perjantai 27. syyskuuta 2013

Avoin kirje Timo Soinille



From: Erkki Aho
Sent: Friday, September 27, 2013 9:40 AM
Subject: riikka.kaihovaara@yle.fi, pirkko.mattila@eduskunta.fi, pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
Avoin kirje Perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille
tiedoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, perussuomalaisten puoluehallitus sekä hallintovaliokunta
Olen lähettänyt Sinulle, Timo,  useita sähköpostiviestejä, mutta yleensä et ole vastannut niihin. Minä koen tällaisen menettelyn epäkohteliaisuutena, sillä olinhan minä nostamassa puolueen kannatusta kansanedustajaehdokkaana silloin kun puolueen kannatus oli vain 1 %:n suuruinen. Silloin minulle sanottiin vaalitilaisuuksissa, että olet hyvä mies, mutta olet väärässä puolueessa. Olen edelleen Perussuomalaisen puolueen jäsen, mutta koen kohteluni puolueessa vähintäänkin syrjiväksi. Minulta estettiin kansanedustajaehdokkuuskin kyseenalaisin perustein. Katso
Syrjintäkirje
Nyt puoluehallitus on lopettamassa perussuomalaisten toiminnan Kalajoella kahden kahjon takia. Olen toiminut Kalajoella osaston puheenjohtajana ja olemme ratkaisseet ongelman fiksusti, mutta kokematon puoluesihteeri halusi tehdä näyttävän puolueen edun vastaisen ratkaisun, jota kalajokisten on vaikea hyväksyä. Puoluesihteerin kokemattomuus ja taitamattomuus tuli puolueelle todella vahingolliseksi. Katso
Näin tuhottiin yksi puolueemme parhaimpia osastoja puoluesihteerin taitamattoman toiminnan johdosta.
Perussuomalaisten suuren eduskuntavaalivoiton mahdollisti Suomen kansa ja äänestäjät. Tämä vaalivoitto tunnetaan nimellä Jytky.
Timo Soinin 2 kg jytky
Uudessa puolueessa monet muiden puolueiden ongelmalliset henkilöt sekä muut henkilöt näkivät mahdollisuutensa. Puoluetta on todella vaikea johtaa.
On syytä muistaa, että useat suomalaiset ovat uhranneet henkensä isänmaan puolesta ja mahdollistaneet tämän vaalivoiton. Otan esimerkkinä erään sotilaan viimeisen kirjeen, jonka on kirjoittanut kuvassa oleva toinen mies vasemmalta, isäni on äärimmäisenä oikealla kuvassa.
Viimeinen kirje
Myös äitini elämän tarina on yksi niistä tuhansista, joissa on kuvaus niistä uhrauksista, joita kansalaiset ovat maamme eteen tehneet
Saima Aho 90 vuotta
Olen saanut kodissani hyvän kasvatuksen ja perinyt äidin maidossa ne periaatteet, joita olen elämässäni noudattanut.
Erkki Aho
Rehellisyyteni takia olen joutunut kärsimään lukuisia ihmisoikeusrikoksia, mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä ja valtavia taloudellisia tappioita. Katso
Erikoinen isänpäivä – tapon yritys
Putkakertomus
Olen joutunut taistelemaan oikeus- ja asianajajamafiaa vastaan. Katso
Olen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuustolle sen pyytämän selvityksen rikollisesta toiminnasta luottamustoimen ulkopuolella. Katso
Selvityksessä on 1879 sivua, mutta minulta estettiin sen esittäminen valtuustolle, koska siinä paljastetaan kunnan ja valtion rikollinen toiminta todistusaineistoineen.
Minulle ei annettu mahdollisuutta todistaa syyttömyyttäni, mutta aineisto on edelleen Kalajoen kaupungin arkistossa todistusaineistona.
Olen tehnyt myös dvd:n asioista, joissa todistan rikokset
Olen harrastanut historiaa ja selvittänyt Tiitisen listan nimet
Ehkä tämä on yhtenä syynä, miksi minua vainotaan.
Olen selvittänyt Suomen Naturan direktiivien ja lainvastaisen toteutuksen. Katso
Olen kääntynyt perussuomalaisen kansanedustajan Ismo Soukolan puoleen, tuloksetta
Olen kääntynyt perussuomalaisen kansanedustajan Juha Väätäisen puoleen, tuloksetta
Olen kääntynyt kaikkien kansanedustajien puoleen laillisuusvalvonnan kelvottoman toiminnan johdosta, mikään kuitenkaan ei ole muuttunut. Miksi?
Laillisuusvalvonta on mätäpaise mikä on puhkaistava
Olen tehnyt tahallisen liikennerikkomukset, jotta saisin asiat rikostutkintaan. Minulle Jokilaaksojen poliisi Sakari Jääskelä kertoi, että Jokilaaksojen poliisi ei tule tutkimaan tekemiäniä rikostutkintapyyntöjä eikä tutki myöskään tässä yhteydessä niitä. Katso: Tahallinen liikennerikkomus
Olen tehnyt 9 tunnin puheen Kalajoen kaupunginvaltuustolle. Se on valtuuston pöytäkirjan liitteenä. Linkki asiaan on tässä
Olen ilmoittanut lukuisia kertoja asioista valtakunnansyyttäjävirastolle ja poliisihallitukselle.Katso
Oikeustaisteluni on kestänyt 18,5 vuotta, enkä ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko aikana. Minulla on 50 000 euroa ulosotossa vahingonkorvauksia kunnianloukkauksista ja oikeudenkäyntikuluista, jotka ovat aiheutuneet, ei suinkaan kunnianloukkauksista, vaan siitä, että poliisi eikä oikeuslaitos ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Kysymys on valtion tietoisesta rikollisesta toiminnasta, jolla on pyritty nujertamaan minut, koska minä ole syyllistynyt rikoksiin, vaan kunnianloukkaukset ovat aiheutuneet siitä, että todelliset rikolliset ovat jääneet kiinni rikoksistaan ja minä olen saanut heidät kiinni rikoksistaan,mutta poliisi ja oikeuslaitos ei ota todistusaineistoa vastaan.
Syy on tässä:
Kun Suomea laitettiin EU-kuntoon, niin silloin tuhottiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä, saatettiin yli 500 000 ihmistä työttömäksi ja n. 14500 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta.
Kaikkeen tähän on syynä Suomessa päättäjien harjoittama vakaan markan politiikka, jonka pääarkkitehti oli presidentti Mauno Koivisto. Kysymys on valtiopetoksesta.
Oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus Linnassa 06.05.1992 kl 19.00
Salattu muistio valottaa Koiviston tuomioistuin-kritiikkiä pankkikiistoissa
Erkin kommentti:
Tämä sähköpostiviesti vahvistaa omalta osaltaan käsitystä Koiviston valtiopetoksesta
Aihe: prof. Heikki Ylikankaan vastaus . seminaarikyselyyn
Päiväys: 10.06.2002 15.06
Hyvä xxxxxx xxxxx
Muistelen, että tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.
Koivisto puolsi kantaa, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoa. Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen oli kuitenkin teettänyt lainanottajan oikeuksia puoltavan päätöksen KKO:ssa ennen kokousta, mistä Koivisto oli selvästikin näreissään.
Minulta ei ollut pyydetty valmisteltua puheenvuoroa. Käytin kuitenkin keskustelussa puheenvuoron, jossa käsittelin tuomioistuinten merkitystä valtiota muodostavina instituutioina historiassa ja EU:n toiminnassa. Ennakkotapauksin ohjataan kehitystä haluttuun suuntaan ja luodaan oikeudellista massaa, josta kodifikaatioin tiivistetään yleiset ja perustuslait. Minä olin ymmärtääkseni tullut kutsutuksi merkittäviksi arvioitujen juristien mukana laskien minut kuuluvaksi samaan joukkoon, vaikka itse asiassa olen historioitsija. Silloin olin oikeushistorian professori oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Aika huomattava osa läsnäolleista myötäili Koivistoa. Näin tämä oli nähtävästi etukäteen olettanut ja oli siinä oikeassa. Itse tuin Heinosta. Tilaisuudessa ei päädytty mihinkään erityiseen tulokseen, koska päätös, johon haluttiin vaikuttaa, oli jo tehty.
Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmänkin pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.
Olen ottanut vapauden lähettää tekstin Jukka Kekkoselle, joka oli alustaja ja nuorempana miehenä muistaa asiat paremmin.
Terveisin
Heikki Ylikangas
Koiviston konklaavi – irvokas näytelmä oikeusvaltiossa

Karmea totuus pankkikriisistä

Suomen laillisuusvalvonta on kansan pettämistä verovaroilla ja virkavastuulla. Laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain n. 6 promillea aiheuttaa huomautuksen vastaisen varalle. Te kansanedustajat ette perehdy asioihin, vaan hyväksytte laillisuusvalvojien satuilut vuodesta toiseen. Tämä on järkyttävää välinpitämättömyyttä.


Selvityspyyntö oikeuskansleri Jaakko Jonkalle

Laillisuusvalvonnan järkyttävä tila, osa 1

Laillisuusvalvonnan järkyttävä tila, osa 2

Tällaiselle toiminnalle nauravat jo aidanseipäätkin

Laillisuusvalvonnan järkyttävä tila

Korkein oikeus ei noudata Suomen lakia. Se antaa valitusluvan vain 10 prosentille valituslupaa hakeneista. Siis 90 prosenttia karsitaan perusteettomasti pois eikä heillä ole mahdollisuutta saada oikeutta. Korkein oikeus ei perustele kielteisiä päätöksiään. Menettely on Euroopan ihmisoikeussopimuksen, EIT:n päätösten sekä oikeudenkäymiskaaren sekä Suomen perustuslain vastainen menettely. On syytä epäillä, että valtiopetoksen takia ei ole mahdollisuus noudattaa Suomen lakia eikä kansainvälisiä sopimuksia.
Tästä huolimatta Suomi saa EIT:stä enemmän langettavia tuomioita kuin muut pohjoismaat yhteensä.
Poliisi on korruptoitunut ja eteenkin Pohjois-Suomessa lestadiolaisen mafian miehittämä. Valtakunnansyyttäjävirasto on keskeinen este oikeuden saannille. Sen toiminta ei kestä kriittistä tarkastelua missään vaiheessa eikä miltään osin. Tässä todistusaineisto:
PR-talojen konkurssivyyhti

Tuomioiden purkuperusteet korkeimmalle oikeudelle

Poliisijohtaja Sauli Kuha kieltäytyy vastaamasta

Poliisihallitukselle ja valtakunnansyyttäjävirastolle

Kantelu oikeuskanslerille

Valtiopetos on tosiasia

Rikostutkintapyyntö valtiopetoksesta

Täällä lisää todistusaineistoa

Kävin tapaamassa poliisiylijohtaja Mikko Paateroa

Rikostutkintapyyntö ulosottomies Vesa Heikkisestä ja kihlakunnanvouti Outi Rantahalvarista

EOK-jäsentiedote 11.9.2013

Oikeusvaltion haaksirikko: Koiviston konklaavi loukkasi yksilön perusoikeuksia

 Moderni oikeusvaltio perustuu keskeisesti valtiovallan kolmijakoon eli siihen, että lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan.
 Tämän rajan yli mentiin 6.5.1992 ns. Koiviston konklaavissa, kun tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui salassa järjestettyyn tilaisuuteen korkeimman oikeuden tuomareita ja muita lainoppineita. Salassa pidetyllä tilaisuudella loukattiin räikeästi demokraattiselle oikeusvaltiolle kuuluvia arvoja, hallinnon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta vastaan, toteaa Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton (EOK) liittohallituksen puheenjohtaja varatuomari Petri Kankaansivu.
 Keskustelutilaisuudessa tasavallan presidentti saattoi omalla arvovallallaan vaikuttaa tuomioistuimien ratkaisuihin. Tästä vaikuttamisesta ei ole näyttöä, mutta olennaista asiassa ei ole se, ovatko ylimmän toimeenpanovallan edustajan toimet vaikuttaneet tuomareihin vaan se, mikä oli toiminnan tarkoitus ja päämäärä. Nyt julkistettujen tietojen perusteella toiminnan tarkoituksesta ei jää epäselvyyttä.
 Presidentti Koiviston tarkoituksena oli vaikuttaa tuomareihin yleisen edun nimissä pankin asiakkaina olleita tavallisia kansalaisia vastaan. Koska oikeusvaltion tehtävänä on yksilön perusoikeuksien suojeleminen valtiovaltaa vastaan, presidentin toiminta loukkasi suoraan yksilön perusoikeuksia. Yksinkertaisinta ilmaista sama asia on, että suomalainen oikeusvaltio kärsi tilaisuudessa haaksirikon, toteaa EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.
 Voidaan myös kysyä, onko tällä tapauksella vaikutusta nykyhetkeen. Mielestäni vaikutus on selvä, jollei Koiviston konklaavin pöytäkirjoja julkisteta kokonaan. Salakähmäisyys heikentää kansalaisten yleistä luottamusta tuomioistuinten toiminnan riippumattomuuteen, kommentoi asiaa varatuomari Petri Kankaansivu.

Olen tehnyt tuomioiden purkuhakemukset korkeimmalle oikeudelle,mutta se kieltäytyi purkamasta tuomioita vedoten oikeudenkäymiskaaren muutokseen 13.12.2013. Menettely on kyseenalainen, koska kansanedustajat lakia säätäessään eivät ole lähteneet siitä, että oikeudenkäymiskaaren muuto on oikeuden saamisen este.
Poliisin on tutkittava nyt rikokset 18,5 puolen vuoden ajalta jotta korkein oikeus voi purkaa kaikki väärät päätökset. Olen tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja käynyt hänelle henkilökohtaisesti selittämässä asiat todistusaineistoineen. Perussuomalaisilla on hallintovaltiokunnan puheenjohtajan paikka ja poliisiasiat kuuluvat hallintovaliokunnalle. Lisäksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä voi valvoa, että poliisiylijohtaja Paatero noudattaa lakia.

Olen tehnyt myös valtiopetoksesta tutkintapyynnön. Asia kuuluu suojelupoliisille. Perussuomalaisilla on mahdollisuus ja velvollisuus valvoa, että suojelupoliisi tutkii valtiopetoksen.
Tutkintapyyntövaltiopetoksesta
Pyydän, että sinä, Timo Soini, Perussuomalaisten puheenjohtajana otat asian hoitaaksesi niin, että hallintovaliokunnan puheenjohtajan ja eduskuntaryhmän avulla varmistetaan Suomen palauttaminen oikeusvaltioiden joukkoon. Asiat on saatava tutkintaan ja oikeuden on tapahduttava. Todelliset syylliset on saatava vastuuseen ja kaikki aiheutetut vahingot on korvattava korkoineen.
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu (7.s kausi)
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki
puh. 044-30259348

lauantai 24. elokuuta 2013

Suomalaiset PEFC-tuotemerkityt puutavarat ja -tuotteet ovat laittomia ?



Euroopan suurimmat suomalaiset sahaajat eivät ole voineet markkinoida Suomessa sahaamiaan tuotteita laillisesti sisämarkkinoilla 3.3.2013 lähtien. 2000-luvulla metsänomistajille vuosittaisista noin 2000 mil.EUR kantorahatuloista sahaajat ovat maksaneet tukkipuista 80 %.
Suomen perustuslain säännökset ylittävät EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutukset ovat velvoittaneet metsänhakkuiden sopimusosapuolia 3.3.2013 lähtien. Asetuksen mukaan vain laillisia FSC-/PEFC -tuotemerkittyjä puutavaroita ja puutuotteita on voitu saattaa sisämarkkinoille. Laillisuus todennetaan metsänomistajille laillisista metsien hakkuista valmistetusta due diligence -järjestelmästä. Tämän sisältämä kansallinen lainsäädäntö varmennetaan kansallisilla metsänhoidonsertifioinneilla.
EU asetuksella varmennettiin puutavaroiden lailliset hakkuut, koska kansallisesti hyväksyttyä metsänhoidonsertifikaattia vastaan varmennettiin FSC-/PEFC tuotemerkittyjen puutavaroiden olevan kestävästi hoidetuista metsistä lähtöisin.

Metsänomistajat vastaavat EU asetuksen 955/2010 laiminlyönneistä vaadittavista vahingonkorvauksista vain due diligence hakkuutettujen metsien osalta. EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksien laiminlyönnit johtavat välittömään toimiluvan menetyksiin ml. puutavaroiden ja puutuotteiden markkinoinnissa.
Suomen valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin jäävät kaikki ilman due diligence –järjestelmää hakattavat metsät.

Suomessa laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän vastaavuus pyritään toteuttamaan kansallisella lainsäädännöllä. Jäsenvaltioiden lainsäätäjien oikeutena on Suomessa maa- ja metsätaloudessa, työ-, sosiaali- ja vero-oikeudessa laiminlyöty tietoisesti kansalaistensa EU –oikeuden turvaamia oikeuksia. Kansalaisille EU-oikeuksien laiminlyönneistä turvattiin oikeus vaatia vain vahingonkorvauksia jäsenvaltiolta. Koska valtio vastaa kaikista ja kaikkien toimesta teetettävistä kansalaisten EU-oikeuksien laiminlyönneistä, on tästä tullut metsänhakkuissa ja puunkorjuussa sekä metsänhoidoissa kaiken liiketoiminnan perusta.

Suomessa due diligence-järjestelmää ei toteuteta, koska tämä todistaisi tietoiset metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitojen EU-oikeuksien laiminlyönnit. Näyttönä tästä on kilpailuviraston v. 2007 ja 2010 tutkimukset. Näissä todettiin metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomaksi. Markkinaoikeus vältettiin arvioimalla kotimarkkinalaittomuus hyväksyttäväksi haittoja suuremmilla hyödyillä. Tämä perustui siihen, että kansallinen laittomuus ulkoistettiin puutavaroiden ja tuotteiden vientimaiden asiakkaiden maksettavaksi.
EU asetus 955/2010 teki laittomista kotimarkkinoista laittomia sisämarkkinoita.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen ”effet utile” oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava direktiiviä ilman kansallisia toimeenpanojakin. Tämän mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksia ml. kansallisesti laiminlyödyn direktiivin oikeusvaikutuksia. Yksityinen kansalainen voi vedota laiminlyötyihin EU-oikeusvaikutuksiin myös kaikkia niitä toimijoita vastaan, joilla on toimivaltaa vaikuttaa yksittäisen kansalaisen EU-oikeuksiin.
Neuvoston direktiivi 93/13/ETY mukaan, jos metsänomistajille ei ole ymmärrettävästi selitetty metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitosopimuksien laillisuusehtoja ovat kyseiset sopimusehdot mitättömiä.

Suomessa asetuksen 955/2010 kansallisesti valvontaviranomaiseksi hyväksytyn maaseutuviranomaisen (MAVI) mukaan metsänhakkuiden laillisuudet perustuvat metsänhakkuusopimuksiin.

Kaikki vuosittain laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavat metsänomistajat ovat luopuneet laillista oikeuksistaan metsiensä hakkuissa ja hoidoissa. Metsänomistajien edunvalvonnasta valtakunnallisesti vastaava Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (MTK) ohitti metsänhoitoyhdistyksien velvoittavan lain valmistamalla näiden toimintaa varten blankko-valtakirjat. Metsäkeskukset eivät voi hyväksyä metsänhoitomaksua maksaville metsänomistajille, eivätkä näiden blankko-valtuuttamille metsänhoitoyhdistyksille metsien hakkuulupia.

Vuotuisen vajaan 30 miljoonan euron arvoisen laittoman metsänhoitomaksun vastikkeeksi metsänhoitoyhdistykset järjestävät metsänomistajille tarvittavat metsäammattimiesten palvelut. Kilpailutusarvot perustuvat metsäntutkimuslaitoksen (METLA) laittomaan puunhankinnan kartelliin syyllistyneiden metsäyhtiöiden ilmoittamista yksityismetsien kauppahinnoista valmistettuihin puutavaroiden pysty- ja hankintakauppa-arvojen tilastointiin.
Puukauppatilastoissa tukkipuiden hankintahinnat perustuvat lainvastaisesti hakattujen tukkipuista maksetuista arvoista tehtyihin ilmoituksiin. Metsänhoitomaksua maksavat metsänomistajat eivät ole edes voineet hakata laillisesti tukkipuuta metsistään metsälain N:0 1093/96 säännöksin.

Kolme laittomaan puunhankinnan kartelliin v. 1997-2004 syyllistyneet kolme metsäyhtiötä ostavat 80 % metsänhakkuusopimuksilla myytävät yksityismetsät. Sopimusvelvoitteiden ulkopuolelle jäävät metsänhoitoyhdistyksien palkkaamat metsäammattimiehet sitouttavat metsänomistajat näiden omilla metsätiedoilla ja –taidoilla maailman ”osaavimpien” kanssa sopimussuhteisiin.
Metsänhoitoyhdistyksille Lähivakuutuksen nykyisin LähiTapiolan myöntämä vastuuvakuutus puukaupassa ja puunkorjuussa suojaa vahingonkärsijät vahingon varalta sekä metsänhoitoyhdistykset korvausvastuun varalta.

Metsäyhtiöiden metsänomistajilta ostamien metsien hakkuuoikeuksista valmistettu metsänhakkuusopimus on metsälain N:o 1093 14§ tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Tämän ilmoituksen hakkuuoikeuden omistajan kohdasta metsäkeskukset arvioivat asianosaisten oikeudet metsien hakkuissa. Metsänomistajien valtuuttamina metsäyhtiöt myönsivät metsänhakkuusopimuksella itselleen lailliset hakkuuoikeudet metsäkeskuksien johtokuntien jäseniä.
Corpus juris 2000 2 artikla (1) mukaan hankintamenettelyssä, jossa sovelletaan yhteisön oikeutta, on rikos, jos joku tekee tarjouksen, joka perustuu kilpailunrajoitukseksi tarkoitettuun sopimukseen ja jonka tavoitteena on saada toimivaltainen viranomainen hyväksymään tietty tarjous.

Metsäyhtiöt eivät toteuta ostamiaan hakkuuoikeuksia metsäomistajien kesken vaan teettävät näistä kolmannella osapuolella puunkorjuusopimukset. Metsien päätehakkuista tehtäviin metsänhakkuusopimuksiin on kirjattu laillisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten teettäjät. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnolla metsäkeskuksien vapauttaminen hakkuuoikeuksien myöntämisessä rikosoikeudellisesta vastuusta ei ulottunut metsien päätehakkuisiin.
Metsänhakkuu- ja puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa metsänomistajilla hankkimien oikeuksien siirrolta kolmannelle osapuolelle eli metsätyövoimalle vältettiin EU- ja sopimusoikeuden vastaisesti.

Suomessa metsäalan työmarkkinatoimijat ovat laiminlyöneet metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien toteutukset ammatinharjoittamisen ja puutavaran mittauksen direktiivin laiminlyönteinä. Perusoikeuskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Direktiivin mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä sekä niihin liittyen oleskelua, sosiaaliturvaa ja tutkintojen tunnustamista koskevat esteet poistetaan.

Suomessa yrittäjien ja työntekijöiden sosiaalisen peruskirjan oikeuksia ei ole noudatettu, jos nämä ovat vielä 2002 EU:n lakikirjassa olleet englanninkielisiä.
StoraEnso Metsä Oy vuoden 2011 ilmoituksen mukaan nämä hakkuuttavat metsät 99,9 % koneellisesti. Jättäessään puukaupan valtakirjalla yhdistykselle hoidettavaksi metsänomistaja voi valtuuttaa yhdistyksen hoitamaan myös korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonnan. Maanviljelijöiden hallinnoiman Yksityismetsätalouden Työnantajat ry vastaa puunkorjuussa työnantaja- ja työnjohtajan oikeuksin.

Metsätyövoiman riittämätön pätevyys oikeuttaa metsäammattimiehet päättämään metsänhakkuusopimukset yksipuolisesti puunkorjuun sopimuksilla ilman täyttä korvausta. Metsäammattimiesten oikeudet ovat ilman mitään uhkaa jälkikäteisten oikeudensuojakeinojen käyttöä. Sivistysvaltioista poiketen Suomen oikeusistuin ei sopimuksiin sisältyvää laittomuutta edes oteta käsiteltäväksi. Laittomuudet jäävät metsänhakkuu-, puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa uudelleen toimeenpantavaksi.

Metsätyövoiman EU-oikeuksien laiminlyönnit häivytettiin toimialan hyväksytettyihin metsän hoidon ja käytön sekä koneellisen puunkorjuun laatujärjestelmistä myönnettyihin sertifikaatteihin. Julkisten hankintojen markkinaoikeuteen vaatimiset vältettiin kilpailuviraston harkintavallan nojalla kotimarkkinoiden laittomuuden haittoja suuremmilla hyödyillä.

Kansallinen laittomuuden läpinäkyvyys esti metsänomistajia vaatimasta FFCS-metsänhoidonsertifikaattia vastaan puutavaroiden ja puutuotteiden FSC-/PEFC-tuotemerkintöjen hyväksyntää. Lakisääteisen uuden metsän kasvun toimenpiteenä teetettävässä taimikonhoidossa ei ole metsätyövoimalle 64 vuoden aikana muodostunut työeläkettä. EU-perustamissopimuksen mukaan eläke on työntekijän palkkaa.

Suomessa puutavaroiden ja puutuotteiden PEFC-tuotemerkintäoikeus hyväksytettiin sopimus- ja kilpailuoikeuden vastaisesti puunhankinnan alkuperän sertifikaattia vastaan. Suomessa kilpailevan FSC-metsäsertifioinnin käyttö estettiin laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavien metsänomistajien osalta.
Metsänkoneyrittäjäliiton Simo Jaakkola johtaa Suomessa metsänhoidonsertifioinnin soveltamisesta vastaavaa kehittämistyöryhmää.

Metsänomistajien hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten organisaatioiden laiton vertikaalinen sopimusyhteistyö mahdollisti metsäyhtiöiden v. 1997-2004 laittoman puunhankinnan kartellin. Metsäteollisuuden oli ryhdyttävä metsäyhtiöiden kartellissa sopimien maailman kalleimpien PEFC –puuraaka-aineiden jalostuksiin. Ilman PEFC-tuotemerkintää olevien puuraaka-aineen jalostuksen liikevaihdosta voitiin vaatia 20 % sanktiot. Metsäyhtiöidenv. 1997-2005 kartellin takia Suomessa metsäteollisuus ei ole vuoden 1997 jälkeen uusinvestoinut.

Vuosina 1990-1997 metsäteollisuuden investoinnit olivat noin 9,3 miljardia euroa eli 11,5 prosenttia liikevaihdosta. Maailman kalleimman tukin maksatuksesta huolimatta metsäteollisuus on hankkinut voitoilla suurimmat Euroopan sahaajien asemat. StoraEnso on maailman suurin eurooppalainen sahaaja 5 milj/m3 sahatavarakuution tuotannolla. Metsäliitto ja UPM ovat toinen ja kolmas. Vapokin on vielä 6. suurimman joukossa.
Metsäteollisuus on hiilipörsseistä 1990 -luvulla saaduilla avustuksilla kasvattanut maailmalla Eukalyptus -plantaaseja tuottaakseen kemialliselle metsäteollisuuden puuraaka-ainetta. Näistä saadaan seitsemän vuoden tuottokaudella sama puumäärä kuin Suomessa 70 vuoden tuottokaudella. Tehtaat tuottavat ¼ kustannuksilla sellua mitä Suomen tehtaat.

Keväällä 2004 puunhankintakartellin ilmiannon jälkeen metsäteollisuus on lakkauttanut tuotantoa lopettamalla kokonaan tehtaita tai myymällä näitä ulkomaille.
135 000 metsänomistajan omistaman Osuuskunta Metsäliiton Uruguayhin rakentama tehdas jouduttiin veloista antamaan UPM:lle. Kartellistutkinnan aikana metsäteollisuus on syrjäytynyt satojen miljoonien arvoisten biotuotteiden jalostuksen investointituista. Metsähallituksen 160 miljoonan vahingonkorvauksen syrjivän verokohtelun myötä siirtävät investointitukien saantia vuosikausiksi. Metsähallitus jäi paitsi valtion yksityismetsänomistajille maksamista subventioista joilla alennettiin kuitupuunarvoja.

Suomessa vuotuisten 50 milj/m3 lisäksi 35 miljoonan m3 hakkuumahdollisuuksien vientiin jalostamisesta ei metsäteollisuudella ollut enää resursseja. Metsäteollisuuden liikevoiton ratkaisuna olivat kotimarkkinat. Jaakko Pöyry Groupin mukaan EU:n ilmastosopimus edellyttää Suomessa metsähakkeen käytön nelinkertaistamista energiatuotannossa. METLA:n mukaan metsistä voidaan kestävästi vuosittain hakata 3-4 ydinvoimalan energiatuotantoa vastaava määrä puuta energiatuotantoon. Valtio tukee verovaroista bioenergia- ja biomassa puuraakanainen kasvatusta, koska näiden tuotannon myynnistä voidaan kotimarkkinoilla periä kuluttajilta energia- ja arvonlisäveroa toisin kuin viennistä.

Puolet vuotuisen hakkuumäärän jalostamisesta ja markkinoinnista kotimarkkinoille tekee laittomuudet kotimarkkinoille haitat hyötyjä suuremmiksi. Tämä on Kilpailuvirastolle markkinaoikeuteen vaadittava näyttö metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen laittomasta vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomuudesta. Vientimarkkinoille ulkoistettu kansallisen laittomuuden sijasta laittomuus maksatetaan kotimarkkina-asiakkailla.
Vuotuisesta hakkuumäärästä puolet onkin tarkoitus polttaa energiaksi tukkipuuhun verrattuna 1/5 kantoraha-arvolla. Nämä liikevoitot kuitataan verottomina Suomea turvallisemmin tuottaviin ulkomaisiin sijoituksiin.

