Pääministeripuolue kokoomuksen kannatus on jatkanut laskuaan ja valunut alimmilleen yli viiteen vuoteen (16,7 %), kun taas SDP pitää vakaata kärkipaikkaa (23,8 %) pienestä alamäestä huolimatta. Tiedot perustuvat viimeisimpään, heinäkuussa julkaistuun Helsingin Sanomien / Verianin puoluekannatusmittaukseen.
Kannatusmuutokset ja keskeiset trendit
Puolueiden suosiossa on nähtävillä selkeitä siirtymiä sekä hallitus- että oppositioryhmien sisällä:
Kokoomuksen alamäki jatkuu: Kokoomus on kesän suurin häviäjä (-0,7 %-yksikköä). Puolueen kannatus on laskenut kolmatta kuukautta peräkkäin ja tippunut alle 17 prosentin ensimmäistä kertaa nykyisen hallituskauden aikana. Taustalla vaikuttavat hallituksen sisäiset kiistat ja puolueen jättämät naispuoliset kannattajat.
SDP vankassa johdossa: Vaikka SDP:n kannatus on hieman lipunut alaspäin huippulukemistaan (-0,3 %-yksikköä), se johtaa mittauksia edelleen yli seitsemän prosenttiyksikön kaulalla kokoomukseen.
Perussuomalaiset nousussa: Perussuomalaiset kasvattivat suosiotaan (+0,6 %-yksikköä) ja kiilasivat 14,2 prosentin tuloksella ohi keskustan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Vasemmistoliiton ennätystahti: Vasemmistoliitto teki alkukesästä historiallisen korkeita kannatusennätyksiä (11,2 %) ja on vakiinnuttanut paikkansa viidentenä suurena puolueena, syöden kannatusta erityisesti SDP:n vasemmalta laidalta.
Keskusta ja Vihreät: Keskustan kannatus on tasoittunut (13,7 %), mutta sen kannattajakunta on kyselyn mukaan tällä hetkellä kaikista epävarminta. Vihreät ovat menettäneet otettaan punavihreän blokin sisäisessä kilpailussa vasemmistoliitolle.
Hallitus vs. Oppositio
Hallituksen (Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP, KD) yhteenlaskettu kannatus oli heinäkuussa 38 prosenttia. Se pysyi samalla tasolla kuin kesäkuussa, sillä perussuomalaisten nousu tasoitti kokoomuksen kokemaa pudotusta. Kokonaisuutena hallituspuolueet ovat kuitenkin menettäneet merkittävästi kannatusta eduskuntavaaleihin verrattuna
Mitkä tapahtumat ovat vaikuttaneet puolueiden kannatukseen
Puolueiden kannatuksen muutoksiin kesällä 2026 ovat vaikuttaneet erityisesti hallituksen talouspolitiikka, kohutut tukipäätökset, ministeritason keskustelut sekä sukupuolijakaumat puolueiden sisällä.
Asiantuntijoiden ja Helsingin Sanomien uutisen mukaan keskeisimmät taustatekijät puolueittain ovat:
1. Kokoomus: Arkitodellisuus ja Garden Helsinki -kohu
Garden Helsinki -valtiontuki: Julkisuudessa laajasti puitu päätös myöntää valtiontukea Helsingin monitoimiareenahankkeelle herätti voimakasta arvostelua Demokraatti.fi-uutisoinnissa. Ristiriita hallituksen tiukan säästölinjan ja urheiluhankkeen miljoonatuen välillä söi pääministeripuolueen uskottavuutta.
Naisäänestäjien kaikkoaminen: Ylen tutkimuksen mukaan kokoomuksen kannatuksen sulaminen johtuu merkittävästi naisten suosion hiipumisesta. Hallituksen tekemät leikkaukset ja sosiaaliturvan tiukennykset ovat osuvasti osuneet naisvaltaisiin aloihin ja arkeen, mikä on etäännyttänyt naisäänestäjiä puolueesta.
2. Perussuomalaiset: Tiukka linja vetoaa ydinkannattajiin
Wille Rydmanin toiminta: Elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps) ympärillä käyty poliittinen ja julkinen keskustelu ei Helsingin Sanomien mukaan heikentänyt puolueen suosiota, vaan jopa vahvisti sitä. Tiukka vastakkainasettelu ja periaatteellinen linja toimivat usein perussuomalaisten ydinkannattajia aktivoivana tekijänä, mikä nosti puolueen takaisin kolmanneksi ohi keskustan.
3. SDP: Taktiikkana varovaisuus ja vakaus
Äänettömyys ja varovaisuus: Puheenjohtaja Antti Lindtmanin johtama SDP on pitänyt tietoisesti matalaa profiilia. Koska hallituksen politiikka herättää tyytymättömyyttä, SDP on voinut politiikan tutkijoiden mukaan kasvattaa ja ylläpitää johtoasemaansa tekemättä suuria avauksia, jotka voisivat karkottaa keskivaiheen äänestäjiä.
4. Vasemmistoliitto: Punavihreä siirtymä
Eurovaalien jälkimainingit: Vasemmistoliiton alkukesän historiallinen kannatuspiikki (11,2 %) on alkanut vakiintua. Puolue hyötyy edelleen vetovoimastaan ja imee aktiivisesti opposition äänestäjiä erityisesti SDP:n vasemmalta laidalta ja vihreistä, sillä moni punavihreä äänestäjä kaipaa suorasanaisempaa vaihtoehtoa hallituksen politiikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti