lauantai 5. tammikuuta 2013

”Vanha koira ei opi istumaan uudella tavalla”




Vanhan kansansanonnat sisältävät usein merkittävän viisauden. Siksi käytän tätä sanontaa nyt vaikean ongelman ratkaisemiseen. En suinkaan halua rinnastaa ketään vanhaan koiraan vaan kuvaan tilannetta osuvasti ja järkeen törmäävästi vanhalla kansanviisaudella.

Kalajoella on harjoitettu syrjintäpolitiikkaa johtavan puolueen eli keskustapuolueen toimesta kymmenien vuosien ajan. Ongelma on todella vakava ja kaiken lisäksi syrjintä on Suomen lain mukaan rikos huolimatta siitä, että syyllistytäänkö siihen kaveriporukassa, lasten tai aikuisten kesken, tai työpaikalla. Suomen perustuslain 6§:n mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Yhdenvertaisuuslaissa (6§), joka tuli voimaan 1. helmikuuta vuonna 2004, kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa (2 luku 2§) ja rikoslaissa (11 luku 9§ ja 47 luku 3§)
Yhdenvertaisuuslaki
6 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

Keskustan valtuustoryhmä näyttää hyväksyvän syrjinnän, minä en. Siksi katson, että asia on annettava valtakunnansyyttäjävirastolle ja poliisihallitukselle hoidettavaksi, koska keskustan valtuustoryhmä, Jokilaaksojen poliisi ja Oulun syyttäjälaitos eivät reagoi asioihin. Laitan asian tiedoksi myös Keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle. Voiko Keskusta todella hyväksyä puolueena tällaisen toiminna?

Mielestäni ja minun oikeustajuni mukaan Kalajoella keskeiset henkilöt syrjinnässä ovat Raili Myllylä, Jouni Jyrinki ja Eero Nevalainen. Kaksi viimeksi mainittua kuitenkin taustatyöntekijöinä.

Kalajoella kiistattomia näyttöjä syrjinnästä ovat sivistystoimenjohtajan virkavaali, josta on olemassa KHO:n päätös. Asia on selvitettynä tässä:

Tapaus 1.


Tapaus 2.

Toinen selkeä ja kiistaton syrjintätapaus on vt. ympäristötarkastaja Riku Halmeenpään syrjinta.

Ympäristötarkastajan työsuhteen päättäminen oudolla tavalla
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/05/ymparistotarkastajan-maaraaikaisen.html


Muun muassa näiden syrjintärikosten tutkimatta jättäminen tekee Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan ja Oulun poliisin Tapani Tasannon esteelliseksi toimimaan tutkinnanjohtajina asioissani.

Kaupunginhallitus kumosi virheellisen päätöksensä 18.6.2010 § 214, että ympäristöntarkastajan tehtävien hoitaminen ajalla 1.7.2010 – 31.5.2011 ostetaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneeltä Oy Ecospec Ltd:ltä, hankintalain vastaisena.
Kaupunginhallitus käsitteli oikaisuvaatimuksen ympäristötarkastajan tehtävien hoitamisesta 31.5.2011 saakka. Kaupunginhallitus toteaa, että Meriter Oy, Marko Sieväsen oikaisuvaatimus ei ole sisältänyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaupunginhallituksen tekemä päätös tulisi kumota ja oikaisuvaatimus hyväksyä. Ympäristötarkastajan viransijaisuutta hoitava rakennustarkastaja Jouko Lehikoinen on kokonaisuutena arvioiden kelpoisuudet ja muut virkakriteerit täyttävä ja joka on hänen aiemmasta työskentelystään katsottu sopivaksi. Ympäristötarkastajan tehtävien hoito on järjestetty vakinaisen viranhaltijan hoitovapauden ajan sisäisin järjestelyin. Kunnanhallitus on pitänyt tätä edullisempana ja tarkoituksenmukaisempana vaihtoehtona.

Mielestäni tämä päätös on lainvastainen, sillä Jouko Lehikoinen ei täytä lain edellyttämiä vaatimuksia päteväksi ympäristötarkastajaksi. Ei se, että hänet kaupunginhallitus on katsonut sopivaksi tee häntä päteväksi.

Seuraavana asiana kaupunginhallitus on merkinnyt tiedoksi Kalajoen kaupungin ha Oy Ecospec Ltd sopimuksen. Kaupunginhallitus on 9.6.2009 § 190 päättänyt hyväksyä sopimuksen Oy Ecospec Ltd:n kanssa. Kumpikaan osapuoli ei ole sanonut sopimusta irti. Sopimus on toistaiseksi voimassaoleva.
Valitettavasti tuo sopimus ei ole minun oikeustajuni mukaan kilpailulain mukainen. Se olisi pitänyt kilpailuttaa oikein. Näin jatkuu ympäristöasioissa Kalajoen kaupungin imagon kannalta ikävä ja kaupunkilaisten kannalta vahingollinen toiminta.

Tapaus 3.

Kolmas syrjintätapaus on mielestäni valtuutettu Pasi Rajalan syrjintä teknisenjohtajan valintaprosessissa. Olin itse mukana haastattelemassa hakijoita ja voin vakuuttaa, että ensimmäisellä kierroksella Pasi Rajala oli ylivoimaisesti pätevin hakija ja onnistuin haastattelussa erinomaisesti, mutta Raili Myllylä ei hallunnut Pasi Rajalaa tekniseksi johtajaksi ehkäpä siksi, että Pasi Rajala on tavallista valtuutettua älykkäämpi ja hoiti valtuutetun tehtävänsä mallikkaasti ja vastuullisesti ja esitti aiheellisia kriittisiä kysymyksiä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle vastattavaksi valtuutettuna. Tämä maksoi minun käsitykseni mukaan valtuutettu Pasi Rajalle teknisen johtajan paikan.

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 2


Tapaus 4.

Neljäs syrjintätapaus on entinen Himangan kunnanjohtaja Jorma Tikkanen. Olen tehnyt havaintoja Tikkasen syrjinnästä seuraavasti:

Pahuuden voimat ja vallan varkaathttp://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/pahuuden-voimat-ja-vallanvarkaat.html

Syrjintävuorossa Jorma Tikkanenhttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/01/syrjintavuorossa-jorma-tikkanen.html

Kun olin mukana kaupunginhallituksen kokouksissa niin huomasin jatkuvan nokittelun Myllylän ja Puoskarin taholta koskien Jorma Tikkasen toimintaa kaupunginhallituksessa.

Ennen kunnallisvaaleja Jorma Tikkanen antoi haastattelun asioista ja totesi näin:
Valta Kalajoella on kahden käsissä

Tapaus 5.

Viidentä syrjintätapauksena voidaan pitää entisen teknisenjohtajan Paavo Soukan syrjintää, jonka taustahahmoina toimivat Jouni Jyrkinki ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.


Vastaus Paavolle


Tapaus 6.

Erkki Aho on jountunut olemaan Kalajoella syrjinnän kohteena jo yli 30 vuotta.


Eurolla 50 hehtaari maata Kalajoen Hiekkasärkiltä

Olen hallinto-oikeuden toimintaa voidaan perustellusti epäillä erittäin kyseenalaiseksi, siis se on hallinnonjatkeena toimiva suojeluorganisaatio.

Ylituomari Marja Mattila


Itse kyllästyi jo syrjintääni niin paljon, että jätin eronpyynnön valtuustolle


Eräänlainen syrjintätapaus tämäkin

Näin Kalajoella kilpailutetaan
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nin-kalajoella-kilpailutetaan.html

Esimerkki Raili Myllylän laittomasta toiminnasta. Kielsi virkamiestä antamasta tietoja valtuuteluille.

