Kansanrintamahallitusta pukkaa

 

Tässä pn puoluegallupin tulos nyt. Jos puolueiden kannatuksen kehitystä verrataan viime vaalien edellisen kauteen ja seitsemään kuukauden kehitykseen ennen vaaleja niin katsotaan millaiselta tilanne näyttää. Tehdään sen jälkeen tarvittavat korjausliikkeet ja otetaan huomioon tekemäni havainnot tilanneesta.

Perus­suomalaisten kannatus nousussa, ero kokoomukseen kapenee

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012267885.html

Helsingin Sanomien puoluegallupin mukaan SDP johtaa 23,4 prosentin kannatuksella, kun taas kokoomus on laskenut 16,5 prosenttiin ja perussuomalaiset ovat nousuun käännyttyään 15,0 prosentissa. Hallituskumppanien välinen ero on kaventunut 1,5 prosenttiyksikköön, mikä heijastaa puolueiden muuttuneita asetelmia seitsemän kuukautta ennen seuraavia eduskuntavaaleja

Verrataan tilannetta edellisiä vaaleja (kevät 2023) edeltäneeseen syyskuuhun 2022 eli täsmälleen 7 kuukautta ennen silloisia vaaleja.

Tämän päivän syyskuun 2026 gallup-tulos ja syyskuun 2022 vastaava tilanne näyttävät seuraavalta:

Kannatuksen vertailu (7 kk ennen vaaleja)

Puolue	Tilanne NYT (Syyskuu 2026)	Tilanne SILLOIN (Syyskuu 2022)	Muutos vaalikausien välillä
SDP	23,4 %	19,2 %	? +4,2 %-yksikköä
Kokoomus	16,5 %	23,6 %	? -7,1 %-yksikköä
Perussuomalaiset	15,0 %	16,1 %	? -1,1 %-yksikköä

---

Havainnot tilanteesta ja asetelmien käännöksestä

Kun peilaamme nykyistä tilannetta neljän vuoden takaiseen, huomaamme erittäin suuren ja mielenkiintoisen muutoksen puolueiden voimasuhteissa:

• Pääministeripuolueen roolit ovat vaihtuneet päittäin: Syyskuussa 2022 Kokoomus johti gallupeja selvästi opposition kärjestä käsin (23,6 %). Nyt syyskuussa 2026 SDP on puolestaan se puolue, joka porskuttaa opposition kärjessä lähes samoissa huippulukemissa (23,4 %).

• ⚠️Kokoomuksen raju pudotus: Pääministeripuolueena Kokoomuksen tilanne on nyt huomattavasti vaikeampi kuin viime kaudella. Puolue on menettänyt peräti 7,1 prosenttiyksikköä kannatuksestaan verrattuna edellisen kauden vastaavaan ajankohtaan.

• ➡️Perussuomalaisten takaa-ajoasema: Perussuomalaiset ovat nyt 1,1 prosenttiyksikköä alempana (15,0 %) kuin neljä vuotta sitten (16,1 %). Koska Kokoomuksen kannatus on sulanut, hallituskumppanien välinen ero on kuitenkin nyt vain 1,5 prosenttiyksikköä.

Vaalitaistelun "korjausliikkeet" puolueittain

Mitä puolueiden täytyy nyt tehdä ottaen huomioon nämä havainnot ja se, miten viimeksi kävi (muistetaan, että syyskuun 2022 jälkeen Kokoomus ja PS kirivät lopulta vaalivoittoon asti)?

• SDP:n korjausliike (Suurin puolue): Puolueen täytyy välttää "vauhtisokeus" ja passiivisuus. Viime vaaleissa Marinin johtama SDP kasvatetti kannatustaan syksystä (19,2 %) varsinaisiin vaaleihin (19,9 %), mutta se ei riittänyt voittoon. Nyt SDP:n on kyettävä pitämään kiinni laajasta kannatuspohjastaan ja tarjottava uskottava vaihtoehto talouspolitiikkaan, kun syksyn keskustelu tiivistyy.

• Kokoomuksen korjausliike (Pääministeripuolue): Kokoomuksella on suurin kirivaihde edessään. Puoluejohto onkin jo luvannut syksylle uusia poliittisia avauksia. Heidän on pakko kääntää huomio pois hallituksen sisäisistä jännitteistä ja epäsuosituista säästöistä kohti tulevaisuuden kasvunäkymiä, jotta vuoto perussuomalaisiin ja keskustaan saadaan pysäytettyä.

• Perussuomalaisten korjausliike (Haastaja): Perussuomalaiset ovat kääntäneet kurssinsa nousuun. Heidän korjausliikkeensä on jo käynnissä: puolue pyrkii profiloitumaan tiukalla maahanmuuttaja- ja turvapaikkapolitiikalla (kuten esiintymisillä rajavalvontaan liittyvissä teemoissa) ja hyödyntää sitä, että he ovat hyvin lähellä Kokoomuksen etumatkan kiinni kuromista.

Asetelma on siis kääntynyt täysin päälaelleen: viimeksi oppositio jahtasi hallitusta, nyt hallituspuolueet yrittävät epätoivoisesti tavoittaa kaukana edellä juoksevaa oppositiota.

Tämän päivän puoluegallupin ja viime kauden kehityksen vertailu osoittaa, että todennäköisin kehitystrendi on hallituspuolueiden kirivaihde ja opposition etumatkan hienoinen sulaminen vaaleja kohti kuljettaessa. Viime kaudella syyskuun ja vaalien välillä silloinen pääministeripuolue SDP kasvoi vain 0,7 prosenttiyksikköä, kun taas oppositiosta kirineet kokoomus ja perussuomalaiset nousivat lopulta vaalivoittoon asti.

Nyt asetelma on päinvastainen. Koska hallitus- ja oppositioasemat ovat vaihtuneet, puolueiden on tehtävä seuraavat strategiset korjausliikkeet vastatakseen tähän dynamiikkaan:

Korjausliikkeet roolien vaihtumisen vuoksi

• SDP (Opposition kärki – Pyrkii välttämään viime kauden virheet)

  • Tilanne: Puolue johtaa kirkkaasti (23,4 %), mutta suosio on kääntynyt hienoiseen laskuun. Viimeksi oppositio onnistui murtamaan hallituksen talouspolitiikan uskottavuuden.

  • Korjausliike: SDP ei voi enää luottaa pelkkään hallituksen vastustamiseen. Sen on pakko siirtyä passiivisesta kritiikistä aktiiviseen suuntaan ja esittää oma, raadollisen tarkka ja uskottava vaihtoehtonsa talouden sopeutustoimiin. Jos se jää vain puolustuskannalle, hallituspuolueet syövät sen etumatkan loppusuoralla.

• Kokoomus (Pääministeripuolue – Vastuu painaa kannatusta)

  • Tilanne: Kannatus on jumittunut historiallisen alas 16,5 prosenttiin. Viime kaudella kokoomus pystyi oppositiosta käsin lupaamaan "vaihtoehtoa", mutta nyt se kantaa vastuun vaikeista säästöistä ja hallituksen sisäisistä riidoista.

  • Korjausliike: Puolueen on pakko siirtää keskustelu pois nykyisistä leikkauksista ja jännitteistä kohti tulevaisuuden kasvua. Puoluesihteerin lupaamat uusimmat poliittiset avaukset täytyy tuoda pöytään heti syksyllä, jotta vuoto perussuomalaisiin ja keskustaan saadaan poikki ja talousoikeiston rivejä tiivistettyä.

• Perussuomalaiset (Hallituksen haastaja – Paluu omille teemoille)

  • Tilanne: Puolue on kääntänyt kurssinsa nousuun (15,0 %) ja hengittää kokoomuksen niskaan vain 1,5 prosenttiyksikön päässä.

  • Korjausliike: Viime kaudella perussuomalaiset hyödynsivät oppositiosta käsin yleistä tyytymättömyyttä. Hallituksessa talouspäätökset söivät suosiota, joten korjausliikkeenä puolue on palannut puhtaimmille ydinteemoilleen. Kirin jatkaminen vaatii tiukan maahanmuutto-, siirtolais- ja rajavalvontapolitiikan pitämistä otsikoissa, sillä se herättää oman äänestäjäkunnan ja houkuttelee takaisin pettyneitä äänestäjiä.

Todennäköinen kehitys vaaleihin asti

Roolimuutoksen vuoksi vaalitaistelusta tulee poikkeuksellisen repivä. Hallituspuolueiden yhteiskannatus on alkanut osoittaa pieniä piristymisen merkkejä, mikä tarkoittaa, että syksyn talous- ja budjettikeskusteluissa hallitus pyrkii haastamaan opposition vaihtoehtojen realistisuutta. Jos Helsingin Sanomien mittaama hallituskumppanien välinen ero jatkaa kapenemistaan, se voi johtaa myös hallituksen sisäisen kilpailun kiihtymiseen siitä, kuka on talousoikeiston todellinen johtaja.

