Hallitus sai eduskunnan luottamuksen välikysymysäänestyksessä perjantaina 2. maaliskuuta. Luottamuksen puolesta äänesti 106 kansanedustajaa ja vastaan 69 kansanedustajaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän välikysymys koski puolustusvoimien uudistamissuunnitelmia.
Äänestysasettelu:
Nauttii luottamusta/ ed. J. Niinistön ehdotus
Jaa: 106
Ei: 69
Tyhjiä: 0
Poissa: 24
Yhteensä: 199
Äänestys kansanedustajittain
Ahvenjärvi Sauli /kd Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Jaa
Alatalo Mikko /kesk Poissa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Poissa
Arhinmäki Paavo /vas Jaa
Autto Heikki /kok Jaa
Backman Jouni /sd Jaa
Blomqvist Thomas /r Jaa
Brax Tuija /vihr Jaa
Eerola Juho /ps Ei
Eestilä Markku /kok Jaa
Elomaa Ritva /ps Ei
Eloranta Eeva-Johanna /sd Jaa
Feldt-Ranta Maarit /sd Jaa
Filatov Tarja /sd Jaa
Gestrin Christina /r Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok Poissa
Gustafsson Jukka /sd Jaa
Guzenina-Richardson Maria /sd Jaa
Gästgivars Lars Erik /r Jaa
Haapanen Satu /vihr Jaa
Haavisto Pekka /vihr Jaa
Hakkarainen Teuvo /ps Poissa
Halla-aho Jussi /ps Ei
Harkimo Leena /kok Jaa
Hautala Lasse /kesk Ei
Heikkilä Lauri /ps Ei
Heinonen Timo /kok Jaa
Hemmilä Pertti /kok Jaa
Henriksson Anna-Maja /r Jaa
Hiltunen Rakel /sd Jaa
Hirvisaari James /ps Ei
Holmlund Anne /kok Jaa
Hongisto Reijo /ps Ei
Huovinen Susanna /sd Jaa
Häkämies Jyri /kok Jaa
Ihalainen Lauri /sd Jaa
Immonen Olli /ps Ei
Jalonen Ari /ps Ei
Jaskari Harri /kok Poissa
Jokinen Kalle /kok Jaa
Joutsenlahti Anssi /ps Ei
Jungner Mikael /sd Jaa
Jurva Johanna /ps Ei
Juvonen Arja /ps Ei
Jääskeläinen Jouko /kd Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps Ei
Kaikkonen Antti /kesk Poissa
Kalli Timo /kesk Ei
Kalliorinne Risto /vas Jaa
Kalmari Anne /kesk Ei
Kanerva Ilkka /kok Jaa
Kantola Ilkka /sd Jaa
Karhu Saara /sd Jaa
Kari Mika /sd Jaa
Karimäki Johanna /vihr Jaa
Katainen Elsi /kesk Ei
Katainen Jyrki /kok Poissa
Kataja Sampsa /kok Jaa
Kauma Pia /kok Jaa
Kerola Inkeri /kesk Ei
Kettunen Pentti /ps Ei
Kiljunen Anneli /sd Jaa
Kiuru Krista /sd Jaa
Kiuru Pauli /kok Jaa
Kivelä Kimmo /ps Ei
Kiviniemi Mari /kesk Ei
Kiviranta Esko /kesk Ei
Kokko Osmo /ps Ei
Komi Katri /kesk Ei
Kontula Anna /vas Jaa
Kopra Jukka /kok Jaa
Korhonen Martti /vas Jaa
Korhonen Timo V. /kesk Poissa
Koskela Laila /ps Ei
Koskinen Johannes /sd Jaa
Kumpula-Natri Miapetra /sd Jaa
Kurvinen Esko /kok Jaa
Kuusisto Merja /sd Jaa
Kyllönen Merja /vas Poissa
Kymäläinen Suna /sd Jaa
Kärnä Jukka /sd Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk Ei
Lapintie Annika /vas Jaa
Lauslahti Sanna /kok Jaa
Lehti Eero /kok Jaa
Lehtomäki Paula /kesk Poissa
Leppä Jari /kesk Ei
Lindström Jari /ps Ei
Lindtman Antti /sd Jaa
Lintilä Mika /kesk Ei
Lipponen Päivi /sd Jaa
Lohela Maria /ps Ei
Lohi Markus /kesk Ei
Louhelainen Anne /ps Ei
Maijala Eeva Maria /kesk Ei
Matikainen-Kallström Marjo /kok Jaa
Mattila Pirkko /ps Ei
Modig Silvia /vas Poissa
Mustajärvi Markus /vr Ei
Myller Riitta /sd Jaa
Myllykoski Jari /vas Jaa
Mäkelä Outi /kok Jaa
Mäkinen Tapani /kok Jaa
Mäkipää Lea /ps Ei
Mäkisalo-Ropponen Merja /sd Jaa
Männistö Lasse /kok Jaa
Mäntylä Hanna /ps Ei
Mäntymaa Markku /kok Jaa
Mölsä Martti /ps Ei
Nauclér Elisabeth /r Jaa
Niikko Mika /ps Ei
Niinistö Jussi /ps Ei
Niinistö Ville /vihr Jaa
Nylander Mikaela /r Jaa
Nylund Mats /r Jaa
Oinonen Pentti /ps Ei
Ojala-Niemelä Johanna /sd Jaa
Orpo Petteri /kok Jaa
Paasio Heli /sd Jaa
Paatero Sirpa /sd Jaa
Packalén Tom /ps Ei
Palm Sari /kd Jaa
Paloniemi Aila /kesk Ei
Pekkarinen Mauri /kesk Ei
Pekonen Aino-Kaisa /vas Jaa
Pelkonen Jaana /kok Jaa
Peltonen Tuula /sd Poissa
Piirainen Raimo /sd Poissa
Pirttilahti Arto /kesk Ei
Puumala Tuomo /kesk Ei
Rajamäki Kari /sd Poissa
Rantakangas Antti /kesk Ei
Rauhala Leena /kd Jaa
Ravi Pekka /kok puhemiehenä Poissa
Rehula Juha /kesk Ei
Reijonen Eero /kesk Ei
Risikko Paula /kok Jaa
Rossi Markku /kesk Ei
Rundgren Simo /kesk Poissa
Ruohonen-Lerner Pirkko /ps Ei
Räsänen Päivi /kd Jaa
Saarakkala Vesa-Matti /ps Ei
Saarikko Annika /kesk Ei
Saarinen Matti /sd Jaa
Salolainen Pertti /kok Jaa
Salonen Kristiina /sd Jaa
Sankelo Janne /kok Poissa
Sarkomaa Sari /kok Jaa
Sasi Kimmo /kok Poissa
Satonen Arto /kok Jaa
Savola Mikko /kesk Ei
Sinnemäki Anni /vihr Jaa
Sipilä Juha /kesk Ei
Skinnari Jouko /sd Jaa
Soini Timo /ps Ei
Soininvaara Osmo /vihr Jaa
Soukola Ismo /ps Ei
Stubb Alexander /kok Poissa
Suutari Eero /kok Poissa
Taimela Katja /sd Jaa
Tainio Hanna /sd Jaa
Thors Astrid /r Poissa
Tiainen Eila /vas Jaa
Tiilikainen Kimmo /kesk Ei
Toivakka Lenita /kok Jaa
Toivola Jani /vihr Jaa
Tolppanen Maria /ps Ei
Tolvanen Kari /kok Jaa
Torniainen Ari /kesk Ei
Tossavainen Reijo /ps Ei
Tuomioja Erkki /sd Jaa
Tuppurainen Tytti /sd Jaa
Turunen Kaj /ps Ei
Tuupainen Kauko /ps Ei
Tynkkynen Oras /vihr Jaa
Tölli Tapani /kesk Ei
Uotila Kari /vas Jaa
Urpilainen Jutta /sd Jaa
Vahasalo Raija /kok Poissa
Wallin Stefan /r Jaa
Wallinheimo Sinuhe /kok Poissa
Vapaavuori Jan /kok Jaa
Vehkaperä Mirja /kesk Ei
Vehviläinen Anu /kesk Ei
Wideroos Ulla-Maj /r Jaa
Viitamies Pauliina /sd Jaa
Viitanen Pia /sd Jaa
Vikman Sofia /kok Jaa
Virkkunen Henna /kok Poissa
Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Virtanen Erkki /vas Jaa
Virtanen Pertti /ps Ei
Vähämäki Ville /ps Ei
Väätäinen Juha /ps Ei
Väätäinen Tuula /sd Jaa
Yrttiaho Jyrki /vr Ei
Zyskowicz Ben /kok Jaa
Östman Peter /kd Jaa
Välikysymys ja sen allekirjoittajat
Puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista
Eduskunnalle
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) käsitteli kokouksessaan 8 päivänä helmikuuta 2012 puolustusvoimauudistusta puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin pohjalta. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan puolustusvoimauudistusta ryhdytään nyt toteuttamaan puolustusministeriön ohjauksessa. Valtioneuvoston tiedotteesta ei selviä, hyväksyikö UTVA ja niin muodoin hallitus puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin.
Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan puolustusvoimauudistus valmistellaan parlamentaariselta pohjalta ja se käsitellään osana eduskunnalle annettavaa laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen perustavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Nyt hallitus toimii ohjelmansa vastaisesti. Parlamentaariseksi valmisteluksi ei voida katsoa kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla toiminutta kontaktiryhmää, koska kyseiselle ryhmälle ei annettu olennaisia tietoja puolustusvoimien rakenteiden muuttamisesta. Hallitus aikoo tuoda turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon eduskunnalle vasta syksyllä 2012, jolloin puolustusministeri on jo päättänyt oleellisilta osin puolustusvoimauudistuksen aiheuttamista rakenteellisista muutoksista.
Puolustusvoimien toiminta perustuu sodan ajan tarpeeseen, johon turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon turvallisuusanalyysi antaa perusteet. Ainakaan perussuomalaisten eduskuntaryhmälle ei ole esitelty tulevaa puolustusvoimien sodan ajan organisaatiota eikä siihen olennaisesti liittyvää turvallisuusanalyysia. Puolustusvoimain komentajan ratkaisumallin mukaisesti sodan ajan joukkojen määrää leikataan kolmanneksella. Mistään ei kuitenkaan selviä, mihin sodan ajan joukkoihin vähennykset kohdistetaan tai miten reservi jatkossa muodostuu. Koulutetaanko jatkossa koko miesikäluokka ja mihin ikään saakka sodan ajan joukot pidetään sijoitusluetteloissa?
Puolustusvoimain komentajan ratkaisumalli puolustusvoimauudistuksesta vaikuttaa olevan pelkästään puolustusvoimien rauhan ajan toimintojen ja organisaation uudelleenjärjestely ja vielä sellainen, jonka puolustusvoimat on pakotettu toteuttamaan nopeutetussa aikataulussa seuraavien kahden vuoden aikana. Komentajan ratkaisumalli herättää lukuisia kysymyksiä. Siitä eivät selviä vaihtoehtoiset ratkaisumallit eivätkä niiden kustannukset. Myöskään mistään ei voida tarkastaa esitettyjen säästötavoitteiden todenperäisyyttä. Esimerkiksi joukko-osastojen lakkauttamisella ja yhdistämisellä väitetään saatavan 60-65 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Tämä edellyttää, että lakkautettavien yksiköiden vuokrasopimuksista päästään eroon. Muutoin ollaan siinä tilanteessa, josta Valtiotalouden tarkastusvirasto huomautti omassa kertomuksessaan vuonna 2010. Poliittisen päättäjän on vaadittava jatkossa puolustusvoimilta todellisia, todistettavia ja tarkastettavia laskelmia.
Poliittisen päätöksenteon kannalta hallituksen toiminta on erittäin omituista. Hallitus toimii oman ohjelmansa vastaisesti ja jättää eduskunnan tosiasiallisesti lähes kokonaan päätöksenteon ulkopuolelle. Samoin vaikuttaa siltä, ettei hallitus kyennyt tekemään asiassa päätöstä, vaan jätti puolustusvoimiin kohdistuvien päätösten tekemisen pelkästään puolustusministerin ja puolustushallinnon virkamiesten vastuulle. Tämä on ainutkertaista itsenäisen Suomen historiassa.
Puolustusvoimauudistus on odotettua suuremman mittaluokan katastrofi Suomen maanpuolustukselle. Se heikentää puolustusvoimien suorituskykyä merkittävällä tavalla. Uudistus toteutetaan samaan aikaan, kun hallitus ajaa armeijan armottomalle säästökuurille.
Suomea puolustetaan tulevaisuudessa pienemmillä joukoilla. Kertausharjoitukset käytännössä lopetetaan, varusmiesten maastovuorokausia vähennetään, Hornetit eivät lennä, ja merivoimien alukset pysyvät satamissa. Suuri määrä varuskuntia lakkautetaan tai yhdistetään. Sotilassoitto soi yhä harvemmin. Lisäksi puolustusvoimien henkilöstöstä ja materiaalihankinnoista leikataan tavalla, joka koettelee itsenäisen puolustusratkaisumme uskottavuutta. Leikattu reservi puutteellisine varusteineen ei riitä pelotteeksi mahdolliselle hyökkääjälle, kun vielä muistetaan, että liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vei armeijaltamme edullisen ja tehokkaan välineen maahantunkeutujia vastaan.
