Garden Helsinki tiedot ja taustat (tekoälyn vastaukset)
Garden Helsinki on Helsingin Töölöön, Nordenskiöldinkadun varrelle suunniteltu suuri monitoimiareena- ja kaupunkikehityshanke. Sen keskiössä on noin 19 000 katsojan maanalainen tapahtuma-areena, joka toimisi muun muassa jääkiekkoseura HIFK:n uutena kotihallina. Alkuperäisten jättisuunnitelmien karsimisen jälkeen hankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan noin 400 miljoonaa euroa, ja sen tavoiteltu valmistumisajankohta on vuodenvaihteessa 2030–2031.
Hankkeen kuvaus ja sisältö
Toiminnot: Suuren maanalaisen areenan lisäksi hankealueelle on suunniteltu puistoalueita, asuntoja, hotelli, kaupallisia peruspalveluita sekä monipuolisia liikunnan harrastamisen tiloja.
Kumppanit: Hankkeen kehittäjäkumppanina toimii rakennusyhtiö SRV. Kansainvälisiksi yhteistyökumppaneiksi tapahtumien ja lipunmyynnin osalta on nimetty muun muassa Ticketmaster.
Taustayhtiö ja henkilöt
Projekti GH Oy: Hankkeen virallinen taustayhtiö on vuodesta 2013 asti toiminut Projekti GH Oy. Sen suurimpia omistajia ovat Oy HIFK-Hockey Ab sekä Friends of Garden Oy.
Johto: Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin entinen pormestari Jan Vapaavuori. Muina hallituksen jäseninä ja taustavaikuttajina ovat muun muassa Patrick Lapveteläinen, Timo Everi, Lotta Backlund sekä HIFK:n toimitusjohtaja Ilkka Kortesluoma. Operatiivisena johtajana toimii Emilia Ottela.
Taloudelliset vaikeudet ja velkajärjestelyt
Konkurssiuhka: Analyytikot ja julkisuuteen vuotaneet asiakirjat ovat kuvanneet yhtiötä pitkään taloudellisesti "konkurssikypsäksi". Yhtiön tulos on ollut pakkasella ja oma pääoma miinuksella perustamisesta lähtien.
Velkojen leikkaukset: Loppuvuodesta 2025 yhtiö joutui tekemään kriittisiä velkajärjestelyitä. Lainoittajat ja velkojat suostuivat leikkaamaan saataviaan ja mitätöimään korkoja, jotta hankkeen jatko varmistuisi. Yhtiö on kuitenkin kertonut saaneensa mukaan myös uusia rahoittajia.
Valtiontuki ja poliittinen kohu
35 miljoonan tuki: Petteri Orpon hallitus myönsi puoliväliriihessään huhtikuussa 2025 Garden Helsingille ehdollisen 35 miljoonan euron investointituen.
Poliittinen kritiikki: Tuki on herättänyt poikkeuksellisen suuren poliittisen kohun ja vastustusta oppositiossa. Julkisuudessa ja mediassa on kritisoitu sitä, että miljoonatuki myönnettiin ohi tavanomaisten virkamiesmenettelyjen ja pitkälti hankkeen omien, optimististen lukujen perusteella. Oppositio ja muun muassa keskusta ovat vaatineet tukipäätökseen liittyvien salaisten asiakirjojen ja taustojen avaamista kokonaan julkisuuteen.
Map data ©2026 GoogleTerms
200 m
Garden Helsingin ympärille syntynyt poliittinen kohu kytkeytyy suoraan Kansalliseen Kokoomukseen. Hankkeen saama 35 miljoonan euron valtiontuki on nostanut esiin vahvoja syytöksiä "hyvä veli" -verkostoista, poikkeuksellisesta poliittisesta lobbauksesta sekä kytköksistä puolueen vaalirahoittajiin.
Poliittisen kuvion keskiössä ovat seuraavat henkilöt, verkostot ja tapahtumat:
Keskeiset henkilöt ja Kokoomus-yhteys
Jan Vapaavuori: Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja hankkeen päälobbari. Vapaavuori on Kokoomuksen entinen raskaan sarjan ministeri ja Helsingin pormestari. Julki tulleiden sähköpostien mukaan hän oli suoraan yhteydessä pääministeri Petteri Orpon esikuntaan. Hän pyysi avustajia "runttaamaan" tuen läpi puoliväliriihessä ja kiitti heitä jälkeenpäin "asian junailusta".