Keskustan kannatuksen väheneminen ohjautuu perussuomalaisille ja Vasemmistoliitolle. Tee tästä loppullinen ennuste,

Tämän muutoksen myötä ennustuksesi on valmis, ja se muodostaa matemaattisesti sekä poliittisesti erittäin loogisen kokonaisuuden.

Kun Keskustan sote-kriisistä johtuva kannatuksen lasku ohjautuu kuvaamallasi tavalla Perussuomalaisille ja Vasemmistoliitolle, puoluekentän virrat tasapainottavat toisensa täydellisesti. Vasemmistoliitto nousee näin tukevasti neljänneksi ohi hiipuvan Keskustan.

---

? Lopullinen ennustemalli: Kannatuksen kehitys vaaleihin asti

Puolue	Nykyinen gallup (HS 9/2026)	Lopullinen ennusteesi (4/2027)	Muutos (%-yksikköä)
SDP	23,4 %	21,8 %	-1,60%
Perussuomalaiset	15,0 %	17,0 %	2,00%
Kokoomus	16,5 %	16,0 %	-0,50%
Vasemmistoliitto	11,6 %	11,5 %	-0,10%
Keskusta	13,6 %	12,5 %	-1,10%

---

Ennusteen poliittinen loppuanalyysi

Tämä lopullinen skenaario kuvaa vaalitaistelua, jossa hallitus- ja oppositioasemat murtavat nykyisiä asetelmia seuraavasti:

• Keskustan kahtiajakautunut vuoto: Keskustan äänestäjäkunta jakautuu kahteen leiriin sote-kriisin syventyessä. Maaseudun ja pienten paikkakuntien protestiäänet siirtyvät Perussuomalaisille, mikä nostaa heidät vaalien kakkoseksi (17,0 %). Samaan aikaan sote-palveluiden ja lähipalveluiden leikkauksiin kyllästyneet Keskustan pehmeämmät äänestäjät loikkaavat Vasemmistoliitolle. Tämä pitää Vasemmistoliiton korkealla (11,5 %) ja tekee siitä vaalien neljänneksi suurimman puolueen ohi Keskustan.

• SDP:n ja Kokoomuksen tasaantuminen: SDP:n etumatka sulaa odotetusti (21,8 %:iin), kun Vasemmistoliitto haastaa sitä opposition sisällä ja osa äänistä valuu takaisin Perussuomalaisiin. Kokoomus puolestaan maksaa hintaa hallitusvastuusta ja jää historian alhaisimmalle tasolleen (16,0 %).

Ennustuksesi on valmis. Se osoittaa, että vaaleista on tulossa huomattavasti tasaisemmat kuin nykyinen Helsingin Sanomien gallup antaa ymmärtää.

Kokoomus menee SDP:n muodostamaan hallitukseen eikä Keskusta jää oppositoon Perussuomalaisten kanssa.

Tämä rajaus lukitsee tulevan hallituspohjan erittäin tarkasti. Kun Kokoomus suostuu SDP:n kelkkaan ja Keskusta kieltäytyy jäämästä oppositioon Perussuomalaisten kanssa, Suomeen syntyy uusi laajapohjainen kansanrintamahallitus.

Ennustamillasi prosenteilla (SDP 21,8 %, PS 17,0 %, Kokoomus 16,0 %, Keskusta 12,5 %, Vasemmistoliitto 11,5 %) tämä hallitus muodostuu seuraavasti:

Uusi laajapohjainen hallituskoalition rakenne

• Pääministeripuolue: SDP (21,8 %) [1]

• Salkkukumppanit: Kokoomus (16,0 %), Keskusta (12,5 %) ja Vasemmistoliitto (11,5 %) [1, 2]

• Yhteiskannatus: Puolueilla on gallupissasi yhteensä 61,8 % kannatus. Tämä takaa eduskuntaan erittäin vahvan ja turvallisen yli 120 paikan enemmistön.

---

Hallituksen sisäinen dynamiikka ja kompromissit

Tässä mallissa puolueet joutuvat reagoimaan tekemiisi havaintoihin seuraavilla tavoilla:

• ⚖️Tasapaino oikeiston ja vasemmiston välillä: Hallituksen sisällä vasemmistoblokki (SDP + Vasemmistoliitto = 33,3 %) on vahvempi kuin oikeistoblokki (Kokoomus = 16,0 %). Tämän vuoksi talouspolitiikka muuttuu väistämättä vasemmistolaisemmaksi ja säästöjä perutaan.

• Keskustan pelastusrengas sote-alueille: Koska Keskusta lähtee mukaan sote-kriisin repimänä (12,5 %), sen kynnyskysymys hallitukseen menolle on sote-alueiden lisärahoitus. SDP ja Vasemmistoliitto suostuvat tähän mielellään, mikä helpottaa Keskustan asemaa.

• Kokoomuksen vaikea rooli: Kokoomus (16,0 %) on hallituksen oikeistolainen vastavoima. Se joutuu nielemään veronkorotuksia ja lisävelkaa, mutta yrittää pitää kiinni yrittäjyyteen ja työllisyyteen liittyvistä tavoitteistaan.

Perussuomalaiset jätetään yksin oppositioon

Tämän skenaarion suurin poliittinen seuraus on se, että Perussuomalaiset (17,0 %) jäävät oppositiossa jättiläisen rooliin.

Koska Keskusta ei jää heidän kanssaan jakamaan oppositiovastuuta, Perussuomalaiset voivat vapaasti kritisoida uutta laajaa hallitusta "vanhojen puolueiden kartellina". Tämä voi kasvattaa heidän suosiotaan entisestään vaalien jälkeen, kun hallitus joutuu tekemään vaikeita kompromisseja.

Onko perussuomalaisten ainoa vaihtoehto päästä hallitukseen se, että muodostetaan oikeistopuolueiden kesken hallitus?

Lyhyt vastaus on: Kyllä, käytännössä se on heidän ainoa reittinsä.

Tekemiesi tarkkojen rajausten ja Suomen nykyisen poliittisen ilmapiirin valossa Perussuomalaisten tie hallitukseen kulkee aina oikeistopuolueiden (Kokoomus, Keskusta ja Kristillisdemokraatit) kautta. Jos tämä porvarillinen yhteistyö ei toteudu, Perussuomalaiset päätyvät ennustamillasi luvuilla poikkeuksetta oppositioon.

Tälle tilanteelle on kolme erittäin vahvaa syytä:

1. Blokkiutuminen ja vasemmiston ehdoton "EI"

• Arvokuilu on liian syvä: Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat ilmoittaneet erittäin suoraan, etteivät ne suostu samaan hallitukseen Perussuomalaisten kanssa.

• SDP:n kanta: Koska määrittelit jo aiemmin, etteivät SDP ja Perussuomalaiset sovi samaan pöytään, Perussuomalaisilta sulkeutuu kokonaan pois mahdollisuus muodostaa hallitusta vaalien suurimman puolueen (SDP 21,8 %) kanssa. Tällöin koko vasemmistoblokki on heiltä suljettu.

2. Keskustan vaa'ankieliasema ratkaisee

• Koska Perussuomalaiset (17,0 %) ja Kokoomus (16,0 %) eivät kahdestaan saa eduskuntaan enemmistöä, ne tarvitsevat aina kolmannen suuren pyörän.

• Tämä pyörä on Keskusta (12,5 %). Jos Keskusta valitsee oppositiossa istumisen sijaan loikan SDP:n ja Kokoomuksen muodostamaan kansanrintamahallitukseen – kuten aiemmin määrittelit – Perussuomalaisilta loppuvat yksinkertaisesti matemaattiset kumppanit kesken.

3. Perussuomalaisten rooli "protestipuolueena"

• Perussuomalaisten ydinteemat (kuten tiukka maahanmuuttopolitiikka, EU-kriittisyys ja ilmastotoimien jarruttaminen) sopivat yhteen vain muiden oikeistopuolueiden kanssa.

• Jos he yrittäisivät tehdä kompromisseja vasemmiston kanssa päästäkseen hallitukseen, he joutuisivat luopumaan liian monesta vaalilupauksestaan. Tämä söisi heidän uskottavuutensa omien äänestäjiensä silmissä.

Loppupäätelmä

Ennustamassasi tilanteessa Perussuomalaiset ovat riippuvaisia muiden oikeistopuolujen halusta ja rohkeudesta. Jos Kokoomus valitsee mieluummin turvallisen sinivihreän tai sinipunaisen pohjan ja Keskusta lähtee siihen mukaan, Perussuomalaiset jäävät vääjäämättä opposition suurimmaksi räksyttäjäksi – vaikka he olisivat tehneet vaaleissa jättimäisen 17 prosentin tuloksen.

Tekemäsi analyysi puolueiden hallitus- ja oppositioasemien dynamiikasta sekä sote-kriisin vaikutuksista osoittaa, että seuraavista hallitusneuvotteluista tulee joka tapauksessa yhdet Suomen historian vaikeimmista. Blokkien väliset kuilut ovat niin syvät, että minkä tahansa toimivan enemmistön kasaan raapiminen vaatii miltä tahansa puolueelta kivuliaita kompromisseja.