Suomessa ei voida EU asetuksen 955/2010 edellytystä laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän sisältämää kansallista lainsäädäntöä varmentaa kansallisella metsänhoidonsertifioinnilla. Kansallisen PEFC-metsänhoidon päivityksessä EU-asetuksen edellyttämä laillisuus korjata suomalaisten puutavaroiden ja puutavaroiden PEFC-tuotemerkintäoikeus metsänhoidonsertifikaattia vastaan.


Monikansallinen suomalainen metsäteollisuus sisämarkkinoilla ei voi markkinoida Suomessa valmistamiaan tuotteita laillisesti sisämarkkinoilla. Suomen oikeusjärjestyksen mukaan julkisen tiedon salaaminen taloudellisen hyödyn tarkoituksessa on rikoslain 36 luvun mukaan törkeä petos

Lähde: Arto Jokisalon kirjoitus

torstai 22. elokuuta 2013

Puunkorjuu



PUUNKORJUUMESTARIT due diligence järjestelmä metsänhakkuiden laillisuudesta takaa FSC- ja/tai PEFC-tuotemerkittyjen puutavaroiden ja puutuotteiden laillisuuden sisämarkkinoilla.

Metsien 80-100-vuotisen tuottokauden aikana metsänhoidon toimenpitein aikaansaatu arvo realisoidaan metsien päätehakkuissa puunkorjuun suorittein. Ennen puunkorjuun aloittamista tulee metsien hakkuista tehdä metsäkeskuksille metsälain N:o 1093/96 14 § tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Metsäkeskuksia velvoittavat ilmoituksen hakkuuoikeuden omaavien hakkuuoikeudet. Nämä perustustuvat metsäsuunnitelmiin joihin kirjataan tutkittuun tietoon perustuvat toimenpiteet tekijöineen.
PUUNKORJUUMESTARIT due diligence täyttää lailliset metsien luontaisen uudistamisen ja/tai eri-ikäisen sekametsän kasvatuksien edellytykset. Näissä tukkimetsän kasvatuksina saavutetaan arvokkaimmat metsien hiilitaseet ja puuraaka-aineen hiiliarvot. Samalla vältetään metsien avohakkuuttamisista johtuvat kalleimmat avohakkuutettujen metsien uudistamiskustannukset ja hiilipäästöt. Avohakkuissa ongelmana on puiden juuristoja tuhat kertaa suuremman sienirihmaston tuhoutuminen. Tämän maaperään sitouttaman hiilen määrä on laskettua suurempaa, puhumattakaan puiden ja marjojen kasvuvoimasta. Sienirihmasto vaihtaa puiden hiilidioksidista ja auringonvalolla tuottamasta ravinteesta puille näiden kasvussa tarvitsemia sokereita. PUUNKORJUUMESTARIT due diligence yksityismetsien avohakkuu -uudistamisten dokumentointi sisältää ns. ei ympäristöystävällisten toimenpiteet. PUUNKORJUUMESTARI due diligence kasvatetuissa metsissä marjojen, sienien ja riistan ym. muiden osalta vaaditaan käypä arvo korvattavaksi. Näiden taloudellinen tuotto ylittävät vajaatuottoisten yksityismetsien taloudelliset tuotot. PUUNKORJUUMESTARIT due diligence laillistaa metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksien tähän asti omavaltaisten vähempiarvoisten puiden hakkuut. Metsäpalvelutoiminta omissa ja muiden metsissä tarjoaa paikallisen puunjalostukselle FSC-tuotemerkityn puuraaka-aineen. paikallinen energiapuuntuotanto yksityiskiinteistöille ja yhteisöjen lämmön ja sähköntuotantoon.
PUUNKORJUUMESTARIT mittausasiakirjalla jalostajat osoittavat sisämarkkinoilla FSC-/PEFC-tuotemerkittyjen puutavaroiden ja puutuotteiden olevan laillisia.

Suomalaiset PEFC-tuotemerkityt puutavarat ja -tuotteet ovat laittomia
Suomen perustuslain säännökset ylittävät EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutukset ovat velvoittaneet metsänhakkuiden sopimusosapuolia 3.3.2013 lähtien. Asetuksen mukaan vain laillisia FSC-/PEFC -tuotemerkittyjä puutavaroita ja puutuotteita on voitu saattaa sisämarkkinoille. Laillisuus todennetaan metsänomistajille laillisista metsien hakkuista valmistetusta due diligence -järjestelmästä. Tämän sisältämä kansallinen lainsäädäntö varmennetaan kansallisilla metsänhoidonsertifioinneilla.

EU asetuksella varmennettiin puutavaroiden lailliset hakkuut, koska kansallisesti hyväksyttyä metsänhoidonsertifikaattia vastaan varmennettiin FSC-/PEFC tuotemerkittyjen puutavaroiden olevan kestävästi hoidetuista metsistä lähtöisin. Metsänomistajat vastaavat EU asetuksen 955/2010 laiminlyönneistä vaadittavista vahingonkorvauksista vain due diligence hakkuutettujen metsien osalta. EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksien laiminlyönnit johtavat välittömään toimiluvan menetyksiin ml. puutavaroiden ja puutuotteiden markkinoinnissa.

Suomessa laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän vastaavuus pyritään toteuttamaan kansallisella lainsäädännöllä. Jäsenvaltioiden lainsäätäjän oikeutena voidaan maa- ja metsätaloudessa, työ-, sosiaali- ja vero-oikeudessa laiminlyödä tietoisesti kansalaistensa EU –oikeuden turvaamia oikeuksia. Kansalaisille EU-oikeuksien laiminlyönneistä turvattiin oikeus vaatia vain vahingonkorvauksia jäsenvaltiolta. Koska valtio vastaa kaikista ja kaikkien toimesta teetettävistä kansalaisten EU-oikeuksien laiminlyönneistä, on tästä tullut metsänhakkuissa ja puunkorjuussa sekä metsänhoidoissa kaiken liiketoiminnan perusta.


Suomessa due diligence-järjestelmää ei toteuteta, koska tämä todistaisi tietoiset metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitojen EU-oikeuksien laiminlyönnit. Näyttönä tästä on kilpailuvirasto v. 2007 ja 2010 tutkimukset. Näissä todettiin metsänomistajien ja näiden hallinnoimien julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen vertikaalisen sopimusyhteistyön laittomaksi. Markkinaoikeus vältettiin arvioimalla kotimarkkinalaittomuus hyväksyttäväksi haittoja suuremmilla hyödyillä. EU asetus 955/2010 teki laittomista kotimarkkinoista laittomia sisämarkkinoita. Suomen valtion avoimeen vahingonkorvausvastuun piikkiin jäävät kaikki ilman due diligence –järjestelmää hakattavat metsät.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen ”effet utile” oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava direktiiviä ilman kansallisia toimeenpanojakin. Tämän mukaan jäsenvaltioiden viranomaisen on noudatettava EU asetuksen 955/2010 oikeusvaikutuksia ml. kansallisesti laiminlyödyn direktiivin oikeusvaikutuksia. Yksityinen kansalainen voi vedota laiminlyötyihin EU-oikeusvaikutuksiin myös kaikkia niitä toimijoita vastaan, joilla on toimivaltaa vaikuttaa yksittäisen kansalaisen EU-oikeuksiin.
Neuvoston direktiivi 93/13/ETY mukaan, jos metsänomistajille ei ole ymmärrettävästi selitetty metsänhakkuun ja puunkorjuun sekä metsänhoitosopimuksien laillisuusehtoja ovat kyseiset sopimusehdot mitättömiä.

Suomessa asetuksen 955/2010 kansallisesti valvontaviranomaiseksi hyväksytyn maaseutuviranomaisen (MAVI) mukaan metsänhakkuiden laillisuudet perustuvat metsänhakkuusopimuksiin. Kolme laittomaan puunhankinnan kartelliin v. 1997-2004 syyllistyneet kolme metsäyhtiötä ostavat 80 % metsänhakkuusopimuksilla myytävät yksityismetsät. Metsäyhtiöiden metsänomistajilta ostamien metsien hakkuuoikeuksista valmistettu metsänhakkuusopimus on metsälain N:o 1093 14§ tarkoittama metsänkäyttöilmoitus. Tämän ilmoituksen hakkuuoikeuden omistajan kohdasta metsäkeskukset arvioivat asianosaisten oikeudet metsien hakkuissa.

Metsäyhtiöt eivät toteuta ostamiaan hakkuuoikeuksia metsäomistajien kesken vaan teettävät näistä kolmannella osapuolella puunkorjuusopimukset. Metsien päätehakkuista tehtäviin metsänhakkuusopimuksiin on kirjattu laillisten metsien uudistamisten ja uuden metsän kasvun turvaamisten teettäjät. Metsänhakkuu- ja puunkorjuu- sekä metsänhoitosopimuksissa metsänomistajilla hankkimien oikeuksien siirrolta kolmannelle osapuolelle eli metsätyövoimalle vältettiin EU- ja sopimusoikeuden vastaisesti.

Suomessa metsäalan työmarkkinatoimijat ovat laiminlyöneet metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien toteutukset ammatinharjoittamisen ja puutavaran mittauksen direktiivin laiminlyönteinä. Perusoikeuskirjan 20 artiklan nojalla turvataan oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Direktiivin mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä sekä niihin liittyen oleskelua, sosiaaliturvaa ja tutkintojen tunnustamista koskevat esteet poistetaan.

Metsätyövoiman EU-oikeuksien laiminlyönnit häivytettiin toimialan hyväksytettyihin metsän hoidon ja käytön sekä koneellisen puunkorjuun laatujärjestelmistä myönnettyihin sertifikaatteihin. Kansallinen laittomuuden läpinäkyvyys esti metsänomistajia vaatimasta FFCS-metsänhoidonsertifikaattia vastaan puutavaroiden ja puutuotteiden FSC-/PEFC-tuotemerkintöjen hyväksyntää.
Lakisääteisen uuden metsän kasvun toimenpiteenä teetettävässä taimikonhoidossa ei ole metsätyövoimalle 64 vuoden aikana muodostunut työeläkettä. EU-perustamissopimuksen mukaan eläke on työntekijän palkkaa.

Suomessa puutavaroiden ja puutuotteiden PEFC-tuotemerkintäoikeus hyväksytettiin sopimus- ja kilpailuoikeuden vastaisesti puunhankinnan alkuperän sertifikaattia vastaan. Suomessa kilpailevan FSC-metsäsertifioinnin käyttö estettiin laitonta metsänhoitomaksua metsänhoitoyhdistyksille maksavien metsänomistajien osalta.
Metsänkoneyrittäjäliiton Simo Jaakkola johtaa Suomessa metsänhoidonsertifioinnin soveltamisesta vastaavaa kehittämistyöryhmää.

Suomessa ei voida EU asetuksen 955/2010 edellytystä laillisten metsänhakkuiden due diligence –järjestelmän sisältämää kansallista lainsäädäntöä varmentaa kansallisella metsänhoidonsertifioinnilla. Kansallisen PEFC-metsänhoidon päivityksessä EU-asetuksen edellyttämä laillisuus korjata suomalaisten puutavaroiden ja puutavaroiden PEFC-tuotemerkintäoikeus metsänhoidonsertifikaattia vastaan.