Petteri Orpo: Kokoomuslainen pääministeri, jonka johtama hallitus myönsi 35 miljoonan euron tuen. Orpo on myöntänyt kehottaneensa Vapaavuorta olemaan yhteydessä valtiovarainministeri Riikka Purraan, mutta on kiistänyt antaneensa hankkeelle erikoissosioita tai toimineensa sopimattomasti.
Taustavaikuttajat ja vaalirahoittajat: Tutkivan journalismin raportit (kuten Helsingin Sanomat) ovat osoittaneet, että hankkeen taustayhtiön omistajissa ja rahoittajissa on Kokoomuksen vaalirahoitukselle ja Helsingin kunnallispolitiikalle keskeisiä sisäpiiriläisiä. Esimerkiksi hankkeessa mukana olevan varainhoitoyhtiö Taalerin suuromistaja Juha Fagernäs ja muut talousvaikuttajat ovat tunnettuja puolueen tukijoita.
Miten tuki "junailtiin"?
Ministeriön hylkäys: Alun perin hanke haki valtiolta jopa 110 miljoonan euron lainatakausta, jonka valtiovarainministeriön virkamiehet hylkäsivät. Tämän jälkeen valtiovarainministeri Riikka Purra kieltäytyi edistälemästä asiaa.
Ohituskaista esikuntatasolla: Kun virkamiesväylä tyssäsi, hanke siirtyi poliittiselle ohituskaistalle. Kokoomus nosti tuen esiin hallituspuolueiden erityisavustajatasolla käydyissä neuvotteluissa.
Päätös ilman virallista hakemusta: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan 35 miljoonan euron suora investointituki hyväksyttiin kevään 2025 puoliväliriihessä ilman normaalia avointa hakumenettelyä, ohi tavanomaisten opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesprosessien.
Poliittiset seuraukset ja kritiikki
"Korruptio" ja suhmurointi: Oppositio (mm. SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto) on arvostellut prosessia ankarasti. Kriitikoiden mukaan kyseessä on oppikirjaesimerkki poliittisesta suhmuroinnista, jossa veronmaksajien rahoja jaettiin pelkän puoluepoliittisen suosion ja tuttavuuden perusteella.
Kilpailevien hankkeiden syrjintä: Kohua on kasvattanut se, että samaan aikaan esimerkiksi Vantaan Kivistöön suunniteltu vastaava areenahanke (Arena 3.3) oli jätetty ilman valtiontukea, ja hallitus väitti alun perin, ettei se tiennyt kilpailevista hankkeista.
Erovaatimukset: Osa oppositiosta on vaatinut pääministeri Orpon eroa, ja asiasta on tehty kanteluita oikeuskanslerille. Tilannetta on puitu eduskunnassa asti, jossa oppositiopuolueet vaativat hallitukselta kaikkien tukeen liittyvien salaisten asiakirjojen julkistamista
Liittykö asiaa epäilys kokoomuksen vaalirahoituksesta
Kyllä liittyy, ja epäilykset vaalirahoituskytköksistä ovat nousseet koko poliittisen kohun keskiöön. Tutkivan journalismin paljastukset ja opposition kritiikki keskittyvät nimenomaan siihen, että hankkeen 35 miljoonan euron valtiontuesta päätettiin samaan aikaan, kun sen taustahenkilöt järjestelivät rahoitusta Kokoomukselle.
Epäilyt ja syytökset liittyvät erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin:
Rinnakkainen vaalirahoituksen järjestely
Samanaikaisuus: Helsingin Sanomien laajassa tutkivan journalismin raportissa paljastettiin, että Orpon hallituksen tehdessä päätöstä miljoonatuesta kevään 2025 puoliväliriihessä, hankkeen keskeiset puuhamiehet toimivat aktiivisesti Kokoomuksen vaalirahoituksen taustalla ja järjestelivät puolueelle kampanjarahaa.
Eturistiriita: Julkisuudessa ja eduskuntakeskusteluissa on esitetty kovaa kritiikkiä siitä, että rahoituspäätöstä valmistelleet tai sitä voimakkaasti lobanneet henkilöt kytkeytyvät suoraan puolueen rahahanoihin. Opposition mukaan tämä synnyttää vakavan epäilyn korruptiosta tai vastapalveluksista (niin sanotusta "quid pro quo" -asetelmasta).
Avainhenkilöiden kytkökset
Ilpo Kokkila (SRV): Garden Helsingin rakennus- ja kehityskumppaniksi valitun SRV-yhtiön suuromistaja Ilpo Kokkila on tunnetusti yksi Kokoomuksen historian merkittävimmistä ja suurimmista vaalirahoittajista.
Poliittinen hyökkäys ja puolustautuminen: Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo ja vasemmistopuolueet ovat suoraan syyttäneet, että tuki junailtiin "hyvä veli" -verkoston kautta Kokkilan ja muiden kokoomusvaikuttajien intressien ajamiseksi. Kokkila itse on julkisuudessa tyrmännyt nämä väitteet ja kuitannut ne vaalien alla tehdyksi poliittiseksi irtopisteiden keruuksi.
Miksi asia herättää poikkeuksellista epäilyä?
Normaalisti valtionavustukset urheilun ja kulttuurin suurinfralle kulkevat tarkasti säädeltyjen ministeriöiden hakuprosessien ja puolueettomien virkamiesarvioiden kautta. Tässä tapauksessa prosessin ohittaminen ja tuen poimiminen suoraan ”Kokoomuksen korista” hallituspuolueiden poliittisissa neuvotteluissa herätti epäilyksen siitä, että vaatimuslistan ja myönnetyn rahan taustalla vaikuttivat asiantuntijalausuntojen sijaan henkilökohtaiset suhteet ja puolueen rahoittajien toiveet.
Epäselvyyksien vuoksi oppositio on vaatinut eduskunnan perustuslakivaliokuntaa ja oikeuskansleria tutkimaan, onko päätöksenteossa rikottu esteellisyyssääntöjä tai ministerivastuulakia.
Onko tunnin juna samanlainen kokoomuksen vedätys? Vaikuttavatko nämä yhdessä Kokoomuksen kannatuksen määrään?
Turun tunnin juna -hanketta (nyk. Länsirata) ja Garden Helsinkiä yhdistää se, että molemmat ovat herättäneet voimakasta poliittista arvostelua ja syytöksiä Kokoomuksen intressien ajamisesta. Hankkeiden luonne, mittakaava ja kritiikin perusteet ovat kuitenkin osittain erilaiset.
Onko tunnin juna samanlainen kuvio?
Kriitikoiden mielestä hankkeissa on paljon samaa, mutta niiden välillä on myös selkeitä eroja:
Poliittinen kytkös: Länsirataa pidetään pääministeri Petteri Orpon (kok.) henkilökohtaisena ja aluepoliittisena "kunniahankkeena", sillä rata kulkee hänen kotikaupunkiinsa Turkuun. Kriitikot näkevät hankkeen Orpon poliittisena sitoumuksena, josta hän ei suostu luopumaan talousvaikeuksistakaan huolimatta.
Kritiikin syyt: Toisin kuin Garden Helsingissä, kyse ei ole yksityisen yrityksen suorasta tukemisesta, vaan julkisesta infratankkeesta. Tunnin junaa kritisoidaan kuitenkin sen kannattamattomuudesta. Valtion omat virkamiesarviot ovat toistuvasti todenneet, ettei hanke ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja että miljardiluokan investointi on valtion nykyisessä velkatilanteessa järjetön.
Julkinen kuva: Opposition ja monien kriitikoiden silmissä molemmat hankkeet edustavat "Kokoomuksen ohituskaistaa". Gardenissa ohitettiin virkamiesvalmistelu puoluekaverien auttamiseksi, ja Länsiradalla puolestaan ohitetaan virkamiesten taloudelliset varoitukset pääministerin oman kotiseutuhankkeen läpivimiseksi.
Vaikutus Kokoomuksen kannatukseen
Nämä hankkeet sekä hallituksen muut talous- ja leikkaustoimet näkyvät selvästi puolueen suosiossa:
Kannatus laskusuunnassa: Kokoomuksen kannatus on kääntynyt laskuun ja saavuttanut hallituskauden matalimpia lukemiaan. Puolueen gallupsuosio on pudonnut noin 17,4–17,6 prosenttiin.
SDP selvässä johdossa: Suurin oppositiopuolue SDP on vakiinnuttanut paikkansa Suomen suosituimpana puolueena noin 23–24 prosentin kannatuksella.
Naiskadon syveneminen: Kannatusmittausten mukaan Kokoomuksen suosion sulaminen johtuu erityisesti naisäänestäjien kaikkoamisesta.
Julkisessa keskustelussa "junaillaan ja runtataan" -tyyppiset kohut (kuten Garden Helsinki) ja miljardien sijoittaminen kiisteltyihin ratahankkeisiin samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluista sekä sairaaloista leikataan, ovat syöneet pääministeripuolueen uskottavuutta vastuullisena taloudenhoitajana
