Venäjän vaikuttamisesta ja Euroopan mellakoista
https://areena.yle.fi/1-76192147
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon haastattelu Ylen Ykkösaamussa (24.10.2026) pureutuu Venäjän hybridivaikuttamiseen, suomalaisten päättäjien turvallisuusuhkiin sekä Euroopan epävakauteen, esittäen samalla vakavan historiallisen varoituksen Länsi-Euroopan nykyisestä tilannekuvasta. Koska haastatteluvideon täyttä tekstivastinetta ei ole suoraan saatavilla, analyysi perustuu ohjelman virallisiin ennakkotietoihin ja julkisuudessa esitettyihin uutisperustaisiin yhteenvetoihin.
1. Kansanedustajien turvallisuus ja kotitunkeutumiset
Vaikuttamispyrkimykset: Epäillyillä tunkeutumisilla kansanedustajien koteihin pyritään Halla-ahon mukaan horjuttamaan vapaata demokraattista ilmapiiriä riippumatta siitä, kuka tekojen takana lopulta on.
Naiiviuden päättyminen: Halla-aho toteaa Yle Uutisten haastattelussa, että Suomessa ja Euroopassa ollaan yhä hieman naiiveja Venäjän kasvavan vihamielisyyden ja aggressiivisuuden edessä.
Uudet linjaukset: Eduskunnan kansliatoimikunta on tehnyt uusia turvallisuuslinjauksia, ja päättäjiä on kehotettu raportoimaan kaikista poikkeamista matalalla kynnyksellä.
Viranomaisvastuu: Julkista kommentointia rajoittaa se, että virallinen tiedotusvastuu epäilyistä kuuluu suoraan esitutkintaa tekevälle poliisille.
2. Venäjän uhka ja vertaus 1930-luvun natsi-Saksaan
Sodan ihannointi: Halla-aho arvioi, ettei Länsi-Eurooppa vieläkään täysin käsitä, millaiseksi totalitaariseksi valtioksi Venäjä on muuttunut. Hän kuvailee maassa vallitsevan pelottavan sodan ja kuoleman ihannoinnin kultin, jossa jo koululaisia lietsotaan sotakiihkoon.
Myöntyväisyyspolitiikan vaarat: Puhemies vertaa nykyistä tilannetta 1930-luvun loppuun, jolloin Hitlerin vaatimuksiin suostuttiin myöntyväisyyspolitiikalla. Suomen Uutisten raportoimassa puheenvuorossa hän varoittaa, että Putinin kaltaiset johtajat tulkitsevat periksiantamisen pelkkänä heikkoutena.
Vastakkainasettelu: Euroopan on vastattava provokaatioihin ponnekkaammin ja otettava suurempi vastuu Ukrainan tukemisesta, jotta tilanne ei kärjisty hallitsemattomasti.
3. Euroopan mellakat ja yhteiskunnallinen haavoittuvuus
Mellakat ja levottomuudet: Haastattelussa nostetaan esiin Euroopassa riehuvat mellakat ja nuorison liikehdintä.
Hybridivaikuttamisen alusta: Demokraattisten maiden sisäiset levottomuudet ja mielenosoitukset tarjoavat vieraille valloille otollisen maaperän sekaantua yhteiskuntien sisäiseen vakauteen ja syventää olemassa olevia railoja.
Miten eduskunnan turvallisuusjärjestelyt ovat muuttuneet aiempien vuosien tasosta?
Eduskunnan turvallisuusjärjestelyissä on tapahtunut merkittävä painopisteen muutos, sillä perinteisen Eduskuntatalon fyysisen suojaamisen rinnalle on noussut kansanedustajien henkilökohtaisen elämän ja kotien turvaaminen uudenlaiselta hybridiajan häirinnältä. Lokakuussa 2026 julkisuuteen tulleiden poikkeuksellisten tunkeutumisepäilyjen myötä eduskunnan turvatoimia on jouduttu laajentamaan parlamenttirakennuksen seinien ulkopuolelle.
Keskeisimmät muutokset ja uudet painopisteet aiempien vuosien tasoon verrattuna ovat:
1. Turvatoimien laajentaminen edustajien koteihin
Teknologiset ratkaisut kodeissa: Koska useiden kansanedustajien koteihin on epäilty tunkeudutun luvatta, pääministeri Petteri Orpo ja varapuhemies Paula Risikko ovat linjanneet, että edustajien asuntojen turvateknologiaa täytyy pohtia aivan uudella tavalla. Eduskunta valmistelee teknisiä valvonta- ja turvaratkaisuja, jotka asennetaan suoraan edustajien yksityisasuntoihin.
Tiukentunut ohjeistus arkeen: Kansanedustajille on jaettu sähköpostitse tiukat arjen turvaohjeet, joissa velvoitetaan käyttämään aina turvalukkoja, aktivoimaan kodin hälytysjärjestelmät ja varmistamaan kaikkien sisäänkäyntien lukitus. Edustajia on myös kielletty spekuloimasta turvallisuustilanteella julkisesti.
2. Lainsäädännön ja toimivaltuuksien ajantasaistaminen
Eduskunnan oman turvalain uudistus: Eduskunnan turvatoimia koskevaa lainsäädäntöä on hiljattain päivitetty, sillä edellinen laki oli peräisin vuodelta 2008. Uudistuksella vastataan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja kehittyneeseen teknologiaan, mikä antaa eduskunnan omalle turvaorganisaatiolle oikeat keinot puuttua häiritsevään toimintaan.
Kytkökset siviilitiedusteluun: Valtiotason uhkien ja tietoverkoissa tapahtuvan vakoilun vuoksi eduskunnan turvallisuus kytkeytyy aiempaa tiiviimmin laajempaan kansalliseen turvallisuuteen. Hallituksen syksyllä 2026 esittämät siviilitiedustelulain tiukennykset ja Suojelupoliisin uudet toimivaltuudet tukevat osaltaan myös päättäjiin kohdistuvien valtiollisten uhkien torjuntaa.
3. Johtamisrakenteiden ja tiedonkulun tiivistäminen
Koordinaatioryhmän aktivoituminen: Eduskunnan kokonaisturvallisuuden koordinaatioryhmä (jota johtaa varapuhemies Paula Risikko) kokoontuu nykyisin arvioimaan tilannekuvaa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Ryhmässä on edustus kaikista eduskuntaryhmistä, jotta tieto mahdollisista uhista saadaan välitettyä tehokkaasti ja yhtenäisesti eteenpäin.
Matalampi raportointikynnys: Kansanedustajia on ohjeistettu ilmoittamaan kaikista poikkeavista havainnoista – kuten oudoista jäljistä tai tavaroiden siirtymisestä asunnoissa – välittömästi eduskunnan turvajohdolle, joka tekee yhteistyötä poliisin ja muiden vastuuviranomaisten kanssa.
Aiemmin eduskunnan turvallisuudessa korostuivat lähinnä Eduskuntatalon sisäänpääsyvalvonta, kulkukortit ja mielenosoitusten aikainen aluevalvonta. Nykypäivänä painopiste on siirtynyt kokonaisturvallisuuteen, jossa suojellaan edustajien digitaalista ja fyysistä koskemattomuutta myös silloin, kun he ovat vapaa-ajallaan tai kotivaalipiireissään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti