevat: Kun puolueen kokonaispaikkamäärä laskee, ministerit (kuten Petteri Orpo tai Riikka Purra) pitävät lähes varmasti paikkansa. Heidän keräämänsä suuri äänipotti ei kuitenkaan enää riitä nostamaan listan loppupään rivikansanedustajia eduskuntaan asti.

3. Pienten hallituspuolueiden (RKP ja KD) edustajat vaaleissa ilman vaaliliittoja

Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannatus on pysynyt matalana ja tasaisena. Erityisesti KD on monessa vaalipiirissä riippuvainen vaaliliitoista (esimerkiksi Keskustan tai Kokoomuksen kanssa). Jos kumppanipuolueiden (kuten Kokoomuksen) kannatus sulaa, vaaliliiton kokonaisäänimäärä voi jäädä niin pieneksi, että KD:n istuva edustaja putoaa kokonaan pois.

4. Vasemmistoliiton ja SDP:n sisäinen paine

Vaikka SDP ja Vasemmistoliitto nostaisivat paikkamääriään huomattavasti (+9 ja +12 paikkaa), tämä luo painetta tietyille istuville edustajille:

• Uudet haastajat kiilaavat ohi: Etenkin Vasemmistoliiton vahva vire (11,3 %) houkuttelee listoille uusia, nuoria ja vetovoimaisia ehdokkaita. Tämä tarkoittaa, että osa puolueen nykyisistä, vähemmän julkisuudessa olleista istuvista kansanedustajista saattaa hävitä puolueen sisäisen kisan uusille ääniharavoille, vaikka puolue saisikin vaalipiiristä lisäpaikan.

Miten tilanne vielä voi muuttua jos verrataan aikaisempiin vaaleihin?

Gallupit kuvaavat aina vain haastatteluhetken mielipidettä, ja tilanne voi muuttua radikaalisti ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja, kuten aiempien vaalikausien historia osoittaa. Suomen poliittisessa historiassa vaalikampanjat, hallituksen loppukauden onnistumiset ja strategiset äänestyspäätökset ovat usein kääntäneet asetelmat päälaelleen viimeisten kuukausien aikana.

Tilanteen muuttumiseen vaikuttavat erityisesti seuraavat historialliset ja strategiset ilmiöt:

1. Taktinen äänestäminen (Blokkivaalit)

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa nähtiin poikkeuksellisen voimakas taktisen äänestämisen aalto, joka voi toistua.

• Keskustan ja pienten puolueiden sulaminen vaalipäivänä: Vuonna 2023 SDP imi vasemmistoliiton ja vihreiden ääniä loppumetreillä, kun taas Kokoomus ja Perussuomalaiset hyötyivät porvarillisten äänestäjien keskittämisestä.

• Nykyinen tilanne: Jos pääministeripuolueen paikka näyttää vaalien alla olevan kahden kauppa (esimerkiksi SDP:n ja Kokoomuksen tai Perussuomalaisten välillä), äänestäjät saattavat jälleen hylätä välimatkan puolueet (kuten Keskustan tai Vihreät) ja keskittää äänensä varmistaakseen haluamansa pääministerin.

2. Hallituksen loppukiri tai kriisit

Vaalikauden viimeinen vuosi on kriittinen hallituksen suosiolle.

• Vuoden 2019 opetus: Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kannatus suli loppumetreillä sote-uudistuksen kaatumiseen ja hallituksen eroon vain kuukausi ennen vaaleja, mikä nosti SDP:n niukkaan voittoon.

• Nykyinen tilanne: Jos Orpon hallitus saa talouden käännettyä tai loppukauden suuret hankkeet maaliin, Kokoomus voi kuroa nykyisen kaulan umpeen. Toisaalta uudet sisäiset riidat tai talouden sakkaaminen voivat syventää hallituspuolueiden alamäkeä entisestään.

3. Historialliset gallup-vaihtelut vaalikauden aikana

Puolueiden kannatus ailahtelee usein sykleissä, ja "varmalta" näyttänyt voitto on sulanut ennenkin:

Vaalikausi	Gallup-johtaja puolivälissä	Vaalien todellinen voittaja	Mitä tapahtui?
2011–2015	Keskusta johti pitkään jopa 26 % lukemilla	Keskusta voitti, mutta paljon pienemmällä tuloksella (21,1 %)	Kannatus suli vaalikampanjan aikana, Kokoomus ja PS nousivat kantaan.
2015–2019	SDP johti selvästi loppukaudesta	SDP voitti täpärästi (17,7 %)	Perussuomalaiset (Jussi Halla-aho) teki historiallisen loppukirin gallupien ulkopuolelta ja jäi vain 0,2 % voittajasta.
2019–2023	SDP (Sanna Marin) johti koronan aikana	Kokoomus voitti vaalit (20,8 %)	Kokoomus rakensi tasaisen nousun talousteemoilla, ja Perussuomalaiset ohitti loppumetreillä SDP:n.

4. Nukkuvien puolue ja vaaliaktivointi

Gallup-kyselyissä suuri osa vastaajista (usein 20–30 %) ei osaa tai halua sanoa kantaansa. Vaalipäivän ratkaisee se, kuka saa nämä ihmiset liikkeelle.

• Perussuomalaisten "piilokannatus": Perussuomalaisten äänestäjät ovat perinteisesti olleet vaikeammin tavoitettavissa gallupeissa, ja puolue on usein saanut vaaleissa paremman tuloksen kuin loppumetrien kyselyt ennustavat.

• SDP:n mobilisaatio: SDP:n nykyinen korkea kannatus (23,8 %) edellyttää, että heidän kannattajansa todella lähtevät uurnille. Jos vasemmiston äänestysaktiivisuus jää matalaksi, ero oikeistoon kapenee välittömästi.

Laadi ennuste tämän perusteella

Tämänhetkisen poliittisen tilanteen, historiallisten vaalitrendien ja d’Hondtin paikkajakojärjestelmän pohjalta laadittu ennuste vuoden 2027 eduskuntavaalien lopputuloksesta ja sitä seuraavasta hallitusmuodostuksesta näyttää seuraavalta:

1. Vaalituloksen ennuste: SDP voittaa, Kokoomus korjaa loppukirillä

Vaikka tämänhetkinen gallup-kaula on SDP:n eduksi poikkeuksellisen suuri, vaalikampanja ja taktinen äänestäminen tulevat kaventamaan eroja.

• SDP (ennuste: 21,5 % – 22,5 %): Puolue voittaa vaalit ja nousee suurimmaksi puolueeksi. Elokuun huippulukemista (23,8 %) tullaan kuitenkin hieman alaspäin, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto onnistuvat vaalikampanjan aikana palauttamaan osan taktisista äänestäjistään omille listoilleen.

• Kokoomus (ennuste: 18,5 % – 19,5 %): Puolue tekee perinteisen vahvan vaalikampanjan ja hyötyy porvarillisten äänestäjien halusta estää puhtaasti vasemmistolainen hallitus. Kokoomus nousee vaalipäivänä toiseksi ohi Perussuomalaisten, mutta häviää SDP:lle.

• Perussuomalaiset (ennuste: 15,5 % – 16,5 %): Puolue aktivoi "nukkuvien puolueesta" oman ydinkannattajakuntansa loppumetreillä. Galluphuippu tasoittuu, mutta puolue säilyttää asemansa kolmantena suurena voimana.

• Keskusta (ennuste: 12,0 % – 13,0 %): Keskusta kärsii jälleen vaalipäivän taktisesta äänestämisestä, kun oikeisto-vasemmisto-akseli kärjistyy. Puolue pysyy keskisuurena, mutta vailla merkittävää vaalivoittoa.

2. Arvioitu paikkajako eduskunnassa (200 paikkaa)

Puolublokki / Puolue	Arvioidut paikat	Rooli seuraavassa eduskunnassa
SDP	47–49	Hallitustunnustelija, suurin puolue
Kokoomus	41–43	Vaalituloksen kakkonen, avainasemassa hallitukseen
Perussuomalaiset	34–36	Suuri oppositiopuolue
Keskusta	24–26	Vaa'ankielen asemassa, vaikea hallituskumppani
Vasemmistoliitto	18–20	Vasemmistoblokin vahva tuki
Vihreät	14–16	Pyrkii takaisin hallitusvastuuseen
Muut (RKP, KD jne.)	12–14	Apupuolueita tarpeen mukaan

3. Hallitusskenariot: Miten uusi hallitus muodostetaan?

Koska mikään blokki ei saa suoraa enemmistöä, Suomeen muodostetaan vaalien jälkeen monipuoluehallitus, jonka runkona on joko sinipunainen yhteistyö tai keskustavasemmistolainen pohja.

Vaihtoehto A: "Sinipunainen" yhteistyö (Todennäköisyys: Suuri)

• Pohja: SDP + Kokoomus + Vihreät + RKP (tai KD)

• Paikkamäärä: Noin 115–120 paikkaa.

• Logiikka: SDP ja Kokoomus joutuvat hautaamaan vaalitaistelun sotakirveensä ja muodostamaan maan johtavan akselin. Tämä vakauttaisi talouspolitiikkaa (Kokoomuksen vaatimus) mutta toisi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja palvelut keskiöön (SDP:n vaatimus). Perussuomalaiset jäisi tällöin suureksi oppositiopuolueeksi.

Vaihtoehto B: "Kansanrintama" uusin maustein (Todennäköisyys: Keskitaso)

• Pohja: SDP + Keskusta + Vasemmistoliitto + Vihreät + RKP

• Paikkamäärä: Noin 115–118 paikkaa.

• Logiikka: Mikäli SDP:n ja Kokoomuksen näkemykset taloudesta ovat täysin sovittamattomat, SDP pyrkii muodostamaan Sanna Marinin hallituskautta muistuttavan pohjan. Ongelmaksi muodostuu Keskusta, joka on aiemmin ilmoittanut, ettei se lähde helpolla mukaan puhtaasti vasemmistovetoiseen hallitukseen ilman merkittäviä aluepoliittisia myönnytyksiä.

Vaihtoehto C: Nykyisen porvaripohjan jatko (Todennäköisyys: Pieni)

• Pohja: Kokoomus + Perussuomalaiset + Keskusta + KD/RKP

• Paikkamäärä: Noin 100–105 paikkaa.

• Logiikka: Tämä toteutuisi vain, jos Kokoomus ja Perussuomalaiset onnistuisivat loppukirissään niin rajusti, että ne ohittaisivat SDP:n, ja saisivat houkuteltua Keskustan mukaan hallitukseen. Nykyisellä kannatustrendillä tämä on epätodennäköistä.