Varuskuntien massalakkauttaminen on vastuutonta politiikkaa. Varuskunnilla on merkitystä maanpuolustustahdolle ja yleiseen asevelvollisuuteen sekä alueelliseen puolustukseen pohjautuvalle puolustusratkaisullemme. Aluepolitiikkaa on turha tässä yhteydessä parjata. Sillä kohotetaan maanpuolustustahtoa ja tuetaan alueellisen puolustuksen periaatetta. Maakuntien varuskunnat ovat tarpeellisia myös sotilaallisen suorituskyvyn kannalta. Ilman maanpuolustustahtoa teknoarmeijakin on hampaaton.
Yleisen asevelvollisuuden rapauttaminen on väärää puolustus- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Puheet ikäluokkien pienenemisestä ovat tarkoitushakuisia. Uudistuksen jälkeen edes nykyisin koulutettavaa osuutta ikäluokasta ei ole mahdollista kouluttaa, sillä varuskunnissa ei ole lähitulevaisuudessa riittävästi petipaikkoja. Hallituksen ajama kehityssuunta ajaa Suomea kohti valikoivaa asevelvollisuutta, joka johtaa palkka-armeijaan ja sitä kautta Ruotsin tielle. Kun yhä harvempi käy armeijan, suomalaisista kodeista on kohta vaikea löytää aitoa kosketuspintaa puolustusvoimiin. Maanpuolustus ei ole sen jälkeen enää yhteinen asiamme.
Oma lukunsa on se, että Uudenmaan Prikaati säilyy Dragsvikissä eikä tule yhdistetyksi vieressä olevaan Upinniemen varuskuntaan. Kielipolitiikka selätti puolustus- ja aluepolitiikan. Dragsvikin sijaan lakkautuslistalla on esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella. Se sijaitsee alueella, joka on jo muutenkin viime vuosina kärsinyt työpaikkojen menetyksistä. Lisäksi Pohjois-Karjalan Prikaatissa on olennaista alueellisen puolustuksen osaamista. Selvitystä vaatii puolustusministeri Stefan Wallinin mahdollinen jääviys asiassa. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan ministeri Wallinin jäsenyys Uudenmaan Prikaatin killan valtuuskunnassa on ongelmallinen.
Haettavat säästöt olisi voitu priorisoida toisinkin. Esimerkiksi maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset kohdistaisivat puolustusvoimien säästöt ensisijaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Kansainvälisiin operaatioihin osallistumista perustellaan usein muun muassa oman maan puolustuskyvyn parantumisella, mutta esimerkiksi reserviläisten kertausharjoitukset olisivat kustannustehokkaampi keino ylläpitää puolustuskykyä.
Uudistus on suurin sitten jatkosodan päättymisen. Eduskunnasta ei saa tehdä kumileimasinta. Uudistuksesta on syytä keskustella nyt eikä vasta syksyllä osana turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa, jolloin toimenpiteet on jo päätetty puolustusministerin ja puolustushallinnon virkamiesten toimesta.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miten hallitus aikoo palauttaa poliittisen päätöksenteon uskottavuuden sekä varmistaa hallitusohjelmaan kirjatun periaatteen toteutumisen puolustusvoimien toimintojen ja rakenteen uudistamisessa sekä turvata uskottavan koko maan puolustuksen, yleisen asevelvollisuuden, maanpuolustustahdon, puolustusvoimien henkilöstöryhmien yhdenvertaisen kohtelun, työllisyyden ja alueellisen tasa-arvon puolustusvoimauudistuksen yhteydessä?
Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2012
Jussi Niinistö /ps
Pentti Oinonen /ps
Juho Eerola /ps
Pertti Virtanen /ps
Jari Lindström /ps
Tom Packalén /ps
Maria Tolppanen /ps
Olli Immonen /ps
Mika Niikko /ps
Arja Juvonen /ps
Ari Jalonen /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Pirkko Mattila /ps
Ismo Soukola /ps
Kauko Tuupainen /ps
Reijo Tossavainen /ps
Martti Mölsä /ps
Timo Soini /ps
Juha Väätäinen /ps
Ritva Elomaa /ps
Lea Mäkipää /ps
Ville Vähämäki /ps
Reijo Hongisto /ps
Teuvo Hakkarainen /ps
Jussi Halla-aho /ps
James Hirvisaari /ps
Pentti Kettunen /ps
Hanna Mäntylä /ps
Laila Koskela /ps
Kimmo Kivelä /ps
Lauri Heikkilä /ps
Anssi Joutsenlahti /ps
Anne Louhelainen /ps
Osmo Kokko /ps
Maria Lohela /ps
Pietari Jääskeläinen /ps
Johanna Jurva /ps
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