Kouluverkkoasia kuumentaa tunteita

Äänestystulos 20-15
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/nestystulos-20-15-valtuuston-1kokous.html

Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 1
Kalajoen kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 2
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/12/kalajoen-kaupunginvaltuuston-kokous_13.html

Keskustan pinnan alla kuplii. Kalajokiset vaativat muutosta ja se on saatava aikaan. Keskustalle annettu ääni syksyn kuntavaalissa merkitsee ääntä Raili Myllyllälle, joka käyttää keskustalle annettuja ääniä tahtonsa ja tarkoitusperiensä mukaisesti. Heti vaalien jälkeen voidaan tehdä kouluverkkoratkaisut kuntalaisten tahdon vastaisesti, jos Raili Myllylä jatkaa keskustan johdossa Kalajoella.

Vanhempaa taustaa

Koulu on elävän kylän tunnusmerkki
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/146.htm

Nunnan nännit ja paavin pallit - kouluverkon supistamisesta Kalajoella
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/131.htm

Toinen esimerkki Raili Myllylän laittomasta toiminnasta. Natura rikoksiin olisi pitänyt puuttua.
Kolmas esimerkki Raili Myllylän lainvastaisesta toiminnasta

  1. Minä en voi hyväksy Raili Myllylää kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi,
    koska katson hänen syyllistyneen rikoslain 15 luvun 11 §:n mukaiseen tekoon ja rikoslain 15 luvun 10 §:n mukaiseen tekoon sekä luottamusaseman väärinkäyttöön sekä epäilen häntä syrjinnästä.

”Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella”

Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen 28.11.2005 perusteella Kalajoen Keskusta päätti kantaa kortensa kekoon Erkki Ahon maineen mustamaalaamisessa. Keskeisessä roolissa tässä asiassa oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä sekä Kalajoen kunnan hallintojohtaja Pekka Ollila.

Kalajoen kaupunginhallitukseen tuotiin kiireellisenä asiana 12.12.2005 § 343 ohi esityslistan nimikkeellä ”Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella”. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto käy asiasta periaatekeskustelun ja päättää mahdollisista toimenpiteistä.

Kaupunginvaltuusto päätti 20.12.2005 § 143, että asiassa suoritetaan hallintomenettelylain mukainen kuuleminen riittävässä ajassa. Pro Kalajoen ryhmä esitti, että odotetaan oikeuden lainvoimaista päätöstä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Äänestyksessä valtuutettu Aila Siirilän ehdotus voitti äänin 29-6.

Ahon selvitys valtuutetuille

Vetosin hallintolain 34 §:n, jonka mukaan asianosaiselle on varattava tilaisuus ennen asian ratkaisemista lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Esitin myös vaatimuksen hallintolain 37 §:n mukaisesta suullisesta selvityksestä asiassa. Vaadin myös hallintolain 40 §:n mukaista todistajien käyttöä asiassa.

Tein 1879 sivun suuruisen selvityksen asioista todistusaineistoineen. Lisäksi mukana oli kaksi kirjaa todistusaineistona, joista toinen kirja oli 530 sivun kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.
Paljastin selvityksessäni PR-talojen konkurssivyyhden rikokset, Suomen Naturan laittomuudet ja rikokset sekä Kalajoen matkailun laittomuudet ja rikokset. Kaikki nämä tarkkoine todistusaineistoineen.

Selvitystä ei annettu valtuutetuille eikä tiedotusvälineille

Kaupunginhallituksen jäsenille ei jaettu selvitystä lainkaan. Selvitystäni ei jaettu myöskään valtuutetuille. Selvitystäni ei laitettu liitteeksi mihinkään kaupunginhallituksen pöytäkirjaan, eikä mihinkään valtuuston kokouksen pöytäkirjaan. Selvityksestä haluttiin vaieta tyystin, vaikka se on virallinen ja julkinen asiakirja. Se paljastaa lukuisia rikoksia ja rikoksentekijöitä.

Kaupunginvaltuustolle en saanut esittää selvitystäni lainkaan. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti asian valtuustokäsittelyn. Minulle varattiin valtuustonkokouksen ulkopuolelle muutaman minuutin puheenvuoro asiassa. Valtuuston puheenjohtajalla ei ole oikeutta rajata asian käsittelyä valtuuston kokouksen ulkopuolelle, eikä rajoittaa valtuutetun puheoikeutta. En hyväksynyt menettelyä. Katsoin, että valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä ylitti toimivaltuutensa, kun hän esti asian valtuustokäsittelyn sekä todistusaineistoni jakamisen valtuutetuille.



Kirjallinen todistusaineisto on Kalajoen kaupunginarkistossa. Jouduin tekemään Kalajoen kaupunginvaltuuston minulta pyytämän selvityksen asioista. Selvityksessä on sivuja 1879 + liitemateriaali. Silloinen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua esittämästä valtuutetuille tekemääni selvitystä. Huom. rikoslaki 15 luku 11 §

Rikoslaki 10 § (24.7.1998/563)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.
Ks. L sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 18 §.
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.Olen tehnyt asioita DVD-dokumentin, mutta senkin esittämisen valtuutetuille valtuustonpuheenjohtajana ollut Raili Myllylä esti


PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html


Olen jakanut Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenille kirjani, jossa on todistusaineistot rikoksista ja tehnyt erillisen juridisen argumentoinnin kirjassa oleville dokumenteille. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on Raili Myllylä.
Todistusaineistot ja selostukset tapahtumista löytyy tämän kirjan sivuilta.




Kaupunginhallitus ei ole ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Olen tehnyt asioista valtuustoaloitteen, jossa vaadin Jokilaaksojen poliisiasiainneuvottelukuntaa ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
http://valtuustoaloite.blogspot.fi/2012_09_01_archive.html

Toivom että Raili Myllylä vetää oikeat johtopäätökset asioista. Jos ei vedä, niin toivon, että keskustan valtuustoryhmä auttaa Raili Myllylää.
Toivon, että Pekka Märsylä kieltäytyy valtuuston puheenjohtajuudesta johtuen hänen toiminnastaan Himangan kunnallisissa osakeyhtiössä sekä vaaleissa saadulla heikolla luottamuksella. Minä edellytän, että keskustan valtuustoryhmä ottaa asian vakavasti. Syrjintä Kalajoella on lopetettava. Keskustan valtuustoryhmä näyttää Kalajoella olevan kahtiajakautuneena. Yleisönosastokirjoitukset vahvistavat syrjinnän edelleen jatkuvan. Kaikki ei kuitenkaan julkisuuteen ole kerrottu eli ei sitäkään, että joku poistui kesken kokouksen syrjintäänsä kimmastuneena.



Kalajoella 05.01.2013

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

STX Finland ja suomalaisen telakkateollisuuden vaiheet



Ministeri Jan Vapaavuori

Yhdysvaltalaisyhtiö Royal Caribbean Internationalin loistoristelijä valmistetaan Turun STX-telakan sijasta Ranskassa. Telakka-alan konkari Martin Saarikangas syyttää hallitusta kovin sanoin tilauksen menettämisestä.
  • Olen todella pettynyt hallituksen toimintaan, etenkin ministeri Vapaavuoreen. Saattaa olla, että hän menee historiaan miehenä, joka tappoi suomalaisen telakkateollisuuden. Yli 50 vuotta telakka-alalla toiminut Saarikangas toteaa, että kielteinen tukipäätös oli naula telakkateollisuuden arkkuun juuri ajankohdan vuoksi.
Arviolta 900 miljoonan euron tilaus olisi tuonut Suomeen 20 000 henkilötyövuotta.
  • Onhan tämä aivan valtava isku suomalaiselle telakkateollisuudelle. Minä en oikein ymmärrä, minkä takia hallitus puhuu kovalla äänellä, että pitää luoda uusia työpaikkoja. Minun mielestäni pitäisi turvata ensin nykyiset työpaikat, Saarikangas sanoo.
Hänen mukaansa telakkaklusteri työllistää nykyisin Suomessa 25000 ihmistä.
  • Tällainen tilaisuus tuoda 20 000 työpaikkaa Suomeen, ei niitä joka päivä tule. Kyllä hallitus ja varsinkin ministeri Vapaavuori saavat tehdä paljon töitä, että Suomi saisi tällaisen tilaisuuden uudestaaan, Saarikangas toteaa.

Saarikangas on ollut Ranskan telakan johdossa aiemmin ja kertoo tuntevansa telakan kuin omat taskunsa. Hänen mukaansa Ranskalla ei ole yksistään kapasiteettiä aluksen rakentamiseen.
  • Ranska joutuu suunnittelemaan aluksen ja koko logistiikkaketjun alusta asti. Telakka ei pärjää ilman apua.

Turun STX-telkan johtaja Jari Anttila toteaa yksiselitteisesti loistoristelijäaluksen kaatuneen hallituksen päätökseen olla myöntämättä lainaa. Hallitus päätti olla aiemmin joulukuussa olla myöntämättä STX Finlandille 50 miljoonan euron lainaa, joka olisi todennäköisesti tuonut ristelijätilauksen Turkuun.
  • Se olisi ollut se puuttuva osanen rahoituspaketista. Nyt emme saaneet kasaan vaadittavaa rahoitusta ja tilaus valui Ranskaan, johtaja Jari Anttila sanoo.
  • Talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt asiaa 11 kertaa. Päätös siitä, ettei valtio lähde lainoittamaan, on tehty kolmeen kertaan. Asiaan liittyy merkittävä määrä liikesalaisuuksia, joita edes vastuullinen ministeri ei voi kommentoida tässäkään vaiheessa, Vapaavuori sanoi tiedotustilaisuudessa 28.12.2012.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Royal Caribbean –varustamon risteilijätilaukseen telakkayhtiö STX:lle liittyy ”merkittävä määrä liikesalaisuuksia”. Hänen mukaansa julkisuutta käytettiin hyväksi kauppaneuvotteluissa ja julkisuuteen vuodettiin väärää tietoa. Ministeri Vapaavuori on oikeassa.
Suomessa on herättänyt hämmenystä se, että valtio oli valmis myöntämään Turun telakalle suoraa vastikkeetonta tukea yhteensä 44 miljoonaa euroa, mutta ei halunnut taipua 50 miljoonan euron pääomalainaan, joka telakkayhtiö lupasi maksaa korkojen kera takaisin. Telakkayhtiän kannalta kuvio oli selkeä. EU:n sallima 44 miljoonan innovaatiotuen myöntämistä yhtiö piti itsestään selvänä. Pääomanlainan se halusi tukien lisäksi. Pääomalaina voidaan muuttaa suoraan osakepääomaksi, jos lainan antaja siihen suostuu.

Monille asioihin kantaa ottaville henkilöille on jäänyt epäselväksi mikä on omanpääoman ehtoinen laina? STX Finland pyysi Suomen valtiolta 50 miljoonaa oman pääoman ehtoista lainaa, ei siis tavallista lainaa, kuten monista uutisista olisi voinut päätellä
Pääomalaina on osakeyhtiölain määrittelemää erityisluottoa, joka rinnastuu yhtiön taseessa omaan pääomaan. Jos yhtiö tekee vararikon, pesä makssa ensin vieraan pääoman ja vasta sitten oman pääoman, jos varoja riittää.

Vaikka Suomen hallitus olisikin myöntynyt pääomalainaan, se ei välttämättä olisi ratkaissut kisaa Turun hyväksi. Ranskan valtion ja sen omistaman merkittävän valtionyhtiön yhdessä omistama lähes 50 prosenttia STX Francesta osoittaa, että valtiovalta oli päättänyt pitää telakat Ranskassa. Suomen valtiolla ei käytännössä ollut samoja mahdollisuuksia tukea Turun telakkaa kuin Ranskan valtiolla Saint Naziren telakkaa, koska Suomen valtio ei ole omistajana Turun telakassa, mutta Ranskan valtio omistaa eri järjestelyillä lähes puolet Saint Naziren telakasta. Suomen valtion olisi pitänyt jälleen ryhtyä telakkayhtiön omistajaksi jotta tilaus olisi saatu Suomeen. Miksi näin ei tehty?

Laivatilauksesta kilpailivat yhden ja saman korealaisyhtiön STX:n Turussa ja Ranskan Saint Nazairessa sijaitsevat telakat. Yhtiö kilpailutti valtioiden tukiaisia eikä laivatilausta, jonka teki Royal Caribbean International varustamo ilmeisesti välittämättä siitä tehdäänkö alus Ranskassa vai Suomessa.

Ranskalaisen meriteollisuutta käsittelevän erityissivuston meretmarine.comin mukaan risteilijäaluksen päätyminen Ranskaan oli pitkäjänteisen strategisen ja taktisen kaupallisen osaamisen ansiota. Sivuston mukaan Ranskan STX-telakka alkoi kiinnostua kisasta jo viime kesänä, sen jälkeen kun Suomessa rahoitusvaikeudet tulivat julki. STX France alkoi valmistella monimutkaista vaihtoehtoista rahoituspakettia visusti julkisuudelta piilossa. Sivuston mukaan STX France pyysi alun perin lupaa emoyhtiö STX Europelta tarjouksen tekemiseen. STX Europe on myös Suomen STX omistaja. STX France mobilisoi 40 hengen projektiryhmn, joista osa työskenteli ainoastaan rahoitus- ja juridisten kysymysten kimpussa, meretmarine.com kertoo. Sivuston mukaan taktiikkana oli valmistella tarjous iskukuntoon salassa ja tuudittaa suomalaiset hyvän olon tunteeseen. Kun Suomen hallitus vielä piti kriisikokouksiaan, sopimus allekirjoitettiin Ranskassa. Tarjous oli esitelty Yhdysvalloissa 15. joulukuuta.

STX Francen toimitusjohtaja Laurent Caastaign antaa haastattelussa ymmärtää, että yksi keskeisimmistä julkisista tuista tuli luottoja ja vakuuksia jakavalta Coface-laitokselta. Lisäksi Castaign kiittää valtiovaltaa siitä, että sen avulla tarjoukseen löydettiin mukaan oikeat pankit.

Valtioiden erilainen sitoutuminen telakoihin ratkaisi ristelijäkisan ranskalaisen Saint-Nazairen hyväksi. Ranskassa valtio omistaa kolmanneksen eteläkorealaisen STX-konsernin ranskalaisen tytäryhtiön osakkeista. Saman konsernin suomalainen tytär STX Finland on pääosin eteläkorealaisten hallussa. Ranskan hallitus nosti omistuksensa kolmannekseen vuonna 2008 oikeistolaisen presidenttin Nicolas Sarkozyn tuella. Hän pelkäsi työpaikkojen siirtyvän Aasiaaan ja halusi valtion lähtevän pääomistajaksi isolla omistusosuudella. Korealaiset omistavat STX Francesta enää hieman yli puolet. Kolmas omistaja on puolivaltiollinen konevalmistaja Alstom, joka tekee laitteita myös laivateollisuudelle.

Suomen katastrofista toiseen johtanut telakkateollisuuden rakennemuutos käynnistettiin 20.5.1986. Tehdyssä muistiossa on merkintä salainen, mutta se oli tilintarkastajien käsityksen mukaan Valmet Oy:n ja Oy Wärtsilä Ab:n laatima. Muistiossa todetaan ”Wärtsilän ja Valmetin telakkasektorin työvoimavahvuudeksi arvioitiin vuoden 1986 lopussa noin 10500 henkilöä ja lähivuosien rakenteelliseksi vähennystarpeeksi noin 4000 – 5000 henkilöä. Ensimmäiset kapasiteetin supistukset arvioitiin tehtäväksi Helsingin aluella. 28.5.1986 oli tehty salaiseksi merkitty muistio keskustelusta, johon osallistuivat ministeri Lindblom, ministeri Laine, ministeri Ollila, valtiosihteeri Hiltunen, kansliapäällikkö Wahlroos, vuorineuvos Kankaanpää, vuorineuvos Stolpe, varatoimitusjohtaja Bertlin, ylijohtaja Mäkinen ja neuvotteleva virkamies Niemi. Muistion mukaan ministeri Lindblom totesi Valmetin ja Wärtsilän informooineen kauppa- ja teollisuusministeriötä toimialarationaliointisuunnitelmasta ja nääki yhtiöiden valtiovallalle esittämät toimenpiteet perusteltuina. Ministeri Ollilan mukaan yhtiöiden esittämiin valtiovallan toimenpiteisiin ei ole periaattellisia esteitä. Uuden lain perusteella emoyhtiöt perustivat kaksi uutta tytäryhtiötä, joista toinen oli Wärtsilä Meriteollisuus Oy ja toinen privatisointikelpoien Vlmet paperikoneet Oy. WM:ssä emo Wärtsilä omisti 70 % ja Valmet 30 %. Uusi yhtiä on Wärtsilä Ab:n tytäryhtiö ja osa Wärtsilä-konsernia.

Myöhemmin erittäin tappiolliseksi osoittautuneen tilauskannan WM osti pääosin vuonna 1987. Osa oli suoraan omistajain telakkasektoreilta siirreettyjä tilauksia ja osa pitkälle neuvoteltuja projekterja, joiden lopulliset tilaussopimukset solmittiin WM:n toiminnan alettua vuoden 1987 lopulla. WM:n osakepääoma oli 800 miljoonaa markkaa ja vararahasto 700 miljoonaa markkaa. Oma pääoma oli tosin aikaansaatu sillä, että sinne oli siirretty telakkalaitteita suurimmaksi osaksi. Vientitakuulaitos katsoi tärkeäksi asiaksi että Wärtsilän ja Valmetin 1,5 miljardin markkaa oma pääoma oli kunnossa silloin, kun päätöksiä tehtiin. Nimenomaan siitä syystä yhtiölle annettiin hyvä vakavaraisuus. Pääomaan pantiin yliarvostettua käyttöomaisuutta 1350 000 markkaa ja 150 miljoonaa rahaa. Kaikki olivat sokaistuneita. Varallisuuden määrä oli hirveä. Se oli tavarassa. Sitten piti ottaa lainaa, jotta homma pyörii. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n tilinpäätös 1988 ja sen perusteella laadittu välitilinpäätös 30.4.1989 eivät antaneet oikeaa ja riittävää tietoa yhtiön taloudellisen tuloskehityksen, taloudellisen tilan ja rahoitusaseman eikä tulevaisuuden näkyien arvioimiseksi.

Valtion tilintarkastjien mielestä valtion osapuolen toimintaa 9.8.1989 sopimuksen yhteydessä on pidettävä riittämättömästi valmisteltuna, taitamattomana sopimuksentekomenettelynä ja varomattomana vastuunottona. KHT Yrjö Tuokon tilintarkastuskertomus osoitti, että WM:n taloudellinen tilanne oli sopimuksen tekohetkellä noin miljardi markkaa huonompi kuin oli esitetty. Kansliapäällikkö Wahlroosin mielestä oli olemassa paikkoja, joissa tehdään tosiasialliset päätökset ja paikkoja, jossa tehdään niitä vahvistavat muodolliset päätökset. Sen vuoksi meilä on talouspoliittinen ministerivaliokunta, että siellä nimenomaan ne ministerit, joille poliittisten asioiden hoito kuuluu, sopivat asiallisesti asioiden hoidosta. Sailaksen mielestä ulkopuolisten ei ole aihetta paljon paneutua, kuinka tarkaan itsekukin läsnäollut ministeri ymmärsi sen, mitä siellä esiteltiin ja mihin sitouduttiin. On syytä olettaa, että kun asia siellä esiteltiin, käsiteltiin, hyväksyttiin ja pöytäkirjattiin, niin talouspolittiinen ministerivaliokunta luonnollisesti tiesi, mitä se teki.

Elokuussa 1989 Meriteollisuuden paperit kasattiin kansliapäällikkö Bror Wahlroosin tiskille. Tällöin Bunta peukun on täytynyt osua paiseeseen ja mädän on täytynyt singota silmille. Wahlroos ryhtyi laastaroimaan vuotavaa haavaa yhtiän kriisihallituksen puheenjohtajana. Samalla käynnistettiin tehopumput, joilla saatiin lisää veronmaksajien rahaa ja alihankkijat myäntämään luottoa yhtiöön. Lukiko Wahlroos oikein tilikirjoja, vai annettiinko hänelle luettavaksi vääriä tilikirjoja? Tehtiinkö oikeista kirjoista vääriä johtopäätöksi, vai vääristä kirjoista oikeista johtopäätöksiä? Pankeille ei sälytetty mitään vastuita yli 700 miljoonan markan menevistä tappioista. Maksajiksi junailtiin veronmaksajat. On selvää, että ”Bunttaa” ei saada kiinni mistään.

Professori Mika Hildenin mukaan on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, miten mahdottomiin tilanteisiin joudutaan, kun ministerit osallistuvat oman hallinnonalansa piirissä merkittäviä taloudellisia ratkaisuja tekevien erilaisten yksiköiden hallintoon. Se johtaa siihen, että he eivät varsinaisissa ministeritehtävissään voikaan osallistua sellaisten ratkaisujen tekemiseen, jotka oikeastaan kuuluvat juuri heidän vastuulleen ministereinä ja joissa voi olla kysyys julkisten varojen käytöstä satojen miljoonien suuruusluokassa.

Mitä tulee salaisiin sopimuksiin ja niiden merkitykseen ja siihen, että niiden sisältöä ei ole ilmoitettu valtioneuvoston jäsenille tai poliittisen ministerivaliokunnan jäsenille, niissä kysymysissä tietysti liikutaan ministerivaliokunnan kannalta kriittisillä alueilla. Eduskunnan mukaan niin suuria takauksia kuin nyt on ollut kysymysessä ei olisi tullut aikaisemminkaan myöntää ilman riittäviä vakuuksia. Kansalaisten luottamus tilintarkastustoiminnan asianmukaisuuteen on voitava palauttaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen sanoo, että hän vastaa tästä poliittisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan ministerivastuulain 4 §:ssä tarkoitettuna lausuntona voi todeta että kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen ja ministeri Pertti Salolainen eivät ole ksymyksessä olevassa asiassa menetelleet lain vastaisesti. Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssihakemus jätetiin Helsingin käräjäoikeuteen 23.9.1989.

Wärtsilän kohtalo oli pienestä kiinni. Jos irtisanottu konsernijohtaja Pekka Laine olisi onnistunut myymään Neuvostoliittoon atomijäänmurtajan tai jos presidenttiehdokas Ilkka Suominen olisi suostunut telakkatukeen, olisi Wärtsilä vielä hengissä. Nyt Suominen ei mene enää hirivmetsälle ”Musta-Pekan” kanssa, vaan pohtii tekemisiään Meriteollisuuden konkurssissa. Wärtsilä on kummitus, josta tulee pitkäaikainen painajainen ruumiinpesijöilleen. Wärtsilä oli mahtava yhtiö 155 vuotta.

Konsernipesää hoitaneet lakimiehet suorittivat ruumiin ryöstön. Lakimiehet Jukka Peltonen ja Olavi Ylänkö, joista ensinmainittu oli Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, perivät pesästä palkkion mainitun liiton taksojen mukaan: peruspalkkioon 400 000 markkaan lisätään 2 % jokaisesta miljoonasta pesän markasta. Ensimmäisessä vaiheessa pesänhoitajan lasku puolentoista kuukauden työstä oli 10 mijoonaa markkaa. Suomen valtion edustaja on Ilkka Niemi, joka niin kuin muutkin virkamieskoplan jäsenet hyväksyi palkkion mainitun suuruisena. Eikä Suomen hallituksellaakaan ollut mitään palkkion suuruutta vastaan. Lisää miljoonalaskujana laskuja oli vielä tulossa. Kukaan ei kuitenkaan ollut syyllistynyt mihinkään. Kaikki valtion virkamiehet ja ministerit olivat toimineet kansan edun mukaisesti.

Tehokkaiden japanilaistelakoiden puristuksessa alkoivat telakoiden kannattavuusongelmat 1970-luvulla. Valmetin telakka joutui venäläisten kanssa tehtyjen bilateraalisten laivakauppojen vuoksi niin suuriin vaikeuksiin 80-luvulla, että Wärtsilän ja Valmetin telakat fuusioitiin 1987 Wärtsilän meriteollisuudeksi. Jalostusasteen nostamisen kautta haettiin parempaa kannattavuutta ja alettiin rakentaa matkustajalaivoja. Wärtsilän Meriteollisuus ajautui kuitenkin konkurssiin vuonna 1989 ja sen raunioille perustettu Masa-Yards päätyi pian norjalaisen Kvaernerin haltuun. Uusi nimi oli Kvaerner Masa-Yards Oy. Sen jälkeen ulkomaalaiset omistajat ovat tehneet rahaa Suomessa olevilla telakoillaan.

Telakkakriisistä selviytyneet Hollming ja Rauma-Repola yhdistyivät vuonna 1992. Uuden yrityksen nimeksi tuli Finnyards Oy. Mutta norjalainen Aker Marine osti sen vuonna 1998.
Kvaerner-Masa-Yards ja Aker Finnyards yhdistyivät vuonna 2004. Molemmat suomalaistelakat siirtyivät norjalaisen Aker ASA:n omistukseen. Se puolestaan oli syntynyt norjalaisten Kvaernerin ja Aker Maritimen yhdistyessä. Kvaerner Masa-Yards oli Valmetin peruja ja Aker Finnyards Rauma-Repolan ja Hollmingin yhdistyessä syntynyt yhtiö. Nimeksi tuli Aker Yards Oy. - Valtionvarainministeriö antoi vielä 30.10.2008 Aker Yardsille 18 milj. euroa tukea, jotta Genesis I:n aloittamasta sarjasta tulisi pitkä.

Osloon rekisteröity STX Europe AS omistaa Euroopassa, Brasiliassa ja Vietnamissa yhteensä viisitoista telakkaa. STX Europe kuului aikaisemmin Aker-konserniin nimellä Aker Yards. Vuoden 2007 alussa se vähensi omistustaan Aker Yardissa ensin 40 %:in ja myöhemmin 17.3.2007 se myi Aker Yardsin puolella miljardilla eurolla kansainvälisille sijoittajille. Lokakuussa eteläkorealainen telakkayhtiö STX Shipbuilding osti Norjan pörssissä noteeratusta Aker Yardista 39,2 % 560 miljoonaan euroon. Elokuussa 2008 STX ilmoitti saaneensa haltuunsa 88,37 % Aker Yardsin osakkeista. - Marraskuusta 2008 suomalaistelakoiden markkinointinimi on ollut STX Europe. Sen liikevaihto on 3,212 miljardia euroa.

Kvaerner maksoi 100 miljoonaa markkaa Wärtsilä-meriteollisuuden konkurssipesän 3 miljardin markan omaisuudesta. Avainhenkilöinä kaupanteossa olivat ministeri Ilkka Suominen ja ”Puntta” Wahlroos.

Norjalaiset ja korealaiset rikastuivat maailman suurimpien ja hienoimpien loistoristeilijöiden rakentamisella Suomessa. Voisimmeko korjata yrityspolitiikkaamme, kun vain ulkomaalaiset tekevät rahaa suomalaisella telakkaosaamisella?
Venäjän valtion omistama telakkayhtiö omistaa Helsingin telakasta puolet. se rakensi 80-luvulla Adeninlahdelle menevän miinalaiva-koululaiva Pohjanmaan. Valtion omistajapolitiikka on kuin ohjauskyvyttömänä ajelehtiva laiva.

Lähdeaineisto: YLE uutiset, Meretmarine.com-sivusto, Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X, Alpo Ylitalon blogikirjoitus




Lähettänyt klo Ei kommentteja:

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Hyvää ja rauhallista Joulua!




Hyvää ja rauhallista Joulua!

Joulu on ilon ja rauhan juhla. Joulua vietämme Jeesuksen Kristuksen syntymän juhlana. Suomalaiseen jouluun liittyvät runsaat jouluruuat, joulukuusi, joulusauna, joulupukki ja joululahjat sekä joulukirkko. Suomessa joulu on ennen kaikkea perhejuhla. Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille. Pikkulintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa ja kuuluu talonpoikaiskulttuuriin Joululyhteet ovat siitä osoituksena.

Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ennen ateriaa jouluevankeliumi. Jouluaattona kirkossa käydään valmistautumassa jouluyön tuloon ja kuuntelemassa jouluevankeliumia. Luukkaan evankeliumin luvun 2 jakeet 1-20 kaikuvat silloin sadoissa kirkoissa ympäri Suomen. Kirkossa veisataan Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan. Jouluaaton hartaudet keräävät vuosittain noin 400 000 kävijää Suomessa. Aikaisin joulupäivän aamuna on varsinainen juhlakirkko, johon erityisesti entisaikaan kuljettiin hevosten vetämällä reellä.

Jouluaterialla on tapana syödä runsaasti ja tapa periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan. Perinteinen jouluateria rakentuu kinkun ympärille. Ruokalajeja on runsaasti ja niitä nautitaan myös joulun välipäivinä. Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala on keskiajalta periytyvä ruokalaji, jota syödään erityisesti jouluna.

Joulupukki tulee Suomessa aina ovesta sisään ja kysyy tullessaan, “Onkos täällä kilttejä lapsia?” ennen kuin jakaa lahjat kaikille. Suomalaiset jouluperinteet eli perinteinen suomalainen joulu ja aito perinteinen joulupukki säilyttävät hohtonsa vuodesta toiseen.

Perussuomalaista Joulua kaikille!

Erkki Aho
Kalajoen Perussuomalaiset ry
puheenjohtaja
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

tiistai 18. joulukuuta 2012

Budjettipuheeni Kalajoen kaupunginvaltuustossa 18.12.2012




Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vuoden 2013 Kalajoen kaupungin tulo- ja menoarvio on jouduttu tekemään poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa. Teen tähän asiaan perusteellisemman katsauksen. Meillä ei ole tarkkaa tietoa miten kehitys yhteiskunnassamme tapahtuu ja mitkä vaikutukset niillä on Kalajoen kaupungin talouteen. Jokunen viikko sitten Eurooppa, mukaan lukien Suomi, sukelsi uudelleen taantumaan, toisin sanoen pelätty tupladippi iski. Taloussivusto Zere Hedgen mukaan Euroopan talousveturi Saksa on useiden talousindikaattorien perusteella negatiivisen talouskasvun uralla. Euroalueella on odotettavissa kestolama ja massatyöttömyys. Syitä tähän on useita, muun muassa EU:n pakkopaita eli kasvu- ja vakaussopimus, jolla pakotetaan talouskuri EU-maihin. Kreikassa talousopetustoimien takia kuolee ihmisiä kadulle. Kreikassa on taloudellinen ja humatäärinen kriisi, jonka totesivat myös Maailman kirkkojen neuvosto ja Euroopan kirkkojen konferenssi yhteisessä kirjeessään perusteluina sille, miksi EU ei olisi ansainnut Nobelin rauhanpalkintoa. Italian valtion velka oli lokakuun lopussa 2014 miljardia euroa. Finanssijätti Citin pääekonomisti Willem Buiter uskoo ilon euroalueen rauhoittumisesta olevan ennenaikaista.
Espanjalaisten pankkien pelastamiseen tarvitaan Buiterin arvion mukaan 250 miljardia euroa arvioidun 57:n sijaan. Buiter ennustaa myös useiden muiden euromaiden joutuvan velkasaneeraukseen.

Goldman Sachs on yksi maailman suurimmista liikepankeista. Sen mukaan, kun talouskuri tehdään, niin palkat laskevat kaikissa EU:n kilpailukyvyttömissä maissa 30-50 prosenttia. Tämä takaa sosiaalisten levottomuuksien synnyn. On epätodennäköistä, että esimerkiksi Kreikan, Espanjan, Ranskan, Portugalin, Italian, Kyproksen puhumattakaan Romanian, Latvian, Liettuan Bulgarian ja Slovenian työntekijöistä suhtautuvat suopeasti 30-50 prosentin palkan alennuksiin tai että Ranska suostuisi siihen, että ranskalaisten elintaso laskee kolmanneksen verrattuna saksalaisiin. Euroalue kärvistelee taantumassa ja taantumaan on matkalla myös Japani.

Tohtori Tuhona tunnettu taloustieteen professori Nouriel Roubini listaa uusimmassa raportissaan maailmantalouden merkittävimpiä uhkia. Roubinin mukaan veronkorotukset ja leikkaukset USA:ssa ajavat maailman suurimman talouden taantumaan. Yhdysvaltojen on pystyttävä kaventamaan maan ennätysvelkaa. Roubinin mukaan eurokriisi on edelleen vakava uhka. Kolmantena asiana Roubini näkee Kiinan talouden romahtamisen. Kiina on kuitenkin onnistunut tänä vuonna vakauttamaan talouttaan ja kiinteistömarkkinoitaan. Lähi-idän tilanteen kärjistymisellä olisi vakavat seuraukset maailmantalouden kannalta. Roubini viittaa mahdolliseen Israelin ja Iranin väliseen konfliktiin.

Taloustieteen professori Nouriel Roubini arvostelee kovin sanoin Suomen itselleen neuvottelemia vakuuksia Kreikan lainapakettiin. Hänen mielestään vakuudet olivat "kalliit ja tarpeettomat". Roubini on oikeassa. Suomen Kreikka-vakuudet ovat arvoltaan tasan 0 euroa. Vakuusasiakirjat on Suomessa julistettu salaisiksi. Vakuudet oli pääasiassa sosiaalidemokraattien poliittinen silmänkääntö- ja vaalitemppu. Suomen Kreikka tappioiden todennäköisyys on 1,26 miljardia euroa. Perussuomalaiset voivat kirjoittaa tussilla otsaansa: ”Mitäs minä sanoin!”.

 Toisen oppositiovoiman keskustan murhe on se, että keskusta oli Mari Kiviniemen hallituksessa päättämässä Kreikan ongelmaluotosta. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että keskusta on Kataisen hallituksessa, mutta ilman ministereitä. Suomea taloutta tietenkin auttaisi jos Venäjälle annettaisiin viisumivapaus. Venäläiset toisivat entistä enemmän rahaa Suomeen.

 Mistä johtuu kapitalismin kriisi? Huhtikuussa 2005 brittiläinen Tax Justice Network UK julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan maailman noin 70:een veroparatiisiin on talletettu varakkaiden yksityishenkilöiden omaisuutta ainakin 11,5 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Yksi biljoona on 1000 miljardia. Nyt on vuosi 2012 ja veroparatiiseihin sijoitettu omaisuus saattaa olla jopa 20 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Koska nämä varat ovat verottajan ulottumattomissa, ovat asianomaiset maat menettäneet yhteensä yli 250 miljardia tai vieläkin enemmän dollaria verotuloja. Suurten yritysten myönteinen suhtautuminen verotuksen välttelyyn on johtanut riskialttiin varjotalouden syntymiseen. Sen seurauksena verotaakka on siirtynyt yhä enemmän palkansaajien maksettavaksi. Caymansaaret, Barbados, Sveitsi, Luxemburg – nimet nostavat monen mieleen ensimmäisenä sanan veroparatiisi.

Näitä veroparatiisirahoja on sijoitettu saksalaisten ja ranskalaisten pankkien kautta muun muassa Etelä-Euroopan maihin, jotka eivät kykene maksamaan niitä takaisin. Nyt näitä maksuja on sälytetty suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Tämä ei ole oikein.
Kokoomulaisille ja keskustalaisille veroparatiisit lienevät tuttuja, sillä Niinistön ja Vanhasen presidentin vaalikampanjoihin vuonna 2007 tuli rahaa veroparatiiseista. Niinistön kampanjaan Ahti Vilppula antoi 50 000 euroa ja Vanhaselle 25 000 euroa. Tuet maksettiin Helsingin Mekaanikkotalon kautta. Helsingin Mekaanikkotalon omistaa Luxemburgiin rekisteröity Procomex-sijoitusyhtiö ja sen osakkeet omistaa Ahti Vilppula itse. Niinistön vaalikampanjan tukisumma oli sovittu Nelosen mukaan puheenjohtaja Jyrki Kataisen kanssa. Tukiraha tuli veroparatiisista.

 Tuleva kevät on Suomen tulevaisuuden kannalta todella suurten kysymysten kevät. Näin dramaattisesti luonnehti pääministeri Jyrki Katainen (kok) tilannetta pääministerin haastattelutunnilla Ylessä sunnuntaina 16.12.2012. Hänen mukaansa tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys Suomen talousnäkymistä, jotta syntyisi ratkaisuja työelämän vaatimista uudistuksista. Katainen ei ottanut kantaa yksittäisiin esityksiin, kuten EK:n ehdotukseen viikkotyöajan pidentämisestä 2,5 tunnilla tai ehdotukseen yritysjohtajien palkkojen alentamisesta.
– Meidän suomalaistenkin pitää herätä, eikä olla vain siinä omassa erinomaisuuden tunteessa, että meillä on kaikki hyvin, Katainen varoitteli. Elinkeinoelämän Keskusliitosta on tullut Kokoomuksen käsikassara ja Keskusta istuu Kataisen hallituksessa ilman ministereitä.

 On enemmän kuin todennäköistä, että Kataisen hallituksessa neuvotellaan viimeistään helmi- maaliskuussa veronkorotuksista ja leikkauslistoista. Uudella kuntarakennelailla pakotetaan kuntia kuntaliitoksiin. Hallituksen sote-uudistus ajaa kuntia pakkoliitoksiin. Sote-uudistushan noudattelee Vanhasen hallituksen kuntaministerin Hannes Mannisen diplomityön tuloksia. Manninen määritteli diplomityössään kuntarajaksi 20000 asukasta. Sen sijaan, että kriteeriksi otettaisiin se, onnistuuko kunta tehtävässään vai ei, Kataisen hallitus on nyt päättänyt käydä käsiksi joihinkin kuntiin vain siksi, että ne ovat pieniä.

 Valtion mahdollisesti tulossaolevat leikkauslistat tulevat vaikuttamaan kuntien talouteen. Joudumme varmaan Kalajoellakin kevään aikana tarkistamaan budjettiamme, jos hallituksen muutokset koskevat valtionosuuksia. Me joudumme miettimään, miten käy meidän 12,8 miljoonan euron sijoituksille taloudellisen taantuman aikana? Miten EU-maataloustukipäätökset tulevat vaikuttamaan maatalouden toimintaedellytyksiin? Miten eduskuntakäsittelyyn tuleva Suomen ensimmäinen kansalaisaloite turkistarhauksen lopettamisesta etenee eduskunnassa? Vihreiden mielestä turkistarhaus on epäeettinnen elinkeino ja Suomen häpeäpilkku. Vasemmistoliittokin on ottanut turkistarhaukseen kielteisen kannan puoluekokouksessaan 2010. Kalajoen kaupungille turkistarhauksesta tulevat verotulot ovat n. 5 prosenttia Kalajoen kaupungin verotuloista eli noin 1,9 miljoonaa euroa ja myyntitulot reilusti yli 30 miljoonaa euroa joten kerrannaisvaikutukset ovat erittäin merkittävä asia Kalajoelle. Kalajoella on 82 turkistarhaa. Yhteisöverostakin turkistarhojen verotulo on erittäin merkittävä asia Kalajoella. Lisäksi suurin osa turkistarhojen lannasta päätyy kompostoinnin jälkeen pelloille lannoitteeksi. Turkistarhoille lanta on enemmän jätehuoltoa kuin ravinnekauppaa. Kalajoen Jäähdyttämö Oy:n rehunvalmistus on vuositasolla n. 38 miljoonaa kiloa.

 Kun Suomi ja EU ovat painuneet taantumaan ja taantuma syvenee kevään aikana, niin ei ole realistista puhua enää Pyhäjoen ydinvoimalan toteutumisesta. Kustannukset ovat nousseet pilviin ja rahoittajat ovat kadonneet tai katoamassa. Tosiasia on se, että ydinvoimalaa ei tule. Uhanalaiset viitasammakot suunnitelulla Pyhäjoen ydinvoimala-alueella voivat elää rauhassa.

 Natura kuitenkin haittaa Kalajoen elinkeinotoimintaa. Suomessa Natura ratkaisu on toteutettu direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastaisesti. Luontodirektiivin liite III 1 vaiheen A ja B kohtien edellyttämien arviointien ja niiden perusteella edellytetyt C kohdan luokittelut ja luettelot ovat puuttuneet kaiken aikaa ja puuttuvat yhä. Oikeudenomistajille eikä heidän etujansa valvojille niitä ei ole esitetty. Tilanne on sama liite III D kohdassa edellytettyjen luetteloiden osalla. Suomi on jättänyt huomioonottamatta Natura 2000 alueiden osoittamiseksi ja valitsemiseksi edellytetyt tuomiopäätökset C-371/98 kohdat 15, 22 ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9, 27-28 ja 36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28. Koska Natura on Suomessa toteutettu vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä, niin siitä on erittäin vakavaa haittaa Kalajoen kaupungin toiminnalle. Muun muassa Kalajoen sataman kaavassa jouduttiin jättämään erittäin merkittävä osa kaavan ulkopuolelle Suomen Naturan väärän toteutuksen vuoksi. Vielä selvyyden vuoksi totean, mikä on se Natura väärä toteutus, mikä pitäisi korjata. Kaikkia alueita, joilla on uhanalaisia eläimiä ja kasveja ei pidä suojella, vaan vain merkittävimmät alueet. Nyt Suomessa on tehty totaalinen suojelu tärkeimpien alueiden sijasta, mikä on vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä.

 Sataman osalta meillä suurin ratkaistava asia on tulevaisuudessa sataman yhtiöittäminen. Kalajoki on vuosien mittaan sijoittanut Kalajoen satamaan noin 200 miljoonaa mummon markkaa. Siksi sataman yhtiöittäminen tulee tehdä tukevalle pohjalle. Me emme voi yhtiöittää satamaa niin, että emme varmista tulevaisuutta. Tämä merkitsee sitä, että satama yhtöitetään jonkun muun yhtiön kanssa yhteen. Käytännössä se merkitsee yhtiöittämistä Kalajoen Lämpö Oy:n kanssa.

 Kalajoen budjetti on laadittu ns. raamibudjettina eli ensin on arvioitu tulot ja menot on mitoitettu arvioitujen tulojen mukaan. Budjetin laadinnasta ja sen johtamisesta on annetteva suuret kiitokset talousjohtaja Juhani Yliparkaalle. Keskeiset tunnusluvut 95 miljoonan euron budjetissa on se, että se on toteutettu siten, että veroprosentti on 19,5 eli Pohjois-Suomen toiseksi alhaisin ja verotulot on arvioitu 35,5 miljoonaksi euroksi ja valtionosuudet 28,5 miljoonaksi euroksi. Toimintatuottojen osuus on 22,5 miljoonaa euroa. Perusturvan osuus budejtista on 52,9 prosenttia eli 43,3 miljoonaa euroa. Sivistyksen ja teknisen osuuden menot ovat molemmat 13,5 miljoonaa euron luokkaa.Lainamäärä on 35,2 miljoonaa euroa, mikä tekee 2788 euroa asukasta kohti. Vuosikate on 4,6 miljoonaa euroa. Investointien arvo on 10,7 miljoonaa euroa. Huom. 10,7 miljoonaa euroa!

 Kalajoen urheilukentän peruskorjaus toteutuu ensi vuonna. Liikuntapaikkoihin käytettän 251 000 euroa. Jäähallin kaukalon laitojen uusiminen ja pelaaja-aitioiden siirto tapahtuu ensi vuonna

 Sote-alueen neuvottelut aloitamme isäntäkuntaperiaatteella Alavieskan ja Pyhäjoen kanssa. Siis sillä samalla periaatteella kuin olemme toteutaneet Merijärvenkin kanssa. Kalajoen kaupungin organisaatio on uudistettu tai lähes uudistettu sellaisiksi, että voimme palvella laajempaakin aluetta. Kalajoen lääkäritilanne on poikkeuksellisen hyvä. Meillä on 9 lääkärin virkaa ja meillä on 11 lääkäriä. Hammaslääkäritilanne on jo vuosikausia ollut erinomainen.

 Kalajoki toimii isäntäkuntana Raahen ja Kalajoen kaupunkien sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kuntien muodostamassa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa. Raahen ja Vihannin kuntaliitoksen johdosta Kalajoen vastuualue kasvaa entisestään. Raahe-Vihanti kuntaliitoksen johdosta Kalajoen palvelukeskukseen siirtyy nykyisen Vihannin kunnan maaseutuasiamies. Lomatoimen tehtävänä on järjestää maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalvelut Kalajoen, Pyhäjoen, Merijärven sekä Alavieskan kuntien alueella.

 Kalajoen lukio on Kalajoelle erittäin merkittävä asia. Kalajoen lukio on alueemme parhaita lukioita. STT:n lukiovertailussa oli mukana kaikki 395 lukioa ja Kalajoen lukio sijoittui sijalle 147. Kalajoen lukio on säilyttänyt tasonsa vuodesta toiseen. Raahen lukio oli sijalla 225. Pyhäjoen lukio sijalla 284. Ylivieskan lukio 352. ja Nivalan lukio 365. Yhteiskunnan kehitys johtaa siihen, että lukioverkko harventuu. Pieniä lukioita poistuu kuvasta. Kalajoen on varmistettava Kalajoen lukion kilpailukyky jatkossakin ja myös toimintaedellytykset on pidettävä kunnossa. Tämä merkitsee sitä, että kirjaston tilat on otettava lukion käyttöön lähivuosina. Kirjastolle on löydyttävä uudet tilat.

 Kouluverkkotyöryhmän tulos tyrmättiin valtuuston toimesta. Siksi kouluverkkotyöryhmän työ on käynnistettävä uudelleen, mutta kokonaan erilaisella kokoonpanolla. Kouluverkkotyöryhmän on mietittävä myös liikuntapaikkasuunnitelma, vanhusten huolto, päiväkotiasiat ja ruokahuolto.

 Vanhusten eli yli 65-vuotiaiden määrä Kalajoella kasvaa vuoteen 2020 mennessä 560 henkilöllä ja yli 75-vuotiaiden määrä 220 henkilöllä. Yhteensä n. 800 vanhusta enemmän kuin nyt tarvitsee huoltoa ja huolenpitoa ja siihen pitää Kalajoen kaupungin varautua. Mielestäni Vuorenkallio tarvitsee koulunsa ja Rautioon on tehtävä uusi koulu. On kunnioitettava rautiolaisten yksituumaisuutta uuden koulun suhteen. Koulu on elävän kylän symboli. Me tarvitsemme Kalajoella alueellista demokratiaa ja mielestäni Himangalle ja Rautioon on perustettava oma alueellinen parlamentti, joka valmistelee ja kehittelee asioita ja toimii alueensa asioiden asiantuntijana.

Tuulivoimaosayleiskaavoilla on osoitettu vuonna 2012 41 voimalaa. Vuoden 2013 aikana uusia tuulivoimaloita tulee noin 27 kpl. Vuonna 2013 työstettävien tuulivoimapuistohankkeiden kokonaislukumäärä on 92 kpl. Olen suhtautunut hieman epäilevästi tällaisten tuulivoimaloiden rakentamiseen alueellemme, mutta aika näyttää mikä on tuulivoiman tulevaisuus Kalajoella.

 Kalajoen väkiluku on kääntynyt jopa yllättäen laskuun loppuvuoden aikana. Kalajoen väkiluku vuoden 2011 lokakuun lopussa oli 12613 ja tänä vuonna 12583. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja. Meillä on vahva elinkeinotoimisto ainakin henkilökunnan puolesta. Me pystymme palvelemaan laajempaankin aluetta ja tarjoamaan yrityksille kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Kalajoen kauppakeskusasia on parasta aikaa valmistelun alla ja Keskustan kaava on parasta aikaa nähtävänä. Molemmilla on erittäin suuri merkitys Kalajoen tulevaisuudelle.
Kalajoelta poistuu vuoden vaihteessa työvoimatoimiston palvelut. Toimiston ovet suljetaan viimeisen kerran 21. päivänä eli tämän viikon perjantaina ja sen jälkeen palveluiden perässä on ajettava joko Ylivieskaan, Kokkolaan tai Raaheen. Kalajoella on noin 550 työtöntä. Kalajoen ulkopuolella käy töissä n. 1232 henkilöä. Kalajoella on työpaikkoja 4693. Työvoimapalveluiden loppuminen Kalajoelta osoittaa valtion vastuutonta toimintaa. Suomen perustuslain 18 §:n mukaan Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Suomen valtio tulkitsee lakia siten, että työvoimapalvelut lopetetaan Kalajoelta.

 Poliisipalvelut sen sijaan säilyvät, mutta ulosottomiehen palvelupiste Kalajoelta loppuu. Kalajoki on matkailupaikkakunta ja kesällä Kalajoella on niin paljon turisteja, että poliisipalvelujen säilyminen Kalajoella on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämättömyys. Kalajoella on n. 2000 kesämökkiä.

 Kalajoki Akatemia ei ole juridinen yksikkö eli sitä ei ole siis ole olemassa, vaan se on uskon asia. Kalajoki Akatemialla on kuitenkin tarkoitettu hyvää, mutta toteutus on epäselvä ja epämääräinen. Budjettikirjan mukaan Kalajoki-Akatemiaan kuuluvat kansalaisopisto-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut sekä Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Akatemiassa tehdään myös matkailu- ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämishankkeita.
Kalajoen Hiekkasärkät Oy perustettiin vuonna 1979 Kalajoen kunnanvaltuuston päätöksellä äänin 27-5, kolme äänesti tyhjää. Yhtiöön tulivat mukaan Kalajoen kunnan 21 A-sarjan osakkeen lisäksi, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Urheiluopistosäätiö, Lomaliitto ry, Lasten Päiväsäätiö, Aurinkohiekat Oy sekä Kalajoen Osuuskauppa. Osakepääoma oli 220 000 markkaa. Yhtiön toimialana oli vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyvä ohjelma- ja ajanviettopalvelujen suunnittelu, markkinointi ja liikuntapalvelujen järjestäminen. Yhtiön toiminta karkasi seuraavina vuosina harhateille, kun se ryhtyi kilpailemaan ykstyisten yritysten kanssa. Kuntapäättäjille ja johtaville virkamiehille Kalajoella tuli intohimoja toimia olemattamalla ammattitaidolla yritysjohtajina veronmaksajien lukuun. Seuraukset olivat katastrofaaliset. Toiminta on kuluneiden vuosien aikana ollut lähes puolirikollista, mutta asiat on salattu ja annettu vain ylistäviä lausuntoja.

Kalajoen kaupungin rooli on liian hallitseva matkailussa eikä johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet malta vieläkään pysyä erillään matkailuasioista. Hiekkasärkät Oy:n toiminta ja kylpylä Sanifanin toiminta on selvitettävä perusteellisesti. On oltava avoimia ja rehellisiä. Nyt asiat on viimeistään laitettava kuntoon.

Sun Arena-asiassa on edettävä ja pyydettävä Juha Hannulalta toteutusaikataulu ja – suunnitelma. Jos niitä ei ole olemassa, niin on katsottava totuutta silmiin ja palautettava alue takaisin alue Kalajoen kaupungille suurempien vahinkojen välttämiseksi ja Juha Hannulan on luovuttava utopistisesta hankkeestaan.

Mökkimessut toteutetaan Kalajoella vuonna 2014 samaan aikaan kun Pyhäjoella lestadiolaisten suviseurat. Mökkimessuille voin vain toivoa menestystä. Kalajoen kaupunki satsaa niihin melkoisen rahamäärän. Onko mökkimessujen odotukset ylimitoitettuja? Toivottavasti ei.

Kokonaisuutena ottaen Kalajoen kaupungin asiat ovat hyvin hanskassa, mutta matkailuun liittyvät asiat vaativat kokonaisselvityksen ja perusteellisen uudelleen organisoinnin.



Kiitän budjetin laadinnasta vastanneita virkamiehiä ja toivotan kaikille Hyvää Joulua!



Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)