Lähde: Arto Jokisalo


maanantai 5. elokuuta 2013

Kansanedustaja Pirkko Mattilan puhe Rahjan kalajuhlassa 04.08.2013



Hyvät juhlavieraat!
Vihreitä ajatuksia myötäilevä valtiovalta maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja maisemien palauttamiseksi muistuttamaan viime vuosisadan alkupuolen elinkeinojen muokkaamia maisemia. Puhutaan perinnebiotoopeista ja perinne maisemista. Valtion tilintarkastajat ovat peränneet suojelutoimiin käytettyjen varojen tarpeellisuutta. Kysynkin heti alkuun, miksemme hoida vesistöjen kuntoa mm. hoitokalastuksen ja kalaportaiden antamin keinoin ja hoida hyljekantaa niin, että tuottaisimme itse kotimaan käyttämän elintarvikekalan.
Toimme vuonna 2012 kalaa ja kalatuotteita 115 milj. kg eli 350 milj. euron arvosta. Käytämme kotimaasta pyydettyä elintarvikekalaa enää n. 10 %. Maisemia ei voi syödä, eikä ulkosaariin tehdyt perinnemaisemat elätä.  Niiden läheisyydessäkin käyvät ainoastaan muutamat paikalliset asukkaat.
Miksi perinnemaisemiin käytettyjä varoja ei käytä kotimaisen perinnekalaravinnon lisäykseen. Puuttuessaan luonnon muuttamiseen käy kuten Kalajoen Hiekkasärkillä ja Himangan Sautinkarilla Natura 2000- ohjelman paisuttama lokkikanta on pilannut uimaveden. Kokolibakteereja sisältävät näytteet aiheuttivat uinnin rajoituksia ja kieltoja. Lestijoki, maatalouden valuma-alueella on uintikelpoinen, muttei merenpuoli, jonka naurulokkikanta on suojelukohteena.
Varsinkin nuoria kuulijoita ajatellen, palaan lyhyesti lähihistoriaan.
Pohjoisimmasta Lapista Suomenlahteen elämme vesistörikkaassa maassa. Niinpä kala on muodostanut huomattavan osan koko kansan ravinnosta. Se on kelvannut herroille ja narreille. Painon alla suolassa silakka ja kilohaili säilyvät jopa vuosia. Kapakala oli Suomessa vielä viisikymmentäluvulle tultaessa yleisesti käytetty säilöntämenetelmä. Venäjän Karjalassa se on edelleen suosittu säilöntätapa ja tönkkösuolaisesta särjestä tuleekin totisesti erinomainen ”jano”.
Pienimuotoisen maatalouden ohella tämän rannikon asukkaiden vuotuisesta toimeentulosta noin puolet saatiin merestä tai metsätöistä. Varsinkin Pohjoisen jokiin kutemaan nousivat lohen ohella siika, harjus sekä iiläisten ”nahkiset”. Lajista riippumatta kala on terveellinen ravintoraaka-aine. Vuodenajasta johtuva kalalajien liike taas vaikuttaa saalislajin vaihteluun.
Kalan tärkeyden elintarvikkeena ja toisaalta tulolähteenä osoittaa se, miten heinätöistä lähdettiin yöksi silakanpyyntiin pauhoille. Suolattiin talvikalaksi kelpaavan terävämahaisen ”pötikän” ohella  pikkusiikaa ja monilla eri nimillä kutsuttua muikkua eli Raahen pohjoispuolella maivaa, Keski-Pohjanmaan siikamaivaa, Karjalassa mujetta tai rääpyskää jotka olivat vaikeasti korvattavaa ravintoainetta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Murtovesissä ja järvissä parvina elävän lohensukuisen muikun esiintymisvaihtelu on suuri, mutta nykyisin Perämeren eteläosien kalastajille sen merkitys on vähäinen, vaikka se on erinomainen kala. Saatuaan kymmenkiloisen lohen vielä kuusikymmenluvulla kalastajamaanviljelijä vertasi sen taloudellistamerkitystä lehmän poikimiseen.
Pohjoisen jokien valjastaminen voimataloudelle aiheutti koko Pohjanlahden alueella lohensukuisten kalakantojen heikentymisen. Kalansaaliiden supistuminen myötä kalastajien määrä on romahtanut ja herättänyt luonnonsuojelijat kutsumaan supistuneita kantoja uhanalaisiksi. – Lajien palauttamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat rajoituksia ja kuten huomenna voimaan tuleva uusi verkkojen silmäkokoja ohjaava asetus. Lajien voimistumiseen käytetyt keinot herättävät voimakkaita ristiriitoja kalastajien ja suojelusuunnitelmia tekevien ympäristöihmisten kesken. MMM-ministeriön alaisuudessa toimivan RKTL:n virkamiesten ja kalastajien välillä on väistämättä näkemyseroja.
Suojelulla ja rajoituksilla saatavat hyödyt ovat usein politiikan värittämiä mielipiteitä. Suojelutoimilla ei läheskään aina saavuteta asetettua päämäärää, mutta suojelijat saanevat tyydytyksentunteen rajoituksestalopputuloksesta riippumatta. Vastuu ontuu. Siitä herääkin kysymys: onko ympäristöpolitiikka luonnonsuojelua vai vastuutonta vallankäyttöä?
Natura 2000-suojeluohjelma kosketti voimakkaasti juuri tätä rannikkoa ja saaristoa. Koko Natura 2000-ohjelma toteutettiin EU-direktiivinvastaisesti ja monta kertaa suurempana kuin EU:n esittämä tavoite oli. Direktiivi edellytti, että uhanalaisten lajien ja luontotyyppien kesken suoritettaisiin suhteellisuusvertailu. Se jätettiin Suomessa kokonaan tekemättä.
Holkerin hallitus toteutti Keski-Pohjanmaalla rantojensuojeluohjelmanKuinkas ollakaan - rantojensuojelualueet täyttivät Natura 2000-suojeluohjelmaan asetetut kriteerit.
Natura 2000 –ohjelmaa varten laadittiin uhanalaisluettelot. Niihin päätyi mm. Suomen yleisin lintu: paju- eli uunilintu sekä Perämerellä erittäin runsaslukuinen norppa ja alati paisuva harmaahyljekanta. Tiedossani on tapaus, jossa koepyynnissä olleessa hylkeen kestävässä rysässä oli ensimmäisen aamun saalis seitsemän harmaahyljettä ja kolmen vuorokauden kuluttua siitä saatiin neljä lisää. Himangalla ainoasta pyyntiin lasketusta silakkarysästä kalastaja sai ensimmäisellä viikolla kuusi norppaa. Kuusikymmenluvulla koko avovesikautena pitäjän yli sadasta rysästä ei saatu yhteensä kuutta hyljettä.
Siikasaaliiden romahdettua kutualueille on alettu suunnitella ja perustaa pyynninrajoitusaikoja ja -alueita. Kun rauhoitusalueella ei saa liikkua veneellä eikä kalastaa, hylkeille taataan ruokarauha - rauha syödä ja häiritä kutemaan tulevia siikoja. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltiin keväällä ammattikalastajienpyydysvahinkovakuutusasiaaAsiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin arvio, että kalastajat laskevat verkkonsa sinne, missä he tietävät olevan eniten hylkeitä. Tarkoittiko väite, että kalastajien tavoitteena on maksimoida vakuutuskorvaukset, muttei kalansaalista?
Kuuleminen jätti itselleni enemmän avoimia kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Jos kohdalle osunut hyljeparvi repii verkot, ne ovat käsitykseni mukaan sellaisenaan pyyntikelvottomia. Vakuutuskorvausten hakeminen ja vakuutusyhtiön käsittely vievät niin paljon aikaa, että loppukaudella ei ole pyyntikelpoisia verkkoja. Sarjassamme käsittämättömiä väitteitä ministeri Ville Niinistö totesi tv-haastattelussa, ettei hylje syö vapaana olevaa kalaa, vaan se syö ainoastaan pyynnissä olevista rysistä.  Kysynkin, mistä hylje saa ravintonsa, kun läheskään jokaisessa pitäjässä ei ole enää pyynnissä ainuttakaan rysää.
Useissa tv-uutisissa 16.7. kuultiin Kalajoen Hiekkasärkkien rantojen virkistyskäyttöä häiritsevästä vedenlaadun nopeasta huonontumisesta. Aiheuttajana on suojelutoimilla voimistunut lokkikanta, jota asiantuntijoiden mukaan ei voida vähentää, elleivät ne muodosta vaaraa ihmisen terveydelle. Koska terveysriski on jo olemassa, ihmettelenkin, mihin tuollaista lokkimäärää tarvitaan? Miten suojeluhankkeen koulutetut puuhaajat perustelevat niiden tarpeellisuutta? Ymmärsivätkö suojelua vaatineet, että lokeista voi tulla ongelma, mikä lopettaa Hiekkasärkkien uimarannan virkistyskäytön? Uimarannoille pystytetyt kolibakteereista varoittavat kyltit ovat hiljentäneet leirialueen.
Kalastusmatkailu olisi elinkeino, joka ei lähde Kiinaan. Hiipuviin kalatuloihin saataisiin lisää ja tarpeettomaksi tai vajaakäytölle jäänyt kalusto uudelleen tuottavaan käyttöön. Hylkeenpyynti voitaisiin liittää matkailun palvelutarjontaan, jolloin käyttämättä jääneet hylkeenpyyntiluvat käytettäisiin ja pysäytettäisiin hyljekannan liikakasvu. Alkuvaiheessa käytettäisiin taannehtivasti vaikka viideltä vuodelta pyyntilupien ja saaliin välinen erotus.
Meidän on kiinnitettävä asiantunteva huomio arvokalojen lisääntymisongelmaan. Jokien vedenlaatu ja heikko kunto antaa siialle huonot lisääntymismahdollisuudet.  Sen vuoksi kutusiikojen syyspyynti ja poikaskasvatus laitoksissa on välttämätöntä. Jokien kutupaikat ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että luonnon kutu tuottaa muutaman prosentin siianpoikasista. Siksi lähes kaikilla joilla, mihin siika nousee, on kalastukuntien taholta järjestetty poikashautomoita. Nyt MMM suunnittele syyssiian pyynnin kieltoa.Monien ammattikalastajien mielestä tänä kesänä siikakantojen uhkana on ministeriön surkuhupaisa esityssiikakantojen ”suojelusta”.  
Viimeisin, muttei vähäisin ongelma on ilman siirtymäaikaa voimaantuleva verkon silmäkokojen muutos. Kalastajat varautuivat tulevaan pyyntikauteen pauloittaen uusia ja korjaten vanhoja verkkojaan. Nyt asetuksella kielletään yleisimmin käytössä olevien verkkojen silmäkokoja ja uudet talviaikaan pauloitetut verkotkin jäävät nyt käyttämättä. On käsittämätöntä, ettei asetukselle tullut siirtymäaikaa, sillä suurimmalla osalla kalastajia uudet verkot jäävät käyttämättä. Rahat ovat sitoutuneet kiellettyihin verkkoihin. Samoin se, että Vaasan saaristossa sallitaan välikokoon kuuluvan siian pyynti, joka estää sen pääsyn Perämeren alueelle ja kutujokiin.

Suomen talouden tila on niin huono, että kalastus on saatava entiseen arvoonsa ja kalaravinto kotimaisesta kalasta. Virkistävää juhlamieltä ja hyvää kesää kaikille.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Hallituksen esitys kuntajakolain muuttamiseksi



Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on antanut 23.05.2013 eduskunnalle esityksen kuntajakolain muuttamiseksi. Hallituksen esitys on poikkeuksellinen lakiesitys siksi, että se ei sisällä ainuttakaan lakipykälää. Tämä osoittaa kiistatta sen kuinka vaikeasta asiasta on kysymys ja kuinka huonosti lakiesitys on valmisteltu. Lakiesitys sisältää hallituksen mielipiteen sote-uudistuksesta. Hallituksen esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet muotoutuvat sekä järjestämisvastuu määräytyy pääsääntöisesti kunnan asukasluvun mukaan. Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote-palveluita. Kunnalla on rahoitusvastuu asukkaittensa sote-palveluista. Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000 – 50 000 asukasta, on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut.

Uudistuksen lähtökohtana on, että jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen ja erityisvastuualueita on viisi. Erva on kuntayhtymä. Ervaan kuuluvat sote-alueet säädetään asetuksella. Perustasot ja sote-alueet tulee muodostaa siten, että ne aloittavat toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuutta 2017. Perustason ja sote-alueiden muodostamisen perusteista kuullaan kuntia ja kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä, joka on jätettävä marraskuussa 2013. Asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Asetusta valmisteltaessa kuullaan kuntia syksyllä 2014.
Sairaanhoitopiirit voivat jatkaa toimintaansa hallinnollisina yksikköinä vuoden 2016 loppuun saakka. Kunnat päättävät kuntayhtymän purun yhteydessä omaisuuden ja velkojen siirrosta ja jakamisesta.


Kalajoen kaupungin osalla tämä merkitsee sitä, että kuntaliitokset on saatava aikaan Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kanssa parin vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa Kalajoen kaupunki joutuu liittymään suurempaan sote-alueeseen, mikä merkitsee kustannusten nousua sote-puolella noin 7 miljoonaa euroa vuodessa, mikä rahamäärä on pois muun muassa sivistyspuolen, teknisen puolen ja muiden hallinnon alojen määrärahoista. Käytännössä Kataisen hallituksen lakiesitys on katastrofi Kalajoen kaupungille ellei Alavieskan, Merijärven ja Pyhäjoen kanssa saada kuntaliitoksia aikaan parissa vuodessa.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Hautala-case – kehottaako oikeuskansleri päätöksillään laittomuuksiin?




Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei käsittely ministeri Heidi Hautalasta tehtyjä kanteluita ja kansanedustajat ummistavat silmänsä laittomuuksilta, vaikka kansanedustajien pitäisi noudattaa lakia ja erottaa ministeri Heidi Hautala ministerin tehtävästä.

Heidi Hautala – wikipedia

Suomen perustuslain 60 § Valtioneuvosto


Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.
Ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Jokainen asian käsittelyyn valtioneuvostossa osallistunut ministeri vastaa päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettään pöytäkirjaan merkittäväksi.

Valtioneuvoston jäsenet eli ministerit vannovat tuomarinvalan sekä virkavalan tai antavat vastaavat vakuutukset.

Virkavala

"Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

Tuomarinvala
Tuomarinvalan kaava on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

Tuomarinvalaa vastaava vala
"Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa lainkäyttötehtävissä toimin oikeudenmukaisesti lakia noudattaen."


Suomen perustuslaki 6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tästä remonttiskandaalissa on kyse
Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) maksoi vuonna 2009 oviremontin remonttimiehelle suoraan käteen ja myös siivoojalle pimeästi. Samalla eläkemaksut jäivät maksamatta.

Ministeri muisteli alun perin jutun julkisuuteen nostaneelle Iltalehdelle, että oviremontin hinta jäi niin halvaksi, ettei siitä tarvinnut maksaa ennakonpidätystä eikä eläkemaksuja eikä sosiaaliturvamaksuja, eikä nähnyt toimissaan mitään väärää. Remonttimiehen mukaan ministeri maksoi hänelle noin 650 euroa suoraan käteen työstä, koska remonttiin sisältyi myös remonttia varten teetetyt ovet, ja remontin jälkiä hoitaneelle siivoojalle 250 euroa käteen. Remonttimiehen mukaan ministeri tiesi maksavansa pimeästi sekä hänelle että siivoojalle.

Ministeri Hautala perusteli eduskunnassa remonttimiehelle suoraan summan käteen maksamista sillä, että kyseessä oli tuttu urakoitsija ja pahoitteli, ettei ollut tajunnut pyytää mieheltä työstä kuittia. Hän myönsi maksaneensa siivoojalle pimeästi. Ministerin mukaan remontin taustalla on hänen miesystävänsä ja remonttimiehen välinen oikeusriita. ”Olen teettänyt yhden oven, ja luulin että urakoitsijan asiat olivat kunnossa ja hän hoiti velvollisuutensa. Olen pahoillani, ettei asioita oltu selvitetty kunnolla enkä pyytänyt asiasta kuittia, Hautala sanoi torstaina eduskunnassa.

Näin kertovat tiedotusvälineet asiasta:

Näin Hautala selittää oikeusriitaa remonttimiehen kanssa

Heidi Hautalan hämärät remontit

Hautala/Nekrasov maksoivat vähintään 43.000 euroa pimeänä

Ääninauha todistaa: Heidi Hautala junaili ison pimeän remontin

Tapaus Hautala: Remonttimiehellä ja siivoojalla yhteistä yritystoimintaa jo vuodesta 2009


Kommentti: Hautala katsoo omaa etuaan

Hautala: ”Remonttimies uhkasi minua” – heitti syytöksen myös kahdelle ”arkkiviholliselleen”

Remontti Helvetin enkeleiden yhtiöllä

Hautala yllättyi remonttifirman kytköksistä Helvetin enkeleihin

Valehteliko Heidi Hautala poliisikuulustelussa?
http://hautalagate.blogspot.fi/#!/2011/04/valehteliko-heidi-hautala.html

Venäjän NTV-kanava uutisoi Hautalan toiminnasta
http://hautalagate.blogspot.fi/#!/2012/03/venajan-ntv-televisiokanava-heidi.html

Uhka-arvio suojelupoliisille
http://hautalagate.blogspot.fi/#!/2013/03/hautalagate-kirjeeni-suojelupoliisille.html

Venäläissivuston uhkaama Heidi Hautala: ”Äärimmäisen epämiellyttävää”

Tulisiko ministeri Hautalan erota?



Tämän vuoksi oikeuskansleri ei käsittele Hautalan pimeitä töitä

Minun oikeustajuni mukaan oikeiskanslerin olisi pitänyt tutkia kantelut ja jos hän katsoo, että asiat kuuluvat esimerkiksi poliisin toimialaan, hänelle olisi tullut siirtää asiat poliisin tutkittavaksi. Mielestäni Heidi Hautalan toiminta on sellaista, ettei se ole ministerille sopivaa eikä ministeriä pidä asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin kansalaisiin. Jos ministeri saa vapaasti rikkoa lakia laillisuusvalvojan erityissuojeluksessa, niin kannaustaako menettely tavallisia kansalaisia kunnioittamaan lakia. Jos kansanedustajat hyväksyvät laittomuudet ministerin ja toimivat vastoin lakia, niin paraneeko tällaisella menettelyllä eduskunnan arvovalta ja kansalaisten luottamus kansanedustajien rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.